VAALIJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN VAALITUTKIMUKSEN TULOSTEN VALOSSA Heikki Paloheimo Tampereen yliopiston alumnikansanedustajien kokous 29.11.27
Eduskuntavaaleissa käytettävän vaalitavan ongelmia 1. Pulmat suhteellisuuden toteutumisessa Puolueittain valtakunnallisella tasolla Vaalipiirien väliset erot suhteellisuuden toteutumisessa ja efektiivisessä äänikynnyksessä 2. Edustuksellisuuden selkeys ja sen toteutuminen 3. Alueellinen edustavuus
Maalaisliitto/Keskustan osuus äänistä ja kansanedustajien lukumäärä eduskuntavaaleissa 1919-27 5 1 45 4 35 3 25 2 15 1 5 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1919 1922 1924 1927 1929 193 1933 1936 1939 1945 1948 1951 1954 1958 1962 1966 197 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 23 27 Osuus äänistä % (murtoviiva) Kansanedustajia (pylväät) Kansanedustajia Osuus äänistä %
Kokoomuksen osuus äänistä ja kansanedustajien lukumäärä eduskuntavaaleissa 1919-27 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1919 1922 1924 1927 1929 193 1933 1936 1939 1945 1948 1951 1954 1958 1962 1966 197 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 23 27 Osuus äänistä % (murtoviiva) Kansanedustajia (pylväät) Kansanedustajia Osuus äänistä %
SDP:n osuus äänistä ja kansanedustajien lukumäärä eduskuntavaaleissa 1919-27 5 1 45 9 4 8 35 7 3 6 25 5 2 4 15 3 1 2 5 1 Osuus äänistä % (murtoviiva) 1919 1922 1924 1927 1929 193 1933 1936 1939 1945 1948 1951 1954 1958 1962 1966 197 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 23 27 Kansanedustajia (pylväät) Kansanedustajia Osuus äänistä %
Kommunistien ja vasemmistososialistien osuus äänistä ja kansanedustajien lukumäärä eduskuntavaaleissa 1919-27 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1919 1922 1924 1927 1929 193 1933 1936 1939 1945 1948 1951 1954 1958 1962 1966 197 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 23 27 Osuus äänistä % (murtoviiva) 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kansanedustajia (pylväät) Kansanedustajia Osuus äänistä % 1922 STP; 1924 ja 1927 KTP; 1929 ja 193 STPP; 1945-83 SKDL; 1987 SKDL ja DEVA; 1991- VAS
RKP:n osuus äänistä ja kansanedustajien lukumäärä 25 2 15 1 5 5 4 3 2 1 1919 1922 1924 1927 1929 193 1933 1936 1939 1945 1948 1951 1954 1958 1962 1966 197 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 23 27 Osuus äänistä % (murtoviiva) Kansanedustajia (pylväät) Kansanedustajia Osuus äänistä % Ahvenanmaan vaalipiiristä valitut kansanedustajat (1948 alkaen) on laskettu RKP:n kansanedustajiksi ja vastaavan vaaliliiton äänet RKP:n ääniksi
Vihreiden osuus äänistä ja kansanedustajien lukumäärä eduskuntavaaleissa 1983-27 25 5 2 15 1 5 4 3 2 1 Osuus äänistä % (murtoviiva) 1945 1948 1951 1954 1958 1962 1966 197 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 23 27 Kansanedustajia (pylväät) Kansanedustajia Osuus äänistä %
SKL/KD:n osuus äänistä ja kansanedustajien lukumäärä eduskuntavaaleissa 1966-27 25 2 15 1 5 5 4 3 2 1 1945 1948 1951 1954 1958 1962 1966 197 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 23 27 Osuus äänistä % (murtoviiva) Kansanedustajia (pylväät) Kansanedustajia Osuus äänistä %
SPP / SMP / PS:n osuus äänistä ja kansanedustajien lukumäärä eduskuntavaaleissa 1962-27 25 2 15 1 5 5 4 3 2 1 1945 1948 1951 1954 1958 1962 1966 197 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 23 27 Osuus äänistä % (murtoviiva) Kansanedustajia (pylväät) Kansanedustajia Osuus äänistä %
Eduskuntapuolueiden paikkamäärän keskimääräinen suhteellisuuspoikkeama eduskuntavaaleissa 1987-27 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5-1, KESK KOK SDP RKP KD VAS PS VIHR -1,5-2, Suhteellisuuspoikkeama = Prosenttiosuus paikoista prosenttiosuus äänistä
Piilevä äänikynnys eri vaalipiireissä vuosien1962 ja 27 eduskuntavaaleissa 16 14 12 1 8 6 4 2 Piilevä äänikynnys % Uusimaa Helsinki Pirkanmaa Oulu Varsinais-Suomi Vaasa Häme Kymi Pohjois-Savo Keski-Suomi Satakunta Lappi Etelä-Savo Pohjois-Karjala 1962 27
Eduskuntaan kansanedustajanpaikkoja saaneiden puolueiden keskimääräinen suhteellisuuspoikkeama vaalipiireittäin vuosien 1962, 1975, 1991 ja 27 vaaleissa 1962 1975 1991 27 Keskiarvo Etelä-Savo 5,6 4,3 7,1 9,8 6,7 Pohjois-Karjala 4,1 4,4 4,9 4,2 4,4 Lappi 3,3 4,6 6,5 2,3 4,2 Pohjois-Savo 3,7 3,5 5,1 3,6 4, Keski-Suomi 2,9 4, 3,1 4,4 3,6 Satakunta 2,2 3,3 2,6 3,5 2,9 Kymi 3,1 2,1 3,8 2,2 2,8 Helsinki 2, 2,6 1,9 3,3 2,5 Pirkanmaa 3, 2,6 2,1 1,9 2,4 Oulu 3,5 2,4 1,1 2,5 2,4 Häme 1,8 1,9 2,4 1,4 1,9 Vaasa 1,8 2,5 1,3 1,9 1,9 Uusimaa 2,1 2,1 1,2 1 1,6 Varsinais-Suomi 1,2 2,3 1,2 1,6 1,6 Koko maa 1,5 1,3 1,1 1,3 1,3
Vaalipiirin koon vaikutus äänestysaktiivisuuteen 1962 27 9 73 Rho =,6 Rho =,67 Va Hki Äänestysaktiivisuus % Äänestysaktiivisuus % 88 85 83 8 La Hä Tu po po K-S Ku Mi P-K Ou Va Hä Tu et et Kymi Uu Hki 7 68 65 P-K La Sat E-Savo K-S Ky Var P-Savo Pir Häme Ou Uu 63 1 2 3 Vaalipiirin koko 1 2 3 Vaalipiirin koko
Naiskansanedustajien osuus vaalipiireittäin vuosina 1962 ja 27 1962 27 75 75 Rho = -,27 Rho =,33 E-S Hki Naiskansanedustajien osuus % Naiskansanedustajien osuus % 5 5 K-S Uu Hä Var Ou 25 Mi La P-K Tet Hpoh Ku Ky K-S Tpoh Het Hki Uu Ou Va 25 Ky La P-S Sat P-K Pi 1 2 3 Vaalipiirin koko 1 2 3 Vaalipiirin koko
Naisten karsiutuminen vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 1962 ja 27 1962 27 Naiskansanedustajien karsiutuminen Naiskansanedustajien karsiutuminen 3 2 1-1 Mi Tet Ky K-S Ku Hpoh La Hki Tpoh P-K Ou Het Uu Va Rho = -,35 Rho =,29 5 25-25 E-S K-S Hä Ky La P-S Sat P-K Va Ou Var Pi Hki Uu -2-3 1 2 3 Vaalipiirin koko -5 1 2 3 Vaalipiirin koko Naiskansanedustajien karsiutuminen = Naisten %-osuus kansanedustajista naisten %-osuus ehdokkaista
Keinoja suhteellisuuden lisäämiseksi 1. Vaalipiirin koon kasvattaminen 2. Laskentamenetelmän muuttaminen St. Laguën menetelmä Suurimman jäännöksen menetelmä (kvoottimenetelmä) Tasauspaikat Vaalialueet
Keinoja edustuksellisuuden parantamiseksi 1. Vaalipiirin koon pienentäminen 2. Vaaliliittojen kieltäminen
Vaalitavan uudistus hallitusohjelmassa Hallitus uudistaa eduskuntavaalien vaalijärjestelmää siten, että suhteellinen vaalitapa voi toteutua mahdollisimman hyvin ja yhtäläisesti eri puolilla maata ja että myös eduskunnan alueellinen edustavuus voidaan mahdollisimman hyvin turvata. Vaalijärjestelmää uudistetaan nykyisen vaalipiirijaon pohjalta. Uudistuksen perustana on vaalialuejärjestelmä, joka kattaa koko Suomen ja pitää sisällään vaaliliittokiellon eduskuntavaaleissa. Työtä valmistelemaan perustetaan parlamentaarinen työryhmä. Työryhmän tavoitteena on tehdä esitys vaalikauden aikana siten, että uudistus on voimassa viimeistään vuoden 215 eduskuntavaaleissa. Eduskuntavaalit siirretään pidettäväksi huhtikuun kolmantena viikonloppuna. Pääsiäisen osalta toteutetaan tarvittavat erityisjärjestelyt.
Puolueiden valtakunnallisiin äänimääriin perustuva paikkajako suurimman jäännöksen menetelmällä Paikkoja Vertailu KESK 46-5 KOK 45-5 SDP 43-2 VAS 18 1 VIHR 17 2 KD 1 3 RKP 9 PS 8 3 SKP 2 2 SSP 1 1 Yhteensä 199 Keskimääräinen suhteellisuuspoikkeama,12
Puolueiden valtakunnallisiin äänimääriin perustuva paikkajako suurimman jäännöksen menetelmällä 2 prosentin äänikynnys Paikkoja Vertailu KESK 47-4 KOK 46-4 SDP 44-1 VAS 18 1 VIHR 17 2 KD 1 3 RKP 9 PS 8 3 Yhteensä 199 Keskimääräinen suhteellisuuspoikkeama,27
Paikkojen jako nykyisissä vaalipiireissä St. Laguën menetelmällä Paikkoja Vertailu KESK 49-2 KOK 44-6 SDP 43-2 VAS 17 VIHR 18 5 KD 1 3 RKP 9 PS 8 3 SSP 1 1 Yhteensä 199 Keskimääräinen suhteellisuuspoikkeama,3
Paikkojen jako vaalialuemallilla Koko maa yhtenä vaalialueena Paikat jaetaan d Hondtin menetelmällä Paikkoja Vertailu KESK 47-4 KOK 45-5 SDP 44-1 VAS 18 1 VIHR 17 2 KD 9 2 RKP 9 PS 8 3 SKP 1 1 SSP 1 1 Yhteensä 199 Keskimääräinen suhteellisuuspoikkeama,27
Paikkojen jako vaalialuemallilla Koko maa yhtenä vaalialueena; 2 % äänikynnys Paikat jaetaan d Hondtin menetelmällä Paikkoja Vertailu KESK 47-4 KOK 46-4 SDP 44-1 VAS 18 1 VIHR 17 2 KD 1 3 RKP 9 PS 8 3 Yhteensä 199 Keskimääräinen suhteellisuuspoikkeama,31
Paikkojen jako vaalialuemallilla Vaalipiirit ryhmiteltynä neljäksi vaalialueeksi Paikat jaetaan d Hondtin menetelmällä Paikkoja Vertailu KESK 49-2 KOK 46-4 SDP 46 1 VAS 17 VIHR 16 1 KD 1 3 RKP 9 PS 6 1 Yhteensä 199 Keskimääräinen suhteellisuuspoikkeama,76
Nykyinen vaalitapa Vertailutaulukko Vaalialuemalli D'Hondt koko maa yhtenä vaalialueena St. Laguën menetelmä: nykyiset vaalipiirit Suurimman jäännöksen menetelmä valtakunnallisella tasolla 2 % kynnys Suurimman jäännöksen menetelmä valtakunnallisella tasolla KESK 51 49 47 47 49 47 46 KOK 5 46 46 45 44 46 45 SDP 45 46 44 44 43 44 43 VAS 17 17 18 18 17 18 18 VIHR 15 16 17 17 18 17 17 RKP 9 9 9 9 9 9 9 KD 7 1 1 9 1 1 1 PS 5 6 8 8 8 8 8 SKP 1 2 SSP 1 1 1 Keskim. 1,29,76,31,27,3,27,12 Vaalialuemalli: maa on jaettu neljäksi vaalialueeksi Vaalialuemalli D'Hondt koko maa yhtenä vaalialueena 2 % kynnys suhteellisuuspoikkeama Piilevä äänikynnys 3-14 % noin 2 % 2 % alle 1 % 1,3-1 % 2 % alle 1 %