PARAISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25480.10 Turku 3.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 2 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT... 2 2.2 VÄESTÖENNUSTEET... 3 2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ... 3 2.3.1. Maakuntakaavoitus... 3 2.3.2. Yleiskaavoitus... 3 2.3.3. Asemakaavoitus... 4 2.3.4. Ranta-asemakaava... 4 2.3.5. Turun kaupunkiseudun rakennemalli... 5 2.3.6. Pohjavesialueet... 5 2.3.7. Natura-alueet... 6 3. VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET... 7 3.1 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT... 7 3.2 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA... 8 3.2.1. Painopisteet... 8 3.2.2. Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminnan periaatteet... 8 3.2.3. Vesihuoltoverkostojen laajentamisen periaatteet... 9 3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET... 9 3.3.1. Rahoitus maksuilla... 9 3.3.2. Ulkopuolinen rahoitus... 9 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN... 10 3.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ... 10 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET... 11 4. ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN... 11 5. HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA... 11 5.1 VESIYHTYMÄT... 11 5.2 TALOUSVESI... 11 5.3 JÄTEVEDET... 12 5.4 LIETTEET... 13 5.5 PARAISTEN KAUPUNGIN MÄÄRÄYKSET... 13 5.6 TOIMINTAVARMUUS... 15 6. KEHITTÄMISTARPEET... 15 6.1 TALOUSVESI... 15 6.2 JÄTEVEDET... 15 6.3 LIETTEET... 16 B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE... 17 7. NYKYTILA... 17 7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO... 17 7.2 VEDENHANKINTA JA -JAKELU... 17 7.2.1. Vedenhankinta... 17 7.2.2. Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto... 18 7.2.3. Poikkeusolojen vedenhankinta... 20 7.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY... 21 7.3.1. Jätevesien viemäröinti... 21 7.3.2. Jätevesien käsittely... 23 7.4 HULEVEDET... 28 7.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ... 28 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, sähköposti: etunimi.sukunimi@fmcgroup.fi
8. KEHITYSENNUSTEET... 29 8.1 VEDENHANKINTA JA -JAKELU... 29 8.2 JÄTEVESIKUORMITUS JA PUHDISTUS... 30 9. KEHITTÄMISTARPEET... 31 9.1 VEDENHANKINTA JA-JAKELU... 31 9.2 VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVEDENKÄSITTELY... 31 C-OSA KOKO KUNNAN ALUE... 33 10. VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN... 33 11. KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 34 11.1 VEDENHANKINTA JA -JAKELU... 34 11.2 VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVEDENKÄSITTELY... 35 11.3 UUDET VESIHUOLTOVERKOSTOT... 36 11.4 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET... 36 11.4.1. Kehittämistoimenpiteiden kustannukset... 36 11.4.2. Vaikutukset käyttömaksuihin... 37 12. SUUNNITELMAN TOTEUTUS... 38 12.1 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN... 38 12.2 SUUNNITELMAN TARKENTAMINEN JA MUUTTAMINEN... 38 12.3 SUUNNITELMAN YLLÄPITO, VALVONTA JA TIEDOTTAMINEN... 38 13. TIIVISTELMÄ... 39 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kehittämistoimenpiteet Mahdolliset viemäröintialueet Kehittämistoimenpiteiden taloudelliset laskennalliset vaikutukset Asutuksen sijoittuminen KARTAT: 101 Yleiskartta (mk 1:100 000) 102 Aluekartta, Parainen (mk 1:40 000) 103 Aluekartta, Nauvo (mk 1:40 000) 104 Aluekartta, Korppoo (mk 1:40 000) 105 Aluekartta, Houtskari (mk 1:40 000) 03.05.2013 / ARY 03.05.2013 / ARY 03.05.2013 / SMÄK KORJATTU LAUSUNNOILLE 31.10.2012 / ARY 31.10.2012 / ARY 31.10.2012 / JOT LAUSUNNOILLE 18.10.2012 / ARY 18.10.2012 / ARY 18.10.2012 / JOT LUONNOS 16.08.2012 / ARY 16.08.2012 / ARY 16.08.2012 / JOT LUONNOS 31.05.2012 / ARY 31.05.2012 / ARY 31.05.2012 / JOT LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, sähköposti: etunimi.sukunimi@fmcgroup.fi
PARAISTEN KAUPUNKI 03.05.2013 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E25480.10 1. JOHDANTO Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kunnan vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto kunnan vesihuoltolaitoksen toimintaalueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet ovat vuoden 2035 mukaiset ja kehittämistoimenpiteet on laadittu vuoteen 2035 asti. Kehittämissuunnitelmaa tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuoltolain mukaisia valvontaviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan terveydensuojeluviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Paraisten kaupungin toimeksiannosta ja ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen ja suunnitteluinsinööri, Ins. AMK Satu Mäkinen. Kunnasta kehittämissuunnitelman laatimista on ohjannut työryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: - kaupungininsinööri Manne Carla - tekninen suunnittelija Matias Jensén - johtava rakennustarkastaja Sanna Simonen - ympäristönsuojelutarkastaja Petri Huovila - ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman - kaavoitusarkkitehti Turkka Michelsson - kaavoitusarkkitehti Pasi Hyvärilä Lisäksi suunnittelutyön ohjaukseen on osallistunut johtava vesihuoltoasiantuntija Jyrki Lammila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2/41 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Paraisten kaupunki. Parainen sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Turunmaan seutukunnassa. Naapurikuntia ovat Brandö, Kaarina, Kemiönsaari, Kustavi, Kökar, Naantali, Sauvo, Sottunga ja Turku. Paraisten kaupunki nykymuodossaan syntyi vuonna 2009, kun Paraisten kaupunki sekä Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kunnat liittyivät yhteen. Vuosina 2009-2011 kaupungin nimenä oli Länsi-Turunmaa. Parainen kuuluu Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) sekä Lounais-Suomen aluehallintoviraston (AVI) toimialueisiin. Paraisten kaupunki on kokonaan veden ympäröimä. Kunnan kokonaispinta-ala on yhteensä 5 548,24 km 2, josta maapinta-alaa on 881,80 km 2 ja vesipinta-alaa 4 666,44 km 2. Vesipinta-alasta on makeaa vettä 7,41 km 2 ja merivettä 4 659,03 km 2. Tärkeimmät asutuskeskittymät ovat Paraisten, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin keskustaajamat. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Paraisten kaupungin väkiluku vuonna 2010 oli 15 531 asukasta. Viime vuosina väestönkasvu on ollut lievässä kasvussa. Seuraavassa taulukossa on esitetty Paraisten väkiluvun kehitys vuodesta 1980. Taulukko 2.1 Paraisten väestönkehitys vuosina 1980-2010. Vuosien 1980-2005 luvuissa on laskettu yhteen Paraisten, Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön kuntien väestömäärät. 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Parainen 14 563 15 236 15 712 15 583 15 295 15 298 15 531 Asuntokuntien lukumäärä vuonna 2010 oli 7 021. Keskimäärin yhdessä asuntokunnassa asui 2,2 asukasta. Kesämökkejä oli 8 374 kappaletta. Työpaikkojen lukumäärä oli 5 488 kappaletta vuonna 2008. Työpaikoista yli puolet sijoittuu palvelualalle. Elinkeinorakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.2 Paraisten elinkeinorakenne vuonna 2008. Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Parainen 5,2 % 30,6 % 63,0 % 1,2 %
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 3/41 2.2 VÄESTÖENNUSTEET Paraisten väestömäärän ennustetaan kasvavan reilulla 1 400 asukkaalla vuoteen 2035 mennessä. Väestöennuste on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.3 Paraisten väestöennuste vuoteen 2035. 2010 2015 2020 2025 2030 2035 Parainen 15 531 15 868 16 195 16 509 16 771 16 961 2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 2.3.1. Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on karttamuodossa oleva suunnitelma alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista maakunnan tasolla. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleiskaavojen tai asemakaavojen laatimista ja muuttamista sekä muuta maankäytön järjestämistä. Paraisten kaupunki kuuluu Varsinais-Suomen liittoon, joka on viime vuosina laatinut uutta kokonaismaakuntakaavaa vanhojen seutukaavojen tilalle. Uusi maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2010. Kaava odottaa vielä ympäristöministeriön vahvistusta, ennen kuin se tulee voimaan. Tällä hetkellä Varsinais-Suomen alueelle laaditaan vaihemaakuntakaavaa, joka osoittaa tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Maakuntavaltuusto päätti kaavatyön aloittamisesta 30.6.2011 ja kaava kuulutettiin vireille 17.9.2011. Tuulivoimakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on parhaillaan nähtävillä ja tavoitteena on, että kaavan valmisteluaineisto tulee nähtäville keväällä 2012. 2.3.2. Yleiskaavoitus Yleiskaava ohjaa kunnan tai sen osan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä yleispiirteisesti sekä sovittaa yhteen erilaisia toimintoja. Yleiskaava on myös ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Yleiskaavan tarkoituksena voi olla myös rakentamisen ohjaaminen asemakaava-alueiden ulkopuolisilla haja-asutusalueilla sekä ranta-alueilla. Paraisten kaupungin alueella on sekä voimassa että tekeillä tällaisia osayleiskaavoja. Voimassa olevia yleiskaavoja ovat: - Eteläsaariston osayleiskaava - Nilsbyn-Lielahden osayleiskaava - Stormälön-Lillmälön osayleiskaava - Våno-Mielisholman osayleiskaava - Keskustanseudun osayleiskaava - Lemlahdensaaren osayleiskaava - Kirjalansaaren osayleiskaava - Nauvon eteläinen osayleiskaava - Nauvon rantayleiskaava - Sandön ja Käldingen osan rantayleiskaava
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 4/41 - Korppoon eteläisen saariston osayleiskaava - Jurmon kyläkeskuksen osayleiskaava - Houtskarin yleiskaava - Iniön yleiskaava Ajankohtaisia yleiskaavahankkeita ovat mm.: - Ålön osayleiskaava, Parainen - Stortervo-Lilltervon osayleiskaava, Parainen - Keskustanseudun osayleiskaavan muutos, Norbbynranta, Parainen - Stormälön-Lillmälön osayleiskaavan muutos, Lillmälö, Pariainen - Nilsbyn-Lielahden osayleiskaavan osan muutos, Lielahti, Parainen - Utön pääsaaren osayleiskaava, Korppoo - Korppoon pohjoisen osan rantayleiskaava - Houtskarin yleiskaavan täydennys ja muutos 2.3.3. Asemakaavoitus Asemakaava ohjaa ja säätelee rakentamista ja muuta yksityiskohtaista maankäyttöä. Asemakaavalla määrätään rakentamisen ehdoista, kuten rakennusoikeudesta ja kerrosluvusta. Asemakaava on rakennuslupien myöntämisen ja kaava-alueen muun toiminnan peruste. Paraisten kaupungin asemakaava-alueet sijaitsevat Paraisten, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin keskustoissa. Ajankohtaisia asemakaavahankkeita ovat mm.: - Kirkkomalmi, Parainen - Valoniemi, Parainen - Bläsnäs, Parainen - Finbynlaakso, Parainen - Kyrkbacken, Nauvo - Korppoon keskusta - Norrbynranta, länsiosa, Parainen - Norrby, Parainen - Söderby, Parainen - Prasby, Parainen - Pohjois-Keskusta, Parainen - Vepo, Parainen - Rauhala, Parainen - Munkvik, Parainen - Tennby, Parainen - Kirjala, Kårkullan alue, Parainen - Norrbynranta, Norrbynlahti, Parainen - Valoniemi, Parainen 2.3.4. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava voidaan laatia ranta-alueelle pääasiassa loma-asutuksen rakentamista varten. Ranta-asemakaavan laatimisesta ja kustannuksista huolehtii kaavoitettavan alueen maanomistaja. Ennen kaavoituksen aloittamista on kuitenkin oltava yhteydessä kuntaan. Ranta-asemakaavaprosessi etenee kunnassa samalla tavalla kuin yleiskaavojen ja asemakaavojen käsittely.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/41 2.3.5. Turun kaupunkiseudun rakennemalli Turun kaupunkiseudun rakennemallin loppuraportti ja kartat ovat valmistuneet. Seuraavaksi ne lähetetään kuntiin ja Varsinais-Suomen liittoon käsiteltäviksi. Valmistuttuaan rakennemalli toimii seudun kuntien yhteisenä maankäyttöstrategiana. Rakennemallin on tarkoitus ohjata yleispiirteisesti kuntien maankäyttöä ja toimia jatkossa maakunta- ja yleiskaavoituksen pohjana. Työn tärkeimpänä tavoitteena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemallityössä haetaan periaatelinjauksia seudullisesti merkittäviin toimintoihin kuten asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämiseen ja profilointiin, palvelujen järjestämiseen sekä liikenne- ja viherverkon luomiseen. Rakennemallityöhön osallistuu kaupunkiseudun työssäkäyntialueen 14 kuntaa. 2.3.6. Pohjavesialueet Paraisten kaupungin alueella sijaitsee 14 luokiteltua pohjavesialuetta. Pohjavesialueet on esitetty seuraavassa taulukossa sekä liitekartoilla 101-105. Taulukko 2.4 Paraisten kaupungin alueella sijaitsevat luokitellut pohjavesialueet. Pohjavesialue Alueluokka Kokonaispinta-ala Muodostumisalueen pinta-ala Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä [km 2 ] [km 2 ] [m 3 /d] Houtskar I 50 Mossala I 10 Verkan I 0,15 0,06 100 Rosklax I 0,78 0,45 200 Hakenkorp II 0,63 0,37 120 Finby I 0,54 0,13 200 Vikom I 0,72 0,29 150 Sandö II 3,24 1,72 950 Käldinge II 1,29 0,83 350 Sellmo II 0,49 0,21 80 Stormälö I 1,28 0,91 320 Sydmo II 1,40 0,90 300 Fallet II 3,50 1,39 380 Storskogen II 0,63 0,30 170 Yhteensä 14,65 7,56 3 380 Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 6/41 2.3.7. Natura-alueet Paraisten kaupungin alueella sijaitsee yhdeksän Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta. Natura-alueet on esitetty seuraavassa taulukossa sekä liitekartoilla 101-105. Taulukko 2.5 Paraisten kaupungin alueella sijaitsevat Natura-alueet. Natura-alue Pinta-ala Natura-verkostoon liittämisen peruste [ha] Lenholm 129 SCI Pettebyviken 144 SPA Mustfinnträsket 113 SCI, SPA Paraisten harjusaaret 211 SCI Paraisten kalliot 39 SCI Paraisten orkidea-alue 4 SCI Paraisten kalkkialueet 42 SCI Sänkorna 26 SCI Harsholm 18 SCI SCI = (Sites of Community Importance) luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue SPA = (Special Protection Area) lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue Suojelualueista vesihuollon kannalta merkittävin on Pettebyviken, joka on osa nykyistä makeanvedenallasta. Allasalue koostuu lokerikkoisista entisistä merenlahdista. Raakavettä on merenlahdista otettu paraislaisille ja teollisuudelle jo 1950- luvulta alkaen. Ne nimenomaiset lahdet, joista raakavettä otetaan, eivät kuulu suojelualueeseen.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 7/41 3. VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 3.1 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa aina kiinteistön vesihuollosta. Kunnassa vesihuoltopalveluissa pyritään pitkällä aikavälillä seuraavassa taulukossa esitettyihin tavoitteisiin. Taulukko 3.1 Kunnan vesihuoltopalvelujen pitkän aikavälin tavoitteet ja keskeiset strategiat. Tavoitetila Jaettavan talousveden laatu on sosiaali- ja terveysministeriön laatukriteerit täyttävää. Vedenjakelu toimii keskeytyksettä. Kaikissa tilanteissa pystytään toimittamaan laatuvaatimukset täyttävää talousvettä vähintään 120 l/as d. Jäteveden viemäröinti ja käsittely on vaatimukset täyttävää sekä siitä ei aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. Vesistöjen suojelemiseksi on toiminnassa otettu huomioon Valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista. Vesihuoltoverkosto kattaa asumisen, vapaaajan toiminnan ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeelliset alueet. Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät. Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon. Strategia Käytetään parhaita, teknistaloudellisesti hyödynnettäviä raakavesilähteitä Vedenhankinta ja -jakelu varmistetaan kaikissa tilanteissa riittävällä käsittelyllä, varavesilähteillä, yhdysjohdoilla ja varautumissuunnittelulla. Vesijohtoverkon vuotovedet minimoidaan ennakoivalla kunnossapidolla ja saneerauksella. Viemäriverkoston ylivuotojen, ohitusten ja vuotojen ehkäisemiseksi huolehditaan viemäreiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja edistetään erillisviemäröintiä. Laajennetaan vesihuoltoverkostoa uusien kaavaalueiden rakentuessa ja tarpeen mukaan hajaasutusalueelle, kuitenkin kustannukset kattaen ja vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä heikentämättä. Huolehditaan riittävistä osaamis- ja henkilöstöresursseista vesihuoltolaitoksilla. Palveluntuotanto on tehokasta ja laadukasta sekä työnjako tilaajan ja tuottajan välillä on selkeä. Haja-asutuksen jätevedenkäsittely on toteutunut hajajätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti. Edistetään osuuskuntien viemäriverkostojen rakentamista asiantuntija-apua antamalla. Tiedotetaan haja-asutusalueella asuvia kiinteistönomistajia asetuksen vaatimuksista ja tarvittavista toimenpiteistä. Tehdään yhteistyötä VALONIA:n jätevesiasiantuntijoiden kanssa.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 8/41 3.2 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA 3.2.1. Painopisteet Seuraavan viiden vuoden aikana vesihuollon painopisteet ovat seuraavat: 1. Siirtyminen Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden käyttöön Ensimmäinen painopiste on siirtyminen Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden käyttöön Paraisten alueella. Veden toimittamiseksi on suunniteltu yhdysvesijohto Kaarinan kaupungista Paraisille. Vesijohdon rakennustyöt aloitetaan vuoden 2013 aikana. 2. Asemakaava-alueiden vesihuolto ja verkostojen kunnon ylläpito Toinen painopiste on huolehtia nykyisten ja rakennettavien asemakaava-alueiden vesihuollon järjestämisestä. Kiinnitetään huomiota verkostojen kunnon ylläpitoon ja vuotovesien vähentämiseen. Panostetaan erityisesti Paraisten kaupunginosaan, jossa verkoston kunto on heikoin. 3. Saariston vedenhankinnan varmistaminen Kolmas painopiste on varmistaa Nauvon, Korppoon ja Houtskarin vedenhankintaa. 4. Haja-asutuksen jätevesihuolto Neljäs painopiste on edistää haja-asutuksen kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn tehostamista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (209/2011) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille on vuoteen 2016 asti. Jätevesien käsittelyä edistetään rakentamalla viemäriverkostoja haja-asutuksen kyläkeskittymiin ja muille alueille, joille se on taloudellisesti mahdollista. 3.2.2. Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminnan periaatteet Kunnan vesihuoltolaitoksen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: - Vesihuoltolaitos toimii omana yksikkönä, jonka kirjanpito on eriytetty kunnan kirjanpidossa. - Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Toiminta-aluepäätöksessä yksilöidään alueet, jotka kuuluvat vesijohtoverkoston, jätevesiviemärin ja hulevesiviemärin piiriin. - Käytössä on yhtenäiset käyttömaksut koko laitoksen toiminta-alueella. - Laitoksen investointiohjelma ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman. - Velvoitetaan toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään vesihuoltoverkostoihin. - Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 9/41 3.2.3. Vesihuoltoverkostojen laajentamisen periaatteet 1. Kaupungin vesihuoltolaitos laajentaa vesihuoltoverkostoaan uusien asemakaava-alueiden rakentuessa. 2. Kaupungin vesihuoltolaitos rakentaa viemäriverkostoa asemakaava-alueiden ja nykyisten verkostojen läheisyyteen alueille, joille se on taloudellisesti kannattavaa. Vesihuoltolaitos voi käyttää korotettua liittymismaksua, jos se on kustannusten puolesta perusteltua. 3. Muilla alueilla jätevedenkäsittely on kiinteistönomistajien tai perustettavien vesiosuuskuntien vastuulla. Haja-asutuksen keskittymissä pyritään toteuttamaan yhteisiä ratkaisuja ei-kunnallisesti toteutettuna. Kunta antaa neuvontatukea. 4. Vesijohtoverkostoa ei laajenneta haja-asutusalueelle ellei viemäriä rakenneta samassa yhteydessä. 3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittäviltä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuilla. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta valtiolta. 3.3.1. Rahoitus maksuilla Vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot). 3.3.2. Ulkopuolinen rahoitus Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. Alueelliset ELY-keskukset voivat myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. Valtion vesihuoltoavustukset Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristö-
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 10/41 ministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli viemäröintiin ja jätevedenkäsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. Avustettavat kohteet jaetaan ns. pieniin ja isoihin hankkeisiin. Isojen hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli 30 000. Näihin hankkeisiin haetaan avustusta kerran vuodessa, kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä seuraavana vuonna toteutettavalle hankkeelle. Hankkeen kustannuksiin voidaan hyväksyä hakemuksen jättämishetken jälkeen syntyvät kustannukset. Pieniin hankkeisiin voidaan hakea tukea ympäri vuoden ilman erillistä hakuaikaa. Valtion vesihuoltotyöt Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa valtio toimii yleensä rakennuttajana. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion tuen osuus on noin 30-40 % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen käynnistämisestä tekee kunta tai kunnat alueelliselle ELY-keskukselle. ELY-keskus pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion budjettiin nimettävistä hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. ELYkeskukset tekevät esitykset maaliskuussa ja heinäkuussa ministeriöt nimeävät hankkeet valtion talousarvioehdotukseen. Eduskunta hyväksyy lopullisen talousarvioesityksen vuoden lopussa. 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutuksen asutuskeskittymien saattamista yhteisten vesihuoltoverkostojen piiriin tulee selvittää. Verkkojen laajentamista tulee edistää siellä missä se on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi. Keskitetty vesihuoltoverkko turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollista alueen kehittämisen. 3.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 11/41 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4. ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Paraisten kaupungissa asutus on sijoittunut Paraisten, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin keskustaajamiin. 5. HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA 5.1 VESIYHTYMÄT Paraisten alueelle on perustettu Trollgärdan vesiosuuskunta. Paraisten alueella Airiston Matkailukeskuksella on käytössään oma pohjavedenottamo, joka sijaitsee Stormälön pohjavesialueella. Ottamon teoreettinen antoisuus on 320 m 3 /d. Lisäksi keskuksella on oma jätevedenpuhdistamo. Alueella on vesiosuuskunta. Paraisten alueella Forapar Oy Ab ostaa käyttövetensä Airisto Sandvikenin asuinalueelle Airiston lomakeskukselta, mutta puhdistaa jätevedet omassa puhdistamossa. Kårkullan kuntayhtymä ostaa käyttövetensä Paraisten vesihuoltolaitokselta, mutta hoitaa jätevesihuoltonsa itsenäisesti omalla puhdistamolla. Houtskarissa Mossalan pistemäisellä pohjavesialueella on kolme porakaivoa, josta n. 35 henkilöä saa käyttövetensä. Lisäksi Mossalan lomakeskuksella on oma jätevedenpuhdistamo. Utön saarella toimii Utön vesiosuuskunta, jolla on käytössä osmoosilaitos talousveden valmistukseen ja bioroottorilaitos jätevedenpuhdistukseen. Veden kulutus on n. 40 m 3 /d. Lisäksi Paraisten, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin alueilla on toteutettu muutamia kiinteistöjen ja lomakylien yhteisiä kaivoja ja jätevedenpuhdistamoita. 5.2 TALOUSVESI Vesijohtoverkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. Paraisilla pohjaveden laatu vaihtelee alueittain jonkin verran. Erityisesti kallioporakaivojen vedessä ovat kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet tavallisia. Rantojen läheisyydessä voi veden suolapitoisuus olla yli suositusarvojen. Kloridipitoisuus on koholla arvion mukaan noin joka kymmenennessä näytteessä. Kalkkia ja fluoria esiintyy joskus yli suositusten. Fluoria on tavattu useimmiten Ersbyn alueen kaivovedessä. Lisäksi joissakin yksittäisissä kaivoissa on esiintynyt korkeita radon-pitoisuuksia, lähinnä etelä-paraisilla.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12/41 Kunnallisen vedenjakelun laajentamiselle olisi ilmeistä tarvetta tietyissä kohteissa nykyisen toiminta-alueen liepeillä, ensimmäiseksi Ersbyn kylän alueella, joilla on esiintynyt ongelmia talousveden riittoisuudessa ja laadussa. Kaivojen kunto ja läheisyydessä sijaitsevat riskitekijät voivat myös vaikuttaa veden laatuun. Kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. 5.3 JÄTEVEDET Paraisilla kiinteistökohtaista jätevedenkäsittelyä varten on rakennettu maaperäkäsittelyä jo 1980 -luvulta lähtien. Viimeistään 1990-luvun puolivälistä alkaen on ympäristöviranomainen tarkastanut jätevesisuunnitelmat. Vanhemmilla kiinteistöillä jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu pääosin 2-3 saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Paraisten ympäristöviranomaisen arvion mukaan haja-asutuksen kiinteistöistä noin 50 % (n. 1 600 kpl) on jätevesijärjestelmän parantamisen tarpeessa. Vapaa-ajan asunnoista vastaava luku on noin 15 % (n. 1 300 kpl). Valtioneuvoston talousjätevesiasetus (209/2011) on tullut voimaan 15.3.2011. Alkuperäinen asetus on vuodelta 2004. Tässä ns. jätevesiasetuksessa määrätään käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Asetuksen myötä kiinteistöjen jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Asetuksen vaatimukset on tullut täyttää heti kiinteistöissä, jotka on rakennettu 1.1.2004 jälkeen. Jos järjestelmä ei täytä vaatimuksia, on sitä kunnostettava 15.3.2016 mennessä. Jos rakennetaan jätevesijärjestelmä tai tehostetaan olemassa olevan järjestelmän toimintaa, tätä koskeva suunnitelma on liitettävä tarvittavaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla tehtävään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen taikka rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Paraisilla vaaditaan toimenpidelupa, jos kyseessä on wc-vesiä koskevan jätevesijärjestelmän rakentaminen. Vain harmaille vesille tarkoitetun järjestelmän rakentamiseen riittää ilmoitus-käytäntö. Selvitys kiinteistön nykyisestä jätevedenkäsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 13/41 Talousjätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa, jos toimenpiteet katsotaan kohtuuttomaksi. Arvioitaessa kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon: - kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella; - kiinteistön haltijan ja muiden kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteet; - kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste. Kunnan toimivaltainen viranomainen voi myöntää poikkeuksen vaatimuksiin. Poikkeus myönnetään hakijalle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Paraisten kaupungissa poikkeuksen myöntää ympäristölautakunta. Säädettyjä käsittelyvaatimuksia ei sovelleta sellaisen kiinteistön olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jonka vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat lain voimaan tullessa 9.3.2011 täyttäneet 68 vuotta. Edellytyksenä on, että kiinteistön talousjätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. 5.4 LIETTEET Parasten jätevedenpuhdistamolla otettiin vastaan sako- ja umpikaivolietteitä vuonna 2011 yhteensä 6 570,7 m 3. Houtskarin jätevedenpuhdistamolla otettiin vastaan sako- ja umpikaivolietteitä vuonna 2011 heinäkuusta joulukuuhun yhteensä 129 m 3. Nauvon jätevedenpuhdistamolla otettiin vastaan sako- ja umpikaivolietteitä vuonna 2011 yhteensä 809 m 3. Myös Korppoon jätevedenpuhdistamolle otetaan vastaan sako- ja umpikaivolietettä. 5.5 PARAISTEN KAUPUNGIN MÄÄRÄYKSET Paraisten kaupungin rakennusjärjestyksessä on määrätty talousveden saannin osalta, että toiminta-alueella liittyminen kaupungin vesijohtoverkostoon on pakollista. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että asuinkäyttötarkoitukseen ajatellulle rakennuspaikalle saadaan riittävästi hyvänlaatuista juomavettä. Jätevesien käsittelyn osalta on määrätty, että vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla kiinteistön jätevedet on johdettava jätevesiverkostoon. Toiminta-alueiden ulkopuolella jätevedet on käsiteltävä ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Jätevesilaitteiston sijoittamisessa tontille tulee ottaa huomioon suojaetäisyydet mm. vesistöihin, talousvesikaivoihin, yleisiin teihin ja kiinteistörajoihin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä esitetyllä tavalla. Jätevesiä ei saa johtaa puhdistamattomina suoraan vesistöön.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 14/41 Paraisten kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu ohjeet jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella ja määrätty vaadittavat puhdistustehot erikseen ranta-alueille ja taajaan asutuille alueille sekä muille alueille. Ranta-alueilla ja taajaan rakennetuilla alueilla on kotitalouksien jätevedet puhdistettava niin, että saavutetaan seuraava puhdistusteho: - orgaaninen aines (BHK 7 ) 90 % - kokonaisfosfori 85 % - kokonaistyppi 40 %. Ranta-alueiden ja taajaan rakennettujen alueiden ulkopuolella on kotitalouksien jätevedet puhdistettava niin, että saavutetaan seuraava puhdistusteho: - orgaaninen aines (BHK 7 ) 80 % - kokonaisfosfori 70 % - kokoanistyppi 30 %. Tontin olosuhteista tai muista erityisistä syistä johtuen voi ympäristönsuojeluviranomainen tapauskohtaisesti vaatia ranta-alueiden tai taajaan rakennettujen alueiden ulkopuolellakin noudatettavaksi ensin mainittuja raja-arvoja. Ranta-alueiden ja taajaan rakennettujen alueiden osalta on määrätty, että jätevedet on käsiteltävä jollakin seuraavista tavoista: a) riittävän suureksi mitoitettu saostussäiliö (väh. 2 m 3 ) + fosforinpoistolla varustettu maapuhdistamo tai muu vaatimukset täyttävä jätevesien käsittely b) umpisäiliö käymäläjätevesille, saostussäiliö + maaperäkäsittely tai biologinen pienpuhdistamo harmaille jätevesille c) biologis-kemiallinen pienpuhdistamo kaikille jätevesille d) jokin muu vaatimukset täyttävä puhdistusmenetelmä (esim. vähän vettä käyttävien käymälöiden jätteet voi koota umpisäiliön sijasta kompostoriin). Ranta-alueiden ja taajaan rakennettujen alueiden ulkopuolella on voimassa seuraavat määräykset, että jätevedet on käsiteltävä jollakin seuraavista tavoista: a) riittävän suureksi mitoitettu saostussäiliö (väh. 2 m 3 ) + maapuhdistamo tai muu vaatimukset täyttävä jätevesien käsittely b) umpisäiliö käymäläjätevesille, saostussäiliö + maaperäkäsittely tai biologinen pienpuhdistamo harmaille jätevesille c) biologis-kemiallinen pienpuhdistamo kaikille jätevesille d) jokin muu vaatimukset täyttävä puhdistusmenetelmä (esim. vähän vettä käyttävien käymälöiden jätteet voi koota umpisäiliön sijasta kompostoriin). Mikäli kiinteistöllä syntyy vain harmaita jätevesiä, harmaat jätevedet on käsiteltävä joko sopivan suuruiseksi mitoitetussa saostussäiliössä ja maapuhdistamossa tai jossakin muussa harmaille vesille tarkoitetussa ja vaatimukset täyttävässä jätevedenpuhdistamossa. Luokitelluilla pohjavesialueilla on kaikkien jätevesien maahan imeyttäminen pääsääntöisesti kielletty.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 15/41 Jätevesien käsittelylaitteistojen ja jälkikäsiteltyjen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa on noudatettava seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: Kohde Minimietäisyys purkupaikasta [m] Etäisyys laitteistosta [m] Seassa käymäläjätevesiä Vain pesuvesiä Talousvesikaivo 25-100 20 25 - maastosta ja maaperästä riippuen Vesistö 20 20 20 Tieoja tai valtaoja 0 0 5 Tontin raja 5 5 5 Asuinrakennus 20 5 5 Suojakerros pohjaveteen - maapuhdistamossa 0,5 0,5 - maahan imeyttämisessä 1 1 Tontin olosuhteista tai muista erityisistä syistä voi ympäristönsuojeluviranomainen erityistapauksissa vaatia suurempia tai sallia pienempiä suojaetäisyyksiä. 5.6 TOIMINTAVARMUUS Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteen varalle. Erityisesti ulkosaaristossa sähkökatkot ovat yleisiä ja haittaavat vedenhankintaa. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta ja huollosta. 6. KEHITTÄMISTARPEET 6.1 TALOUSVESI Kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua on suositeltavaa seurata säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi. 6.2 JÄTEVEDET Suurella osalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä haja-asutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksista. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on vuoden 2016 alkuun asti. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16/41 Paraisten kaupungissa sijaitsee useita kyliä ja asutuskeskittymiä, jotka olisi mahdollista saattaa viemäröinnin piiriin. Esimerkiksi kaupungin ympäristönsuojelutoimiston ja vesihuoltolaitoksen yhdessä Houtskariin tekemän selvityksen mukaan yhteinen puhdistamo olisi useissa kylissä perusteltu sekä ympäristön että taloudellisuuden kannalta. Viemäriverkostoon liittyminen on yleisesti suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Jos kaupungin vesihuoltolaitos ei tule rakentamaan viemäriverkostoa alueelle, verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat perustettavan vesiyhtymän kautta (esim. osuuskunta). 6.3 LIETTEET Haja-asutusalueiden sako- ja umpikaivolietteitä otetaan vastaan Paraisten, Korppoon, Houtskarin ja Nauvon jätevedenpuhdistamoilla. Haja-asutusalueiden lietteiden vastaanottoa ja käsittelyä tulisi kehittää siten, että se olisi teknis-taloudellisesti ja ympäristön kannalta hoidettu järkevästi ja kuljetusmatkat eivät muodostu liian pitkiksi. Lietteiden vastaanottoa on suunniteltu kehiteltävän siten, että jatkossa sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto keskitetään Paraisten ja Korppoon jätevedenpuhdistamoille. Sen lisäksi Nauvon ja Houtskarin jätevedenpuhdistamoilla otetaan edelleen vastaan umpikaivolietteitä.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 17/41 B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 7. NYKYTILA 7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO Paraisten kaupungin vesihuollosta vastaa kaupungin vesihuoltolaitos. Laitos huolehtii vedenhankinnasta ja -jakelusta, jäteveden poisjohtamisesta ja käsittelystä sekä hulevesien johtamisesta. Vesihuoltolaitoksen johtajan toimii kaupungininsinööri. 7.2 VEDENHANKINTA JA -JAKELU 7.2.1. Vedenhankinta Paraisten kaupunginosan verkostoon veden toimittaa Paraisten Vesi Oy, jonka omistavat Paraisten kaupunki ja Nordkalk Oyj Abp. Raakavesilähteenä toimii merestä padottu Vallisfjärdin makeanvedenallas, joka koostuu useista merenlahdista. Makeanvedenaltaan vesitilavuus on arviolta 9,8 milj. m 3. Makeanvedenaltaan tilaa seurataan säännöllisin tutkimuksin. Vesistöä on hoidettu mm. ilmastamalla, niittämällä vesikasvillisuutta ja kalastuksenhoitotoimenpiteillä. Paraisten Vesi Oy:n Vallisfjärdin vedenottamo sijaitsee Sysilahden kylässä. Paraisten Vesi Oy:llä on lupa makeavesialtaan vedenkorkeuden säännöstelyyn ja raakaveden ottoon. Käytettävissä oleva vesimäärä on n. 3 milj. m 3. Paraisten Vesi Oy:n vedenkäsittelylaitoksella veden puhdistusprosessi on seuraava: - raakavesipumppaamo, 2 pumppua - ph:n säätö rikkihapolla - saostus alumiinikloridilla - pikasekoitus - hämmennys, 2 linjaa - lamelliselkeytys, 2 linjaa - hiekkasuodatus, 3 linjaa - aktiivihiilisuodatus, 1 linja - desinfiointi hypokloriitilla - ph:n säätö lipeällä - alavesisäiliö - verkostoon pumppaus Laitoksen puhtaan veden tuotantokapasiteetti on 4 000 m 3 /d ja maksimikapasiteetti n. 6 000 m 3 /d.