Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista eikä kansainvälistyminen läheskään aina tarkoita laajoihin kehittämishankkeisiin osallistumista. Koulut tekevät sitä myös esimerkiksi erilaisten teemaviikkojen ja virtuaalisen yhteistyön avulla. Toiminta motivoi kouluja ottamaan kansainväliset ja monikulttuuriset näkökulmat entistä systemaattisemmin huomioon. Tämä käy ilmi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn tuoreesta selvityksestä, jossa kartoitettiin yleissivistävän koulutuksen kansainvälistymisen tilannetta. CIMO selvitti lukuvuoden 2008 2009 aikana, millaisia vaikutuksia kansainvälisellä toiminnalla on ollut koulujen arkeen ja millaista toiminta käytännössä on. Lisäksi haettiin vastausta siihen, mitkä ovat kansainvälisen toiminnan edellytykset kouluissa ja miksi jotkut koulut jättäytyvät sen ulkopuolelle. Selvityksen aineisto kerättiin peruskouluille ja lukioille kohdistetulla kyselyllä, johon vastasi 1010 koulua. Kyselyä täydennettiin haastattelemalla 8 koulun opettajia ja rehtoreita sekä muutamaa opetustoimen johtavaa virkamiestä. Toiminta on monipuolista ja siihen suhtaudutaan positiivisesti Selvityksen mukaan kouluissa ja kunnissa suhtaudutaan kansainvälisyyteen yleisesti ottaen positiivisesti. Taloudelliset reunaehdot säätelevät kuitenkin sitä, miten kansainvälinen toiminta käytännössä toteutuu. Kyselyyn vastanneista kouluista jopa 71 prosentilla on ollut kansainvälistä toimintaa viimeisen viiden vuoden aikana. Tavallisimpia toimintamuotoja olivat opettaja- ja oppilasliikkuvuus, virtuaalinen yhteistyö, erilaiset kehittämishankkeet sekä apulaisopettajatoiminta. Koulut kansainvälistyvät myös mm. leirikoulujen, teemapäivien ja -viikkojen sekä ystävyyskoulutoiminnan välityksellä. Tyypillistä on, että kouluilla on samaan aikaan käynnissä monenlaista kansainvälistä toimintaa. Vaikuttavuus kasvaa, jos kansainvälinen toiminta on suunnitelmallista Selvityksen laatineen Siru Korkalan mukaan näyttää siltä, että kansainväliseen toimintaan osallistuminen motivoi kouluja sitoutumaan kansainvälisyyteen. Toiminnan myötä monikulttuurisuudesta ja kansainvälisyydestä on tullut yhä enemmän osa koulun normaalia arkea.
2(3) Lisäksi oppilaat ja henkilökunta saavat kontakteja ulkomaille, ymmärrystä muista kulttuureista sekä mielekästä vaihtelua työhön. Selvitykseen osallistuneet kokivat kansainvälisen toiminnan vaikutusten arvioinnin hankalaksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei toiminnalla olisi vaikutusta kouluorganisaation toimintaan. Esille nousseita kansainvälisen toiminnan seurauksia olivat mm. oppilaiden ja henkilökunnan kielitaidon monipuolistuminen, koulun ruokakulttuurin kehittyminen, oppilaiden opiskelumotivaation nousu ja mielekkäiden projektien positiivinen vaikutus koulun henkilökunnan työhyvinvointiin. Toisaalta toiminnan mukanaan tuoma ja myös vapaa-ajalle osuva lisätyö tuli monelle yllätyksenä, mikä on syönyt joidenkin motivaatiota. Samalla se osaltaan ehkäisee kansainväliseen toimintaan hakeutumista. Kansainvälisen toiminnan vaikutukset ovat näkyvimpiä silloin, kun toiminta on suunnitelmallista ja kun sen tulokset eivät jää vain osallistujien tietoon. Vaikuttavuus kasvaa, jos koululla on oma kansainvälistymisstrategia ja jos kansainvälinen toiminta on sisällytetty koulun työsuunnitelmaan. Se lisääntyy myös silloin, kun koulun koko henkilökunta on toiminnassa mukana. Käytännössä kansainväliset aktiviteetit jäävät kuitenkin usein muutaman innostuneen opettajan harteille. Kansainväliseen toimintaan osallistuminen on sekä asenne- että resurssikysymys Selvityksessä kävi ilmi, että kansainväliseen toimintaan osallistuminen on kiinni sekä resursseista että asenteista. 70 prosenttia vastanneista piti osallistumista resurssikysymyksenä. Hieman isompi joukko eli 85 prosenttia uskoi osallistumisen olevan kiinni asenteista; heistä kolmannes oli jopa sitä mieltä, ettei kansainväliseen toimintaan osallistuminen ole lainkaan kiinni resursseista, vaan puhtaasti asennekysymys. Nyt julkaistu selvitys on neljäs CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminnan tämänvuotisesta tuotannosta. Selvitys löytyy kokonaisuudessaan CIMOn verkkopalvelusta: Siru Korkala: Teemaviikoista kehittämishankkeisiin. Selvitys koulujen kansainvälisestä toiminnasta. Tietoa ja tilastoja -raportti 4/2009. Selvityksen keskeiset tulokset saa myös Faktaa Tietoa ja tilastoja - julkaisusta (1/2009). Lisätietoja: Asiantuntija Siru Korkala, puh. 0207 868 610, etunimi.sukunimi@cimo.fi
3(3)