Kunnanhallitus 17.2.2014 27 Kunnanhallituksen kokoushuone kello 16.00 19 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 20 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 21 Työjärjestyksen hyväksyminen 22 Kiinteistö Oy Hirvensalmen Satama nimisen kiinteistöosakeyhtiön tontin ostotarjous 23 Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan asettaminen europarlamenttivaaleihin 2014 24 Eron myöntäminen Seija Väisäselle kunnanhallituksen jäsenyydestä/uuden jäsenen valitseminen 25 Urheilukentän peruskorjauksen laajuudesta päättäminen 26 Vanhuspalvelujen seudullinen toimintaohjelma vuosille 2014-2025 27 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriön järjestämislaista ja sotealueen perustaminen/etelä-savon sotelue 28 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Tammilehdon ottamalle 2 500 000 euron lainalle/laina FI87 5054 0283 4609 58 29 Suur-Savon Sähkö Oy/osakkeiden siirtyminen ja lunastusmenettely / Versowood Oy /Vapo Timber Oy 30 Omakotinäyttelyn vapaaehtoistyöntekijöiden palkkion vahvistaminen 31 Vuokrasopimuksen hyväksyminen /RK-Aihio Oy 32 Ilmoitusasiat Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkistettu pöytäkirja, johon liitetty oikaisu vaatimusohjeet pidetään nähtävänä 25.2.2014
Kunnanhallitus 17.2.2014 28 Aika: 17.2.2014 klo 16-18.55 Paikka: Kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä olleet jäsenet: Esko Kekkonen pj. Pepe Hölttä Jukka Manninen Maritta Mynttinen Risto Pesonen poistui kokouksesta 24 klo 16.41-16.52 ja 33 klo 17.40. Seija Väisänen kunnanvaltuuston pj. Muut läsnäolijat: Ari Kämppi kunnanvaltuuston I vpj Pirkko Luntta kunnanvaltuuston II vpj. Laura Torniainen varajäsen Seppo Ruhanen kunnanjohtaja, esittelijä Heli Rummukainen pöytäkirjanpitäjä Poissa Sigita Herrala, myös varajäsen Susanna Leppänen oli esteellinen saapumasta. 19 Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 20 Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maritta Mynttinen ja Laura Torniainen. Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Esko Kekkonen puheenjohtaja Heli Rummukainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastajat, tarkastusaika.2.2014 Maritta Mynttinen Laura Torniainen Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä 25.2.2014 Heli Rummukainen Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkistettu pöytäkirja, johon liitetty oikaisuvaatimusohjeet pidetään nähtävänä 25.2.2014
Kunnanhallitus 17.2.2014 29 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Khall 21/ 17.2.2014 Kj Kunnanhallitus hyväksyy tämän esityslistan asioiden käsittelyjärjestykseksi. Kunnanjohtaja päätti vetää 28 pois listalta, koska usean jäävin hallituksen jäsenen vuoksi asiasta ei voida tehdä päätöstä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja esitti käsiteltäväksi 33 Kunnanjohtajan kirje kunnanhallitukselle 9.12.2013, jota hän esitti myös päätösasiaksi. Keskustelun jälkeen päätettiin käsitellä asia ainoastaan keskusteluasiana. Työjärjestys hyväksyttiin näillä muutoksilla.
Kunnanhallitus 17.2.2014 30 KIINTEISTÖ OY HIRVENSALMEN SATAMA NIMISEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖN TONTIN OSTOTARJOUS Khall 5/27.1.2014 Kiinteistö Oy Hirvensalmen Satama on jättänyt kunnalle 9.12.2013 päivätyn seuraavan ostotarjouksen: Kiinteistö Oy Hirvensalmen Satama tarjoutuu ostamaan Hirvensalmen kunnalta vuokraamansa liikekiinteistön tontin osoitteessa Hirvensalmentie 22 A. Kauppahinnaksi esitämme vuokrasopimuksen mukaista summaa (35.000 + vuokrasopimuksen mukaiset indeksikorotukset), joista vähennetään Kiinteistö Oy:n Hirvensalmen Sataman jo maksamat tonttivuokrat. Esittämämme tonttivuokrien vähentämisen perustelemme kuntalaisten ja kunnassa toimivien yritysten tasapuolisella kohtelulla. Jos Hirvensalmen kunta ei suostu edellä mainittuihin kauppaehtoihin, niin anomme vastaavasti kahdeksanvuoden (8) vapautusta tonttivuokrista, jonka jälkeen tarjoudumme edelleen ostamaan tontin vuokrasopimuksen ehtojen mukaisella hinnalla. Lisäksi anomme, ettei Hirvensalmen kunta laskuta vuoden 2014 tonttivuokraa ennen kun ostotarjouksen käsittely on päättynyt. Ostotarjous on voimassa asian käsittelyn vaatiman ajan, kuitenkin enintään 1.6.2014 saakka. Hirvensalmella 9.12.2013 Hirvensalmen Satama Oy Anssi Kantonen Kunnan ja Kiinteistö Oy Hirvensalmen Sataman välisessä 27.4.2004 allekirjoitetussa vuokrasopimuksessa on sovittu seuraavaa: Vuokralaisella on etuoikeus halutessaan ostaa tontti KL-I omistukseensa, mikäli kunta on myymässä tonttia. Tontin hinta on 35.000 euroa sidottuna elinkustannusindeksiin kohdassa 6. mainitulla tavalla. Etuoikeus on olemassa koko vuokrakauden. Edellä mainitulla tavalla laskettuna tontin kauppahinta on nyt 41.982,26 euroa. Vuokrasopimuksessa ei ole sovittu Kiinteistön Oy Hirvensalmen Sataman maksamien vuokrien hyvittämisestä mahdollisessa kaupassa. Vuokrasopimuksen mukainen vuokra-aika päättyy 30.4.2034. Tontin kiinteistötunnus on 97-402-7-388 ja pinta-ala 0,1870 ha.
Kunnanhallitus 17.2.2014 31 Kj. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Lukkarinkehto 7:388 niminen tila myydään Kiinteistö Oy Hirvensalmen Satama nimiselle kiinteistöosakeyhtiölle 41.982,26 euron kauppahinnasta. Kiinteistökauppa on toteutettava viimeistään 1.6.2014, jonka jälkeen kunnan myyntitarjous raukeaa. Kunnanvaltuusto antaa kunnanhallitukselle valtuudet päättää muista kaupanehdoista. Kunnanvaltuusto hylkää ostajan ehdotuksen siitä, että ostajan maksamat tontin vuokrat luettaisiin kauppahinnan hyvitykseksi ja että kaupan jäätyä toteutumatta ostaja saisi vapautuksen määräajaksi tontin vuokran maksamisesta. Keskustelun kuluessa Risto Pesonen teki Jukka Mannisen ja Laura Torniaisen kannattamana esityksen asian jättämisestä pöydälle. Asian pöydälle jättämisestä suoritettiin äänestys: Käsittelyn jatkamisen puolesta Pepe Hölttä, pöydälle jättämisen puolesta Risto Pesonen, Sigita Herrala, Laura Torniainen, Jukka Manninen, Maritta Oinonen sekä Esko Kekkonen. Risto Pesosen esitys asian pöydälle jättämisestä hyväksyttiin äänin 1-6. Khall 22 / 17.2.2014 Kj. Vuokrasopimus (päivätty 27.4.2004) ja kiinteistörekisterin karttaote lähetetään oheismateriaalina kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanvaltuuston puheenjohtajille. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Lukkarinkehto 7:388 niminen tila myydään Kiinteistö Oy Hirvensalmen Satama nimiselle kiinteistöosakeyhtiölle 41.982,26 euron kauppahinnasta. Kiinteistökauppa on toteutettava viimeistään 1.6.2014, jonka jälkeen kunnan myyntitarjous raukeaa. Kunnanvaltuusto antaa kunnanhallitukselle valtuudet päättää muista kaupanehdoista. Kunnanvaltuusto hylkää ostajan ehdotuksen siitä, että ostajan maksamat tontin vuokrat luettaisiin kauppahinnan hyvitykseksi ja että kaupan jäätyä toteutumatta ostaja saisi vapautuksen määräajaksi tontin vuokran maksamisesta. Keskustelun kuluessa Risto Pesonen esitti Jukka Mannisen kannattamana ettei tonttia myydä. Koska oli tehty kunnanjohtajan esityksestä poikkeava esitys, puheenjohtaja totesi että asiasta pitää äänestää. Äänestystavaksi puheenjohtaja ehdotti kädennostoäänestystä. Tämä hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 6 ääntä, jotka jakautuivat seuraavasti:
Kunnanhallitus 17.2.2014 32 Kunnanjohtajan esityksen puolesta 1 ääni (Pepe Hölttä) Risto Pesosen esityksen puolesta 5 ääntä (Risto Pesonen, Maritta Mynttinen, Jukka Manninen, Laura Torniainen, Esko Kekkonen) Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen. Äänestystuloksen myötä Risto Pesosen esittämä ja Jukka Mannisen kannattama esitys ettei tonttia myydä tuli kunnanhallituksen päätökseksi. Hyväksyttiin.
Kunnanhallitus 17.2.2014 33 VAALILAUTAKUNNAN JA VAALITOIMIKUNNAN ASETTAMINEN EUROPARLAMENTTI- VAALEIHIN 2014 Khall 9/ 27.1.2014 Europarlamenttivaalit toimitetaan sunnuntaina 25.5.2014. Vaalien ennakkoäänestys kotimaassa on 14. -20.5.2014. Vaalilain 15 :n mukaisesti kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava 1) kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä 2) laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä ja kotiäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Kotiäänestyksen vaalitoimitsijat määrää kunnan keskusvaalilautakunta samalla tavalla kuin yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijat (15 ). Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä. Vaalikelpoisuus vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan määräytyy sen mukaan kuin kuntalaissa säädetään (33 ja 36 ). Europarlamenttivaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Sekä vaalilautakunnan että vaalitoimikunnan jäsenten että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianosaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa eli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenten ja varajäsenten poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen, näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Jäsenissä ja varajäsenissä on oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %.
Kunnanhallitus 17.2.2014 34 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle. Keskusvaalilautakunta toivoo, että keskusvaalilautakuntaan kuuluvia henkilöitä (myös varajäsenet) ei valittaisi vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntaan. Hirvensalmen kunnanvaltuusto on kokouksessaan 10.4.2012 päättänyt, että Hirvensalmen kuntaan muodostetaan yksi äänestysalue vuodesta 2013 alkaen. Äänestysalue on 001 Kirkonkylän äänestysalue. Kunnassa on toiminut yksi vaalitoimikunta, joka on vastannut sekä laitos- että kotiäänestyksestä. Kj Kunnanhallitus 1) valitsee Kirkonkylän äänestysalueen vaalilautakuntaan 5 jäsentä ja tarpeellisen määrän varajäseniä; 2) asettaa kunnallisvaalien toimittamista varten vaalitoimikunnan (3 jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme) ja 3) määrää vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Khall 23/ 17.2.2014 Kj Hallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Kunnanhallitus 1) valitsee Kirkonkylän äänestysalueen vaalilautakuntaan 5 jäsentä ja tarpeellisen määrän varajäseniä; 2) asettaa kunnallisvaalien toimittamista varten vaalitoimikunnan (3 jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme) ja 3) määrää vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 17.2.2014 35 1) valitsi vaalilautakuntaan Maritta Mynttinen Matti Hildén Vesa Pöyry Jorma Yrjönen Leila Salenius Varajäseniksi kutsumisjärjestyksessä: Juho Palimo Raija Väisänen Marianne Suojarinne-Saxelin Susanna Leppänen Laura Torniainen Sirpa Kuitunen 2) asetti vaalitoimikuntaan Esko Honkanen varajäsen Raija Kuitunen Riikka Lång varajäsen Ari Kämppi Pirkko Luntta varajäsen Niilo Pasonen 3) määräsi vaalilautakunnan puheenjohtajaksi Maritta Mynttisen ja varapuheenjohtajaksi Vesa Pöyryn sekä vaalitoimikunnan puheenjohtajaksi Pirkko Luntan ja varapuheenjohtajaksi Esko Honkasen. Hyväksyttiin.
Kunnanhallitus 17.2.2014 36 ERON MYÖNTÄMINEN SEIJA VÄISÄSELLE KUNNANHALLITUKSEN JÄSENYYDES- TÄ/UUDEN JÄSENEN VALITSEMINEN Khall 24/ 17.2.2014 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 16.12.2013 85 valinnut Seija Väisäsen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi. Seija Väisänen hakee eroa kunnanhallituksen jäsenyydestä 31.1.2014 päivätyllä kirjeellä. Kj Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se myöntää eron Seija Väisäselle kunnanhallituksen jäsenyydestä ja valitsee jäsenen kunnanhallitukseen hänen tilalleen. Hyväksyttiin. Pöytäkirjaan merkittiin, että Risto Pesonen poistui kokouksesta klo 16.41-16.52.
Kunnanhallitus 17.2.2014 37 URHEILUKENTÄN PERUSKORJAUKSEN LAAJUUDESTA PÄÄTTÄMINEN Khall 113/10.6.2013 Kunnanhallitus on 18.3.2013 päättänyt, että urheilukentän peruskorjaus rakentamispäätöksen tekee kunnanvaltuusto. Asiaa on valmistellut kunnanhallituksen määräämä 6-henkinen työryhmä ja kilpailuttamisen on hoitanut tekninen toimi. Hankinta oli ilmoitettu julkistenhankintojen sivuilla (HILMA) 5.4.2013, ja urakkatarjousten jättöaika oli 10.5.2013. Urakoitsijoille järjestettiin kohteen esittely 7.5.2013, johon osallistui 7 urakoitsijaa. Tarjouspyyntöjä lähetettiin kaikkiaan 11+2 kpl. Tarjouksia saatiin kaikkiaan 4 kpl (liite 8 avauspöytäkirja). Liitteet 8, 9 Halvimman tarjouksen vertailuhinta oli 462 944,60 johon sisältyi kentän ja joustopinnoitteisten suorituspaikkojen ja juoksuradan rakentaminen PO (perusosa) sekä osat A, B ja C ei nurmikenttä vaihtoehtoa. Perusosan hinta on 352 051,40 Osa A huoltoalueen rakentaminen on tarjottu hintaan 21 511,04. Huoltoalueen rakentamisen tarjous sisältää kaikki suunnitelmissa esitetyt asiat paitsi varsinaista huoltorakennusta eikä katsomoa. Osa B Urheilukenttäalueen aitaaminen on tarjottu hintaan 30 078,01, joka sisältää kentän ympärille asemapiirroksen mukaiseen sijaintiin asennetavan metalliverkkoaidan, jonka korkeus on 1,2 metriä. Aita on pulverimaalattu tummanvihreäksi. Aita varustetaan yhdellä 2- lehtisellä käyntiportilla ja kolmella 2- lehtisellä ajoportilla. Ajoporttien leveys vaihtelee 3000-4000 mm. Osa C Valaistus ja kameravalvonta sisältää 5 kpl valaisimia metallisella 10 m pylväällä ja valaistuksen ohjauskeskuksen. Kolmeen valaisinpylvääseen sijoitetaan valvontakamerat, ja yksi valvontakamera on suunniteltu laitettavaksi kiinni huoltorakennuksen seinään valaistus- urakkaan kuuluvaan tankoon kiinnitettynä. Tarjottu hinta on 28 580,00 Osa D Nurmikentän nurmen ala on 92 m x 56 m, ja nurmetus rakennetaan siirtonurmella. Nurmikentän rakennekerrokset on esitetty urakkaohjelman liitteenä olevassa tyyppileikkauspiirustuksessa. Nurmikentällä tulee olla kastelujärjestelmä, jonka tehokkuus on vähintään 170 l/min (2 mm/m2/h). Kasteluvesi otetaan
Kunnanhallitus 17.2.2014 38 kunnan vesijohtoverkostosta, liitospiste urakkarajalla huoltoalueen länsipuolella. Tarjouksessa ei ole verkostopaineen nostamiseen tarvittavaa laitteistoa (7 bar). Kastelulaitteiden kastelualue tulee kattaa koko nurmikentän alueen. Jos jalkapallokenttä toteutetaan nurmikenttänä, jää urakan perusosasta pois vanhan kivituhkakentän muotoilu ja uuden kivituhkakerroksen rakentaminen. Kuivatusrakenteet toteutetaan nurmikentässä samoin kuin kivituhkakentässäkin. Tarjottu hinta on 81 451,33 joka oli edullisin ja saman urakoitsijan antama kun halvin vertailuhinta. Yleisurheilu- ja pallokentän hoitokustannuksia ja kalustohankintoja on arvioitu seuraavasti: Nurmikenttä vaatii arvion mukaan n.15 17 työpäivää enemmän hoitoa kun kivituhkakenttä, tarvike kustannukset olisivat nurmikenttä vaihtoehdossa arvion mukaan n. 2000-3 500 /v kalliimmat. On kuitenkin huomioitava se, että kivituhkakentän soveltuvuus kestopäällystettyjen suorituspaikkojen ja juoksusuoran kanssa on huono. Joustopinnoite tarvitsee mahdollisesti kalusto- ja työkaluhankintoja, arvio 10 000-15 000 (mm. imulakaisukone) Laitteita voi myös vuokrata tai ostaa palveluna. Perusosa PO 352 051,40 Osa A 21 511,04 Osa B 30 078,01 Osa C 28 580,00 Yhteensä 432 220,45 Nurmikenttä vaihtoehto osa D 81 451,33 Yhteensä 513 671,78 Hirvensalmen kunta on saanut liikuntalain (1054/1998) perusteella valtionavustusta 135 000,00. Avustus oli annettu 502.000 kustannusarviolle jossa ei ole huomioitu nurmikenttä vaihtoehdon kustannuksia. Avustuksen suuruus on arvioitu suhteessa esitettyyn hankesuunnitelmaan ja kustannusarvioon. Eli mikäli kustannukset jäävät selvästi alle ilmoitetun kustannusarvion, niin avustuksen määrää tullaan arvioimaan uudelleen. (Matti Ruuska nuoriso- ja liikuntatoimentarkastaja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 22.5.2013).
Kunnanhallitus 17.2.2014 39 Vuoden 2013 talousarviossa on varattu 280 000 urheilukentän peruskorjaukseen. Koska rakentaminen jakautuu 2 vuodelle, niin tässä vaiheessa ei tarvitse tehdä määrärahamuutoksia, vaan loppurahoitus varataan vuoden 2014 talousarvioon. Työt kohteessa alkaisivat heinä-elokuun vaihteessa ja urakka luovutettaisiin kesäkuussa 2014. Työryhmä on 20.5. 2/2013 kokouksessaan päättänyt esittää, että urheilukentän peruskorjaus toteutetaan nurmikenttävaihtoehdon mukaan, sekä toteutetaan huoltopihan rakenteet osa A. B ja C osan toteuttamista pidettiin tärkeänä tässä vaiheessa urheilukentän turvallisuuden ja mahdollisen ilkivallan kannalta. Työryhmän pöytäkirja 2/2013 liite 9. Rakentamisen kokonaiskustannukset ovat n. 515 000. Kj Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle: 1. Urheilukentän peruskorjaus toteutetaan nurmikenttävaihtoehdon mukaan. (Osa PO, A, B, C ja D) Kunnanhallitus hyväksyi esityksen. Keskustelun aikana Jukka Manninen teki Seija Väisäsen kannattaman ponsiesityksen, että osion D nurmikenttä toteutetaan edullisempia toteuttamisvaihtoehtoja etsien. Ponsi hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että Pepe Hölttä vastusti pontta. Kvalt 59/17.6.2013 Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että urheilukentän pe- Khall esitys ruskorjaus toteutetaan nurmikenttävaihtoehdon mukaan. (Osa Liitteet 3,4 PO, A, B, C ja D). Hyväksyttiin. Keskustelun aikana Jukka Manninen teki Seija Väisäsen kannattamana ponsiesityksen, että nurmialueen D toteuttamisessa etsitään edullisempia vaihtoehtoja. Puheenjohtaja esitti, että valtuusto äänestää ponsiesityksen liittämisestä pöytäkirjaan, ja ehdotti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä. Valtuusto hyväksyi äänestystavan.
Kunnanhallitus 17.2.2014 40 Khall 25/17.2.2014 Puheenjohtaja esitti, että ne, jotka eivät kannata ponnen liittämistä pöytäkirjaan, vastaavat JAA ja Jukka Mannisen tekemää pontta kannattavat vastaavat EI. Äänestyksen tuloksena annettiin 21 ääntä, jotka jakautuivat seuraavasti: JAA 5 EI 15 TYHJÄ 1 Puheenjohtaja ilmoitti äänestyksen tuloksen. Kunnanvaltuusto hyväksyi Jukka Mannisen tekemän ja Seija Väisäsen kannattaman ponsiesityksen liitettäväksi pöytäkirjaan äänin 15-5, 1 tyhjä. Urheilukentän suunnittelutyöryhmän kokous oli 3.2.2014, jossa työryhmä päätti esittää yksimielisesti, että kentän pinnoite tehdään siirtonurmena. Liite 1 Kj Liitteenä 1 työryhmän muistio liitteineen. Kunnanhallitus hyväksyy työryhmän esityksen, että kentän pinnoite tehdään siirtonurmena työryhmän esittämien perustelujen mukaisesti, ja esittää sen eteenpäin kunnanvaltuustolle hyväksyttävästi. Hyväksyttiin.
Kunnanhallitus 17.2.2014 41 VANHUSPALVELUJEN SEUDULLINEN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2025 Khall 26/17.2.2014 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittely 6.2.2014: Valmistelija: Vanhuspalvelujen johtaja Niina Kaukonen, puh 044 7944003, niina.kaukonen@mikkeli.fi, Johtava hoitaja Maija Loponen, puh 050 3895558, maija.loponen@pertunmaa.fi Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali - ja terveyspalveluista (980/2012, 5) velvoittaa kuntia tekemään valtuustokausittain suunnitelman toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen seudullinen vanhusten palvelujen toiminta-ohjelma on laadittu vuoden 2012-2013 aikana yhteistyössä seudullisen vanhuspalvelujen työryhmän ja asiantuntijoiden kanssa. Toimeenpano -ohjelmaa on esitelty vuoden 2013 aikana laajasti ja näin huomioitu eri yhteistyötahojen kannanotot ja mielipiteet. Vanhusneuvostot ovat edustaneet kuntalaisten näkökulmaa. Lisäksi koottiin ikäihmisten itsensä sekä henkilöstön näkemyksiä paikallisten vanhuspalvelujen nykytilasta ja tulevaisuuden toiminnasta. Seudullisessa suunnitelmassa on huomioitu kuntien olemassa olevat vanhuspalvelujen strategiat. Suunnitelmaprosessissa on arvioitu alueen väestönkehitystä, palvelurakennetta, ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa ja palvelutarvetta. Toiminta-ohjelmassa on kuvattu nykytilanne ja määritelty tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi., toimenpiteet, odotetut vaikutukset ja arviointikeinot vuoteen 2025 asti sekä toiminta-ohjelman seuranta ja raportointi. Suunnitelma siitä, miten kunnissa on varauduttu kuntalaisten vanhenemisen mukanaan tuomiin asumisen muutostarpeisiin asuntokannan muutostöissä ja uudisrakentamisessa sekä muissa elinympäristöön vaikuttavissa asioissa liitetään osaksi toimintaohjelmaa vuonna 2015, kun vuoden 2014 aikana poikkihallinnollinen suunnitelma valmistuu. Lisäksi omaishoidosta tehdään erillinen seudullinen toiminta-ohjelma vuoden 2014 aikana, koska asiakirja koskee myös muita kuin ikääntyneitä asiakkaita ja
Kunnanhallitus 17.2.2014 42 omaishoitajia. Tässä asiakirjassa käsitellään vain ikääntyvän väestön näkökulmasta omaishoitoasiaa osana palvelurakennetta. Vanhusten palvelujen seudullinen toimintakäsikirja on toiminut suunnitteluprosessin lähtökohtana. Siinä asiakirjassa on kuvattu vanhusten palvelujen palvelukokonaisuus ja koko seutua kuvaavat yhteiset toimintaprosessit sisältäen muun muassa palvelukriteerit ja asiakasmaksut. Vanhuspalvelut on jaettu seudullisessa toiminta-ohjelmassa viiteen toiminta-alueeseen ja kaikkia toiminta-alueita tarkastellaan asiakkaan, palveluprosessin ja rakenteen, henkilöstön ja johtamisen sekä talouden näkökulmasta.: 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämien 2. Omaishoito (ikääntyneen väestön näkökulma) 3. Kotihoito tukipalveluineen 4. Tehostettu palveluasuminen 5. Uudet palvelumuodot (ns. välimuotoiset palvelut) Seudullisen vanhuspalvelujen toiminta-ohjelman arviointi tehdään vuosittain seudullisen vanhuspalvelujen työryhmän toimesta sovittuja mittareita ja arviointikeinoja käyttäen. Vanhuspalvelujen seudullinen toiminta-ohjelma vuosille 2014-2025 Liite 7 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: : Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy vanhuspalvelujen seudullisen toiminta-ohjelman vuosille 2014-2025 ja lähettää sen Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimeen kuuluvien kuntien valtuustojen käsiteltäväksi. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Hyväksyttiin. Merkittiin, että Susanna Leppänen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Liite 2 Vanhuspalvelujen seudullinen toiminta-ohjelma vuosille 2014-2025 on liitteenä 2. Kj Kunnanhallitus hyväksyy liitteen 2 mukaisen toiminta-ohjelman vuosille 2014 2025 ja esittää sen edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin.
Kunnanhallitus 17.2.2014 43 LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JÄRJESTÄMISLAISTA JA SOTE- ALUEEN PERUSTAMINEN/ ETELÄ-SAVON SOTEALUE Khall 169/21.10.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt kokouksessaan 19.9.2013 51 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakivalmistelua, ja jättänyt yhteistoiminta-alueen kuntien puolesta lausunnon järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista Sosiaali- ja terveysministeriöön. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa 19.9.2013 kokouksen pöytäkirjassa 51 seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä on laatinut väliraportin, jossa on todettu uudistuksen pääperiaatteet (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013: 15). Nämä periaatteet perustuvat pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan ja hallituksen tekemiin tarkentaviin linjauksiin. Muistio on julkaistu ministeriön internet-sivuilla: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=6511574&n ame=dlfe-26855.pdf. Valmisteluryhmän jatkotyön tueksi valmisteluryhmä pyytää kunnilta ja muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot järjestämislain jatkovalmistelun kannalta keskeisiin seikkoihin. Lausunnot otetaan huomioon valmisteluryhmän jatkotyössä valmisteltaessa ryhmän loppuraporttiin tulevaa ehdotusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. Vastaukset sähköiseen lausuntopyyntöön pyydetään antamaan 11.10.2013 mennessä sähköpostissa olevan vastauslinkin kautta. Lausuntopyyntöön voi vastata suomeksi tai ruotsiksi. Annetut lausunnot ovat julkisia. Kysymysten merkitys vastaajille vaihtelee, esimerkiksi osa kysymyksistä koskee käytännössä vain kuntia tai vain osaa kunnista. Sen vuoksi kaikkiin kysymyksiin ei ole pakko vastata. Lomakkeen alussa on väliraportin yksityiskohtia koskevia kysymyksiä. Väliraportista ja siinä tehdyistä ehdotuksista kokonaisuutena pyydetään kommentit lomakkeen lopussa olevassa vastaustilassa. Valmisteluryhmä pyytää siis lausuntoa jokaiselta kunnalta erikseen jolloin seutusoten kuusi kuntaa vastaavatkin itsenäisesti kyselyyn. Koska Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimella on järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista pois lukien erikoissairaanhoito, on kuitenkin tarpeen linjata lautakunnan yhteinen näkemys väliraportista. Jäsenkunnat voivat halutessaan lausun-
Kunnanhallitus 17.2.2014 44 nossaan ottaa huomioon Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan kannanotot. Lautakunta toteaa, että Mikkelin seutusote on käynnistynyt 1.1.2012 ja Mikkelin seudun toimintamalli on toimiva, kun puhutaan perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Mikkelin seutusoten osalta sotealueiden muodostamiskriteerit ovat selkeät. Mikkeli olisi vastuukuntana sotealueessa ja seutusoten muut kunnat ovat alle 20 000 asukkaan kuntia, jotka kuuluvat Mikkelin sotealueeseen. Myös Juva tulisi linjauksen mukaisesti osaksi sotealuetta. Lautakunnan mielestä myös Pieksämäki sopisi sotealueeseen hyvin. Mikkelin sotealueen väestöpohja tulisi olla vähintään nykyisen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin väestöpohja, mutta mielellään suurempikin jotta erikoissairaanhoito voidaan tuottaa kustannustehokkaasti. Päivystysasetuksen mukainen päivystys vaatisi kuitenkin vielä isomman väestöpohjan, luonnollista olisi yhdistää tähän Savonlinnan seutu. Seutusotella on tahtotila rakentaa sotealue Mikkelin seutusoten ympärille kasvattamalla väestöpohjaa sekä liittämällä siihen erikoissairaanhoito. Savonlinnan seudulle muodostunee perustason alue. Mikkelin sotealue voisi laatia sopimuksen Savonlinnan seudun perustason alueen kanssa koskien erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Alle 20 000 asukkaan kunnilla tulisi lautakunnan mielestä olla oikeus kuulua suoraan sotealueeseen vaikka kunta kuuluisikin perustason alueen työssäkäyntialueeseen. Kunnan tulee voida itsenäisesti ratkaista onko perustason alue vai sotealue omalle kunnalle parempi vaihtoehto. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiosta kuuluisi sille, jolla on rahoitusvastuu eli sotealueella sotealueseen kuuluville kunnille ja perustason alueella taas siihen kuuluville kunnille. Vertikaalisesta integraatiosta (hoitoketjut erikoissairaanhoitoon asti) vastaisi kuitenkin sotealue, koska on tärkeää välttää sotealueiden ja perustason alueiden välinen sairaaloiden kilpavarustelu. Perustason palvelut on väliraportissa määritelty järkevästi. Muista palveluista järjestämisvastuussa olisi sotealue. Järjestämisvastuuta ei tulisi laajentaa perustason alueille siitä näkökulmasta mitä palveluita tällä hetkellä tuotetaan vaan on tarpeen keskittyä tulevaisuuden palvelurakenteisiin. Erva-alueiden osalta lautakunta toteaa, että viiden ervan sijaan voisi harkita yhtä valtakunnallista elintä, joka ohjaisi työnjakoa yliopistollisten sairaaloiden välillä ja tarvittaessa myös sotealueiden keskussairaaloiden välillä. Viisi hallinnollista ervaa toisi uuden
Kunnanhallitus 17.2.2014 45 portaan hallintoon. Mikäli päädyttäisiin yhteen valtakunnalliseen "ervaan", olisi eduksi, että sotealueita olisi riittävän vähän, ja että ne olisivat riittävän kokoisia. Vastuukuntamalli, jossa vastuukunnan hallituksella ei ole ottooikeutta tai kuntayhtymämalli, jossa kuntien äänioikeus määräytyy asukasluvun mukaan, ovat lautakunnan mielestä molemmat mahdollisia hallinnollisia malleja. Uudistus ei saisi kaatua tähän kiistakysymykseen. Sotealueen sisällä tarvevakioitu kunnan asukaslukuun perustuva maksuosuus tuntuisi houkuttelevalta ratkaisulta. Potilaan valinnanvapaus tuo kuitenkin mukanansa lisääntyviä tarpeita tuotteistaa ainakin terveydenhuoltopalvelut. Lisäksi on otettava huomioon, että sotealueilla merkittävä osa kustannuksista muodostuu myös varallaolosta (esim. terveydenhuollon päivystys, ensihoito ja sosiaalipäivystys) jonka rahoitukseen jokaisen kunnan tulisi osallistua. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain väliraporttia on käsitelty myös 8.10.2013 pidetyssä seutufoorumissa, johon osallistui Mikkelin seudun kuntien lisäksi Juvan, Joroisten ja Pieksämäen kuntien edustajia. Kunnat asettivat tavoitteeksi perustaa alueelle järjestämislakiluonnoksen mukaisen laajan sote-alueen ja aloittaa sen valmistelutyön mahdollisimman nopeasti. Seutuvaliokunta on kokouksessaan 15.10.2013 jatkovalmistellut seutufoorumin linjausta. Valmistelutyön tuloksena edellä mainitun sote-alue perustamisselvitys käynnistetään vuoden 2014 alusta lukien siten, että sote-alueen toiminta voi alkaa 2015 alusta lukien. Sote-alue perustetaan ns. puhtaalle pöydälle, joka tulee korvaamaan nykyisen sairaanhoitopiirin ja yhteistoiminta-alueet. Sote-alueeseen kuuluisivat nykyisen sairaanhoitopiirin omistajakuntien lisäksi mahdollisesti Rantasalmi ja Sulkava. Kj Kunnanhallitus merkitsee asian tiedoksi ja esittää sen tiedoksi myös kunnanvaltuustolle. Samalla kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että tämä valtuuttaa kunnanhallituksen ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin edellä mainitun laajan sotealueen perustamiseksi. Hyväksyttiin. Kvalt 68/11.11.2013 Khall Kunnanvaltuusto merkitsee asian tiedoksi. esitys
Kunnanhallitus 17.2.2014 46 Samalla kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että tämä valtuuttaa kunnanhallituksen ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin edellä mainitun laajan sotealueen perustamiseksi. Hyväksyttiin. Khall 27/17.2.2014 Etelä-Savon kuntien edustajat ovat kokouksessaan 28.1.2014 yksimielisesti hyväksyneet 28.1.2014 päivätyn luonnoksen Etelä- Savon sosiaali- ja terveysalueen muodostamissuunnitelmaksi. Kokouksessa on sovittu, että Mikkelin kaupunki vastaa valmistelusta. Kuntakokouksen pöytäkirja sekä luonnos Etelä-Savon sotealueen Liitteet 3 ja 4 muodostamissuunnitelmaksi ovat liitteinä 3 ja 4. Etelä-Savon kuntien kuntakokouksessa 28.1.2014 päätettiin viedä eteenpäin valmistelutyöryhmän esittämää Etelä-Savon sotealueen muodostamissuunnitelmaa siinä ehdotettujen periaatteiden sekä tavoiteaikataulun pohjalta. Kj Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä 4 olevan luonnoksen Etelä- Savon sotealueen muodostelmasuunnitelmaksi. Lisäksi kunnanhallitus valitsee valmistelutyötä ohjaavaan ohjausryhmään kunnan edustajiksi kunnanhallituksen puheenjohtajiston (Esko Kekkonen, Risto Pesonen ja Pepe Hölttä). Keskustelun kuluessa Risto Pesonen esitti Jukka Mannisen kannattamana, että edustajiksi valitaan Esko Kekkonen, Ari Kämppi ja Pirkko Luntta. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu esitys, ja täytyy suorittaa äänestys. Henkilöäänestys toteutetaan suljettuna lippuäänestyksenä. Ääntenlaskijoiksi valittiin pöytäkirjantarkastajat. Suoritettiin äänestys. Tämän jälkeen kokous keskeytettiin ääntenlaskun ajaksi klo 17.12-17.14 Ääntenlaskijat suorittivat äänestystulosten laskennan. Kaikkiaan annettiin 6 ääntä, jotka jakautuivat seuraavasti: Esko Kekkonen 6 ääntä Ari Kämppi 5 ääntä Pirkko Luntta 4 ääntä Pepe Hölttä 2 ääntä Risto Pesonen 1 ääni