BIOENERGIA KEHITTÄMISOHJELMA 2011-2015 Tiivistelmä

Samankaltaiset tiedostot
Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas Mika Muinonen

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Kainuun bioenergiaohjelma

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Kilpailu biomassasta kovenee puun uusien käyttömuotojen myötä

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa Juha Valaja

Tervetuloa! Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

rrefiointi kemetsähake öljy energiantuotanto metsäenergia ajautettu logistiikkapalvel hake pellet torrefiointi Biosaimaa - vihreää osaamista

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Vesa Sorasahi: Etelä-Savosta uutta liiketoimintaa kestävän kehityksen ehdoilla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Ohjelmakausi

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) Päättäjien metsäakatemia

Biohiili. Pien-CHP. Pelletit. Biokaasu. Puutisleet. Biojalostusfoorumi Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Ympäristöturvallisuuden klusteri

Riittääkö puuta kaikille?

rrefiointi kemetsähake öljy energiantuotanto metsäenergia ajautettu logistiikkapalvel hake pellet torrefiointi Biosaimaa - vihreää osaamista

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo Eeva-Liisa Repo

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä

Energiatuki Kati Veijonen

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Lapin bioenergiaohjelma

HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas Mika Muinonen

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Kainuun metsäohjelma

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Digitalmikkeli-klusterin strategia Hyväksytty Digitalmikkeli-klusterin ohjausryhmässä

Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa

Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:

Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum

Savon ilmasto-ohjelma

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Kestävää kasvua ja työtä

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Transkriptio:

BIOENERGIA KEHITTÄMISOHJELMA 2011-2015 Tiivistelmä

Tiivistelmä Energian käyttö kasvaa globaalisti ja paineet uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiselle kasvavat. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvien energioiden osuus energian loppukulutuksesta vuoden 2007 28,5 %:n tasosta 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Lisäystavoitteet kohdistuvat ensisijaisesti metsäenergiaan. Etelä-Savossa on maan parhaat metsät ja metsävarat. Metsäenergian hyödyntäminen on alueella maailmalaajuisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen korkealla tasolla, kuten myös alueen toimijoiden osaaminen koko ketjun osalta. Vielä emme ole kuitenkaan pystyneet täysin hyödyntämään mahdollisuuksia, joita metsäenergia meille tarjoaa. Mikkeli on valinnut elinkeinostrategiassaan bioenergian yhdeksi keskeiseksi kehittämisen kärkialaksi ja on sitoutunut omassa toiminnassaan edistämään nyt luotavan kehittämisohjelman toteuttamista. Kehittämisohjelma on pohjana Etelä- Savon bioenergia-alan liiketoiminnan systemaattiselle kehittämiselle. Kehittämisohjelma on laadittu Mikkelin seudun osaamiskeskuksen toimesta yhteistyössä alueen yritysten, tutkimuslaitosten, rahoittajien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Kehittämisohjelmaa toteutetaan jatkossa Biosaimaa klusterilla, josta rakennetaan kansainvälisesti verkottunut merkittävä toimija. Toimintaa koordinoi Miktech, sitä johtaa jäsenistä koostuva ohjausryhmä ja sen strategisten toimintalinjojen toteuttamisesta vastaavat klusterin toimijoista muodostetut työryhmät. Kehittämisohjelman painopisteenä on metsäenergia. Ohjelman strategiset toimintalinjat ovat bioenergia-alan yritysten liiketoiminnan kasvattaminen, metsäbiomassan käytön lisäys ja jalostusasteen nosto sekä alueen profiilin nostaminen metsäbioenergian osaajana. Mahdollisuuksina on tunnistettu erityisesti uudet polttoainejalosteet ja niihin liittyvä teknologia, logistiikka sekä hajautettu energiantuotanto ja niihin liittyvät uudet toimintamallit. Kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena vuoteen 2015 mennessä on kaksinkertaistaa alan yritysten liikevaihto, lisätä T&K-toimintaa, kasvattaa polttoaineen jalostustoimintaa ja nostaa alue kansallisesti tunnetuksi metsäenergian edelläkävijäksi. Keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. Ristiinan biologistiikkakeskuksen ja uusien polttoaineiden jalostuslaitosten investointihankkeiden edistäminen sekä uusien hajautettujen energiantuotantoratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto alueella. Kehittämisohjelman luominen ja sen toteutus ovat keskeinen osa Mikkelin seudun osaamiskeskuksen toimintaa Uusiutuva Metsäteollisuus klusterissa. 2

BIOENERGIA KEHITTÄMISOHJELMA 2011-2015 SISÄLTÖ Metsäenergian merkitys kasvaa 4 Etelä-Savon nykytila ja mahdollisuudet 5 Keskeiset toimijat 6 Missio ja visio 7 Strategiset tavoitteet 2011 2015 8 Strategiset toimintalinjat 2011 2015 9 BIOSAIMAA -klusterin toiminnan organisointi 10 Keskeiset toimenpiteet 11 3

Metsäenergian merkitys kasvaa EU maiden tavoitteena on yli kaksinkertaistaa biomassan energiakäyttö vuoden 2007 tasosta vuoteen 2020. Monissa jäsenmaissa kansalliset tavoitteet ovat vielä tätä selvästi suuremmat. Suomessa suurin rooli uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa on metsäenergialla. Tavoitetta tullaan edistämään investointituilla, pienpuun energiatuella haketuksiin sekä pien-chp:n syöttötariffein. Alan voimakasta kasvua tukevat vallitsevat megatrendit kuten ilmaston muutos, energian kulutuksen kasvu sekä kansainväliset päästöjen vähennystavoitteet. Metsäteollisuuden supistukset vähentävät puun käyttöä ja sitä kautta myös bioenergiantuotantoa, mutta toisaalta raaka-aineen käytön lisääntymistä on odotettavissa suunnitteilla olevien biojalostamojen käynnistyttyä. Lähiaikoina markkinoille tulee uusia biopolttoainejalosteita, joita voidaan käyttää kivihiilen, öljyn tai liikennepolttoaineiden korvaamiseen. Nämä uudet jalosteet laajentavat biopolttoainemarkkinoita mahdollistaen uutta vientitoimintaa. Uusien biojalosteiden tuottaminen vaatii yhä enemmän uutta teknologiaa eri hankinta- ja jalostusvaiheisiin tarjoten uusia liiketoimintamahdollisuuksia teknologiayrityksille. Uusien teknisten ratkaisuiden lisäksi on jatkossa yhä enemmän tarve kokonaisvaltaisille asiakaslähtöisille konsepteille. Metsäenergian raaka-aineen hankinnassa tullaan näkemään muutoksia. Kiristyvä kilpailu metsäteollisuuden kanssa ensiharvennuskohteiden runkopuusta/ainespuusta nostaa todennäköisesti puupolttoaineen hintaa. Metsänomistuksen pirstaloituminen jatkuu, mikä aiheuttaa haasteita raaka-aineen hankinnalle. Toimialan haasteina ovat metsäenergiakentän hajanaisuus ja tukiriippuvuus, jotka vaikeuttavat alan pitkäjänteistä kehittämistä. Lisäksi metsäenergian käyttömäärien kasvaessa voi tulla pula puupolttoaineen hankinnan työvoimasta ja konekalustosta. Haasteita on, mutta metsäenergian tarjoamat mahdollisuudet ovat sitäkin suuremmat. 4

Etelä-Savon nykytila ja mahdollisuudet NYKYTILA Valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti tarkasteltuna metsäenergian käyttö on alueella erittäin korkealla tasolla. Alueella on valtakunnan parhaat metsävarat ja metsänkasvu vahvaa sekä vahva osaaminen raaka-aineen hankinnassa. Hakatusta puutavarasta menee noin kolme neljännestä jalostamattomana maakunnan ulkopuolelle. Metsäenergia-alalla toimivat yritykset ovat pieniä ja teknologiayrityksiä vähän, mutta niistä löytyy kilpailukykyistä osaamista ja kasvupotentiaalia. Metsäenergian tutkimus- ja kehitysresursseja on vähän, mutta ne ovat laadukkaita. MAHDOLLISUUDET Päästä osalliseksi bioenergia-alan globaalista kasvusta ja moninkertaistaa alan yritysten liiketoiminta. Saada alueelle uusia kasvuyrityksiä niin tuotanto- kuin teknologiasektorille. Kasvattaa metsistä saatavaa taloudellista hyötyä ja kehittyä Suomen merkittävimmäksi uusien metsäenergiajalosteiden tuottajaksi. Nostaa alue tunnetuksi metsäenergiaosaamisen keskittymäksi. Saada alueelle biopolttoainetuotannon lisäksi muuta biojalostustoimintaa. 5

Keskeiset toimijat Alueen bioenergia-alan yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä teknologiayrityksiä. Suurimmat toimijat ovat alueella toimivat energiayhtiöt joiden lisäksi alueelta löytyy myös suurehkoja yrityksiä, joiden toiminta sivuaa bioenergiaa tai liittyy bioenergiaan. Keskeisin bioenergia-alan T&K toimija on Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT Savo). Muita toimijoita ovat MAMK, Aalto-yliopisto pienyrityskeskus, Esedu, MTT Mikkeli ja Ruralia -instituutti. Metsäpuolen keskeisiä toimijoita ovat Etelä-Savon Metsäkeskus, Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ja Metsänhoitoyhdistys Järvi- Savo. KUVA Alueen keskeiset bioenergia-alan toimijat 6

Missio ja visio MISSIO Klusterin tehtävänä on lisätä Etelä-Savon metsäenergiavarojen käyttöä siten, että siitä hyötyvät arvoketjun kaikki toimijat taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. VISIO Vuonna 2020 Etelä-Savo on Suomen merkittävin uusien metsäenergiajalosteiden tuottaja. Alue on valtakunnallisesti tunnettu uusien metsäenergiateknologioiden käyttöönottaja ja kehittäjä. 7

Strategiset tavoitteet 2011 2020 Vuosi 2013 Tavoitteena on vakiinnuttaa klusterin toiminta, käynnistää uusia liiketoimintaa lisääviä kehityshankkeita, laajentaa yhteistyöverkostoa ja tuoda Biosaimaa klusteri osaksi kansallista bioenergiaverkostoa. Tavoitteena on myös tiivistää yhteistyötä Energiateknologia -klusterin kanssa ja lisätä klusterin toimijoiden vientitoimintaa. Investointihankkeista keskeinen tavoite on biologistiikkakeskuksen käynnistäminen. Vuosi 2015 Tavoitteena on kaksinkertaistaa alueen bioenergiasektorin pk-yrityksien liikevaihto, josta merkittävä osa tulee vientitoiminnasta, saada alueelle vähintään viisi uutta alan yritystä ja kaksinkertaistaa metsähakkeen käyttö vuoden 2011 tasosta. Tavoitteena on myös vahvistaa T&K toimintaa ja nostaa alue kansallisesti tunnetuksi metsäenergian edelläkävijäksi ja uuden teknologian kehittäjäksi ja käyttöönottajaksi. Investointihankkeiden osalta tavoitteena on biohiilipellettitehtaan käynnistyminen. Vuosi 2020 Tavoitteena on kolminkertaistaa alueen bioenergiasektorin pk-yrityksien liikevaihto, saada alueelle vähintään kymmenen uutta alan yritystä, kolminkertaistaa metsähakkeen käyttö vuoden 2011 tasosta. Tavoitteena on myös, että alueella on uusia biojalostuslaitoksia ja että puusta jalostetaan alueella yli kolmannes. Tavoitteena on myös, että T&K toiminta on edelleen vahvistunut ja alue on kansainvälisesti tunnettu osaamisestaan ja merkittävä osa uudesta liiketoiminnasta tulee viennistä. 8

Strategiset toimintalinjat 2011 2015 Metsäenergia-alan yritysten liiketoiminnan kasvattaminen Bioenergia-alan teknologiayritykset omaavat merkittävän kasvupotentiaalin. Erityisosaamista löytyy mm. hakkuritekniikasta, uusista logistiikkaratkaisuista, biomassan käsittely- ja mittausteknologiasta. Kasvupotentiaalia on myös koko metsäenergiaketjun yrityksissä puunkorjuusta, kuljetukseen, jalostukseen ja lämpöyrittäjyyteen. Toimivat yritykset ovat pääosin pieniä ja toimivat kapeilla osaamisalueilla. Yritysten systemaattinen kehittäminen ja yritysten välisen yhteistyön tiivistäminen ja uusien kumppaneiden löytäminen mahdollistaa olemassa olevien tuotteiden kehittämisen ja kilpailukyvyn parantamisen sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen. Metsäbiomassan käytön lisäys ja jalostusasteen nosto alueella Etelä-Savo on puuntuotannossa ja puuvarojen hyödyntämisessä Suomen merkittävin maakunta. Metsäbiomassaa voidaan hyödyntää entistä enemmän. Valtaosa raakaaineesta viedään tällä hetkellä alueen ulkopuolelle jalostettavaksi. Jalostustoimintaa tulee alueella lisätä ja raaka-aineen saatavuus varmistaa, mikä vaatii yhteistyötä koko ketjun kaikkien toimijoiden välillä. Alueellisesti metsäenergian käyttöä voidaan lisätä kehittämällä ja käyttöönottamalla hajautetun sähkön ja lämmöntuotannon konsepteja. Jatkossa biopolttoainejalosteiden lisäksi myös muut uudet biojalosteet tarjoavat kasvumahdollisuuksia. Alueen profiilin nostaminen metsäenergian osaajana Etelä-Savo on tunnettu metsävaroistaan ja alueella käytetään metsäenergiaa poikkeuksellisen paljon, vaikka alueella ei ole selluteollisuutta. Etelä-Savoa ei tällä hetkellä tunnisteta metsäenergian osaamiskeskittymänä, vaikka osaamista ja edellytyksiä on. Alueen osaamista tulee tuoda enemmän esille ja sitä tulee täydentää lisäämällä yhteistyötä muiden alueiden toimijoiden kanssa. Profiilin nostamisella ja kansallisen sekä kansainvälisen yhteistyön lisäämisellä parannetaan alueen houkuttelevuutta. 9

Toiminnan organisointi BIOSAIMAA KLUSTERI Yritykset, julkishallinto, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, rahoittajat ja muut sidosryhmät Strategiset toimintalinjat Metsäenergia-alan yritysten liiketoiminnan kasvattaminen - Työryhmät Metsäbiomassan käytön lisäys ja jalostusasteen nosto - Työryhmät Alueen profiilin nostaminen metsäenergian osaajana - Työryhmät Koordinaattori: :n kehityspäällikkö (johtaminen, koordinaatio, hallinto) Ohjausryhmä Johtaja Juha Pulliainen, Etelä-Savon ELY -keskus Toimitusjohtaja Erkki Karppanen, Etelä-Savon Energia Oy Maakuntainsinööri Marko Tanttu, Etelä-Savon maakuntaliitto Professori Tapio Ranta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT Savo) Kehitysjohtaja Kalevi Niemi, Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Johtaja Antti Heikkilä, Metsäkeskus Etelä-Savo Johtaja Timo Leskinen, Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Tekninen johtaja Jouni Riihelä, Mikkelin kaupunki Toimitusjohtaja Jarmo Hyvärinen, Raskaankaluston korjaamo Jarmo Hyvärinen Johtaja Timo Holmberg, Rejlers Oy Toimitusjohtaja Seppo Rasimus, Saimatec Engineering Oy Johtaja Heikki Tirkkonen, Suur-Savon Sähkö Oy 10

Keskeisiä toimenpiteitä Metsäenergia-alan yritysten liiketoiminnan kasvattaminen Toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen T&K hankkeiden edistäminen Pk-yritysten systemaattinen liiketoiminnan kehitys Yhteismarkkinointi ja yritysten vientitoiminnan edistäminen Verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti Metsäbiomassan käytön ja jalostusasteen nosto alueella Metsänomistajien motivointi ja yhteistyön tiivistäminen ketjun eri osapuolien välillä sekä energiapuumarkkinoiden kehittäminen Uusien bioenergiaketjun toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto alueella Uusien biojalostuslaitosten syntymisen edistäminen alueella esim. biohiili, pyrolyysiöljy Pienen kokoluokan sähkön ja lämmön yhteistuotannon käyttöönotto ja uusien toimintamallien kehitys Pysyvän metsäenergianeuvontapisteen perustamismahdollisuuksien selvittäminen Alueen profiloituminen metsäenergian osaajana Klusterin toiminnan kehittäminen Verkostoituminen kansallisten ja kansainvälisten tärkeiden toimijoiden kanssa Kansallisten alan tapahtumien järjestäminen Uuden teknologian käyttöönotto alueella (mukaan myös julkinen sektori). Metsäenergiaosaamisen näyteikkunan luominen 11