YLEISELEKTRONIIKKA OYJ TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2009
1
SISÄLLYSLUETTELO Hallituksen toimintakertomus 3 Konsernin tilinpäätös Konsernin tuloslaskelma 6 Konsernitase 7 Konsernin rahavirtalaskelma 8 Laskelma oman pääoman muutoksista 9 Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 10 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 21 Tunnusluvut 32 Tunnuslukujen laadintaperiaatteet 33 Tietoja Yleiselektroniikka Oyj:n osakkeista 34 Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma 36 Emoyhtiön tase 37 Emoyhtiön rahavirtalaskelma 38 Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 39 Emoyhtiön liitetiedot 40 Tilinpäätöksen allekirjoitus 45 Tilintarkastusmerkintä 46 Tilintarkastuskertomus 47 2
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.-31.12.2009 Konserni Yleiselektroniikka konsernin liikevaihto oli 24,3 miljoonaa euroa, liikevaihto pieneni 25 prosenttia. Liiketappio oli 142 tuhatta euroa. Edellisen vuoden liikevoitto oli 1,0 miljoonaa euroa. Konsernin rahoitusasema on vahva. Suomi Myynti laski kaikilla liiketoiminta-alueilla. Viimeinen puolivuotiskausi on ollut voitollinen. Henkilöstöjärjestelyin tehdyt säästötoimenpiteet ovat vaikuttaneet kesäkuusta lähtien. Koko henkilöstö on ollut osa-aikaisesti lomautettuna huhtikuusta lähtien. Syyskuun alussa Aspo Oyj:ltä ostettu Kaukomarkkinoiden teollisuuselektroniikan liiketoiminta vahvisti Suomen ja Baltian tarjontaa odotusten mukaisesti. Asiakkaat ovat ottaneet positiivisesti vastaan muutoksen. Suomen liikevaihto oli 12,0 miljoonaa euroa (2008 15,4 miljoonaa euroa). Liiketappio oli 107 tuhatta euroa. Edellisen vuoden liikevoitto oli 479 tuhatta euroa. Venäjä ja Ukraina Liikevaihto laski 26% edelliseen vuoteen verrattuna. Viimeinen puolivuotiskausi on ollut voitollinen. Sahalinin toimisto lopetettiin ja sen liiketoiminta siirrettiin hoidettavaksi Jekaterinburgista. Nižni Novgorodiin avattiin myyntitoimisto. Venäjän yhtiön kustannustehokkuuteen vaikutti eniten ruplan heikentyminen verrattuna edelliseen vuoteen. Baltia Liikevaihto laski 31% edelliseen vuoteen verrattuna. Säästöjä on haettu henkilöstöjärjestelyillä. Rakennusalan lama on vaikuttanut negatiivisesti verkonrakennuksen ja lähiverkkojen urakointiin kaikissa Baltian maissa. Toiminta on ollut tappiollista koko vuoden säästötoimenpiteistä huolimatta. TALOUDELLINEN KEHITYS Yleiselektroniikka konsernin liikevaihto oli päättyneellä tilikaudella 24,3 milj. euroa. (2008 32,5 milj. euroa, 2007 31,1 milj. euroa) Oman pääoman tuotto oli -2,1 % (2008 9,1 %, 2007 13%). Sijoitetun pääoman tuotto oli 0,9 % (2008 13 %, 2007 14,7%). Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 66,4 % (2008 66,6 %, 2007 64,2%). Konsernin liiketappio oli 142 tuhatta euroa eli -0,6 % liikevaihdosta. Edellisen tilikauden liikevoitto oli 1 milj. euroa eli 3 % liikevaihdosta (2007 1,3 milj. euroa). 3
ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Elektroniikkateollisuuden alihankinnan siirtyminen Suomen ulkopuolelle vaikuttaa liikevaihtoon kuluvana vuonna. Sitovat toimitussopimukset asiakkaiden kanssa korostuvat. Elektroniikan komponenttien hinnat nousevat ja toimitusajat pidentyvät. Asiakkaiden rahoitustilanne on huonontunut. Elektroniikan työkaluissa on ylijäämää jota on jäänyt Suomeen, kun tuotantokapasiteettia on siirretty ulkomaille. Tämä lykkää uusinvestointeja. Baltian maiden rakennusteollisuuden lama vaikuttaa verkonrakentamiseen ja lähiverkkojen urakointiin. Varastojen seuranta on olennaisen tärkeä, jotta epäkuranttia tavaraa ei kerry varastoihin. Myyntisaamisten luottotappioriski on kasvanut. YMPÄRISTÖ Yleiselektroniikka -konserni noudattaa RoHS määräyksiä. RoHS määräyksillä (Restriction of Hazardous Substances) tarkoitetaan EU:n 1.7.06 voimaan tullutta direktiiviä, jonka tarkoituksena on poistaa elektronisista laitteista haitallisimmat aineet. Konserni toimii myös aktiivisesti asiakkaiden ja toimittajien kanssa kooten tietoa RoHS-yhteensopivista tuotteista kunkin yrityksen tarpeiden mukaan ja pyrkien näin saamaan yhteistyökumppaneilleen oikeat tuotteet oikeaan aikaan ja näin omalta osaltaan varmistaen asiakkaidensa kilpailukykyisen ja tehokkaan toiminnan. Euroopan Yhteisön REACH säännöstö 1907/2006 (Registration, Evaluation and Authorization of Chemicals) controlloi Euroopan Yhteisön alueelle tuotavia haitallisia kemikaaleja. Haitallisimmiksi luokitellut kemikaalit on 1.6.2008 alkaen pitänyt rekisteröidä ennakkoon. Yleiselektroniikan toimittajat ovat noudattaneet säännöksiä, eikä asetettuja rajoja ylittäviä kemikaalipitoisuuksia ole juurikaan havaittu. Yleiselektroniikka ja sen toimittajat seuraavat luonnollisesti säännöstön kehittymistä. Elektroniikkaromun tuottajavastuun kattamiseksi Yleiselektroniikka Oyj on SELT ry:n jäsen. SELT ry on sähkö- ja elektroniikkaromun keräystä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä varten perustettu tuottajayhteisö. Yleiselektroniikka Oyj on Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n jäsen. PYRin tehtävä on pakkausten hyötykäytön edistäminen. INVESTOINNIT Konsernin tilikauden bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 28 tuhatta euroa (2008 173 tuhatta euroa, 2007 278 tuhatta euroa). Investoinnit koostuvat pääosin käyttöomaisuuden korvausinvestoinneista. HENKILÖSTÖ Konsernin henkilömäärä oli tilikautena keskimäärin 184 (2008 190, 2007 176) ja tilikauden päättyessä 188 (2008 197, 2007 179). Työsuhteista 181 oli kokopäiväisiä ja 7 osa-aikaisia. Naisia oli 74 ja miehiä 114. Henkilökunnan keski-ikä oli 43 vuotta. Emoyhtiön palveluksessa oli keskimäärin 57 (58) henkilöä. 4
Palkat ja muut henkilöstökulut on esitetty konsernin liitetiedoissa kohta 3 ja emoyhtiön liitetiedoissa kohta 4. YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ Yleiselektroniikka Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 19.3.2009. Yhtiökokous valtuutti hallituksen ostamaan ja luovuttamaan yhtiön etuoikeutettuja osakkeita enintään 100.000 kappaletta. Tämä valtuutus on voimassa vuoden 2010 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä. Hallituksen jäseniksi valittiin Jussi Aspiala, Tina Aspiala ja Juha Eiro. Tilintarkastajiksi valittiin Jari Paloniemi, KHT sekä KHT-yhteisö Moore Stephens Rewinet. Yhtiökokous päätti edelleen, että yhtiön voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeenomistajille 0,10 euroa osakkeelta ulkonaoleville osakkeille eli yhteensä 252.280 euroa. Osinko maksettiin osakkeenomistajille 31.3.2009. HALLITUS JA JOHTO Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jussi Aspiala. Toimitusjohtajana on toiminut DI Janne Silvennoinen. CORPORATE GOVERNANCE Yleiselektroniikka-konserni noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n uudistettua Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate governance). Corporate governance on julkaistu yhtiön verkkosivuilla www.yeint.fi. TILIKAUDEN JÄLKEISET OLENNAISET TAPAHTUMAT Ei olennaisia tapahtumia. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Tehtyjen säästötoimenpiteiden johdosta liikevoiton uskotaan olevan positiivinen vuonna 2010. HALLITUKSEN ESITYS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄSITTELYSTÄ Hallitus ehdottaa 10.5.2010 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,10 euroa ulkona oleville kanta- ja etuoikeutetuille osakkaille. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. 5
Konsernin tuloslaskelma (eur) 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Viite Liikevaihto 24 263 375 32 510 305 1 Liiketoiminnan muut tuotot 22 243 27 428 2 Materiaalit ja palvelut -17 188 535-22 834 857 3 Työsuhdekulut -4 601 537-5 515 697 4 Poistot ja arvonalentumiset -324 292-371 621 5 Liiketoiminnan muut kulut -2 313 368-2 826 933 4 Liikevoitto /-tappio -142 114 988 625 Rahoitustuotot 216 631 143 692 6 Rahoituskulut -227 339-116 280 7 Voitto/tappio ennen veroja -152 822 1 016 037 Tuloverot -14 129-281 250 8 Tilikauden voitto -166 951 734 787 Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus Tilikauden voitosta -177 014 709 046 Vähemmistö osuus 10 063 25 742-166 951 734 787 Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos -0,07 0,28 9 Laimennettu osakekohtainen tulos -0,07 0,28 Laajan tuloksen erät Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot -20 769-70 399 Katsauskauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -29 629-78 029 Katsauskauden laaja tulos yhteensä -217 349 586 359 Katsauskauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille -211 209 566 713 Vähemmistölle -6 140 19 646 6
Konsernin tase (eur) VARAT 31.12.2009 31.12.2008 Viite Pitkäaikaiset varat Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet 32 505 74 142 10 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 853 691 2 123 789 10 Muut rahoitusvarat 236 807 236 807 11 Laskennallinen verosaaminen 80 779 33 177 13 2 203 782 2 467 915 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 3 353 238 4 244 701 12 Myyntisaamiset ja muut saamiset 3 120 803 3 376 517 14 Muut rahoitusvarat 505 992 1 669 284 11 Rahavarat 2 945 042 1 045 416 15 9 925 075 10 335 918 Varat yhteensä 12 128 857 12 803 833 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Emoyhtiöiden omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 2 147 525 2 147 525 16 Vararahasto 346 918 346 933 Ylikurssirahasto 50 615 50 615 Arvonmuutosrahasto 449 29 629 Edellisten tilikausien voitto 5 206 671 4 754 920 Tilikauden voitto -177 014 709 046 7 575 164 8 038 668 Vähemmistöosuus 75 860 82 000 Oma pääoma yhteensä 7 651 024 8 120 668 Pitkäaikaiset velat Rahoitusvelat 629 149 229 950 18 Laskennallinen verovelka 158 10 410 13 629 307 240 360 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat 3 755 971 3 838 958 19 Rahoitusvelat 92 555 603 847 18 3 848 526 4 442 805 Oma pääoma ja velat yhteensä 12 128 857 12 803 833 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 7
Konsernin rahavirtalaskelma (eur) 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen veroja -152 822 1 016 037 Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa Poistot ja arvonalentumiset 324 292 371 621 Osinkotuotot -3 278 48 Korkotuotot -213 353-143 643 Korkokulut 227 339 116 280 Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) 891 463-183 351 Lyhytaikaisten varojen lisäys (-)/vähennys (+) 208 111-34 701 Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+)/vähennys (-) -93 239-76 166 Maksetut verot -47 331-305 290 Saadut korot 206 899 134 681 Maksetut korot -230 339-119 280 Muut oikaisut -50 263-27 761 Liiketoiminnan rahavirta 1 067 479 748 475 Investointien rahavirta Osakkeiden luovutushinnat 58 021 0 Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -28 071-173 067 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutushinnat 0 43 100 Saadut osingot 3 278 48 Investointien rahavirta 33 228-129 919 Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot 0 0 Lainojen takaisinmaksut -112 093-395 609 Rahoitusvarojen lisäys (-)/vähennys (+) 1 163 292-227 069 Maksetut osingot -252 280-511 946 Rahoituksen rahavirta 798 919-1 134 624 Rahavarojen muutos 1 899 626-516 068 Rahavarat 1.1. 1 045 416 1 561 484 Rahavarat 31.12. 2 945 042 1 045 416 8
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (eur) OSAKE- VARA- YLI KERTYNEET YHTEENSÄ VÄHEM- YHTEENSÄ PÄÄOMA RAHASTO KURSSI VOITTO- MISTÖ- RAHASTO VARAT OSUUS Oma pääoma 1.1.08 2 147 525 347 100 50 615 5 380 984 7 926 224 120 197 8 046 421 Osingonjako -454 103-454 103-57 843-511 946 Muuntoero -167-167 -167 Tilikauden laaja tulos 566 714 566 714 19 646 586 360 Oma pääoma 31.12.08 2 147 525 346 933 50 615 5 493 595 8 038 668 82 000 8 120 668 Oma pääoma 1.1.09 2 147 525 346 933 50 615 5 493 595 8 038 668 82 000 8 120 668 Osingonjako -252 280-252 280 0-252 280 Muuntoero -15 0-15 -15 Tilikauden laaja tulos -211 209-211 209-6 140-217 349 Oma pääoma 31.12.09 2 147 525 346 918 50 615 5 030 106 7 575 164 75 860 7 651 024 9
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. YRITYKSEN PERUSTIEDOT Yleiselektroniikka konserni harjoittaa elektroniikan ja sähkötekniikan komponenttien, mittalaitteiden ja työkalujen maahantuontia ja markkinointia. Konsernin emoyritys on Yleiselektroniikka Oyj, jonka kotipaikka on Espoo ja sen rekisteröity osoite on Luomannotko 6, 02200 Espoo. Emoyritys on listattuna pörssissä NasdaqOMX Pohjoismainen Pörssi, Helsinki. Yleiselektroniikka Oyj:n hallitus on kokouksessaan 19.02.2010 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. 2. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET LAATIMISPERUSTA Yleiselektroniikka Oyj:n konsernitilinpäätös vuodelta 2009 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassaolevia IAS- ja IFRS standardeja sekä SIC- ja IFRIC tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja velkoja, johdannaissopimuksia, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia ja sijoituskiinteistöjä, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään euroina. Konserni on soveltanut 1.1.2009 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja ja tulkintoja: Uudistettu IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Muutokset vaikuttivat lähinnä laajan tuloslaskelman ja oman pääoman muutoksia osoittavan laskelman esitystapaan. Lisäksi uudistettu standardi on muuttanut laajasti myös muissa standardeissa käytettävää terminologiaa, ja myös joidenkin tilinpäätöslaskelmien nimet ovat muuttuneet. Osakekohtainen tulos -tunnusluvun laskentaperiaate on säilynyt ennallaan. Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot Rahoitusinstrumentteja koskevien liitetietojen parantaminen. Muutokset annettiin maaliskuussa 2009 kansainvälisen rahoituskriisin vuoksi. Muutosten myötä otetaan käyttöön kolmitasoinen hierarkia rahoitusinstrumenttien käypien arvojen esittämisessä. Muutettu standardi edellyttää myös lisäliitetietoja käypien arvojen suhteellisen luotettavuuden arvioinnin helpottamiseksi. Lisäksi standardimuutokset selkeyttävät ja 10
laajentavat aiempia vaatimuksia maksuvalmiusriskiä koskevien tietojen esittämisestä. Muutoksella ei ole vaikutusta tilinpäätökseen. IAS 23, Vieraan pääoman menot standardin muutos. Standardin muutos edellyttää ehdot täyttäviin hyödykkeisiin liittyvien vieraan pääoman menojen aktivoimista osaksi hyödykkeen hankintamenoa. Näiden menojen kirjaaminen suoraan kuluksi kielletään. Aktivoiminen koskee lähinnä aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä. IFRS 8 Toimintasegmentit (voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 8:n mukaan esitettävien segmenttitietojen on perustuttava johdolle toimitettuun yhteisön sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettuihin laatimisperiaatteisiin. IFRS 8:n käyttöönotto muutti segmenteistä esitettävää informaatiota. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT. KONSOLIDOINTIPERIAATTEET TYTÄRYHTIÖT Yleiselektroniikka Oyj:n konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Yleiselektroniikka Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöiksi katsotaan ne yhtiöt, joiden äänimäärästä emoyhtiö omistaa joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % tai sillä on muuten oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. OSAKKUUSYRITYKSET Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yleensä 20-50 % äänimäärästä tai joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa. Osuudet osakkuusyrityksissä yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyritysten välillä eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin osuus osakkuusyrityksestä sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Yleiselektroniikka konsernilla ei ollut osakkuusyrityksiä 31.12.2009 eikä 31.12.2008. 11
VÄHEMMISTÖOSUUS Vähemmistön osuus on esitetty taseessa erillään veloista ja emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluvasta omasta pääomasta. Samoin se on esitetty omana eränään myös konsernin tuloslaskelmassa. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka. ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN Kunkin konserniyhtiön tilinpäätökseen sisältyvät erät on arvostettu siihen valuuttaan, joka on kunkin konserniyhtiön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät, lukuun ottamatta maksettuja ja saatuja ennakkoja, on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikursseja. Maksetut ja saadut ennakkomaksut ovat toimintavaluutan maksupäivän mukaisia. Ei-monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Liiketoiminnan kurssierot sisältyvät tuloslaskelman liikevoittoon ja ulkomaanrahan määräisten lainojen kurssierot sisältyvät rahoituseriin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat ja taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista syntyvät oman pääoman erien kurssierot kirjataan omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryhtiö myydään, nämä kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan osana myynnistä aiheutuvaa kokonaisvoittoa tai tappiota. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, on kirjattu IFRS 1 standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin IFRS siirtymän yhteydessä. TULOUTUSPERIAATE Tuloutus tapahtuu silloin kun suorite luovutetaan ja omistukseen liittyvät riskit ja edut siirtyvät ostajalle. Konsernin liiketoimintaan ei sisälly valmistusta. Korot kirjataan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Rojaltit kirjataan suoriteperusteisesti asianomaisen sopimuksen tosiasiallisen sisällön perusteella. Osingot kirjataan, kun osakkeenomistajan oikeus maksun saamiseen on syntynyt. TULOVEROT Konsernin tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista sekä laskennallisten verojen muutoksesta. Laskennallinen verovelka tai saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevia verokantoja käyttäen. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä, poistoista, johdannaissopimusten uudelleenarvostuksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä 12
tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun se todennäköisesti on käytettävissä tulevien tilikausien verotettavaan tuloon, jota vastaan vähennyskelpoinen väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset on jaettu konsernitaseessa omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Konsernin pääasiallinen toiminta tapahtuu Suomessa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot on laskettu 26 %:n verokannalla. Ulkomaisten tytäryhtiöiden verotettavaan tuloon perustuvat verot on laskettu verokannoilla 0 24 %. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maaalueista ei tehdä poistoja. Poistot lasketaan omaisuuslajista riippuen seuraavilla periaatteilla: Rakennukset ja rakennelmat ATK laitteet Muut koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 25 30 vuotta 3 vuotta 3 5 vuotta 5 vuotta Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot aktivoidaan taseeseen, jos on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Uudistus- ja parannushankkeet poistetaan tasapoistoin niiden odotetun taloudellisen pitoajan kuluessa. Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin. AINEETTOMAT KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: Liikearvo arvonalennustestaus 13
Tietokoneohjelmat Muut aineettomat hyödykkeet 5 vuotta 5 vuotta Muiden aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden kuin liikearvon poistomenetelmänä on tasapoisto. Muut aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet kuin liikearvo arvostetaan hankintamenoon vähennettyinä kirjatuilla poistoilla ja arvonalennuksilla. LIIKEARVO Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksen hankintahetken nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Ennen 1.1.2004 hankittujen liiketoimintojen yhdistämisen liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS -tasetta laadittaessa. Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Jos jonkin liiketoiminnan tulevaisuudessa odotettava liiketoiminnan kassavirta on alhaisempi kuin vastaava liikearvon tasearvo, arvonalentaminen kirjataan kuluna tuloslaskelmaan. Yleiselektroniikka konserni ei ole tehnyt yrityshankintoja 1.1.2004 jälkeen. Aiempien hankintojen yhteydessä muodostunut konsernireservi on kohdistettu omaisuuserien vähennykseksi. Liiketoiminnan oston yhteydessä syntynyt liikearvo on kohdistettu asiakaskantaan ja rajoitettuun liikemerkkiin. Kohdistettu liikearvo poistetaan viiden vuoden tasapoistoina. TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT Markkinointiin ja asiakaspalveluun liittyvät tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu kuluiksi toteutumishetkellä. Kulut sisältyvät konsernin tuloslaskelmaan kustannuksen luonteen mukaiseen kuluerään. Konsernilla ei ole aktivoitavia kehitysmenoja. TIETOKONEOHJELMAT Tietokoneohjelmien ylläpitomenot sekä ohjelmistoprojektien tutkimusvaiheen menot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Ohjelmistoprojektien kehitysmenoja ei aktivoida vaan ne kirjataan myös kuluksi vaikkakin ne liittyisivät yksilöityyn ja yksilölliseen tietokoneohjelmaan, joka tuottaa konsernille todennäköistä taloudellista hyötyä, joka ylittää yhtä vuotta pidemmän ajan kuluessa syntyneet kustannukset. Aktivoitujen ATK-ohjelmien käyttöoikeudet ja lisenssit esitetään aineettomissa oikeuksien ryhmässä ja muilta osin pitkävaikutteisissa menoissa. 14
VUOKRASOPIMUKSET KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen sopimuksen alkaessa varoiksi määrään, joka vastaa vuokrakohteen käypää arvoa tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan korkokuluun ja velan vähennykseen. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut omaisuuserät poistetaan joko taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyemmän leasing-ajan kuluessa. Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokralle antajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajan kuluessa. ARVONALENTUMISET Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumista viitteitä: liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseistä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä arvo on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Myöskään myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloksen kautta. Liikearvolle on tehty siirtymästandardin edellyttämä arvonalentumistesti IAS 36:ta soveltaen IFRS standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004. 15
VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään kaikki ostomenot, valmistusmenot sekä muut menot, jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä. Vaihto-omaisuuden valmistusmenoihin sisällytetään myös systemaattisesti kohdistettu osuus valmistuksen kiinteistä ja muuttuvista yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. MYYNTI- JA MUUT SAAMISET Myyntisaamisiin kirjataan konsernin liiketoiminnan suoritteista suoriteperusteella saatavat varat. Muihin saamisiin kirjataan ei-varsinaisen liiketoiminnan yhteydessä saatavia varoja. Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon niin kauan kun on objektiivista näyttöä, ettei myynti- ja muihin saamisten kertymiseen sisälly epävarmuutta. Mikäli epävarmuutta ilmaantuu, saamiset arvostetaan alempaan todennäköiseen käypään arvoon. Arvonalentumiset kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin. RAHOITUSVARAT JA VELAT Konserni on soveltanut IAS 39 (muutettu 2004) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen standardia 1.1.2004 lähtien. Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu standardin mukaisesti myytävissä oleviin rahoitusvaroihin ja myynti- sekä muihin saamisiin. Luokittelu tapahtui rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun konserni on suorittanut sopimusperusteisesti velan. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät noteeraamattomia ja noteerattuja osakesijoituksia, rahasto-osuuksia ja yli 3 kk erääntyviä määräaikaistalletuksia. Ne sisältyvät joko pitkäaikaisiin (yli 12 kk pidettävät) tai lyhytaikaisiin varoihin (alle 12 kk pidettävät). Myytävissä olevat rahavarat on arvostettu käypään arvoon lukuun ottamatta noteeraamattomia sijoituksia, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä. Ne on arvostettu hankintamenoon. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelkoja sisältyy sekä pitkä- että lyhytaikaisiin velkoihin. 16
Muiden kuin myytävissä olevien rahoitusvarojen sekä rahoitusvelkojen käyvän arvon oletetaan vastaavan likipitäen käypiä arvoja niiden lyhyen maturiteetin johdosta. Rahoitusvelat sisältävät lainoja, ostovelkoja ja siirtovelkoja. Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Yleiselektroniikka -konserni ei käytä valuutta- ja korkojohdannaisia, vaan taseen eristä ja ennakoiduista ostoista sekä myynneistä syntyvät valuuttakurssi- ja korkoriskit suojataan valuuttaklausuuleilla sekä maksuehdoilla ja maksukäyttäytymisellä, jotta valuuttapositio on mahdollisimman alhainen. RAHAVARAT Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden juoksuaika on korkeintaan kolme kuukautta. OMAT OSAKKEET Kun yhtiö tai sen tytäryhtiöt on hankkinut omia osakkeita, vähennetään yhtiön omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta vähennettynä transaktiomenoilla verojen jälkeen kunnes omat osakkeet mitätöidään. Omien osakkeiden myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei merkitä voittoa eikä tappiota tuloslaskelmaan, vaan saatu vastike on esitetty oman pääoman muutoksena. TYÖSUHDE-ETUUDET ELÄKEVELVOITTEET Eläkejärjestelyt luokitellaan yleisesti etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä velvoitteet lasketaan käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (project unit credit method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, rajamäärän ylittävältä osalta, kirjataan työntekijöiden keskimääräiselle palvelusajalle. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttokorkona valtion velkasitoumusten korkoa. Velkasitoumusten maturiteetit vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Konsernin ulkomaisilla tytäryhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Kaikki merkittävimmät eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön lakisääteinen eläketurva on kotimaisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläketurva on maksupohjainen järjestely. Emoyhtiön toimitusjohtajan, johtoryhmän jäsenten, ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien eläkejärjestelyt ovat yksilöllisiä, sopimusten eläkeikä vaihtelee 60-65 vuoteen. Myös kyseiset eläkejärjestelyt ovat kaikki maksupohjaisia. Yhtiö on käyttänyt IFRS 1:n mukaista helpotusta vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamisessa avaavaan omaan pääomaan IFRS standardeihin siirtymäpäivänä 1.1.2004. 17
MUUT TYÖSUHTEEN PÄÄTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET Konsernin kaikki työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet ovat maksupohjaisia. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Konserni on soveltanut IFRS 2 Osakeperusteiset maksut standardia kaikkiin sellaisiin omana pääomana maksettaviin osakeperusteisiin liiketoimiin, joissa oman pääoman ehtoiset instrumentit on myönnetty 7.11.2002 jälkeen ja joihin ei ole syntynyt oikeutta ennen 1.1.2005. Konsernilla ei ole voimassa olevia osakeperusteisia järjestelyjä. VARAUKSET Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varma. Konsernilla ei ole varauksia. SEGMENTTIRAPORTOINTI Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on liiketoimintasegmentin mukainen. Konsernilla on yksi liiketoimintasegmentti. Liiketoimintasegmentti muodostuu elektroniikan ja sähkötekniikan komponenttien, mittalaitteiden ja työkalujen kaupasta. Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko yritykselle yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella. Konsernin maantieteelliset segmentit ovat johdon raportointimuodon mukaisesti Suomi, Venäjä ja Baltia sekä muut maat. Maantieteellisten segmenttien liikevaihto on esitetty myyntikohteen mukaisesti ja varat on esitetty varojen sijainnin mukaan. JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAADINTAPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdystä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. 18
ARVONALENTUMISTESTAUS Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Arviot perustuvat budjetteihin ja ennusteisiin, joiden toteutumiseen saattaa liittyä epävarmuutta. Keskeiset epävarmuustekijät laskelmissa ovat ennakoidut myyntivolyymit. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole tapahtunut merkittäviä konsernin liiketoimintaan vaikuttavia tapahtumia. UUDEN JA UUDISTETUN IFRS-NORMISTON SOVELTAMINEN Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (annettu 2008) (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistetun standardin soveltamisala on aikaisempaa laajempi. Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankintaajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista. Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (annettu 2008) (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa vähemmistölle silloinkin, kun ne ylittävät vähemmistön sijoituksen määrän. Muutos IAS 39:een Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen - Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksipuolisen riskin suojaamisesta sekä inflaatioriskin suojaamisesta, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksella ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).tulkinta antaa ohjeistusta siihen, miten yhteisön tulisi käsitellä kirjanpidossaan sellainen omistajille jaettava osinko, joka jaetaan muina varoina kuin käteisvaroina, tai osinko jonka osalta omistajilla on mahdollisuus valita, ottavatko nämä vastaan muita kuin käteisvaroja vai vaihtoehtoisesti käteisvaroja. Tulkinnalla ei arvioida 19