Pienyrityksen perustaminen käytännössä

Pienyrityksen perustaminen käytännössä Ahola Sanna 2020 Laurea

Laurea-ammattikorkeakoulu Pienyrityksen perustaminen käytännössä Sanna Ahola Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyö Heinäkuu, 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma (AMK) Tiivistelmä Ahola Sanna Pienyrityksen perustaminen käytännössä Vuosi 2020 Sivumäärä 43 Opinnäytetyön aiheena oli tutustua yrittämisen ja yritystoiminnan aloittamiseen liittyviin teemoihin. Työn aihe valikoitui kirjoittajan omasta kiinnostuksesta yritystoiminnan aloittamiseen, mutta siihen liittyy luonnollisesti myös paljon kysymysmerkkejä aiheen ollessa vieras. Työn yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi nousi myös se, että sitä pystyisi hyödyntämään mahdollisimman moni apua tarvitseva aloittava yrittäjä. Tämän takia teemoja on käsitelty myös yrittäjille toteutetussa kyselyssä ilmenneiden haasteiden perusteella. Opinnäytetyö toteutettiin tutkielmana. Teoriaosassa tutustutaan tarkemmin yritystoiminnan käynnistymisvaiheessa olennaisiin teemoihin, kuten yhtiömuodon valintaan, aloittavan yrityksen rahoitukseen, vakuutuksiin, verotukseen ja kirjanpitoon. Työssä keskitytään kahteen yleisimpään yhtiömuotoon Suomessa, eli osakeyhtiöön ja toiminimeen. Näiden kahden yhtiömuodon eroja on pyritty avaamaan merkitsevien osa-alueidin osalta, jotta aloittavan yrittäjän olisi helppo valita itselleen kannattavin muoto. Tekstissä on myös esitelty yrittäjälle hyödyllisiä internetsivustoja, joka helpottaa etenkin alun selvitystyötä. Tutkielmaa varten haluttiin saada myös käytännön kokemuksia ja tietoja yrittäjiltä. Aineiston hankinta tapahtui verkossa toteutetun kyselyn avulla. Kysely toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella, johon saatiin vastauksia reilulta 20 yrittäjältä. Yrittäjiltä haluttiin selvittää heidän olennaisimmat tiedonhakukanavansa yritystoimintaa aloittaessa sekä mahdolliset haasteet tiedonsaannissa. Kolmantena tärkeänä tavoitteena oli saada selville, millainen olisi yrittäjien mielestä hyvä opas. Kyselyn tulokset kertoivat yrittäjien kokevan tiedonhankinnan haasteelliseksi yritystoiminnan alussa, koska tietoa tarvitaan paljon eri osa-alueilta. Tiedon etsiminen koettiin työlääksi ja vaikeaksi. Yrittäjät kokivat, ettei tukea yrittämisen alkuvaiheessa ollut riittävästi saatavilla. Tuloksien perusteella yrittäjät arvostivat tiiviisti koottua käytännön tietopakettia yritystoiminnan käynnistämistä varten tarpeellisista tiedoista. Tietopaketin toivottiin olevan helposti luettava, aihealueet olisivat hyvin jäsennelty ja että paketti sisältäisi oleellisen tiedon eri osa-alueilta. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin yrittäjyyden eri muotoja, koska kevytyrittäjyys ja sivutoiminen yrittäjyys yleistyvät koko ajan enemmän ja enemmän. Yleistyvään yrittäjyyteen linkittyy myös yrittäjyyden edistäminen ja kannustus yrittäjyyteen jo peruskoulussa. Asiasanat: pienyrityksen perustaminen, yrittäjyys, taloushallinto

Laurea University of Applied Sciences Degree Programme in Business Administration Abstract Ahola Sanna Starting a small business in practice Year 2020 Pages 43 The topic of the thesis was to get acquainted with the themes related to entrepreneurship and starting a business. The topic of the work was chosen from the author's own interest in starting a business, but of course there are also a lot of question marks when the topic is foreign. Another important goal of the work was that it could be used by as many start-up entrepreneurs who need help. For this reason, the themes have been addressed on the basis of the challenges identified on the basis of a survey of entrepreneurs. The thesis was implemented as a dissertation. The theoretical part introduces in more detail the essential themes in the start-up phase of a business, such as the choice of company form, the financing of the start-up company, insurance, taxation and accounting. The work focuses on the two most common types of company in Finland, i.e. a limited company and a business name. Efforts have been made to open up the differences between the two types of company in terms of significant areas, so that it is easy for a start-up entrepreneur to choose the most profitable form for himself. The text also introduces useful websites for the entrepreneur, which facilitates the initial research work in particular. The aim was also to get practical experience and information from entrepreneurs for the dissertation. The material was acquired using an online survey. The survey was conducted with a structured questionnaire, to which responses were received from more than 20 entrepreneurs. Entrepreneurs were asked to find out their most important information retrieval channels when starting a business and possible challenges in obtaining information. The third important goal was to find out what entrepreneurs would think would be a good guide. The results of the survey showed that entrepreneurs find information acquisition challenging at the beginning of their business, because a lot of information is needed from different areas. Finding information was perceived as laborious and difficult. Entrepreneurs felt that there was not enough support available in the early stages of entrepreneurship. Based on the results, the entrepreneurs appreciated the closely compiled practical information package on the information needed to start a business. It was hoped that the information package would be easy to read, that the subject areas would be well structured and that the package would contain essential information on the various aspects. In the future, it would be interesting to look more closely at the different forms of entrepreneurship, as light entrepreneurship and side-by-side entrepreneurship are becoming more and more common. The promotion of entrepreneurship and the encouragement of entrepreneurship already in primary school are also linked to the growing popularity of entrepreneurship. Keywords: starting a small business, entrepreneurship, financial management

Sisällys 1 Johdanto... 6 1.1 Työn tausta... 6 1.2 Työn tavoite... 6 1.3 Työn rakenne... 7 2 Aloittava yritys... 7 2.1 Yrittäjyyden eri muodot... 8 2.2 Yritysmuodon valinta... 8 3 Aloittavan yrityksen rahoitus... 11 3.1 Yrityksen taloudelliset ennustelaskelmat... 12 3.2 Yrityksen rahoitusmuodot... 13 4 Yrittäjän sosiaaliturva... 15 4.1 Työttömyysturva... 15 4.2 Sairauspäiväraha... 16 4.3 Yrittäjän työterveyshuolto... 16 5 Vakuutukset... 17 5.1 Yrittäjän eläkevakuutus... 17 5.2 Muut pakolliset vakuutukset... 18 5.3 Vapaaehtoiset vakuutukset... 20 6 Verotus... 21 6.1 Toiminimen verotus... 21 6.2 Osakeyhtiön verotus... 22 6.3 Ennakkovero... 23 6.4 Arvonlisävero... 23 6.5 Kausiveroilmoitus... 24 7 Kirjanpito ja tilinpäätös... 24 7.1 Kirjanpito... 24 7.2 Tilinpäätös... 25 7.3 Tilintarkastus... 26 8 Aloittavan yrittäjän tarpeet... 26 8.1 Kyselytutkimus... 27 8.2 Aineiston analysointi... 28 8.3 Kyselyn tuloksia... 28 8.4 Tutkimuksen luotettavuus... 32 8.5 Johtopäätökset ja kehitysideat... 32 Kuviot... 37 Liitteet... 38

1 Johdanto 1.1 Työn tausta Yrittäminen on hyvä ammatinvalinnan vaihtoehto niille, joille se sopii. Yritystoiminta on parhaimmillaan inspiroivaa ja vapaata itsensä toteuttamista, jossa saa itse määritellä työaikansa ja -tapansa. Yrittäjyyteen kuuluu kuitenkin myös paljon vastuuta ja yritystoiminnassa on aina omat riskinsä. Yrittäjäksi ryhtyvältä vaaditaan innostuneisuuden lisäksi myös epävarmuudensietokykyä. (Uusyrityskeskus 2020). Yrittäjäksi ryhtyminen tarkoittaa usein tuoreelle yrittäjälle hyppyä tuntemattomaan. Uuden yrityksen perustamiseen ja yritystoiminnan aloittamiseen liittyy paljon yritystoiminnan onnistumisen kannalta elintärkeitä asioita, joiden toteuttamiseen tarvitaan tietotaitoa eri liiketalouden osa-alueilta. Aloittavat yrittäjän tulee tietää laajasti rahoituksesta, verotuksesta, vakuutuksista sekä muista yritystoimintaan ja sen taloushallintoon liittyvistä teemoista. Kaikki saatava tuki on varmasti yrittäjälle hyvin tärkeää. Olen itse toiminut työntekijänä koko edeltävän työurani ajan, mutta minua on aina kiehtonut mahdollisuus työllistää itse itseni. Omaan tuttavapiiriini kuuluu paljon eri alojen yrittäjiä ja olen seurannut sivusta heidän taivaltaan yritystoiminnan aloittamisesta tähän hetkeen. Opinnäytetyön aihe muodostui tämän takia luonnollisesti helposti, koska kiinnostus yritystoiminnan aloittamiselle on suuri, mutta siihen liittyy luonnollisesti myös paljon kysymysmerkkejä aiheen ollessa vieras. Opinnäytetyön teorian ja sitä varten tehdyn kyselyn avulla olen tutustunut yritystoiminnan aloittamisen vaiheisiin. Ne muodostavat yhdessä tiiviin tietopaketin kirjallisen opinnäytetyön muodossa. Tietopakettia ei kohdenneta minkään tietyn toimialan yrittäjille, joten siitä voivat hyötyä kaikki aloittavat yrittäjät. 1.2 Työn tavoite Tämän opinnäytetyön tavoitteena on luoda hyödyllinen ja tiivis tietopaketti yrittäjyyttä suunnittelevalle tai aloittavalle henkilölle. Alkuvaiheen suunnitelma yritystoiminnan aloittamisen oppaasta muokkautui matkan varrella tehtäväksi tutkielman muotoon. Teoriaosuutta on mahdollista hyödyntää jatkossa varsinaisen oppaan kokoamisessa. Tutkielma esittelee pääasiassa taloushallinnon eri teemoja, jotka ovat tärkeitä jo yritystä perustettaessa. Sen tarkoitus on tuoda tarpeellinen tieto yrittäjän saataville yhdessä paketissa, jottei asioita tarvitse selvittää useista eri kanavista. Työn on tarkoitus selventää yritystoiminnan aloittamisen realiteetteja ja tarpeellisia tietoa toimeksiantajalle, eli kirjoittajalle itselleen. Työn sisältöä ei ole koh-

7 dennettu tietyn toimialan yrittäjille, joten siitä hyötyvät myös muut yritystoimintaa aloittavat yrittäjät. Tutkimuskysymyksenä voidaan pitää kysymystä mitä asioita aloittavan yrittäjän tulisi tietää yritystoimintaa aloittaessa?. 1.3 Työn rakenne Tämä työ koostuu neljästä osa-alueesta, joista ensimmäisenä on johdanto. Johdannon tarkoituksena on esitellä työ lukijalle tarkemmin. Siinä käsitellään työn taustaa ja tavoitteita sekä avataan lähtökohtia opinnäytetyön syntyyn. Myös työn rakenne käydään läpi johdannossa. Seuraavassa kappaleessa käsitellään aihealuetta teoreettisesta näkökulmasta. Toinen osa keskittyy yritystoiminnan aloittamiseen liittyviin aihealueisiin. Osassa käsitellään kyselyssä esiin nousseet yleisimmät yritysmuodot, toiminimi sekä osakeyhtiö, lisäksi käydään läpi yrityksen eri rahoitusmuotoja, vakuutuksia, verotusta sekä kirjanpidon ja tilinpäätöksen teemoja. Teoriaosuus pohjautuu alan kirjallisuuteen sekä sähköisiin lähteisiin. Kolmas osio käsittää opinnäytetyötä varten toteutetun kyselytutkimuksen. Osiossa esitellään käytetyt menetelmät sekä analysoidaan saatuja tuloksia. Tuloksia on hyödynnetty teoriaosuuden kasaamista varten, sillä yrittäjiltä saadut huomiot helpottivat kirjoittajaa rajaamaan käsiteltäviä aihealueita ja syventymään tiettyihin esiin nousseisiin teemoihin. Viimeinen osa tiivistää teorian ja toteutetun kyselyn yhteen. Tässä osiossa pohditaan myös tutkimuksen luotettavuutta ja mahdollisia kehitysideoita tulevaisuuden tutkimuksia ajatellen. 2 Aloittava yritys Yrittäjyydellä tarkoitetaan itsenäistä taloudellista toimintaa, jonka tulos ei ole etukäteen tarkassa tiedossa. Se on arvoa tuottava prosessi, johon käytetään tarvittava määrä aikaa ja fyysisiä sekä henkisiä ponnisteluja. (Siikavuo 2003, 11.) Ryhdyttäessä yrittäjäksi, on otettava selvää monenlaisista yrityksen perustamiseen ja toimivan yrityksen pyörittämiseen liittyvistä asioista. Siihen liittyy paljon käytännön toimia, kuten yritysmuodon valinta, yrityksen rekisteröinti ja ilmoittaminen arvonlisäverovelvolliseksi, vakuutuksien ottaminen sekä yrityksen toiminnan rahoituksen suunnittelu. Yrityksen on myös pidettävä kirjanpitoa ja tehtävä tilinpäätös. Mikäli yritys työllistää henkilöitä, on huolehdittava lisäksi palkkakirjanpidosta, ennakonpidätyksestä ja muista työnantajavelvoitteista. Perusedellytyksenä yrittämiselle on halu yrittämiseen sekä ymmärrys yrittämisen merkityksestä, riskeistä sekä sen mahdollisista saavutuksista. Pelkkien käytännön toimien tunteminen ei yksinään riitä, vaan yrityksen perustamista harkittaessa on ennen kaikkea mietittävä tarkkaan, onko itse soveltuva yrittäjäksi. Yrittäjäksi voi syntyä, sen voi periä vanhemmilta tai siihen voi myös kasvaa yrittäjyyttä arvostavassa yhteiskunnassa (Siikavuo 2003, 11-12). Yrittämi-

8 nen voi olla elämäntapa tai keino hankkia elanto ja työllistyä. Taloudelliset motiivit ovat kuitenkin välttämättömiä, eli yrittäjän on toisin sanoen haluttava ansaita rahaa. Yrittäjyydessä yhdistyy oma ammattitaito ja osaaminen sekä sosiaalisten taitojen hyödyntäminen. (Uusyrityskeskus 2020). Hyvä liikeidea ja tarpeeksi vahva oma usko siihen ovat myös perusedellytyksiä alkavalle yritykselle. Mitä yritys tulee tekemään, ketkä on sen potentiaalisia asiakkaita ja miten heidät tavoitetaan, minkälaisia toimijoita alalla jo on ja minkälaisia toimijoita sinne voi mahdollisesti tulevaisuudessa tulla. Onko tuote tai palvelu kilpailukykyinen, ja mikä tekee siitä erilaisen ja haluttavan. Hyvä yritysidea ja siitä juontava liikeidea yhdistettynä osaavaan yrittäjään johtavat yleensä onnistumiseen. (Uusyrityskeskus 2020). 2.1 Yrittäjyyden eri muodot Yrittäjyyteen löytyy monenlaisia muotoja. Se ei välttämättä aina suoranaisesti tarkoita sitä, että hypätään vakituisesta palkkatyöstä oman yrityksen pyörittäjäksi, vaan toiminta voidaan aloittaa esimerkiksi franchising yrittäjänä, kevytyrittäjänä, osuuskunnan jäsenenä, osakasyrittäjänä, sarjayrittäjänä, sivutoimisena tai väliaikaisena yrittäjänä. Päätös yrittäjäksi ryhtymisestä ei välttämättä ole loppuelämän valinta eikä se vaadi säännöllisestä palkkatyöstä luopumista. Esimerkiksi sivutoiminen yrittäjyys opintojen tai palkkatyön ohessa voi olla kannattavakin vaihtoehto, mikäli ei ole täysin varma liiketoiminnan kannattavuudesta. Mikäli liiketoiminta ottaa tuulta siipiensä alle, on mahdollista siirtyä sivutoimisesta yrittäjyydestä päätoimiseksi. (Uusyrityskeskus 2020). Uusyrityskeskuksen alkavan yrityksen perustamisoppaasta löytyy tiivistetysti tietoa erilaisista yrittäjyyden muodoista, joita ei välttämättä tuoda tarpeeksi esille julkisuudessa. 2.2 Yritysmuodon valinta Yritysmuotoja on useita erilaisia ja sopivan muodon valinta riippuu monesta eri tekijästä. Toiminimi ja henkilöyhtiöt, eli avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat hyviä valintoja pienimuotoiseen yritystoimintaan silloin, kun toiminnan riskit ovat pieniä. Myös vapaat yksityisnostot puoltavat näiden yhtiömuotojen puolesta. Kun investoinnit ja riskit yritystoiminnassa nousevat suuriksi, on osakeyhtiö tai osuuskunta turvallisempi ja mahdollisesti verotuksen näkökulmasta suurituloiselle edullisempi vaihtoehto. (Viitala 2006, 77). Yrittäjät.fi:n mukaan pienyrityksille yleisimpiä yrittämisen muotoja ovat toiminimi ja osakeyhtiö, joita käsitellään vielä erikseen tarkemmin. Uusyrityskeskus (2020) listaa yritysmuodon valintaan vaikuttaviksi tekijöiksi aloittavan yrityksen oppaassaan ainakin seuraavat: Perustajien lukumäärä Pääoman tarve ja saatavuus

9 Vastuut ja päätöksenteko Toiminnan joustavuus Toiminnan jatkuvuus Rahoittajien suhtautuminen Voitonjako ja tappion kattaminen Verotus Oikean yritysmuodon valinta yritystä perustettaessa on hyvinkin tärkeää. Virheratkaisuilla saattaa aiheuttaa yrityksen elinaikana suuria taloudellisia vahinkoja, esimerkiksi verotustilanteissa. Yritysmuotoa valittaessa on hyvä arvioida tilannetta viiden ja jopa kymmenen vuoden päähän. Valintaa tehdessä kannattaa asettaa hyvät ja huonot puolet vastakkain ja valita omaan toimintaan parhaiten soveltuva muoto. (Viitala 2006, 54-55). Patentti- ja rekisterihallituksen tekemästä tutkimuksesta selviää suosituimmat yritysmuodot ja niiden määrä Suomessa vuoden 2020 alussa. Suosituimmat yritysmuodot ja niiden määrä Suomessa (Kaupparekisterimerkintöjen perusteella) (Lähde: prh.fi tilasto 1/2020) Osuuskunnat Avoimet yhtiöt Kommandiittiyhtiöt Asunto-osakeyhtiöt Toiminimet Osakeyhtiöt 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 Kuvio 1 Suosituimmat yritysmuodot ja niiden määrä Suomessa (prh.fi 2020) Toiminimi Toiminimi (Tmi) eli yksityinen elinkeinoharjoittaja, on yleisin toimintamuoto pienyritykselle, kun yrittäjä toimii yksin (Viitala 2006, 54). Yrityksen toimintaa suunniteltaessa on hyvä miettiä realistisesti yrityksen tulevaa liikevaihtoa. Liikevaihdon pysyessä alle 30 000 eurossa, on toiminimi varsin kannattava vaihtoehto (Yrityksen perustaminen 2020.) Yrittäjä voi olla joko

10 liikkeenharjoittaja tai ammatinharjoittaja. Liikkeenharjoittaja on yrittäjä, jolla on liike oman asunnon ulkopuolella. Tällaisia voivat olla mm. parturikampaamoyrittäjä tai ravintoloitsija. Ammatinharjoittaja taas on yrittäjä, joka harjoittaa tiettyä ammattia, eikä hänellä välttämättä ole toiminnan suorittamiselle kiinteää toimipistettä. Näistä esimerkkejä ovat mm. taksinkuljettaja tai huoltomies. (Siikavuo 2003, 28). Toiminimen perustamista varten ei vaadita erillisiä yrityksen perustamisasiakirjoja, vaan pelkkä ilmoitus kaupparekisteriin riittää. Yrityksen perustajan tulee olla Euroopan talousalueella (ETA-alueella) vakituisesti asuva luonnollinen henkilö. (Uusyrityskeskus 2020). Perustaminen käy helposti ja nopeasti toiminimen perustamislomakkeella Y3, joko verkossa tai vaihtoehtoisesti paperisella lomakkeella, joka toimitetaan kaupparekisteriin. Toiminimi on perustamiskustannuksiltaan edullisin vaihtoehto, sillä perustamisilmoitus verkossa kustantaa 75 euroa ja paperisena lomakkeena 110 euroa. Sen perustamiseen ei myöskään vaadita alkupääomaa. (Yrityksen perustaminen 2020). Yksityisellä toiminimellä toimiva yrittäjä tekee sitoumukset ja solmii sopimukset omalla nimellään. Tämä tarkoittaa siis käytännössä sitä, että yrittäjä vastaa henkilökohtaisesti yrityksen veloista ja sitoumuksista koko omaisuudellaan. Yrityksen tekemä tulos on yrittäjän henkilökohtaista tuloa. Yrittäjä ei kuitenkaan voi maksaa itselleen tai puolisolleen palkkaa, vaan palkanmaksu tapahtuu yksityisnostoina. (Viitala 2006, 56). Toiminimi on kuitenkaan harvoin yrityksen lopullinen yhtiömuoto. Se on mahdollista myöhemmin muuttaa avoimeksi yhtiöksi, kommandiittiyhtiöksi tai osakeyhtiöksi, kunhan kyseisen yhtiön perustamisen edellytykset täyttyvät. Yritysmuodon muutoksesta tehdään ilmoitus Verohallintoon sekä kaupparekisteriin. Muutoksesta on annettava liikkeen- tai ammatinharjoittajan lopettamisilmoitus lomakkeella Y6. Perustettavasta yhtiöstä on tehtävä perustamisilmoitus lomakkeella Y1 (osakeyhtiö) tai Y2 (avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö). (Verohallinto 2020). Tilanne voisi tulla kyseeseen esimerkiksi kahden elinkeinoharjoittajan sopimuksesta yhdistää liiketoiminta tai vaihtoehtoisesti liiketoiminnan kasvaessa tarpeeksi suureksi. Osakeyhtiö Osakeyhtiö (Oy, Oyj) on Suomessa yleisin yritysmuoto. Arvioidun liiketoiminnan ja tuloksen ollessa suuri, on osakeyhtiö hyvä vaihtoehto toiminimelle. Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi henkilö. Yhden-kahden henkilön yhtiöissä hallitukseen on kuitenkin nimettävä lisäksi yksi varajäsen, joka monessa tapauksessa on esimerkiksi perustajan puoliso tai kaveri. Perustaminen onnistuu joko verkossa tai vaihtoehtoisesti paperisella lomakkeella. Perustamisen kustannus on verkossa tehtäessä 330 euroa ja paperisella lomakkeella taas 380 euroa. Tämän lisäksi alkupääomaa on löydyttävä vähintään 2 500 euroa, joko rahan tai muun pääoman muo-

11 dossa. YTJ:n sivuilta löytyy osakeyhtiön perustamispaketti, johon sisältyy Y1-lomakkeen lisäksi perustamissopimus, yhtiöjärjestys ja henkilötietolomake. (Yrityksen perustaminen 2020). Huomioitavaa on, että osakepääoma määräytyy sen mukaan, kuinka monta osaketta yritykselle halutaan. Esimerkiksi 2 500 euron pääomalla ja 250 kappaleen osakemäärällä, yksittäisen osakkeen arvo on kymmenen euroa. Nämä sitten jaetaan osakkaiden kesken. Osakeyhtiön perustamisopas (2020) neuvoo pitämään osakkeiden määrän riittävän suurena, jotta tulevaisuudessa yrityksen kasvaessa niitä on helppo esimerkiksi jakaa uusien omistajien kesken. Osakeyhtiö on niin kutsuttu pääomayhtiö, jossa osakkeenomistajat vastaavat yhtiön velvoitteista sijoittamallaan pääomalla. Omistus on jaettu siirtokelpoisiin määräosiin, eli osakkeisiin. Siirtokelpoisuudella lyhykäisyydessään tarkoitetaan sitä, että osakkeen omistaja voi siirtää osakkeen omistuksen jollekin toiselle ilman yhtiön tai muiden osakkaiden lupaa. Osakkeen omistajan vaihto voi tapahtua esimerkiksi myymällä tai lahjoittamalla osake. Siirtokelpoisuutta on kuitenkin mahdollista rajoittaa yhtiöjärjestykseen sijoitettavalla lunastus- tai suostumuslausekkeella tai osakassopimuksella. (Yrityksen perustaminen 2020). Osakkeenomistajilla eli osakkailla on rajoitettu vastuu yhtiön toiminnasta, tarkoittaen sitä, että he eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yrityksen toiminnasta ja veloista, ainoastaan sijoittamansa pääoman kautta. Mikäli yhtiöllä menee huonosti ja se ajautuu konkurssiin, eivät sen omistajat ole vastuussa henkilökohtaisilla varoillaan yrityksen veloista. (Yrityksen perustaminen 2020). Osakeyhtiön yhtiömuotoa ei ole mahdollista muuttaa, vaan ainoa vaihtoehto on purkaa yhtiö ja lopettaa sen toiminta (Verohallinto 2020). 3 Aloittavan yrityksen rahoitus Usein yritystoiminnan alkuvaiheessa liiketoiminnan käynnistämiseen tarvitaan rahaa. Tarvittavat alkuinvestoinnit riippuvat paljon yrityksen liikeideasta ja toimialasta. Esimerkiksi omaa osaamista myytäessä tarvittavien alkuinvestointien määrä jää yleensä suhteessa pieneksi, verrattaessa joidenkin konkreettisten tuotteiden myyntiin. Kun liiketoiminta käynnistyy ja tulee kannattavaksi, voidaan siitä syntyvillä tuloilla kattaa liiketoiminnan kuluja ja tulevia investointitarpeita. (Uusyrityskeskus 2017). Liiketoimintasuunnitelmaa laadittaessa rahoituslaskelmien avulla selvitetään, kuinka paljon alkuinvestointeja yrityksen perustaminen vaatii ja minkälainen käyttöpääoma tarvitaan yritystoiminnan käynnistämiseen. Myös mahdolliset rahanlähteet selvitetään jo hyvin alkuvaiheessa. Rahoitusmahdollisuuksiin kannattaa perehtyä kunnolla ajan kanssa, koska oikeita valintoja tekemällä on mahdollista säästää rahaa. (Siikavuo 2003, 183).

12 3.1 Yrityksen taloudelliset ennustelaskelmat Tärkeänä osana liiketoimintasuunnitelmaa ovat yrityksen rahoituslaskelmat, joiden avulla selvitetään yritystoiminnan aloittamiseen tarvittava rahamäärä ja millä keinoin kustannukset saadaan katettua. Sen lisäksi tehdään ennusteita yrityksen tulo- ja menoeristä sekä arvioidaan tarvittavia myyntimääriä, joilla yritystoiminnasta saadaan kannattavaa. Sen lisäksi, että laskelmat avaavat kannattavuuslukuja yrittäjälle itselleen, usein myös yritystukia tai rahoitusta haettaessa on edellytyksenä, että yrityksen rahoitus-, kannattavuus- ja myyntilaskelmat on tehty osana liiketoimintasuunnitelmaa. (Uusyrityskeskus 2017). Rahoituslaskelman tarkoituksena on selvittää yritystoiminnan aloittamisen rahan tarpeen lisäksi se, mistä raha saadaan. Rahan tarpeisiin kirjataan alun investoinnit ja hankinnat, joita tarvitaan yritystoiminnan aloittamiksesi. Näitä ovat esimerkiksi yrityksen rekisteröintimaksut, alkuvarasto, tuotantoon tarvittavat koneet, takuuvuokrat sekä käyttöpääoma ensimmäisiä toimintakuukausia varten. Käyttöpääoma vastaa niitä kiinteitä kuluja, jotka juoksevat riippumatta yrityksen tekemästä tuloksesta (mm. palkat, vuokrat, vakuutukset, kirjanpito ym.). Rahan lähteet taas voivat muodostua esimerkiksi omista sijoituksista yritykseen, lainoista, yritystuista tai ulkopuolisista oman pääoman sijoituksista. Starttiraha ei kuulu yrityksen rahoituksen lähteisiin, sillä se on lähtökohtaisesti tarkoitettu kattamaan yrittäjän elämisen kuluja alkuvaiheessa. Rahoituslaskelmassa on tärkeää, että rahan lähteet kattavat rahan tarpeet kokonaan. (Uusyrityskeskus 2017). Kannattavuuslaskelman avulla saadaan selvitettyä tarvittava myynnin määrä, jolla saadaan katettua kaikki yritystoiminnan kustannukset. Laskelma tehdään ennen yritystoiminnan aloittamista, jolloin tulosta ei vielä synny. Pistettä, jossa yrityksen tulolla saadaan katettua juuri yrityksen menot, kutsutaan kriittiseksi pisteeksi. Liiketoiminnalle asetetaan tavoite ja kannattavuuslaskelman avulla pystytäänkin selvittämään sellainen myyntimäärien, -hintojen ja kustannuksien yhdistelmä, jolla päästään asetettuun tavoitteeseen. (Uusyrityskeskus 2017). Myyntilaskelma on tarpeellinen apuväline niin yritystä perustettaessa, kuin myös myöhemmin. Myyntilaskelma kertoo, mitä yritys myy, millä hinnalla ja kenelle, eli toisin sanoen mistä ja kuinka paljon rahaa saadaan. Se voi yksinkertaisesti olla paperille kirjattu laskelma siitä, kuinka monta tuntia palveluaan aikoo viikon aikana myydä ja millä hinnalla. Ennuste myytävien tuotteiden tai palveluiden kappalemääristä ja hinnoista kannattaa pitää realistisena, sillä sen perusteella voidaan myös arvioida palvelun kannattavuutta myyntikatteen avulla. (Y-studio 2020).

13 3.2 Yrityksen rahoitusmuodot Pääomarahoitus Pääomarahoitus jakautuu kahteen osaan, omaan rahoitukseen ja vieraaseen rahoitukseen. Omaksi pääomarahoitukseksi katsotaan yrittäjän yritystoimintaan sijoittamat omat varat tai omaisuus. Yritystoiminnan jatkuessa yrityksen voittovaroja voidaan jättää yritykseen ja näin rahoittaa yritystä oman pääoman ehtoisesti. Myös osakeyhtiön järjestämät uusmerkintä osakeannit kuuluvat tähän ryhmään, sillä osakkeen omistajat sijoittavat näin lisää rahaa yritykseen. Pääomarahoitusta tarjoavat myös kehitysyhtiöt sekä sijoitusyhtiöt. Pienyrityksen perustamisvaiheessa tyypillisin oman pääomarahoituksen muoto on kuitenkin yrittäjän omat sijoitukset yritykseen. (Taloustieto Oy 2020). Vieraan pääoman ehtoista rahoitusta ovat tyypillisesti erilaiset lainat. Vieras pääoma jaetaan usein lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen. Lyhytaikaiseksi vieraaksi pääomaksi katsotaan velka, joka erääntyy maksettavaksi alle vuodessa. Pitkäaikainen vieras pääoma taas erääntyy maksettavaksi yli vuoden kuluttua. Esimerkkejä lyhytaikaisesta vieraasta pääomasta ovat esimerkiksi ostovelat ja tililuotot ja pitkäaikaisesta taas pankkilainat, TEL-lainaus, muut vakuutusyhtiölainat sekä joukkovelkakirjalainat. (Taloustieto Oy 2020). Starttiraha Starttiraha on aloittavan yrittäjän toimeentuloa turvaava tuki yrityksen alkutaipaleelle, kun yritystoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen ovat vielä kesken. Starttiraha on henkilökohtaista, veronalaista tuloa. Tukea maksetaan enintään viitenä päivänä viikossa ja sen suuruus on 33,66 /päivä. Sitä on mahdollista saada yrityksen ensimmäisille 6-12 kuukaudelle. Kyseessä on harkinnanvarainen tuki, jonka myöntämisestä päättää TE-toimisto. (TE-palvelut 2020). Starttirahan hakemista varten tulee: Tehdä liiketoimintasuunnitelma ja laatia realistinen budjetti. Toimittaa TE-toimistolle rahoitussuunnitelma ja mahdollinen rahoitustarjous, kannattavuus- ja myyntilaskelmat sekä verovelkatodistus. Aloitettava yritystoiminta vasta starttirahan myöntämisen jälkeen. Siirryttävä päätoimiseksi yrittäjäksi. Varmistettava että yrittäjyydelle löytyy tarvittava osaaminen ja valmiudet. Tehtävä hakemus Oma Asiointi -palvelussa tai tulostettavalla lomakkeella.

14 Yrityksen perustamista suunniteltaessa kannattaa ensin yhteyttä TE-toimistoon. Hakemus liitteineen kannattaa valmistella huolellisesti ja varata hakemiseen tarpeeksi aikaa. Starttirahan myöntämiseksi voidaan edellyttää esimerkiksi yrittäjyyskurssien käymistä, jotta tarvittavat valmiudet yrittäjyyteen löytyvät. Liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien laatimisessa apua on mahdollista saada mm. uusyrityskeskuksilta. (Yrittäjät 2020). Julkinen rahoitus Yritysrahoituksen yhtenä merkittävänä toimijana on julkinen rahoitus. Julkinen sektori on usein mukana takaamassa lainoja, rahoittamassa liiketoiminnan käynnistyessä tai jakamassa kuluja yrityksen alkutaipaleella. Aloittava yritys voi saada tukea yritystoiminnan aloittamiseen esimerkiksi ELY-keskukselta ja Business Finlandilta. (Lindberg 2016, 93). Business Finland (entinen Tekes ja Finpro) on keskeinen yritystoiminnan tukija, joka toimii rahoittajana yrityksille, kouluille ja tutkimuslaitoksille pääasiassa uuteen ja innovatiiviseen liiketoimintaan liittyen. Etenkin pienet ja keskisuuret, vientiin ja kansainväliseen kasvuun tähtäävät yritykset, joilta löytyy tarvittava kyky ja halu menestyä, ovat Business Finlandin kohderyhmää. Rahoitus voi olla avustusta tai pääomalainaa, riippuen siitä minkälaiseen käyttötarkoitukseen sitä haetaan. Business Finland ei yleensä vaadi lainalle vakuutta ja sen korko on perustasoa huokeampi. Laina voidaan osittain tai kokonaan jättää perimättä takaisin, mikäli projekti ei johda kannattavaan liiketoimintaan. Hakemus rahoituksesta jätetään asiointipalveluun, sisältäen projektisuunnitelman ja projektin yksityiskotaiset tiedot. (Yrittäjät 2020; Uusyrityskeskus 2020). ELY-keskus on toinen julkisen sektorin rahoittaja, jolta pk-yritysten on mahdollista hakea yrityksen kehittämisavustusta. Avustusta myönnetään mm. erilaisiin kehittämistoimenpiteisiin, kuten yrityksen liiketoimintaosaamisen, kansainvälistymisen tai tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Sitä varten laaditaan kehittämishanketta koskeva hankesuunnitelma, joka sisältää suunnitellun hankkeen yksityiskohdat. Avustusta saavalla yrityksellä tulee olla edellytykset kannattavaan liiketoimintaan kunnossa. (Lindberg 2016, 95; Uusyrityskeskus 2020). Pääomasijoitukset Pääomasijoitus on rahoituksen muoto, jossa ammattimainen sijoittaja tekee sijoituksen yritykseen ja tyypillisesti vastineena saa osuuden yrityksen osakkeista. Sijoitusmuoto on tyypillinen voimakasta kasvua hakeville yrityksille, mutta myös startupeille. Hyötynä tässä sijoitusmuodossa erityisesti on riskin jakautuminen useamman omistajan kesken, tulorahoitusta nopeamman kasvun mahdollistaminen sekä pääomasijoittajan mukana tuoma osaaminen ja kontaktit. Sijoituksen yhteydessä useimmiten kuitenkin luovutaan suuresta osasta yrityksen omistusta, joten rahoitusmuoto ei välttämättä sovi kaikille yrittäjille. (Pääomasijoittajat 2020).

15 4 Yrittäjän sosiaaliturva Myös yrittäjän elämään kuuluu muutoksia, joista osa on suunniteltuja ja osa ennalta arvaamattomia. Yrittäjän elämässä voi sattua ja tapahtua välillä ennalta arvaamattomia asioita. Myös yrittäjällä on oikeus samoihin etuuksiin kuin työntekijällä tilanteessa, jossa hän ei omalla työskentelyllään pysty varmistamaan toimeentuloaan. Kuitenkin yrittäjän työskentelyn erotessa työntekijästä, on myös etuuksien saantiedellytyksissä eroja. Ennen yritystoiminnan aloittamista onkin hyvä perehtyä, miten näihin tapahtumiin on mahdollista varautua ennalta. (Ilmarinen 2020) Yrittäjän lakisääteinen toimeentuloturva perustuu yrittäjän eläkevakuutukseen (YEL). Vakuutusta ottaessa yrittäjä arvioi oman työtulonsa määrää. Työtulolla tarkoitetaan yrittäjän vuoden aikana saamaa palkkaa, jonka perusteella YEL-vakuutuksen hinta määräytyy. Yrittäjä määrittelee itse YEL-työtulonsa tason, eli se ei määräydy suoraan verotettavan tulon tai yrityksen tekemän voiton perusteella. Mitä korkeammalle YEL-työtulon taso on asetettu, sitä parempi eläke- ja sosiaaliturvan taso yrittäjällä on. (Ilmarinen 2020) Eläkevakuutusmaksulla rahoitetaan pelkästään yrittäjän eläke-etuudet. YEL-työtulonsa perusteella yrittäjä kuitenkin maksaa myös sairausvakuutuksen työtulovakuutusmaksua sekä mahdollisen palkkatulonsa perusteella työnantajan sosiaaliturvamaksua, joilla rahoitetaan sairausvakuutuslain mukaiset etuudet (mm. sairauspäiväraha, vanhempainpäivärahat, kuntoutusraha). Vuosituloon lasketaan edeltävän 12-kuukauden YEL-työtulo. (Ilmarinen 2020) Esimerkiksi itsensä YEL-työtulominimin mukaan vakuuttava yrittäjä ei juurikaan hyödy työeläkevakuutuksestaan vaan työeläkelakien vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden sijaan hän todennäköisemmin saa kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmän mukaisia eläkkeitä, joita saavat lähtökohtaisesti myös henkilöt, jotka eivät työskentele lainkaan. Hän ei tule myöskään koskaan saamaan minimipäivärahaa suurempaa etuutta sairastuessaan tai jäädessään vanhempainvapaalle. Työttömyyden kohdatessa hän on työmarkkinatuen varassa. (Yrittäjät 2020) 4.1 Työttömyysturva Yritystoiminnan loppuessa voi yrittäjä saada työttömyysetuutta, kuten ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa, soviteltua päivärahaa tai työmarkkinatukea. Yritystoiminnan loppuessa on ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Lähtökohtaisesti yritystoiminnan tulee loppua kokonaan, jotta yrittäjä voi saada työttömyysetuutta. Työttömyyskassan jäsenenä yrittäjä voi saada päivärahaa, joka on myös sidoksissa YEL-työtuloon. Edellytyksenä ansiosidonnaisen päivärahan saamiselle on työttömyyttä edeltävän 48 kuukauden aikana vähintään 15 kuukauden mittainen yritystoiminta ja riittävän suuri YEL-työtulo (vuonna 2020

16 13 076 euroa vuodessa). Työttömyyskassaan kuulumaton yrittäjä voi saada Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea työttömyysajaltaan. (Työeläke.fi 2020) 4.2 Sairauspäiväraha Yrittäjä on sairastuessaan oikeutettu saamaan yrittäjän sairauspäivärahaa, joka korvaa alle vuoden kestävää sairaudesta johtuvaa ansionmenetystä. Päivärahaoikeus syntyy sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden perusteella ja siihen ovat oikeutettuja pysyvästi Suomessa asuvat 18-67 -vuotiaat yrittäjät. Sairauspäivärahan suuruus määräytyy YEL-työtulon perusteella ja sitä haetaan Kelalta. Sairauspäivärahaa tulee hakea kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Päivärahan maksulle on asetettu omavastuuaika, joka on YEL-vakuutetuilla sairastumispäivä. Jos yrittäjällä ei ole YEL-vakuutusta, lisätään omavastuuaikaan sairastumispäivän lisäksi seuraavat yhdeksän arkipäivää. Myös omavastuuajalta on mahdollista saada korvausta, jota kutsutaan YEL-päivärahaksi. Sairauden pitkittyessä ja ylittäessä asetetun omavastuuajan, vaihtuu maksettava etuus sairauspäivärahaksi. Työkyvyttömyyden jatkuessa enimmäisajan yli, yrittäjä voi hakea kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. (Yrittäjät 2020) Sairauspäivärahan suuruus määräytyy YEL-työtulon perusteella, ja työtulon tarkasteluaika on työkyvyttömyyttä edeltävä 12 kuukauden mittainen ajanjakso. Vuosituloon huomioidaan palkkatulot, vakuutuspalkka, YEL- ja MYEL-työtulo, tietyt etuudet sekä tietyt ansionmenetyskorvaukset. Vuositulo voi muodostua myös useammasta edellä mainitusta tulosta. Jos tarkastelujakson tulot ovat hyvin pienet tai niitä ei ole, on maksettava päiväraha vähintään vähimmäismääräinen. (Yrittäjät 2020) Yrittäjän työhön paluuta ja työssä pysymistä pyritään tukemaan osasairauspäivärahalla. Vapaaehtoisen osa-aikaisen töihin paluun ajalta yrittäjä voi saada tukea, mutta edellytyksenä on henkilöä hoitavan lääkärin arvio siitä, että töihin on mahdollista palata vaarantamatta yrittäjän toipumista tai terveyttä. Osasairauspäivärahan saamiseksi työmäärän on oltava 40-60 prosenttia vähäisempi työkyvyttömyyttä edeltäneestä ajasta ja sitä maksetaan enintään 120 arkipäivän ajan kahden vuoden tarkastelujakson ajalta. Maksettavan etuuden suuruus on on puolet sairauspäivärahan määrästä. (Yrittäjät 2020) 4.3 Yrittäjän työterveyshuolto Yrittäjän sairastuessa on sairauden asianmukainen hoito keskeisessä roolissa työhön paluun varmistamiseksi. Yrittäjän työterveyshuoltoa ei ole pakollista järjestää, mutta se saattaa usein olla kannattavaa. Yrittäjä kantaa kokonaisvastuun yrityksen toiminnasta ja kannattavuudesta, joka on usein syy siihen, ettei sairauspoissaoloihin ole varaa ja että terveydellisiin ongelmiin kiinnitetään huomiota vasta kun ongelma on edennyt vakavaksi. Ennaltaehkäisevin

17 toimin ja hyvän työterveyshuollon tuella on mahdollista pitää huolta yrittäjän hyvinvoinnista ja jaksamisesta, ja näin ehkäistä pitkäaikaisia sairaudesta johtuvia työkyvyttömyysjaksoja. (Yrittäjät 2020). Työterveyshuollon sisältö määräytyy yrittäjän omien tarpeiden mukaan ja siitä tehdään sopimus yrittäjän ja työterveydenhuoltopalveluita tarjoavan toimijan kanssa. Työterveyshuolto auttaa ennaltaehkäisemään terveydellisiä ongelmia ja tukee yrittäjän jaksamista, hoitaa sairauksia ja ohjaa hänet kuntoutukseen sairauden tai vamman jälkeen. Oikeanlainen hoito varmistaa yrittäjän mahdollisimman tehokkaan toipumisen ja työhön paluun. Työterveyshuoltopalveluja tuottavat terveyskeskukset ja yksityiset lääkäriasemat. Työterveyshuollon kustannuksiin on mahdollista saada tukea Kelalta. (Yrittäjät 2020) 5 Vakuutukset Aloittavan yrityksen ja yrittäjän vakuutukset voivat muodostua hyvinkin tärkeiksi siinä vaiheessa, kun kaikki ei suju suunnitelmien mukaan. On tärkeää hahmottaa, mitä ovat yrittäjän ja yrityksen pakollisia vakuutuksia ja mistä vapaaehtoisista vakuutuksista voisi olla hyötyä matkan varrella. Tarve riippuu pitkälti yrityksen toimialasta ja siitä, työllistääkö yritys yrittäjän lisäksi muita henkilöitä. Pakollisessa vakuutusturvassa on kuitenkin yhtäläisyyksiä yritysmuodosta ja toimialasta riippumatta. 5.1 Yrittäjän eläkevakuutus Yrittäjä vastaa itse omasta työeläketurvastaan, ja eläkelaki velvoittaakin yrittäjää vakuuttamaan itsensä tiettyjen lakisääteisten turvien osalta. Ainoa yrittäjälle pakollinen vakuutus on yrittäjän eläkevakuutus, eli YEL. YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa sairastuessa, työttömäksi jäädessä, perheenlisäystä saadessa tai jäädessä eläkkeelle. YEL-työtulo on yrittäjän sosiaaliturvan perusta ja sen perusteella lasketaan: vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osittainen vanhuuseläke sairauspäiväraha äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä osittainen vanhempainraha erityishoitoraha kuntoutusraha mahdollisuus työttömyyspäivärahaan ja perheelle maksettava perhe-eläke yrittäjän kuolemantapauksen yhteydessä.

18 Yrittäjä on itse vastuussa YEL-vakuutuksen ottamisesta kuuden kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Vakuuttamista valvoo Eläketurvakeskus, joka voi ottaa yrittäjän puolesta YEL-vakuutuksen tämän laiminlyödessä vakuuttamisvelvollisuutta. Jos vakuutus otetaan määräajan jälkeen, voi yrittäjä joutua maksamaan korotetun työeläkevakuutusmaksun. (Ilmarinen 2020). Vakuutusta ottaessa on arvioitava omaa työtulonsa määrää. Työtulolla tarkoitetaan yrittäjän vuoden aikana saamaa palkkaa, jonka perusteella YEL-vakuutuksen hinta määräytyy. Yrittäjä määrittelee itse YEL-työtulonsa tason, eli se ei määräydy suoraan verotettavan tulon tai yrityksen tekemän voiton perusteella. Mitä korkeammalle YEL-työtulon taso on asetettu, sitä parempi eläke- ja sosiaaliturvan taso yrittäjällä on. Vakuutuksen hinta muodostuu maksuprosentin mukaan, joka on vuonna 2020 24,10-25,60 prosenttia YEL-työtulosta. YEL-vakuutuksen turva ja hinta ovat samat vakuutuksen tarjoajasta riippumatta. Työtulolle on asetettu ala- ja ylärajat, jotka vuonna 2020 ovat 7 958,99 euroa ja 180 759 euroa. (Yrityksen perustaminen 2020). 5.2 Muut pakolliset vakuutukset Monissa tapauksissa YEL-vakuutus on yrittäjälle ainoa pakollinen vakuutus. Kuitenkin jos yritys työllistää henkilöitä, on työntekijän vakuuttamisesta pääsääntöisesti vastuussa yrittäjä. Työntekijälle otettavia pakollisia vakuutuksia ovat työntekijän eläkevakuutus (TyEL), työtapaturmavakuutus, työntekijäin ryhmähenkivakuutus. Lisäksi työnantaja vastaa työttömyysvakuutusmaksujen maksusta. (If 2020). Työntekijän eläkevakuutus (TyEL), vastaa työntekijän eläketurvasta. TyEL-vakuutus on pakollinen vakuutus, mikäli työ tehdään työsuhteessa, työtekijä on 17 67-vuotias ja mikäli työstä maksettu palkka on vähintään 60,57 euroa kuukaudessa. Työalalla tai työsuhteen kestolla ei ole merkitystä vakuuttamisvelvollisuuteen. Työntekijän eläkevakuutusmaksu määräytyy Työntekijän eläkelain mukaisesti, ja on tietty prosenttiosuus maksetuista palkoista. Työntekijä vastaa osasta vakuutusmaksua itse, jonka työnantaja tilittää suoraan työntekijän palkasta vakuutusyhtiölle. (If 2020). Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan työnantajan on vakuutettava työntekijänsä työtapaturmien varalta, mikäli maksetut palkat kalenterivuoden aikana ylittävät 1 300 euroa. Työtapaturmavakuutus kattaa töissä ja työmatkalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Vakuutuskorvauksen piiriin kuuluu mm. sairaanhoitokuluja, päivärahaa oman vuosityöansion mukaan, tapaturmaeläkettä, kuntoutusrahaa ja muita kuntoutusetuuksia, haittarahaa pysyvästä haitasta, perhe-eläkettä ja hautausapua. Vakuutusmaksu on tietty prosenttiosuus maksetuista palkoista ja siihen vaikuttaa yrityksen toimialan lisäksi se, kuinka riskialtista työ on. (If 2020).

19 Työntekijän ryhmähenkivakuutus on työnantajan ottama henkivakuutus työntekijöilleen. Yleissitovat työehtosopimukset velvoittavat työnantajaa vakuuttamaan työntekijänsä ryhmähenkivakuutuksella. Vakuutuksen tarkoitus on turvata vakuutetun perheen välitön toimeentulo puolison tai lapsen huoltajan kuolin tapauksessa. Vakuutus on voimassa sekä työ- että vapaa-ajalla. Ryhmähenkivakuutuksen maksu on työtapaturmavakuutuksen tavoin prosenttiosuus palkkakuluista. (TRHV 2020). On myös olemassa joitakin toimialakohtaisia poikkeuksia pakollisien vakuutuksien saralla, joista Yrityksen-perustaminen.net (2020) listaa seuraavasti: Maatalousyrittäjän eläkevakuutus eli MyEL, turvaa YEL:in tapaan maatalousyrittäjän sosiaaliturvaa. Nimensä mukaisesti se on tarkoitettu viljelijöille, kalastajille, poronhoitajille sekä metsänomistajille. Apurahansaajan eläkevakuutus eli MYEL, joka on suunnattu Taiteen ja tieteen apurahansaajille ja huolehtii edelleen vakuutetun sosiaaliturvasta. Terveyden- tai sairaanhoitoalan yritystoimintaa harjoittava yrittäjä tarvitsee potilasvakuutuksen, joka korvaa hoitotoimenpiteiden yhteydessä potilaille aiheutuneita vahinkoja. Vakuuttamisvelvollisuus koskee esimerkiksi yksityisiä hierojia, fysioterapeutteja, optikoita, hammaslääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Vakuutuksen hinta määräytyy alakohtaisen riskiluokituksen perusteella. Vakuutuksen voi ottaa joko suoraan vakuutusyhtiöltä tai oman alan ammattiliitolta. Yritykset, joiden liiketoimintaan tarvitaan ympäristöviranomaisen lupa ja siihen liittyy riski ympäristövahingoille tai -haitoille, ovat velvollisia ottamaan ympäristövahinkovakuutuksen. Poikkeuksena ovat kuitenkin toiminimiyrittäjät. Vakuutuksen tarkoitus on varmistaa ympäristövahinkojen kustannuksien kattaminen myös niissä tilanteissa, joissa kustannuksia ei saada perittyä vahingon aiheuttajalta. Vakuutuksen hinta riippuu yrityksen toiminnasta ja koosta. Liikennevakuutus on pakollinen kaikille tieliikennekäytössä oleville moottoriajoneuvoille ja peräkärryille.

20 5.3 Vapaaehtoiset vakuutukset Erilaiset terveyteen ja yrityksen taloudelliseen tilanteeseen liittyvät riskit ovat asioita, joita yrittäjän on hyvä ottaa huomioon yritystoimintaa aloittaessa. Niillä voi olla suuria taloudellisia seurauksia yritykselle ja näin ollen ne voivat vaarantaa yrityksen toiminnan. Yrittäjä voikin täydentää omaa sekä yrityksensä turvaa erilaisilla vapaaehtisilla vakuutuksilla. (If 2020). Yrittäjä on useimmiten itse yrityksensä tärkein voimavara. Nopean hoitoon pääsyn varmistamiseksi yrittäjä voi vakuuttaa itsensä pakollisien vakuutuksien lisäksi mm. tapaturman tai sairauden varalta, joka mahdollistaa myös mahdollisimman nopean toipumisen ja töihin paluun. Työssään matkusteleva yrittäjä voi tarvita matkavakuutuksen, joka kattaa sekä työ- että vapaa-ajan matkat. Nopean hoitoon pääsyn lisäksi vakuutukset tietysti avustavat myös hoitokulujen kustannuksissa, joka on usein tärkein osuus jo valmiiksi työkyvyttömyydestä aiheutuneiden pienentyneiden tulojen takia. (If 2020) Yrityksen toimintaan ja omaisuuteen liittyviä vakuutuksia ovat mm. vastuuvakuutus, oikeusturvavakuutus, omaisuusvakuutus ja keskeytysvakuutus. Yrityksen omaisuudelle voi myös tapahtua vahinkoja, jotka voivat aiheutua joko ihmisen toiminnasta tai esimerkiksi luonnonilmiön takia. Vakuutuksella voidaan turvata mm. rakennuksiin, työkoneisiin, ohjelmistoihin, rahaan ja arvopapereihin sekä myytäviin tavaroihin kohdistuvia vahinkoja. Omaisuusvakuutus on yleisnimike, joka sisältää erilaisia pienempiä vakuutuskokonaisuuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi palovakuutus, varkausvakuutus tai kuljetusvakuutus. Hinta määräytyy vakuutuksen sisällön ja vakuutusehtojen mukaan. (Yrityksen perustaminen 2020). Keskeytysvakuutuksella voidaan kattaa menetyksiä, jotka johtuvat liiketoiminnan äkillisestä keskeytymisestä. Keskeytysvakuutuksesta korvattavia vahinkoja voivat olla esimerkiksi työkoneiden yllättävät rikkoutumiset tai toiminnan kannalta tärkeän henkilön työkyvyttömyys. Myös keskeytysvakuutus on lähinnä yleisnimike, jonka alle nivoutuvat mm. omaisuuskeskeytysvakuutus ja riippuvuuskeskeytysvakuutus. Vastuuvakuutus auttaa yrittäjää tilanteissa, joissa yritys joutuu korvausvelvolliseksi toiselle aiheutuneessa vahingossa. Vakuutuksen on siis tarkoitus tuoda turvaa yrittäjän itsensä, työntekijöiden tai tuotteiden aiheuttamien vahinkojen varalle. Vastuuvakuutus on tyypillisesti yksi yrityksen tärkeimpiä vakuutuksia alasta riippumatta, mutta toimialalla voi luonnollisesti olla vaikutusta sen riskialttiuden mukaan vakuutuksen hintaan. (Yrityksen perustaminen 2020). Yrittäjä joutuu monesti tekemään sopimuksia koskien yrityksen liiketiloja, hankintoja tai työntekijöitä. Sopijaosapuolten välille voi syntyä erimielisyyksiä, joita voidaan joutua puimaan käräjäsalissa asti. Oikeudenkäyntikulut nousevat helposti pienissäkin riita-asioissa korkeiksi, ja näin ollen voivat vaikuttaa yrityksen talouteen. Oikeusturvavakuutuksella saadaan

21 turvaa yrityksen riitautuessa ja joutuessa puimaan riitoja käräjäsalissa asti. Vakuutus korvaa nimensä mukaisesti kohtuullisia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja, jotka aiheutuvat yrityksen toiminnasta. Oikeusturvavakuutuksesta ei tosin ole hyötyä, jos itse syyllistyt rikolliseen toimintaan, joka johtaa käräjille. Kuten monissa muissakin yritysvakuutuksissa, myös oikeusturvavakuutuksen hinta määräytyy riskiperusteisesti. (Yrityksen perustaminen 2020) 6 Verotus 6.1 Toiminimen verotus Toiminimi maksaa veroja yrityksen tekemän tuloksen perusteella, joka tarkoittaa siis rahamäärää, joka tilikaudelta jää viivan alle liikevaihdosta mahdollisen arvonlisäveron ja yritystoiminnan kulujen vähentämisen jälkeen. Useimmiten toiminimen maksamat verot ovat ansiotulovero ja arvonlisävero. Ansiotulojen verotus on palkansaajan tavoin progressiivista, eli veroprosentti määräytyy tulojen suuruuden mukaan. (Yrityksen perustaminen 2020). Toiminimiyrittäjällä on oikeus verottaa enintään 20 prosentin suuruinen osuus edeltävän vuoden nettovarallisuudesta pääomatulona. Toiminimen nettovarallisuus lasketaan vähentämällä yritystoiminnan varoista velat sekä 30 prosenttia työntekijöille maksetuista palkoista. Yritystoiminnan varoiksi ei nettovarallisuutta laskettaessa huomioida pankkitilillä olevia rahoja, vaan siihen voidaan huomioida esimerkiksi omistettu liike- tai varastotila tai työkoneita. Pääomatuloveroaste on alle 30 000 euron pääomatuloissa kiinteä 30 prosenttia ja sen ylittävältä osalta 34 prosenttia, jonka takia pienyrityksen tulos on usein kannattavaa verottaa kokonaan ansiotulona. (Yrityksen perustaminen 2020; Verohallinto 2020). Yritystoimintaa voi harjoittaa myös palkkatyön ohessa. Sivutoimisen yrittäjän palkkatyöstä saatu palkka ja toiminimen tekemä tulos lasketaan verotuksen näkökulmasta yhteen. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi jos palkkatyöstä saatu vuosiansio on 40 000 euroa ja toiminimen tulos 10 000 euroa, maksetaan toiminimen tekemästä tuloksesta suhteellisesti iso osuus veroja. Sivutoiminen yrittäjä voi arvioida päätoimensa verokorttiin sekä palkkatyöstä että yritystoiminnasta saadut tulot ja maksaa verot näin. Toinen tapa on maksaa toiminimen tuloksesta veroa ennakkoverona, jota käsitellään tarkemmin myöhemmässä kappaleessa. (Yrityksen perustaminen 2020). Toiminimiyrittäjän veroilmoitus pitää antaa tänä vuonna 2.4.2020 mennessä. Sen voi täyttää joko Verohallinnon OmaVero-palvelussa tai paperilomakkeella. Paperilomakkeella on otettava huomioon postitusaika ja huolehdittava lomakkeen perillä olosta määräpäivään mennessä. Veroilmoituksen myöhästyessä yrittäjä joutuu maksamaan myöhästymismaksun. Puutteellisesta tai kokonaan palauttamatta jääneestä veroilmoituksesta voi seurata veronkorotus. Perusteellisesta syystä veroilmoituksen palauttamiselle voi hakea lisäaikaa. Yrittäjän on huolehdittava

22 myös henkilökohtaisen veroilmoituksen jättämisestä, jonka määräpäivä on sama 2.4.2020. (Verohallinto 2020). 6.2 Osakeyhtiön verotus Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen, jonka tekemä tulos verotetaan osakeyhtiön tulona. Osakeyhtiö maksaa tulostaan yhteisöveroa eli yhteisön tuloveroa. Vuonna 2020 yhteisövero on 20 prosenttia. Osakeyhtiön tulos lasketaan vähentämällä yrityksen veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset kulut. Kuluiksi lasketaan muun muassa omistajan itselleen, sekä mahdollisille työntekijöille maksettu palkka. Jos tulot ovat suuremmat kuin menot, osakeyhtiölle syntyy tilikaudelta tulosta. Jos taas tulot eivät riitä kattamaan menoja, syntyy osakeyhtiölle tappiota. Verotuksessa vahvistetut tappiot voidaan vähentää 10 seuraavan verovuoden aikana yrityksen tekemästä tuloksesta. Verohallinto huolehtii tappioiden vähentämisestä automaattisesti. Yritystoiminnan tuloksesta maksetaan vero ennakkoon ennakkoverona. (Verohallinto 2020). Osakeyhtiön omistajan itselleen maksama palkka verotetaan normaalin palkansaajan tapaan omistajan ansiotulona. Ansiotulot verotetaan siis progressiivisesti, eli veroprosentti nousee tulojen noustessa. Palkan lisäksi omistaja voi saada osakeyhtiöltä osinkoja sekä luontoisetuja, kuten auto- tai puhelinetuja. Osingonjako tapahtuu vasta osakeyhtiön tuloksen verotuksen jälkeen. Osinkotulo voi olla omistajalle joko ansio- tai pääomatuloveroa. Osinkojen verotus riippuu jaettavien osinkojen määrästä. Jos jaettujen osinkojen määrä on alle 8 prosenttia niin sanotusta osakkeiden matemaattisesta arvosta, on alle jäävä huojennettua verotettavaa. Alle 8 prosentin jaetuista osingoista 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verotonta (jos tulo on alle 150 000 euroa). Verottoman tulon ylittäessä 150 000 euroa, ylittävästä osasta 85 prosenttia on pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata. Osakkeen matemaattisen arvon saa jakamalla osakeyhtiön nettovarallisuuden yrityksen ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. (Tomperi 2015, 193; Yrityksen perustaminen 2020). Verotuksellisesti palkan- ja osinkojen maksussa on eroja, joten yrittäjän kannattaa laskea etukäteen verotuksellisesti kannattavin tapa. Pienyrittäjälle omistajan on usein järkevintä nostaa rahat ulos palkkana, mutta osinkoja koskeva huojennettu veroetu kannattaa kuitenkin hyödyntää. Rahan nostotapaan vaikuttaa toki myös aikataulu, jolla voitot on tarkoitus ottaa ulos. (Verohallinto 2020). Osakeyhtiön veroilmoitus tehdään joko Verohallinnon OmaVero-palvelussa tai paperisella lomakkeella niissä tapauksissa, joissa sähköinen ilmoittaminen on esimerkiksi teknisen esteen vuoksi mahdotonta. Paperisen veroilmoituksen liitteeksi vaadittavista lisäselvityksistä kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeissa. Osakeyhtiön veroilmoitus on annettava 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. (Verohallinto 2020).