Aluejako: Kunta (NUTS 5) 1.1.2006 lähtien Suomessa on 431 kuntaa. Vuoden 2006 alussa tapahtui 1 kuntaliitos kun Rovaniemi (698) ja Rovaniemen maalaiskunta (699) yhdistyivät. Uuden kunnan nimi on Rovaniemi, ja sen kuntanumero on 698. Seutukunta (NUTS 4) Seutukunnat ovat yhden tai useamman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia. Sisäasiainministeriö on määritellyt seutukunnat aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. Seutukuntien muodostamisen kriteereinä käytettiin kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Vuoden 2006 alussa seutukuntia oli 77. Seutukuntamuutoksia ei tapahtunut vuoden alussa. Maakunta (NUTS 3) Suomessa on 20 maakuntaa. Viimeisin muutos maakuntarajoihin tapahtui vuoden 2005 alussa, jolloin Punkalaidun (619) siirtyi Satakunnan maakunnasta (04) Pirkanmaan maakuntaan (06). Muutos huomioidaan kansallisella tasolla tuotettavissa tilastoissa. Eurostatille toimitettavissa tilastoissa muutosta ei huomioida, koska sinne tiedot toimitetaan NUTS-luokituksen mukaisesti. Lääni Suomessa on 6 lääniä. Kuntaryhmitys Tilastollisessa kuntaryhmityksessä kunnat jaetaan taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin sekä maaseutumaisiin kuntiin. Luokitus perustuu väestölaskentojen yhteydessä kerran viidessä vuodessa tehtyyn taajamarajaukseen ja siitä saatuun tietoon taajamaväestöstä. Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000. Taajaan asuttuja kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000 mutta alle 15 000. Maaseutumaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000, sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000. NUTS -luokitus NUTS (Nomenclature of territorial units for statistics) on EU:n hierarkkinen alueluokitusjärjestelmä, jonka mukaan laaditaan kaikki EU:n alueelliset tilastot: NUTS 1 (Manner-Suomi, Ahvenanmaa), NUTS 2 (suuralueet 5 kpl), NUTS 3 (maakunnat 20 kpl), NUTS 4 (seutukunnat 77 kpl) ja NUTS 5 (kunnat 431 kpl). Väestö: Tietolähteenä: Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä saatu 31.12. Suomessa vakituisesti asunut väestö. Väkiluku Väkiluku 31.12. Tieto kunnassa vakinaisesti asuvasta väestöstä vuoden lopussa saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.
Syntyneiden enemmyys Syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönlisäys on elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotus. Kokonaismuutos Kokonaismuutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla. Väestönlisäys on syntyneiden enemmyyden ja kokonaisnettomuuton summa. Väestöennuste Tilastokeskuksen käyttämä väestöennustemenetelmä on ns. demografinen komponenttimalli, jossa väestön tuleva määrä ja rakenne lasketaan ikäryhmittäisten syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokerrointen avulla. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestönkehityksen perusteella. Ennusteessa ei ole pyritty arvioimaan taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. Kuntien välinen tulomuutto Toisesta kunnasta kuntaan muuttaneet henkilöt, jotka on ilmoitettu väestötietojärjestelmään. Yhdellä henkilöllä voi olla tilastossa monta muuttoa vuoden aikana. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa, opiskelijan niin halutessa, vakituisiksi muutoiksi 1.6.1994 lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki (201/1994). Kuntien välinen lähtömuutto Kunnasta toiseen kuntaan muuttaneet henkilöt, jotka on ilmoitettu väestötietojärjestelmään. Yhdellä henkilöllä voi olla tilastossa monta muuttoa vuoden aikana. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa, opiskelijan niin halutessa, vakituisiksi muutoiksi 1.6.1994 lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki (201/1994). Kuntien välinen nettomuutto Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus. Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokuntia ei muodosteta henkilöistä, jotka ovat väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla tai tietymättömissä. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntia. Ulkomaalaiset Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Koulutus: Tietolähteenä: Suomessa suoritetuista tutkinnoista on saatu oppilaitostilastoilta, jotka ovat keränneet ne oppilaitoksilta. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tiedot on saatu STAKESista sekä poimittu Työministeriön rekistereistä. Tilaston henkilöperusjoukon muodostaa 15 vuotta täyttänyt väestö. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tutkinnon suorittaneita. Myös ammattitutkintolain mukaan erillisessä tutkintotilaisuudessa tutkinnon suorittaneet luetaan tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun tutkinnon mukaan.
Keskiasteen tutkinto 2-3 vuotta koulutusta eli noin 11-12 vuotta koulutusta peruskoulun aloittamisesta: ylioppilastutkinnot, 1-3-vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot, esim. merkantti, perushoitaja Korkea-asteen tutkinto Korkea-asteen tutkinnot = alimman korkea-asteen tutkinnot + alemman korkeakouluasteen tutkinnot + ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot +tutkijakoulutusasteen tutkinnot Koulutustasomittain Väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi että monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken. Mittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia. Työllisyys: Tietolähteenä: Työssäkäyntitilasto. Työssäkäyntitilastosysteemissä tiedot tuotetaan käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia rekisteriaineistoja. Tiedot tuotetaan yhdistämällä noin 30 rekisteriaineistojen tietoja. Toimiala Yhteiskunnan toimintaa on perinteisesti kuvattu jakamalla toimialat kolmeen ryhmään: alkutuotanto, jalostus ja palvelut. Alkutuotanto A Maatalous, riistatalous ja metsätalous B Kalatalous Jalostus C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen Palvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut L Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut P Työnantajakotitaloudet Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot Työllinen työvoima Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Työpaikka Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa
laskennallisesti yhden työpaikan. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Työpaikkaomavaisuus Alueella olevat työpaikat/työlliset*100 saadaan laskettua työpaikkaomavaraisuusaste. Mikäli alueen työpaikkojen lukumäärä on suurempi kuin työllisten lukumäärä, alueen työpaikkaomavaraisuus ylittää 100 %. Työttömyys Tietolähteenä: Kunnittaisissa työttömyystilastoinnissa on käytetty Työministeriön aineistoja. Työttömät vuosittain on laskettu jokaisen kuukauden työttömien työnhakijoiden määrän keskiarvona. Luku suhteutetaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston työvoiman määrään, jonka ajankohta on edeltävän vuoden joulukuun viimeinen päivä. Työttömyysaste Työttömyysasteella tarkoitetaan työttömän työvoiman prosenttiosuutta koko työvoimasta. Työtön Työtön on työhakija, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työn alkamista. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, jonka työnhaku- ja työn vastaanottokriteerit täyttyvät. Työssäkäyntialue Työssäkäyntialueen muodostavat keskuskunta ja siihen vähintään 10 % osuudella työvoimasta pendelöivä ympäryskunta tai kunnat. Keskuskunta on pääsääntöisesti kunta, jonka työvoimasta enintään 25 % (aikaisemmin 20 %) käy töissä muissa kunnissa, eikä siitä käy töissä missään muussa yksittäisessä kunnassa yli 10 % työvoimasta. Tilastollista työssäkäyntialueluokitusta tarkistetaan seuraavan kerran vuoden 2005 työssäkäynnin pendelitiedoilla. Asuminen: Tietolähteenä: Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä saatu 31.12. Suomessa vakituisesti asunut väestö. Tietokoneohjelma luokittelee henkilöt heidän vakituisen asuinpaikkansa tunnuksen mukaan asuntokunniksi. Jokaisen asunnossa vakituisesti asuvan henkilön tietueella on vanhempien, puolison ja kaikkien lasten henkilötunnukset. Näitä vertailemalla ohjelma muodostaa asuntokunnan asukkaista perheet. Asuntojen varustetaso Tietolähteenä: Asuntokantatilastot tuotetaan väestön keskusrekisterin rakennus- ja huoneistotietojen pohjalta. Vakinaisesti asutut asunnot on saatu yhdistämällä väestötietojärjestelmän henkilötiedoilla muodostetut asuntokunnat huoneistotietoihin kotipaikkatunnuksen avulla. Asunto Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan yhden tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään seitsemän neliömetriä ja joka sisältää keittiön, keittokomeron tai keittotilan. Asunnolla on myös oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston. Puutteellisesti varustetusta asunnosta puuttuu peseytymistilat ja/tai keskus- tai sähkölämmitys ja/tai jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC.
Yritykset ja toimipaikat: Tietolähteenä: Yritystilasto. Toimipaikat Toimipaikka on yhden yrityksen omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Jokaisella yrityksellä on vähintään yksi toimipaikka, suurimmilla satoja. Tilastoon on valittu yritykset, joiden toiminta-aika ylitti tarkasteluvuonna puoli vuotta. Lisäksi yrityksen tuli työllistää yli puoli henkilöä tai liikevaihdon olla vähintään 9 134 euroa (vuonna 2003). Liikevaihto Liikevaihto on yleensä tuloslaskelman mukainen. Matka - ja mainostoimistoissa liikevaihdon tilalla käytettiin myyntikatetta vuoteen 1998 saakka. Vuodesta 1999 alkaen näillä toimialoilla sekä lisäksi agentuuritoiminnassa käytetään liikevaihtokäsitteen mukaista liikevaihtoa. Eräiden toimialojen yrityksille ei tilastoida liikevaihtoa. Tärkein näistä on rahoitus- ja vakuutustoiminta. Vuosina 1993-2000 liikevaihto on 1.4.-31.03. välisenä ja vuodesta 2001 lähtien kalenterivuoden aikana päättyneeltä tilikaudelta. Jos tilikauden pituus erosi 12 kuukaudesta, muunnettiin liikevaihto 12 kuukautta vastaavaksi. Aikasarjoissa esitetyt liikevaihtoluvut ovat nimellisiä. Toimipaikkojen henkilöstö Henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät. Henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosi-työllistä. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstö on estimoitu palkkojen perusteella. Teollisuus: Tietolähteenä: Teollisuustilastotiedot kerätään osaksi suoralla otokseen perustuvalla tiedonkeruulla eli lomakekyselyllä sekä osaksi hyväksikäyttämällä Verohallinnon elinkeinoverotusrekisteriä ja Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriä. Teollisuustoiminta (toimialat C,D,E) Teollisuustoimintaan kuuluu kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus sekä sähkö- kaasu- ja vesihuolto. Jalostusarvo Tuotannon jalostusarvo (EU:n määritelmän mukainen arvonlisäys perushintaan sisältäen tukipalkkiot). Jalostusarvo mittaa eri tuotannontekijöiden yhteenlaskettua jalostusarvoa toimipaikan liiketoiminnasta. Jalostusarvon tarkoituksena on kuvata yksikön arvonlisäystä, joka syntyy tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja tuotantotoimintaa varten hankittujen tuotantopanoskustannusten erotuksena. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä työvoimasta aiheutuvia kustannuksia. Tuotannon bruttoarvon avulla voidaan laskea jalostusarvo seuraavasti: BRUTTOARVO - aine- ja tarvikeostot - ostot yrityksen muilta toimipaikoilta - varastojen muutos - ulkopuoliset palvelut - muut kiinteät ja muuttuvat kulut pl. henkilöstökulut + kauppatavaroiden hankinta = JALOSTUSARVO Teollisuuden henkilökunta Toimihenkilöiden ja työntekijöiden lukumäärä. Henkilöiden lukumäärät ilmoitetaan tilikauden keskimääräisinä lukuina. Vienti Vienti yhteensä. Tavaroiden ja palvelujen vienti EU-maihin ja EU:n ulkopuolisiin maihin yhteensä. Erä sisältää myös viennin myyntiyhdistysten kautta. Vienti arvostetaan samojen periaatteiden mukaan kuin liikevaihto.
Kuntien talous: Tietolähteenä: Kuntien talousarviotilasto on laadittu kuntien Tilastokeskukselle ilmoittamien tietojen perusteella. Ahvenanmaan kuntia koskevat tiedot on koonnut Ahvenanmaan maakuntahallitus, joka on toimittanut tiedot konekielisenä Tilastokeskukselle. Tuloveroprosentit ja kiinteistöveroprosentit on saatu Verohallitukselta. Investointien tulorahoitusprosentti Investointien tulorahoitusprosentti = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Kassan riittävyys Kassan riittävyys on 365 x kassavarat/kassasta maksut. Tämä tunnusluku poikkeaa aikaisemmissa tilastoissa käytetyistä kassan riittävyys laskukaavasta. (Kassasta maksut = Henkilöstökulut + palvelujen ostot + aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot tilikauden aikana varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) + avustukset + muut kulut + alv-takaisinperintä + korkokulut + muut rahoituskulut + käyttöomaisuusinvestoinnit + lainananto + pitkäaikaisten lainojen lyhennykset) Kassavarat Kassavarat = taseessa rahoitusomaisuuteen merkityt sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin, joukkovelkakirjalainasaamiset, rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Lainakanta Lainakanta = Vieras pääoma - pitkäaikaisen vieraan pääoman saadut ennakot lyhytaikaisen vieraan pääoman saadut ennakot lyhytaikaisen vieraan pääoman ostovelat lyhytaikaisen vieraan pääoman siirtovelat. Suhteellinen velkaantuneisuus Suhteellinen velkaantuneisuus % = (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Vuosikate Vuosikate muodostuu seuraavasti: toimintakate + verotulot ja valtionosuudet - arvonlisäveron takaisinperintä (=käyttökate) + korkotulot + osinkotulot + muut rahoitustuotot korkokulut muut rahoituskulut. * Vuosikate% = 100 x Vuosikate / Käyttötulot * Vuosikate, % poistoista = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Bruttokansantuote: Tietolähteenä: Alueittaisen bruttokansantuotteen (Bkta) laadinnassa käytetään kansantalouden tilinpidon toimialoittaisia kokonaissuureita, jotka eri menetelmin alueellistetaan maakunta- ja seutukuntatasolle. Menetelmiä on EU:n komission toimesta harmonisoitu jäsenmaissa mm. menetelmäkäsikirjojen avulla. Arvonlisäys ja bruttokansantuote Arvonlisäys on kansantalouden tilinpidon käsitteistön mukaan kokonaistuotoksen (esim. liikevaihto) ja käytettyjen välituotepanosten (esim. raaka-aineet) erotus. Kun kaikkien toimialojen arvonlisäykset yhdistetään, saadaan bruttokansantuote. Alueittainen arvonlisäys ja bruttokansantuote mittaavat alueella sijaitsevien toimipaikkojen tuotantoa ja sen kautta alueen taloudellista kehitystä. Aluetilinpito Aluetilinpito vastaa käsitteiltään ja luokituksiltaan Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän 1995 ohjeistusta (EKT95). Aluetilinpidon tiedot ovat yhteensopivia koko maan vuoden 2000 uudistetun tilinpidon tietojen kanssa. Aluetilinpito sisältää tiedot tuotoksesta, välituotekäytöstä, arvonlisäyksestä, palkansaajakorvauksista, kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta, työllisistä,
palkansaajista ja yrittäjistä. Aluetilinpidon tietojen aluejakona on suuralue, maakunta ja seutukunta. Fisim-uudistus Aikaisemmin kansantalouden tilinpidossa välilliset rahoituspalvelut eivät ole vaikuttaneet bruttokansantuotteeseen, koska rahoituslaitosten tuottama FISIM on mennyt kokonaisuudessaan ns. jakamattoman sektorin välituotekäyttöön. Tämä erä jaettiin toimialojen arvonlisäyksen summan suhteessa alueille. Uudistuksessa tuotantotilin välituotekäytön FISIM:n jakamisessa alueille on pyritty jäljittelemään koko maan tietojen laskentatapaa. Tarkempi kuvaus FISIMin laskemisesta Suomessa löytyy Vesa Savolaisen raportista Välillisten rahoituspalvelujen laskenta kansantalouden tilinpidossa - Raportti välillisten rahoituspalvelujen eli FISIM:n Suomen koelaskelmista vuosilta 1995-2001 (Tilastokeskus, Katsauksia 2004/1, Helsinki 2004). Liiketoiminnan kuukausikuvaajat: Liiketoiminnan kuukausikuvaajilla tarkoitetaan toimialoittain tuotettavia liikevaihto- ja palkkasummakuvaajia, jotka julkaistaan kuukausittain. Tilasto perustuu EU:n asetukseen lyhyen aikavälin tilastoista (N:o 1165/98). Indeksien laskennassa käytetään verohallinnon aineistoja sekä Tilastokeskuksen lomakekyselyä ja yritysrekisteriä. High Tech ja informaatioala: OECD:n määrittelemät toimialaryhmät ja niiden toimialakoodit vuodelta 2002. (TOL2002) Tietolähteenä: Työssäkäyntitilasto. Työssäkäyntitilastosysteemissä tiedot tuotetaan käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia rekisteriaineistoja. Tiedot tuotetaan yhdistämällä noin 30 rekisteriaineistojen tietoja. Korkean teknologian (High tech) toimialat: Lääkekemikaalien, -kasviuutteiden ja lääkintätuotteiden valmistus (244) Konttori- ja tietokoneiden valmistus (30) Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus sekä televisio- ja radiolähettimien, lankapuhelin- ja lennätinlaitteiden valmistus (321,322) Lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien sekä kellojen valm.(33) Ilma-alusten valmistus (353) Tietointensiiviset korkean teknologian palvelut: Posti- ja teleliikenne (64) Tietojenkäsittelypalvelu (72) Tutkimus ja kehittäminen (73) Tietolähteenä: Aineisto Tilastokeskuksen Yritystilastoista. Informaatioalan toimialat: Tavaratuotanto: Konttori- ja tietokoneiden valmistus (30) Eristettyjen johtimien ja kaapeleiden valmistus (313) Radio-, tv- ja tietoliikennevälineiden valmistus (32) Mittaus-, tarkkailu- ja navigointilaitteiden yms. valmistus (332) Teollisuuden prosessisäätölaitteistojen valmistus (333) Palvelutuotanto: Viihde-elektroniikan tukkukauppa (51432) Tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen tukkukauppa (51840) Tietoliikennevälineiden tukkukauppa ( 51862)
Teleliikenne (642) Konttorikoneiden ja -varusteiden sekä tietokoneiden vuokraus (71330) Tietojenkäsittelypalvelu (72) Sisältötuotanto: Kustantaminen (221) Markkinatutkimus ja mielipideselvitykset (7413) Liikkeenhoidon konsultointi (7414) Mainospalvelu (744) Elokuva- ja videotoiminta (921) Radio- ja televisiotoiminta (922) Uutistoimistot (924) Informaatioalan laajaan määritelmään kuuluvat lisäksi (sisältötuotantoon): Painaminen ja siihen liittyvät palvelut (222) Tallenteiden jäljentäminen (223) Videofilmien vuokraus (71401) Tutkimus ja kehittäminen (73) Sihteeri- ja käännöspalvelu (7485) Muut kulttuuri- ja viihdetoiminta (923) Kirjastot, arkistot, museot ja kulttuurilaitokset (925) Liikenne ja matkailu: Tietolähteenä: Tilastokeskus saa Manner-Suomen ajoneuvokohtaiset tiedot Ajoneuvohallintokeskuksen ajoneuvorekisteristä. Henkilöauto Tietolähteenä: Tilastokeskus saa lentoliikennetiedot Ilmailulaitokselta. Kotimaan lentoliikenne Tietolähteenä: Majoitustilaston tiedot kerätään kuukausittain majoitusliikkeiltä Tilastokeskuksen lomakkeilla. Myös majoitusliikkeen omat atk-listaukset hyväksytään, jos ne sisältävät tarvittavat tiedot. Tilastointi perustuu minimikoon ylittävien majoitusliikkeiden kokonaistilastointiin. Tilastolain nojalla (62/1994) majoitusliikkeet ovat velvollisia antamaan tiedot Tilastokeskukselle. Majoitustilasto sisältää kaikki vähintään 10 huoneen / mökin /matkailuvaunupaikan hotellit ja matkustajakodit, lomakylät ja leirintäalueet sekä kaikki retkeilymajat. Kokokriteerin alapuolelle jää 40 % majoitusliikkeistä, joiden osuus huonekapasiteetista on vain noin 8 %. Pienten majoitusliikkeiden lisäksi tilaston ulkopuolelle jäävät erilaiset työ- ja lomaleirit sekä yksityinen majoitus kokonaisuudessaan mukaan lukien vuokrattavat lomamökit. Samoin ulkopuolelle jäävät yöpymiset julkisissa liikennevälineissä, veneilysatamissa sekä SF-Caravanin vain jäsenille tarkoitetuilla alueilla. Linkkejä Tilastokeskuksen internet-sivuille: Luokituspalvelut: www.tilastokeskus.fi/luokitukset Aihealueittaista tilastotietoa: www.tilastokeskus.fi/til/aiheet Tilastot: www.tilastokeskus.fi/tilastotietokannat Liiketoiminnan kuukausikuvaajat: http://tilastokeskus.fi/tup/suhdannepalvelu/index.html