Yhteistyössä ELT Minna Kujala. Tarttuvat sorkkasairaudet Suomessa 10.4.2012



Samankaltaiset tiedostot
Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Olemmeko sokeita lehmien ontumiselle? ELT, Minna Kujala-Wirth Kliininen opettaja, Helsingin Yliopisto

Toimenpiteet tilalla sorkkavälin ajotulehdusepidemiassa:

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

havainnointiin ja tunnistamiseen terveydenhuoltokäynnillä

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Toiminnallinen sorkkahoito

SorkkaMobiili - Elina Paakala, Faba osk. SorkkaMobiili

Tartu sorkkaan ELT Heli Simojoki Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto

Eläinlääkärin todistus pitopaikan eläinten terveydentilasta

Hanna Jämsä TARTTUVIEN SORKKASAIRAUKSIEN RISKIEN ARVIOINTI

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Nautojen sorkkasairaudet - tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Lihanautakerhojen kevättapaaminen , Ähtäri

Sorkkaterveystilasto 2014

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Lypsylehmien ontuminen

SUOMALAISILLA LYPSYKARJATILOILLA KÄYTETTÄVÄT SORKKAKYLPYAINEET

TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA

KARTOITUS TARTTUVISTA SORKKASAIRAUKSISTA SUOMALAISILLA NAUTATILOILLA

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Lääkityskäytäntösuosituksia


Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Lääkelainsäädäntö uudistuu. Uusi lääkelaki voimaan

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

Uusi eläinten hyvinvointituki 2012

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa

Tarttuvista taudeista

Eläinterveys euroina - esimerkkejä maidontuotannosta

Navetan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

HAAVAT JA HAAVAHOITO Jalostuspäivät. Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläintautien Torjuntayhdistys ry ETT / Naseva

4. Pikkuvasikan sairaudet

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Miten? Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina. Terveysjalostus on haastavaa. Terveyden merkitys.

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Utareterveys suurissa karjoissa. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri 2009

ONTUMAA AIHEUTTAVAT SORKKASAIRAUDET LYPSYKARJALLA SUOMESSA KIRJALLISUUSKATSAUS

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014

Lehmien hyvinvoinnin arvioinnit tilatasolla

ENSIHAVAINNOT TOIMENPITEET ENSIHAVAINNOT ELÄINLÄÄKÄRIN TARVE. HAAVAT JA HAAVAHOITO Killerin ravirata

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

POTILAAN HYGIENIAOPAS

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla

Tarttuvien tautien vastustus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Sorkkavälin ajotulehdus ja Fusobacterium necrophorum suomalaisilla lypsykarjatiloilla

-seminaari Helsinki

SORKKATERVEYDEN HALLITSEMINEN KARJASSA

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Raajasairaudet 1 (22) Satu Pyörälä, Tiina Tiihonen

Siilinjärvi sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

SORKKAHOITOTIETOJEN RAPORTOINTI

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry

HARRASTUSKOIRAN ENSIAPU JA TERVEYDENHUOLTO. Lotta Axelson,Ell Eläinlääkäriasema Mevet

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tietopaketti seksitaudeista

7992FI WG 80 Talvipuutarhan liukuosat Talvipuutarhan kiinteät osat ks. sivu 16

Tilastot kertovat lihanaudoista

Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri


Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

Miten taudista eroon?

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

Eläinten hankinta Nasevaan ja M. bovis -seurantaan kuulumattomilta tiloilta on merkittävä terveysriski.

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Kuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua Juva

TARTTUVAT TAUDIT- TEEMAVUOSI KÄYNTIIN HELSINKI OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT Ry

Välikasvattamojen lääkitykset

Mallia emolehmätiloilta nuorkarjan kasvatukseen. Valion Navettaseminaari Vantaa Susanna Vehkaoja AtriaNauta, kehityspäällikkö

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi

Utareterveyden hallinta tilatasolla. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

ELÄINTAUDIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY HIEHOHOTELLITOIMINNASSA SEINÄJOKI OLLI RUOHO, ETT RY

Lataa MS-tauti. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen MS-tauti Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA

Testataanko samalla hiv

Transkriptio:

Yhteistyössä ELT Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Suomessa Siilinjärvi 4.4.2012 Tuotantoeläinten terveyden-ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Reijo Junni 1

2

Tarttuva sorkkasairaus ETU-nautatyöryhmän määritelmä Sorkan seudun ihon sekä ihonalaiskudoksen bakteeritulehdus, joka siirtyy eläimestä toiseen. Tarttuvista sorkkasairauksista s ksist esiintyy lievemmin ja herkemmin tarttuvia muotoja ja osittain tarttuvuus riippuu tilan olosuhteista. Tarttuva sorkkasairaus voi aiheuttaa yleisoireita, mutta yleensä kyseessä on selvästi sorkan sairaus Tarttuvat sorkkasairaudet seuraavat maatalouden rakennemuutosta Tilakoon kasvaessa, tilojen välisen eläinkaupan vilkastuttua, eläinten liikkumisen lisääntyessä ja lattiamateriaalin muuttuessa tarttuvat sorkkasairaudet leviävät huolestuttavalla tavalla Suomessa Samanlainen kehitys on aiemmin tapahtunut Euroopassa ja tapahtuu vastaavanlaisena tällä hetkellä Suomessa ja Norjassa Tämänhetkistä tilannetta ei liene missään muualla kuin Suomessa: rajuja ajotulehdustautipurkautumia Tilanne Suomessa Suurimmat riskiryhmät uudet ja laajentavat lämminpihattotilat, joihin ostetaan uusia eläimiä usealta eri tilalta Kasvanut eläinkauppa ajotulehduksen voimakkaan tarttuvuuden takia erityinen riskitekijä; terveystodistus! Tilanne vaihtelee eri puolella Suomea; Sotkamo vs. Jalasjärvi Hiehohotellit; esim. tartunnoista Veteli, Kestilä Taloudelliset tappiot Mahdollisimman pian tila tuottamaan Kehittyvällä n. 80 lehmän lypsykarjatilalla tappiot 3 kk aikana 17400 euroa (Gröhn 2010), kustannukset k tämän jälkeen jlk tilakohtaisia ilkh ii 4 v ikäinen lypsykarjapihatto Pohjanmaalla, syksyllä 2010 ostettiin Etelä-Suomesta jalostuskarjasta 2 hiehoa : ajotulehdusepidemia Olosuhteet ok, I iskuhoitokerralla hoidettiin 22/50, jatkuvasti uusia tapauksia 3

Tarttuvat sorkkasairaudet seuraavat maatalouden rakennemuutosta Pohjois-Pohjanmaa: Pohjanmaa: 2 robotin pihatto, 120 lehmää, rakennettu 2009 ( laajennettu 35 120, runsaasti ostoeläimiä parsinavetoista) 12/2011 20 kpl ja 1/2012 10 kpl hoidettu, edelleen uusia sairastumisia Pedersören tila; mahdollisesti voimakas ruokinnan muutos laukaisi ajotulehdusepidemian: n. 50 % lehmistä hoidettiin 12.3.12 : 2 robotin pihatto: iskuhoidettiin 60 lehmää Säännöllinen asianmukainen sorkkahoito: ongelmat havainnoitava ajoissa ja ongelmiin puututtava heti: sorkkahoitoraportti! Euroopassa tarttuvat sorkkasairaudet ilmenevät yleensä sorkka-alueen alueen ihotulehduksena Suomessa ja myös Norjassa ilmenemismuotona useimmiten ajotulehdus On ilmeistä, että raja on häilyvä ja erityisesti Suomessa samalla tilalla esiintyy useita eri tarttuvia sorkkasairauksia samanaikaisesti Tarttuvat sorkkasairaudet: Kantasyöpymä Sorkkavälin ihotulehdus Sorkka-alueen alueen ihotulehdus Sorkkavälin ajotulehdus Kantasyöpymä: Erosio ungulae ; (heel horn erosion,slurry heel) Voidaanko jaotella lainkaan? Onko vain yksi kompleksinen sairaus? Kantasyöpymälle tyypillinen V-kuvio 4

Sarveista syövyttävä sarveissorkan bakteerisairaus: iskee erityisesti sorkan pehmeään kantaosaan Tunnettu jo 30 vuotta; tarkka etiologia ratkaisematta Pääaiheuttaja Dichelobacter nodosus- bakteeri Ei yleensä aiheuta ontumaa Pehmennyt kantaosa muodostaa tyypillisen V- kirjaimen muotoisen kuvion, jossa uurteita ja taskuja, joihin kertyy likaa, tulehdus etenee, sarveissorkka irtoaa martosorkasta Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, eläintiheys, lietelannan taso ilmanvaihdon puutteellisuus, puutteellinen e sorkkahoito o Hoito ja ennaltaehkäisy: olosuhteiden parantaminen, hyvä hygienia, laiduntaminen, talvijaloittelu, sorkkakylvyt, tihennetty sorkkahoito Sorkkavälin ihotulehdus Interdigital dermatitis, IDD. Kirja: Bovine laminitis and Lameness Paul R Greenough Sorkkavälin ihotulehdus Lievä pinnallinen ihoinfektio sorkkavälissä Yleensä ei aiheuta ontumaa, kuumeilua tai tuotoksen laskua Alkuvaiheessa kostea ihotulehdus sorkkavälissä Pääaiheuttajana Dichelobacter nodosus-bakteeri Vahvasti yhteydessä kantasyöpymään Saattaa toimia tienraivaajana ajotulehdukselle, sorkka-alueen alueen ihotulehdukselle ja kantasyöpymälle 5

Sorkka-alueen alueen ihotulehdus Altiatavat tekijät etiologiassa tärkeitä: -lika, muta, vesi ja virtsa maseroivat sorkkavälitilaa, edesauttaen bakteerikasvua -vrt. kantasyöpymä - puutteellinen sorkkahoito Hoito: Terramycin-spray, sorkkakylvyt: kuparisulfaatti tai Digiderm Ennaltaehkäisy: samoin kuin kantasyöpymässä Sorkka-alueen alueen ihotulehdus, DD Sorkka-alueen alueen ihotulehdus Digital dermatitis, DD Ihon kivulias tulehdus välittömästi ruunurajan yläpuolella kantapallojen välissä, tyypillisesti takajalassa Pahoin sairastunut eläin saattaa ontua, kannatella jalkaansa ja kävellä sorkan kärjellä. Maitotuotos saattaa pudota merkittävästi. Muualla maailmassa tärkeimpiä ontumisen syitä Tarttuu helposti lehmästä toiseen lannan n tai saastuneen st n maan välityksellä, ihokontakti? Tarkka etiologia tuntematon: spirokeetat, Dichelobacter spp. Hoito: tulehtuneen alueen puhdistus, kuivaus ja paikallishoitona riittävä oksitetrasykliinisumute ( Terramycin-spray ) päivittäin usean päivän ajan Altistavia tekijöitä: ostoeläimet, likaiset kulkukäytävät ja makuualueet, ylitäyttö, muut tarttuvat sorkkasairaudet Sorkka-alueen alueen ihotulehdus: luokitus M 0 M 4, Dorte Döpfer 6

. Prof. Dorte Döpfer et al.: H&E, Hopeavärjäys, IHC: Treponemat syvällä kudoksessa Sorkka-alueen alueen ihotulehdus; kroonisen muodon syylät Syylien poisto polttamalla Sorkkavälin ajotulehdus 7

Sorkkavälin ajotulehdus Sorkkavälin ajotulehdus Sorkkavälin ajotulehdus pikkuvasikalla 8

Poskipaise / ajotulehdus KMVet, kuva Maria Tirkkonen Sorkkavälin ajotulehdus phlegmona interdigitalis Akuutti tai subakuutti, ihon syvemmän kerroksen kuolioiva tulehdus Lähtöisin sorkkavälin ihovauriosta: trauma, bakteeri-infektio, infektio, olosuhteet Suomessa tyypillinen akuutti muoto Fusobacterium necrophorum ja Porhyromonas levii yhteistyössä Fusobacterium necrophorum voi säilyä maaperässä 10 kk Sairauteen kehittyvä immuniteetti huono; tauti voi uusia samalla eläimellä nopeasti uudestaan Sorkkavälin ajotulehdus OIREET: -Tarkka etiologia tuntematon - Äkillinen lievä- vakava ontuminen yhdessä tai useammassa jalassa, tyypillisesti takajaloissa - Sorkkavälitila turvonnut ja kivulias, minkä aiheuttaa nekroottinen nkr ttinnh haavainen inntlhds tulehdus - Sorkan yläpuolella havaittavissa aluksi selvä turvotus, eläin usein hyvin kipeä ja myös kuumeinen - Parin vuorokauden sisällä sorkkaväli-iho iho voi puhjeta ja taudille tyypillistä pahanhajuista märkäeritettä voi purkaantua( foul-in in- the-foot ) HOITO: Minnan luennolla Sorkkavälin ajotulehdus Suomessa Suomessa ajotulehdukset olleet niin voimakkaita, että mitään edeltävää traumaa tai haavaa ei tarvita, vaan tauti puhkeaa esim. uusien eläinten tullessa tilalle, samoin kuin sorkka-alueen alueen ihotulehdus aikanaan levisi Euroopassa Riskitekijöinä ovat muutokset, ostoeläimet, tilanahtaus, kosteus, puuttellinen ilmanvaihto, virheellinen ruokinta (kuidun puute; löysä uloste) Levinnyt ostoeläinten mukana myös parsinavetoihin Todettu vasikka- ja lihanautakasvattamoissa: jalat, poskipaiseet Diagnoosiromukoppa Kaikki akuutisti ontuvat lehmät eivät ole sorkkavälin ajotulehdusta Diagnoosi: Kliiniset oireet, lämmön mittaus, diagnoosin varmennus sorkkapukissa: asian tunteva eläinlääkäri ja/tai sorkkahoitaja 9

Sorkkaväli-ihon ihon liikakasvu Interdigital skin hyperplasia Sorkkaväli-ihon ihon liikakasvu Normaali-ihon ihon liikakasvu sorkkavälitilassa Etiologia tuntematon: syynä todennäköisesti kroonisen tulehduksen tai ärsytyksen aiheuttama ihon liikakasvu Hoito: -Lievät tapaukset : parantava sorkkahoito ja sorkkakylpy; sorkkaväli veistetään avaraksi ja mekaaninen ärsytys pienenee -Vakavammat tapaukset: kirurginen poisto Ennaltaehkäisy : tarttuvien sorkkasairauksien ennaltaehkäisyperiaatteet, Minna kertoo Sorkkaväli-ihon ihon liikakasvun kirurginen poistaminen:laskimopuudutus tai korkea puudutus 10

Sorkkaväli-ihon ihon liikakasvun kirurginen poistaminen Tiimityötä Poltettaessa elektrotomin tehon oltava riittävä: 80-100 W.. Sorkkaväli-ihon ihon liikakasvun poisto Eläinlääkäri Evert van Leuwen Sorkkaväli-ihon ihon liikakasvun poisto 11

Näytteiden ottaminen bakteriologista tutkimusta varten. Viljely FAA-agareille ja näytteiden ottaminen gram-värjäystä varten BD Gas Pak Ez; kemikaalipussi ja anaerobitilaa osoittava indikaattori. Agarit ilmatiiviissä pussissa lähdössä lämpökaappiin ( T 39 C) 12

Kiitos! Tarttuvien sorkkasairauksien hoito Suomessa Tarttuvat sorkkasairaudet menevät helposti yli tautirajojen ja sorkista löytyy monenlaisia muutoksia ja lukuisia eri bakteerilajeja: määritelmien tekeminen lähes mahdotonta Taudin puhjettua tilalla on varauduttava tekemään tilan kanssa töitä pidemmällä ajanjaksolla Saneeraus ja taudin hallitseminen vaativat terveydenhuoltosuunnitelman ja sen toteuttamisen Hoito Suomessa jatkuu Penisilliini, tetrasykliini, ceftiofur? Mikäli tilalla on ajotulehdusta ja sorkka-alueen alueen ihotulehdusta samanaikaisesti, epidemia on vaikeampi hävittää; penisilliini ei tehoa sorkka-alueen alueen ihotulehduksen aiheuttajaan spirokeettoihin Jos tilalla runsaasti sorkka-alueen alueen ihotulehdusta: tetrasykliini ykkösvaihtoehto? Anaerobiherkkyysmääritys: Evirassa kehitteillä Fusobakteerit: penisilliiniherkkyys, biofilmi Toimenpiteet ja toimintaohjeet ongelmatilalla ETT, MK&RJ Lopeta eläinliikenne; ei ostoja eikä myyntejä Myyntiminimi 6 kk?. Osto vasta, kun karja ollut puhtaana puoli vuotta? Sairaiden hoito Sairaiden eristäminen Hygienian parantaminen : sorkat, kulkukäytävät Tilojen desinfektio Sorkkakylvyt Terveydenhuoltosuunnitelma 13

Välittömät toimenpiteet Kaikki sairaat eristyksiin ja kokonaisvaltainen käsittely Eri saappaat /altaat liikuttaessa osastolta toiselle : todellinen karanteeni, vrt. salmonellaan Osastojen pesu ja desinfektio: e Virkon S tai Schippers: MS Topfoam / MS Megades? Tervehtyneiden siirto takaisin sorkkakylvyn kautta Sorkkakylpyliuos vaihdettava riittävän usein: nesteen oltava puhdasta; esipesu jos mahdollista Ruokinta ok? Uloste? Sorkkakylpyaineet, pintojen desinfektio Kuparisulfaatti Digiderm (Vetman) Kuparisulfaatti: Hivenaine vai ympäristömyrkky? esim. tilalla käytetty y 100 kg/levitys 50 ha:lle: 2 kg/ha maanäyteanalyysit, kuparilannoitus 2-3 kg / ha Kumimattojen desinfektio: - Virkon S - Schippers-sikalatarvikkeet, sikalatarvikkeet, MS Topfoamilla pesu ja tämän jälkeen MS Megades-desinfektio; desinfektio; ei käytännön kokemuksia navetasta Sorkkakylpyaltaat: 5 % kuparisulfaatti, Digiderm 14

Paikallisdesinfektio kuparisulfaatilla Pintojen desinfektio: puhtaille pinnoille Virkon S, MS Topfoam/ MS Megadesi Terveydenhuoltosuunnitelma Lääkehoitosuunnitelma Sorkkakylvyt Tiladesinfektio: käytävät, parret, kumimatot, kuivitus Tilanteen kartoitus yhteistyönä: y sorkkahoitaja ja eläinlääkäri Eläinten siirrot tilan sisällä ja tilalle, ostot Karanteenit ostojen ja tautitapausten yhteydessä Laiduntaminen, talvijaloittelu Navetan rakenteiden uudistaminen Sorkkahoito Vaadi sorkkahoitajalta aina sorkkahoitoraportti ja käy se läpi tilasi eläinlääkärin kanssa Sorkkahoitoraporttien tallentaminen Nasevaan liitetiedostona Tilalle tuotavan sorkkahoitotelineen ja siihen liittyvien tarvikkeiden oltava puhtaita ja desinfioituja Muille vierailijoille suojavaatetus ja turvasaappaat talon puolesta ( sieviläiset n:ot 40 ja 45) 15

Sorkkahoito ajoissa ammattitaidolla, muista myös hiehot Vasen kuva:holvaus puuttuu ja paino kannalla, oikeassa vika korjattu Kirja: Terveillä sorkilla tuloksiin Talvijaloittelu Eläinten ostot /siirrot / karanteenit Suurin riskitekijä on uusien eläinten tulo karjaan ja myös eläinten siirrot omalla tilalla, mikäli karjassa esiintyy tarttuvia sorkkasairauksia: siirrot käytävältä toiselle, navetasta toiseen Älä osta eläimiä tiloilta, joilla on koko ajan ajotulehdusta sairastavia eläimiä, suhtaudu kriittisesti tiloihin, joilla on syyliä ja varsinkin liikakasvuja sorkkaväleissä, VARO ajotulehdustiloja! TERVEYSTODISTUS! Mikäli mahdollista käytä karanteenia eläinostojen yhteydessä ja jo karanteenissa käyttöön sorkkakylvyt Karanteenissa testaus omien lehmien kanssa esim. eri osastolla 16

jatkuu Karanteenieläimelle 5% kuparisulfaatti-tai tai Digiderm-kylpyjä 2 krt päivässä 5 päivän ajan Siirtovaiheessa sekä siirrettävälle/ostetulle eläimelle sekä koko osastolle, johon se siirretään sorkkakylpy edellä olevan ohjeen mukaan Tällä ennaltaehkäistään mm. kantasyöpymää ja sorkkavälin ihotulehdusta, mikä pienentää ajotulehdusriskiä Ennaltaehkäisy / olosuhteet Sorkkaterveyden peruspilarit: kolmea kovaa : Kuivuus Puhtaus Pehmeys; cow comfort: miten paljon lehmät maleksivat märillä, likaisilla käytävillä? Vältä: savisia märkiä laitumia esim. syksyllä, karkeita kulkureittejä laitumelle Lattiamateriaali: ritilä, ritilä &kumimatto, avoraappa, avoraappa &kumimatto Ruotsalaisten tutkimus: avoraappa ja kumimatto altistaa tarttuville sorkkasairauksille Eläinaineksen hankinta / ostot: Venäläistä rulettia? Vältä ostoeläimiä mikäli mahdollista Parsinavetat tarttuvien tautien suhteen turvallisempia Samasta paikasta mahdollisimman i paljon eläimiä i Ennen navettainvestointia pitkäntähtäyksen suunnitelma karjakoon kasvattamista : FABAlta suunnitteluapu pienentää ostotarvetta Osta vain terveystodistuksellisia eläimiä Arvopaperi: hankintahintahinta 0 e arvo jopa yli 20 000 e 17

Terveystodistus Onko tilalla esiintynyt tarttuvia sorkkasairauksia: sorkkavälin ajotulehdusta, muita tarttuvia sorkkasairauksia Esiintyykö parhaillaan, milloin viimeksi? Turvallisuusmarginaali: 6 kk? vai ei määritettävissä? sorkkavälin ajotulehduksen suhteen Pälvisilsa Salmonella... Eläinostoissa suhtaudu erittäin kriittisesti tiloihin, joilla on ollut tarttuvia sorkkasairauksia, erityisesti sorkka- alueen ihotulehdusta tai sorkkavälin ajotulehdusta. Turvallinen raja 6 kk? viimeisestä tautitapauksesta Jos mahdollista, käytä karanteenia eläinostojen yhteydessä ja jo karanteenissa käyttöön sorkkakylvyt; Mikäli mahdollista, testaa omien eläinten kanssa eri osastolla; suositus minimi 1kk Tarttuvien sorkkasairauksien vastustaminen jatkossa; ETT:n ohje Vastustuskyvyn parantaminen Tartuntapaineen vähentäminen Ennaltaehkäisy / ruokinta Ulosteen koostumus vaikuttaa sorkkaterveyteen. Riittävästi kuitua- liian löysä uloste: sorkat lantaisia, mikä voi vaurioittaa sorkan alueen ihoa, luo paremmat olosuhteet bakteerikasvulle Ruokinnan vaikutus ulosteessa esiintyvien spirokeettojen / fusobakteereiden määrään Kuntoluokat Vitamiinit ja kivennäiset: seleeni ja E-vitamiini, sinkki Sorkkavälin ajotulehdus OIREET: - Äkillinen lievä- vakava ontuminen yhdessä tai useammassa jalassa, tyypillisesti takajaloissa - Sorkkavälitila turvonnut ja kivulias, minkä aiheuttaa nekroottinen haavainen tulehdus - Sorkan yläpuolella havaittavissa aluksi selvä turvotus, eläin usein hyvin kipeä ja myös kuumeinen - Parin vuorokauden sisällä sorkkaväli-iho iho voi puhjeta ja taudille tyypillistä pahanhajuista märkäeritettä voi purkaantua( foul-in-the-foot ) HOITO: - Nopeasti! Kipulääkitys, prokaiinipenisilliini 5-7 vrk; oksitetrasykliini, keftiofuuri - Sairastuneiden eristäminen - Terveille lehmille sorkkakylpy: 5% kuparisulfaatti, Digiderm (Vetman), Mikäli iho on rikki, lehmälle EI saa antaa sorkkakylpyä 18

KIITOS!. Sorkkavälin ajotulehdus OIREET: - Äkillinen lievä- vakava ontuminen yhdessä tai useammassa jalassa, tyypillisesti takajaloissa - Sorkkavälitila turvonnut ja kivulias, minkä aiheuttaa nekroottinen haavainen tulehdus - Sorkan yläpuolella havaittavissa aluksi selvä turvotus, eläin usein hyvin kipeä ja myös kuumeinen - Parin vuorokauden sisällä sorkkaväli-iho iho voi puhjeta ja taudille tyypillistä pahanhajuista märkäeritettä voi purkaantua( foul-in-the-foot ) HOITO: - Nopeasti! Kipulääkitys, prokaiinipenisilliini 5-7 vrk; oksitetrasykliini, keftiofuuri - Sairastuneiden eristäminen - Terveille lehmille sorkkakylpy: 5% kuparisulfaatti, Digiderm (Vetman), Mikäli iho on rikki, lehmälle EI saa antaa sorkkakylpyä 19

. Prof. Dorte Döpfer et al.: H&E, Hopeavärjäys, IHC: Treponemat syvällä kudoksessa 20