Sukuselvityksen kohde Alina Hokkala, Vuorinen s. 14.12.1882 Ähtäri ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 06.06.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com SUKUJUTUT -ohjelma ATK-palvelu Luhtasaari Seinäjoki 1
TAULU 1 1. Alina Hokkala, Vuorinen, Leppälän emäntä, s. 14.12.1882 Ähtäri, k. 14.2.1982 Pylkönmäki. Alina syntyi Ähtärissä Hangonmäen talossa, jossa Kustaa Hangonmäki ja Eveliina asuivat mentyään naimisiin. Alinan kotitalo oli Hokkalan suvun perintötalo Hokkala, jonka kokonaispinta-ala oli noin 1000 hehtaaria 1800-luvun lopussa. Päätalossa oli kaksi kerrosta ja kahdeksan huonetta. Alina oppi lukemaan Hokkalassa kiertokoulussa. Alina meni kahdeksanvuotiaana (v. 1891) Karstulan kansakouluun. Ensimmäisen vuoden jouluna Alina pääsi toiselle ja seuraavana kesänä kolmannelle luokalle. Alina kävi neljä luokkaa kansakoulua ja asui opettaja Tolppilan perheessä. Alina aloitti kansakoulun jälkeen 16-vuotiaana opiskelun Keski- Suomen Kansanopistossa Äänekoskella. Vuosina 1907-1933 hän toimi Leppälän tilan emäntänä. Juhon kuoleman jälkeen 1935 Alina asui Kuusikossa ensin yhdessä Aaron, Urpon ja Lahjan kanssa ennen sotia. Vuonna 1939 Aaro ja Urpo lähtivät sotimaan ja Urpo kuoli 1942. Lahja muutti Helsinkiin sodan jälkeen. Alina jäi yksin Kuusikkoon, jossa oli välillä hoidossa Sylvin tytär Raija. Alinalla oli lehmä ja kanoja vielä 60-luvulla. Alina kävi vielä 95-vuotiaana Kuusikossa kesäisin ja hoiti itse vielä 98-vuotiaana talouttaan Pylkönmäen palvelutalossa. Asko ja Sinikka ja pojat nauhoittivat Alinan juttuja käydessään palvelutalossa 19.9.1981, jolloin Alina oli 98-vuotias. Hän laittoi vielä silloin itse ruokansa ja luki lehdet. Kuulo oli aika huono, joten kysymykset sai esittää moneen kertaan. Silti hän kuunteli uutiset radiosta. Hän muisti vielä Askon poikien Tuomaksen ja Joonaksen nimet. Alina on säilynyt hyvin kyläläisten muistissa. Hänestä on tehty useita haastatteluja paikallisiin lehtiin, koska hän oli monta vuotta Pylkönmäen vanhin asukas. Hänen muistinsa vanhoista kylän asioista oli poikkeuksellisen hyvä. Vanhemmat taulusta 2. Puoliso: 20.9.1901 Pylkönmäki, Hokkala Juho Vuorinen, piirityönjohtaja, Leppälän isäntä, s. 10.3.1870 Hamina, k. 18.5.1935 Karstula. Juho syntyi Haminassa vuonna 1870 ja hän oli Haminan kirkonkirjojen mukaan alkuperäiseltä nimeltään Johannes ja kirkonkirjoissa ruotsinnettuna myös Johan. Juho vietti osan lapsuuttaan Haminassa 1870-82 ja osan Valkealassa 1882-89. Juho muutti Valkealan seurakunnasta 20.12.1889 Jyväskylään. Jyväskylän kirkonkirjoissa hänen ammatikseen on mainittu tukkimies. Hänen työnantajanaan oli todennäköisesti Kymi-yhtiö. Jyväskylässä asuessaan Juho kävi Suomen armeijan vuosina 1893 ja 1894 Saarijärven 28. reservikomppaniassa. Sotaväessä hän otti käyttöön sukunimen Wuorinen. Sotaväessä oli yleensä kaikilla sotilailla käytössä sukunimi. Juho muutti Mietalan taloon 6.8.1900 ja on merkitty rippikirjaan 1890-99 itsellisenä. Hän oli Äänekoski Osakeyhtiön palveluksessa, kun yhtiö perusti tehtaan Äänekoskelle. (Äänekoski Oy on liitetty myöhemmin Metsä-Serla-yhtymään). Juho osti Keski-Suomen isäntien mailta puutavaraa tehtaalle ja valvoi hakkuutöitä. Mentyään naimisiin 20.9.1901 Juho jatkoi piirityönjohtajan tehtäviään. Juho rakensi Leppälän talon ja oli tilan isäntänä vuoteen 1933 asti, jolloin luovutti talon pojalleen Eerolle. Juho toimi Pylkönmäen maatalousseuran puheenjohtajana 1914-15. Juho osallistui myös seurakunnan toimintaan. Hän toimi Pääjärven Rukoushuoneen urakoitsijana ja lahjoitti mm. rukoushuoneen puutavarat. Juho oli Mulikan suojeluskunnan puheenjohtajana sisällissodan aikana 1918. Hän oli mukana vanhimman poikansa Uunon kanssa Tampereen valtauksessa. Leppälän talo oli Mulikan suojeluskuntalaisten majoitus- ja huoltokeskus. Pylkönmäen historian kirjassa /17/ on maininta siitä, kun Juho puolusti Pylkönmäen suojeluskunnan puheenjohtajana toiminutta kirkkoherra Heikki Repoa erottamiselta vuonna 1920 sisällissodan jälkeen: "Kun täällä ei ole muita herroja kuin pappi, kohdistuu kaikki vastemielisyys häneen". Vanhemmat Maria Helenantytär Simola. Uuno Sakari, yrittäjä, s. 18.7.1902 Karstula, k. 7.10.1970 Jyväskylä Lyyli Irene, s. 27.2.1904 Karstula, k. 28.1.1905 Karstula Eero Olavi, yrittäjä, s. 17.1.1906 Karstula, k. 10.9.1994 Helsinki Aaro Johannes, levyseppähitsaaja, s. 4.5.1907 Pylkönmäki, Leppälä, k. 28.11.1966 Jyväskylä Urpo Einari, Yhteiskunnallinen korkeakoulu, s. 19.5.1908 Pylkönmäki, Leppälä, k. 22.5.1942 Pylkönmäki, Leppälä Kaino Paavo, maanviljelijä, s. 26.9.1909 Pylkönmäki, Leppälä, k. 12.10.1990 Saarijärvi Irja Inkeri, s. 5.4.1912 Pylkönmäki, Leppälä, k. 27.6.2009 Helsinki Aira Annikki, s. 10.6.1914 Pylkönmäki, Leppälä, k. 21.12.1931 Leppälä Sylvi Aliina, hammashoitaja, s. 3.11.1915 Pylkönmäki, Leppälä, k. 19.5.2006 Helsinki Laura Marjatta, modisti, s. 18.12.1918 2
Pylkönmäki, Leppälä, k. 23.3.2013 Helsinki Usko Antero, s. 22.2.1921 Pylkönmäki, Leppälä, k. 31.3.1922 Pylkönmäki, Leppälä Lahja Wellamo, modisti, s. 24.5.1924 Pylkönmäki, Leppälä, k. 15.2.1962 Helsinki TAULU 2 (taulusta 3) 2. Kustaa Erkinpoika Hangonmäki, Hokkala, Hangonmäen ja Hokkalan isäntä, s. 26.5.1857 Ähtäri, k. 28.2.1948 Pylkönmäki. Kustaan vanhemmat olivat uustalollinen Erkki Isakinpoika Hangonmäki s 4.6.1813 ja Maria Gabrielintytär Talvitie, joka oli Möksyn rälssitalon tytär. Erkki oli Hangonmäen talon isäntänä. Hangonmäen talossa oli 906 ha maata, josta 300 ha oli verollista maata. Erkki oli perinyt Hangonmäen torpan isältään Isak Hangonmäeltä. Hangonmäen talo oli ollut aiemmin Kolunsaran talon torppa ja siitä tuli isojaon yhteydessä kruunun torppa, jonka Erkki Hangonmäki lunasti perintötilaksi. Kolunsaran talo oli puolestaan Kolunsaran suvun päätalo vuodesta 1729 alkaen. Mainittakoon, että nimet Kolunsarka ja Hangonmäki ovat ainoastaan talon nimiä, vaikka niitä on käytetty myöhemmin ko. henkilöiden sukuniminä. Kylän lehdessä kerrotaan, että "Kustaa oli vahva mies, joka nosti tarvittaessa miehen hartioista ilmaan ja vei talon rappusille rauhoittumaan". Vanhemmat taulusta 3. Puoliso: 28.6.1882 Karstula Eveliina Alexanderintytär Wik, Hokkanen, Hokkala, Hokkalan emäntä, s. 20.6.1860 Karstula, Hokkala, k. 16.8.1952 Karstula, Hokkala. Vanhemmat taulusta 76. Alina, s. 14.12.1882 Ähtäri. Tauluun 1. Auge "Aarne" Einari, Hiekkarannan isäntä, s. 9.2.1885 Karstula, k. 30.11.1920 Pylkönmäki Tyyne, s. 25.8.1887 Karstula, k. 28.1.1889 Karstula Senja, s. 18.1.1890 Karstula, k. 25.1.1890 Karstula Lyyli Emilia, s. 6.9.1891 Karstula, k. 6.6.1966 Pylkönmäki Niilo Evert, Hokkalan isäntä 1906-1927, s. 15.11.1894 Karstula, k. 15.9.1984 Jyväskylän mlk, Puuppola Aarne Paavali "Paavo", Sillanpään isäntä, s. 21.1.1897 Karstula, k. 15.12.1932 Pylkönmäki TAULU 3 (taulusta 4) 3. Erkki Iisakinpoika Hangonmäki, Hangonmäen isäntä, s. 4.6.1813 Ähtäri, k. 13.5.1889 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 4. Puoliso: 27.12.1849 Ähtäri Maria Gabrielintytär Talvitie, s. 21.5.1824 Ähtäri, k. 21.1.1913 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 48. Loviisa, s. 31.12.1850 Ähtäri, k. 10.1.1924 Ähtäri Anna, s. 30.8.1852 Ähtäri, k. 9.5.1862 Ähtäri Kaarle, s. 15.1.1855 Ähtäri, k. 15.10.1913 Soini Kustaa, s. 26.5.1857 Ähtäri. Tauluun 2. Kristian, s. 1.4.1860 Ähtäri, k. 26.7.1949 Ähtäri Vihelmiina, s. 1.1.1863 Ähtäri, k. 23.7.1943 Ähtäri Herman, s. 16.2.1866 Ähtäri, k. 8.1.1870 Ähtäri TAULU 4 (taulusta 5) 4. Iisakki Erkinpoika Hangonmäki, Hangonmäen torppari, s. 11.5.1779 Ähtäri, Hangonmäki, k. 26.5.1839 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 5. Puoliso: 1808 Maria Henrikin tytär Riihimäki, s. 22.6.1784 Ähtäri, k. 21.6.1850 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 41. Kaisa, s. 5.11.1809 Ähtäri, k. 5.2.1858 Ähtäri Maria, s. 14.4.1811 Ähtäri, k. 29.9.1895 Soini Erkki, s. 4.6.1813 Ähtäri. Tauluun 3. Abraham, s. 10.3.1816 Ähtäri, k. 18.9.1894 Soini Heikki, s. 10.12.1818 Ähtäri, k. 16.11.1901 Ähtäri Johannes, s. 27.5.1821 Ähtäri, k. 28.4.1822 Ähtäri Elisabeth, s. 27.5.1821 Ähtäri, k. 29.9.1822 Ähtäri Leena, s. 25.4.1823 Ähtäri, k. 6.4.1904 Soini Loviisa, s. 31.5.1825 Ähtäri, k. 22.1.1904 Ähtäri TAULU 5 (taulusta 6) 5. Erkki Matinpoika Kolunsarka, Hangonmäki, Hangonmäen torppari, s. 28.4.1731 Ähtäri, k. 19.1.1813 Ähtäri. Iisakin jälkeläiset on lueteltu Kolunsaran sukukirjassa Erkki Hangonmäen jälkeläisiä. Kirjassa on yhteensä 1640 Hangonmäen jälkeläisten taulua. Vanhemmat taulusta 6. Puoliso: 1766 Liisa Juhontytär Moksu, Hangonmäki, s. 29.5.1743 Ähtäri, k. 1788 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 9. Kaisa, s. 23.5.1767 Ähtäri, k. 28.11.1792 Ähtäri Maria, s. 14.3.1771 Ähtäri, Hangonmäki, k. 17.8.1783 Ähtäri Leena, s. 9.4.1773 Ähtäri, Hangonmäki, k. 21.11.1792 Ähtäri Elisabeth, s. 3.1.1777 Ähtäri, Hangonmäki, k. 4.8.1800 Ähtäri 3
Iisakki, s. 11.5.1779 Ähtäri, Hangonmäki. Tauluun 4. Erkki, s. 5.3.1782 Ähtäri, Hangonmäki, k. 23.12.1792 Ähtäri Heikki, s. 15.6.1785 Ähtäri, Hangonmäki, k. 22.1.1798 Ähtäri TAULU 6 (taulusta 7) 6. Matti Kolunsarka, Koulunsaran tilan vävy ja isäntä 1722-, s. 1700 Ähtäri, k. 1769 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 7. Puoliso: 1728 Ähtäri Maria, s. 1701 Ähtäri, k. 22.1.1774 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 8. Heikki, s. 15.2.1729 Ähtäri, Kolunsarka, k. 1.6.1808 Ähtäri. Kolunsarka Erkki, s. 28.4.1731 Ähtäri. Tauluun 5. Maria, s. 13.2.1737 Ähtäri, Kulosalo, k. 11.5.1797 Soini Yrjö, talollinen, s. 1738 Ähtäri, Kolunsaari, k. 1803 Keuruu Sofia, s. 1.1.1744 Ähtäri, k. 7.1.1808 Ähtäri Antti, s. 15.9.1745 Ähtäri, k. 27.2.1825 Ähtäri Juho, s. 1747 Ähtäri, k. 1772 tuntematon Yrjö, talollinen, s. 1738 (rk. Ähtäri, k. 24.4.1803 Ähtäri 7. Matti, s. n. 1675. TAULU 7 Matti, s. 1700 Ähtäri. Tauluun 6. 7. Heikki Kolunsarka,. TAULU 8 Maria, s. 1701 Ähtäri. Tauluun 6. TAULU 9 (taulusta 10) 6. Juho Juhonpoika Moksu, Tiainen, Tiainen eli Tuomarniemen kruununtalollinen 1740-1763, s. 15.7.1710 Ähtäri, k. 7.5.1780 Ähtäri. Asui perheineen aluksi kotonaan Moksussa ja myöhemmin Hankaveden kylän Tiaisella eli Tialassa. Vanhemmat taulusta 10. Puoliso: Elisabeth Simontytär Cannelin, s. 23.9.1705 Uusikaupunki, k. 29.3.1789 Ähtäri. Muutti leskenä poikansa Erkki Juhonpoikan mukana Ähtärin Ähtärin kylän Nyyssösen talon Kyntölän torppaan, jossa vietti vanhuudenpäivänsä. Vanhemmat taulusta 19. Maria, s. 17.8.1738, k. 14.3.1813 Soini Erkki, Kyntölän torpan isäntä, s. 1.4.1741, k. 1.1.1797 Ähtäri Liisa, s. 29.5.1743 Ähtäri. Tauluun 5. Anna, s. 2.6.1745, k. 1823 Helena, s. 5.6.1747 Kaisa, s. 24.9.1749 TAULU 10 (taulusta 11) 7. Juho Matinpoika Kömi, Moksu, Tiainen eli Moksun isäntä 1709-1731, s. 1683 Pihlajavesi, Kömi, k. Ähtäri. kirkonisäntä. Lahjoitti 1732 Ähtärin kirkonkellon yhdessä Risto Savolaisen, Matti Mäkisipin ja Abraham Collinin kanssa. Vanhemmat taulusta 11. Puoliso: 1705 Sofia Mikontytär Moksu, s. n. 1682, k. 17.1.1748 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 16. Matti, Vääksyn lampuoti, Tiainen eli Moksun isäntä 1732-1755, s. 14.9.1706, k. 1770 Juho, s. 15.7.1710 Ähtäri. Tauluun 9. Liisa, s. 1717, k. 30.1.1785 Virrat Erik, Hankanimen isäntä 1759-1795, Ähtärin kappalainen, s. 5.6.1719 Ähtäri, Moksu, k. 30.6.1795 Ähtäri Maria, s. 11.2.1721 Ähtäri, Hankavesi, Moksu, k. 1792 Kirsti, s. 1723 Ähtäri, Hankavesi, Moksu, k. 1744 Ähtäri Vappu, s. 22.1.1724 Ähtäri, Moksu, Hankavesi Kaisa TAULU 11 (taulusta 12) 8. Matti Sipinpoika Mäki, Kömi, kruununtalollinen, Pihlajaveden Kömi II:n isäntä 1677-1700, s. 1631. Vanhemmat taulusta 12. Puoliso: Vappu Ollintytär Kömi,. Vanhemmat taulusta 15. Heikki, kruununtalollinen, s. 1668, k. 1748 Antti Matti, kruununtalollinen, Mäkisipin isäntä 1701-, s. n. 1681 Juho, s. 1683 Pihlajavesi, Kömi. Tauluun 10. Maria, s. n. 1685 Erkki, kruununtalollinen Hämeenniemessä 1719-1741, s. 1687, k. 1767 Vappu, s. n. 1689 Liisa TAULU 12 (taulusta 13) 9. Sipi Heikinpoika Mäki, Vääksyn lampuoti, Mäki-Sipilän eli Sipilän isäntä 1634-1673, s. n. 1590. Vanhemmat taulusta 13. Puoliso: Marketta Niilontytär,. 4
Heikki, kruununtalollinen Anna Matti, s. 1631. Tauluun 11. Juho Marketta TAULU 13 (taulusta 14) 10. Heikki Sipinpoika Seppä, Mäki, Vääksyn lampuoti, Hankolan eli Mäen isäntä 1619-1631. Hankolan talon omisti Vääksyn kartanon herra Johan Boije, joka oli saanut Vääksyn kartanon allodiaaliehdoin 3.5.1610 alkaen. Vanhemmat taulusta 14. Marketta Sipi, s. n. 1590. Tauluun 12. Kaisa TAULU 14 11. Sigfried "Sipi" Seppä, Hankola, Hankolan eli Mäen uudistilallinen 1567-1585. Perusti Hankolan tilan Pirkkalan Messukylän erämaalle. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan hän omisti 15 naulaa kuparia, yhden 10 markan arvoisen tamman, 3 lehmää, 5 lammasta, yhden sian ja yhden eläimen 2- vuotiasta karjaa. Hän maksoi hopeaveroa 5 markkaa, 6 äyriä ja 12 penninkiä. Sipilällä oli 1 tynnyrin kylvä ja 1 aamin niitty. Sipi, vääksyn lampuoti, Hankolan puolikkaan isäntä 1622-163 Heikki. Tauluun 13. TAULU 15 9. Olli Lassenpoika Pellinen, Kömi, lautamies. Vappu. Tauluun 11. TAULU 16 (taulusta 17) 8. Mikko Ristonpoika Marttinen, Moksu, Kuitinlahden isäntä, Tiaisen eli Moksun isäntä 1700-1708. Vanhemmat taulusta 17. Puoliso: Anna Matintytär Moksu, s. n. 1670. Anna Matintytär Moksu oli tuomittu noituudesta vuonna 1708. Annan kerrottiin nousseen pääsiäisaamuna pellavahaasian päälle ja sieltä taikoneen varikset pois pellavamailtaan toivottaen ne toisiin kyliin. Rangaistuksena hän istui kahtena sunnuntaina jalkapuussa. Vanhemmat taulusta 18. Sofia, s. n. 1682. Tauluun 10. Samuel Kirsi, s. 1689 TAULU 17 9. Risto Marttinen, Kuitinlahden isäntä. Puoliso: Marttinen,. Mikko. Tauluun 16. TAULU 18 9. Matti Pekanpoika Moksu, Moksun isäntä 1690-1695, s. n. 1660. Matti väittää ostaneensa Moksun talon. 1. puoliso: Maria Moksu,. Anna, s. n. 1670. Tauluun 16. Jaakko, Tiainen eli Moksun lampuoti 1694-1700, s. n. 1690 2. puoliso: Beata Heikintytär,. Vanhemmat taulusta 81. Heikki, s. 1709. Tauluun 80. TAULU 19 (taulusta 20) 7. Simon Tuomaanpoika Cannelin, Ähtärin kappalainen, s. 30.1.1674 Huittinen, k. 1752 Ähtäri. Ylioppilas Turussa 1693-94. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 19.5.1699. Uudenkaupungin kirkkoherran apulainen 1699, Hämeenkyrön pitäjänapulainen 1707, Tyrvään 1715, Maarian 1719, Paattisten 1722 ja Ähtärin kappalainen 1730. Vanhemmat taulusta 20. Puoliso: 17.4.1700 Uusikaupunki Helena Jaakontytär Eichman, Cannelin, s. 21.9.1674 Akaa, k. 1768 Ähtäri, Hankaniemi. Vanhemmat taulusta 26. Johan, s. 9.1.1701 Uusikaupunki Jaakko, s. 2.3.1702 Uusikaupunki, k. 15.7.1744 Pötyä Helena, s. 23.12.1703 Uusikaupunki, k. 1792 Ähtäri Elisabeth, s. 23.9.1705 Uusikaupunki. Tauluun 9. Catharina Emmannuel Christian, lukkari, s. 19.2.1714 Viljakkala, k. 1.12.1802 Ilmajoki Maria, s. 8.11.1719 Maaria, k. 30.9.1796 Ähtäri TAULU 20 (taulusta 21) 8. Tuomas Tuomaanpoika Kannila, talollinen, 5
kirkkoväärtti, s. n. 1631, k. 7.2.1714 Huippinen. Vanhemmat taulusta 21. 1. puoliso: Riitta Kanni, s. n. 1630, k. 11.12.1698 Huittinen. Yrjö, rusthollari, s. 1656 Huittinen, k. 16.1.1715 Huittinen Erkki, k. 1730 2. puoliso: Valpuri Matintytär, s. 1630, k. 11.12.1698 Huittinen. Simon, s. 30.1.1674 Huittinen. Tauluun 19. TAULU 21 (taulusta 22) 9. Tuomas Yrjönpoika Kanni, talollinen, s. 1590. Vanhemmat taulusta 22. Puoliso: Brita,. Tuomas, s. n. 1631. Tauluun 20. TAULU 22 (taulusta 23) 10. Yrjö Klemetinpoika Kanni, talollinen 1604-38 Huittisissa. Vanhemmat taulusta 23. Puoliso: Maisa,. Tuomas, s. 1590. Tauluun 21. TAULU 23 (taulusta 24) 11. Klemetti Martinpoika Seppä, talollinen Huittisissa, s. Punkalaidun. Vanhemmat taulusta 24. Puoliso: Tuomontytär,. Yrjö. Tauluun 22. TAULU 24 (taulusta 25) 12. Martti Olavinpoika Seppä, talollinen, 1554-58 Punkalaitumen Kannistossa. Vanhemmat taulusta 25. Klemetti, s. Punkalaidun. Tauluun 23. TAULU 25 13. Olavi Seppä, talollinen 1540-52 Punkalaitumen Kannistossa. Martti. Tauluun 24. TAULU 26 (taulusta 27) 8. Jakobus Casperinpoika Eichman, Uudenkaupungin kirkkoherra, s. 1642 Turku, k. 28.4.1704 Uusikaupunki. Ylioppilas Turussa 1658-59, Akaan kirkkoherran apulainen 1664, Uudenkaupungin kappalainen 1678, kirkkoherra 1690. Saarnaaja pappienkokouksessa Turussa 1693. Vanhemmat taulusta 27. Puoliso: Brita Ichtydius, k. 10.4.1704 Uusikaupunki. Vanhemmat taulusta 32. Ingeborg, k. 1.11.1697 Uusikaupunki Peter, kauppias Uudessakaupungissa Liskin, k. 2.8.1713 Uusikaupunki Anna Helena, s. 21.9.1674 Akaa. Tauluun 19. Hedvig, s. 1688, k. 25.3.1760 Brita, k. 23.4.1689 Uusikaupunki Carl, k. 13.3.1693 Uusikaupunki TAULU 27 (taulusta 28) 9. Kasper Joachiminpoika Eichman, Uudenkaupungin pormestari, valtiopäivämies, k. 11.9.1692 Uusikaupunki. Uudenkaungin pormestari 1653-67. Vaasaporin kreivikunnan luottamusmiehenä 1651-54. Turun edustaja valtiopäivillä 1635 ja 1644 ja Uudenkaupungin edustaja valtiopäivillä 1655, 1657 ja 1659-60. Vanhemmat taulusta 28. 1. puoliso: Eliasabet Bertelsdotter Eichman,. 2. puoliso: Margareta Heikintytär Finno,. Vanhemmat taulusta 29. Casper, ylioppilas 1940 Margareta Henrik, Uudenkaupungin kirkkoherra, k. 1675 Joachim Anna Jakobus, s. 1642 Turku. Tauluun 26. Elisabeth, k. 1705 Petter Philip, k. 22.4.1693 3. puoliso: Carin Haakonintytär Eichman, k. 3.4.1722 Uusikaupunki. TAULU 28 10. Joachim Eichman, kauppias, s. Lübeck. Kasper. Tauluun 27. TAULU 29 (taulusta 30) 10. Henrik Jaakonpoika Finno, Hämeenkyrön kirkkoherra, rovasti, k. 20.6.1650. Vanhemmat taulusta 30. Puoliso: Valborg Heikintytär,. 6
Jaakko, Hämeenkyrön nimismies, k. 25.3.1681 Hämeenkyrö Margareta. Tauluun 27. Elisabet, k. 20.7.1679 TAULU 30 11. Jacobus "Jaakko" Petri Finno, Suomalainen, Turun koulun rehtori, Maarian kirkkoherra, s. n. 1540 Turku, k. 9.1588 Turku. Opiskeli aluksi Turussa ja vuodesta 1563 Wittenbergin yliopistossa ja vuodesta 1567 Rostockin yliopistossa. Toimi Turun katedraalikoulun rehtorina 1568-1578. Kuningas Juhana III nimitti 12.10.1578 Maarian Prebendan seurakunnan kirkkoherraksi. Vuonna 1578 Juhana määräsi hänet toimittamaan suomeksi "muutamia tarpeellisia kirjoja", jolloin hän oli tässä työssä vuoteen 1582 asti. Tämän jälkeen Finno palasi hoitamaan rehtoritointaan, jossa oli vuoteen 1589 eli kuolemaansa asti. Vuosien 1580-82 tienoilla ilmestyi Jaakko Finnon laatima ensimmäinen suomenkielinen virsikirja (Yxi wähä suomenkielinen wirsikirja), jonka ainoa tunnettu kappale on Tukholman yliopistossa. Se on puutteellinen ja siinä ei ole painovuotta. Virsikirja sisältää 99 virttä, joista 56 on käännetty ruotsista, 17 saksasta ja 10 latinasta. Loppujen 16 virren alkuperä ei ole selvillä, mutta ainakin 6 niistä arvellaan olevan Jaakko Finnon itsensä sepittämiä. Yksi hänen kääntämistään virsistään on saksasta käännetty Lutherin taisteluvirsi "Jumala ompi linnamme", jota soitetaan aina jouluaattona Turun raatihuoneen aukiolla. Vuonna 1583 julkaistiin Jacobuksen suomenkielinen rukouskirja (Yxi wähä Rucous Kiria), josta tehtiin vuosisadan ajan uusia painoksia. Vuosien tienoilla 1583-85 Tukholmassa painettu Katekismus (Catechismus). Hän kuoli vuonna 1588 Turussa raivonneeseen ruttotautiin. Puoliso: Margareta Heikintytär Myllar, Finno, k. 1605. Vanhemmat taulusta 31. Henrik. Tauluun 29. Agnes, s. n. 1560, k. 1620 Josef TAULU 31 12. Henrik Myllar, porvari, raatimies Turussa. Puoliso: Agnes Myllar,. Margareta. Tauluun 30. TAULU 32 (taulusta 33) 9. Jakobus Matthiae Ichtydius, Akaan kirkkoherra, s. 1620 Akaa, k. 1678 Akaa. Akaan apupappi vuoteen 1645, kappalainen 1645 ja kirkkoherra 1658-1678. Akaan Pätsiniemen Naskalin kappalaisen puustellin isäntä 1645-58, Toijalan Haudanniemen Katjan korpraalin puustellin isäntä 1664-1678. Toivettulan ratsutilan isäntänä 1667-78, Toijalan pappilan isäntä 1658-78, Hauhon ratsutilan isäntä 1671-78. Vanhemmat taulusta 33. 1. puoliso: Christina Klövfverblad, Ichtydius, s. 1624 Akaa, k. 20.8.1664 Akaa. Vanhemmat taulusta 34. Ericus, rykmentinpastori, Akaan kappalainen 1645-57, s. 1655 Akaa, k. 1713 Brita. Tauluun 26. Beata, s. 1660 Akaa, k. 17.9.1740 Hattula 2. puoliso: Ingeborg Andreaksentytär Herkepaeus, Ichtydius,. Elisabeth, s. 1665 Akaa, k. 1723 Hattula Anna, s. 1667 Akaa, k. 20.4.1737 Hattula Klemetti, s. 1675 Akaa, k. 6.7.1690 Akaa TAULU 33 10. Matti Pertinpoika, vouti. Puoliso: Brita Henrikintytär,. Jakobus, s. 1620 Akaa. Tauluun 32. TAULU 34 (taulusta 35) 10. Aron Johansson Klövfverblad, Klöfversköld, Viipurin linnan päällikkö, aateloitu 1653 nimellä Köfversköld, s. 1605, k. 1666. Turun hovioikeuden assessori 12.5.1628. Viipurin linnan slottsloven 1631, linnanpäällikkö 1634. Toimi Käkisalman rajakomissaarina 24.3.1652-15.3.1653. Aateloitiin 14.1.1653 veljensä kanssa nimellä Klöfversköld. Toimi maamarsalkkana Viipurin maapäivillä heinäkuussa 1657. Haudattu Viipuriin. Aron sai rälssitiloikseen Viipurin maalaiskunnasta säteritila Lavolan, Koukallion ja Vatukiven kartanot. Oli mukana vuoden 1660 valtiopäivillä. Johti Kaarle X Kustaan hautajaisissa hevossaattuetta, joka kulki Hallandin lipun takana. Vanhemmat taulusta 35. Puoliso: Anna Isacsdotter Rothovius, Klövfverblad, k. haudattu 2. Vanhemmat taulusta 37. Johan, k. 24.2.1657 Viipuri Aron, vänrikki Burghousenin rakuunarykmentissä Anna, k. 19.9.1688 Christina, s. 1624 Akaa. Tauluun 32. 7
Emerentia, k. 1692 Elisabeth, k. 27.7.1693 Tytär, k. 12.4.1657 Viipuri Tytär, k. 1710 TAULU 35 (taulusta 36) 11. Johan Ottosson Kleeblatt, Klövfverblad- Hollsteen, kamreeri Suomessa, Käkisalmen läänintuomari, s. Holstein, k. 19.2.1641 Ruotsi, Uppland, Djurby. Oli mukana Lindköpingin valtiopäivillä v. 1600. Kuningas Kustaa II Adolf kutsui häntä 1615 lähetetyssä kirjeessä nimillä "vår troman och kamrerare". Toimi kihlakunnantuomarina Käkisalmen läänissä 1620 ja Turun hovioikeuden kanneviskaalina 1623-31. Omisti Jurdbyn kartanon Ruotsin Upplannissa sekä Järvenperän, Heisalan (Parainen) ja Petäjärven (Sakkola) tilat Suomessa. Sai v. 1627 oikeuden hallita elinikäisesti Koriston säteriä Karjaan pitäjässä. Haudattu Upplannin Litslenan kirkkoon. Hautakivessä hänen sukunimekseen on merkitty Klöfverblad-Holsteen. Vanhemmat taulusta 36. 1. puoliso: N.N. Kleeblatt,. 2. puoliso: 1597 Elisabeth Hansdotter, k. 4.2.1645 Ruotsi, Uppland, Djurby. Erik, aateloitu 14.1.1653, s. 18.5.1600, k. 5.11.1675 Tukholma Aron, s. 1605. Tauluun 34. TAULU 36 12. Otto Kleeblatt, kotoisin Tanskan Holsteinisa, s. 1580. Johan, s. Holstein. Tauluun 35. TAULU 37 (taulusta 38) 11. Isac Birgeri Rothovius, Turun piispa, s. 1.11.1572 Ruotsi, Växsjö, k. 10.2.1652. Kävi Växjön 1585 ja Kalmarin koulua 1588 sekä Linköpingin katedraalikoulua 1591. Ylioppilas (Smolandus) Uppsalassa 1595, (Sueco-Schmalandus) Wittenbergissä 1.7.1600; respondentti 23.5.1601; filosofian maisteri 23.3.1602. Opiskellessaan Wittenbergissä Rothovius ystävystyi tulevan valtakunnankanslerin Axel Oxenstierna kanssa ja elämänaikaiseksi muodostunut ystävyys oli suureksi hyödyksi ja tueksi hänelle varsinkin hänen piispuutensa aikana. Kaarle-herttuan hovisaarnaaja 1602-03; Nyköpingin läntisen seurakunnan kirkkoherra (pastor primarius) 1603, astui virkaan 1604, samalla Jönåkerin ja Rönön kihlakunnat käsittäneen rovastikunnan rovasti; Turun hiippakunnan piispa 6.3.1627, vihittiin virkaan Strängnäsin tuomiokirkossa 15.4. ja saapui Turkuun kesäkuussa 1627; piispan viran ohessa Maarian prebendaseurakunnan kirkkoherra 1627-30; Suomen kieltä taitamattomana anoi kuningas Kustaa II Aadolfilta palkkapitäjän vaihtamista Paraisiin; Paraisten prebendaseurakunnan kirkkoherra kuninkaallisella kirjeellä 9.1.1630. Rothovius toimi tarmokkaasti paitsi hiippakunnan ja sen papiston kaitsijana myös ensin lukion perustamiseksi Turkuun ja sitten sen laajentamiseksi yliopistoksi sekä koko Raamatun julkaisemiseksi suomen kielellä. Pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1633, 1634 ja 1636. Turun akatemian ensimmäinen varakansleri vuodesta 1640. Julkaisi akateemisen onnittelurunon Wittenbergissä 1601 ja lukuisia saarnojaan, muun muassa seitsemän ruumissaarnaa (painettu Strängnäsissä, Tukholmassa ja Turussa 1622 1648). Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 1642-51 (12 kertaa). Rothovius jakoi heti Turkuun tultuaan raamatun kirjoja eri papeille käännettäväksi suomen kielelle. Käännöstyön kiirehtiminen on ymmärrettävää, sillä toisaalta oli saatava jumalan sana kansankielellä luottavaksi ja toisaalta Kustaa II Adolfin ruotsinkielinen kirkkoraamattu oli ilmestynyt 1618. Piispa saattoi ilmoittaa kuninkaalle 1630, että ensimmäinen suomenkielinen kokoraamattu oli valmis ja odotti painatustaan. Painotyö lykkääntyi ilmeisesti Saksan sodan vuoksi, eikä käännöksen laatuunkaan oltu täysin tyytyväisiä. Syksyllä 1640 tukholmalainen kirjanpainaja Henrik Keyser aloitti painatuksen. Käännöstyön tehneille neljälle kirkonmiehelle annettiin palkaksi koko manttaalin talo elinikäiseksi läänitykseksi ja yhdet kirkonkymmenykset.koko suomeksi käännetty raamattu valmistui 1642. Raamattua painettiin 1200 kappaletta, joista 750 tuli Suomeen. Kun komea-asuinen kirja oli valmis, tajuttiin Suomessa tapahtuman merkitys ja tämän johdosta 31.7.1642 jokaisessa kirkossa pidettiin kiitosjumalanpalvelus. Piispa Rothovius velvoitti papistoa hankkimaan raamatun jokaiselle suomenkieliselle seurakunnalle kymmenen riikintaalerin sakon uhalla. Vanhemmat taulusta 38. 1. puoliso: 29.10.1604 Nyköping Anna Eriksdotter Rothovius,. Vanhemmat taulusta 39. Birger Abraham, s. n. 1615, k. 1639 Anna. Tauluun 34. Margareta Elisabet 2. puoliso: Catharina Nikolai, Rothovius, k. 8
3.12.1646. Vanhemmat Anders Nikolai. Isaacus, Paraisten kirkkoherra, k. 1655 Carolus, Falunin oikeuspormestari, s. 1622, k. 1655 Laurentius, s. 1624, k. 2.2.1666 Jonas, Svean hovioikeuden revisiosihteeri, s. 1.10.1629, k. 29.7.1676 Tukholma Margareta Maria TAULU 38 12. Börje Larsson, ratsutilallinen. Isac, s. 1.11.1572 Ruotsi, Växsjö. Tauluun 37. Johan, everstiluutnantti, Käkisalmen linnan päällikkö TAULU 39 12. Erik Larsson, Nyköpingin pormestari. Puoliso: Brita Jonae,. Vanhemmat taulusta 40. Anna. Tauluun 37. TAULU 40 13. Petrus Jonae, Strängäsin piispa. Brita. Tauluun 39. TAULU 41 (taulusta 42) 5. Heikki Yrjönpoika Hyvönen, Riihimäki, talollinen, s. 31.12.1757 Ähtäri, k. 1809 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 42. Puoliso: 1808 Ähtäri Valpuri Eliaantytär Tapaninmäki, Riihimäki, s. 6.3.1757 Ähtäri, k. 12.5.1834 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 46. Maria, s. 22.6.1784 Ähtäri. Tauluun 4. TAULU 42 (taulusta 43) 6. Yrjö Kristianinpoika Savola, Hyvönen, s. 25.2.1722 Ähtäri, k. 21.1.1815 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 43. Puoliso: Kaisa Antintytär Hyvönen, s. 21.3.1725, k. 14.10.1797 Ähtäri, Hyvölä. Vanhemmat taulusta 45. Heikki Yrjönpoika, s. 31.12.1757 Ähtäri. Tauluun 41. TAULU 43 (taulusta 44) 7. Risto Paavonpoika Savola, talollinen, s. n. 1670. Vanhemmat taulusta 44. Puoliso: Anna,. Yrjö, s. 25.2.1722 Ähtäri. Tauluun 42. 8. Paavo Savolainen,. TAULU 44 Risto, s. n. 1670. Tauluun 43. TAULU 45 7. Antti Antinpoika Hyvönen, s. n. 1680. Puoliso: Vappu Heikintytär, s. 1700. Kaisa, s. 21.3.1725. Tauluun 42. TAULU 46 6. Elias Eliaksenpoika Tapaninmäki, vävy, talollinen, s. 1717 Keuruu, k. 21.3.1800 Ähtäri. Puoliso: Brita Yrjöntyär Tapaninmäki, s. 13.9.1724 Ähtäri, Tapaninmäki, k. 26.2.1795 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 47. Valpuri, s. 6.3.1757 Ähtäri. Tauluun 41. TAULU 47 7. Yrjö Tapaninmäki, s. 1697. Puoliso: Maria, s. 1680, k. 10.11.1754 Ähtäri, Tapaninmäki. Brita, s. 13.9.1724 Ähtäri, Tapaninmäki. Tauluun 46. TAULU 48 (taulusta 49) 4. Gabriel Juhonpoika Talvitie, torppari, uustilallinen, s. 17.3.1786 Ähtäri, Ollikkala, k. 25.10.1851 Ähtäri, Talvitie. Vanhemmat taulusta 49. Puoliso: 14.11.1813 Töysä Maria Kallentytär Mutka, s. 28.4.1792 Töysä, k. 1836 Ähtäri. Muutti Ähtäriin 1813. Vanhemmat taulusta 58. Erkki, s. 5.5.1821 Ähtäri, Talvitie, k. 1.12.1890 Ähtäri Maria, s. 21.5.1824 Ähtäri. Tauluun 3. Anna Sofia, s. 25.10.1831 Ähtäri TAULU 49 (taulusta 50) 5. Juho Erkinpoika Talvitie, torppari, uudisasukas, s. 7.7.1763 Ähtäri, k. 22.5.1838 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 50. 9
Puoliso: Valpuri Erkintytär Lamminmäki, Talvitie, s. 7.3.1762 Kuortane, k. 7.5.1843 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 56. Gabriel, s. 17.3.1786 Ähtäri, Ollikkala. Tauluun 48. TAULU 50 (taulusta 51) 6. Erkki Matinpoika Ollikkala, talollinen, s. 1.2.1736 Ähtäri, Ollikkala, k. 2.12.1809 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 51. Puoliso: Liisa Erkintytär Lahti, Hiipakka, s. 19.4.1740 Lapua, k. 5.5.1809 Ähtäri, Ollikkala. Vanhemmat taulusta 52. Juho, s. 7.7.1763 Ähtäri. Tauluun 49. TAULU 51 7. Matti Matinpoika Ollikkala, s. 3.8.1696 Ähtäri, Ollikkala, k. 7.6.1781 Ähtäri. Puoliso: Liisa Olavintytär Pennala, s. 7.4.1699. Erkki, s. 1.2.1736 Ähtäri, Ollikkala. Tauluun 50. TAULU 52 (taulusta 53) 7. Erkki Tuomaanpoika Hissala, Lahti, Hiipakka, vävy, s. 11.1719 Lapua, Lahti, k. 11.8.1769 Lapua. Vanhemmat taulusta 53. 1. puoliso: 25.9.1737 Lapua Maria Tuomaantytär Lahti, s. 1714, k. 7.8.1743 Lapua, Lahti. Vanhemmat taulusta 54. Liisa, s. 19.4.1740 Lapua. Tauluun 50. 2. puoliso: 22.1.1744 Lapua Vendla Matintytär Hiipakka, Hissala, Lahti, s. 12.1719 Lapua, Tiistenjoki, Hiipakka, k. 1.3.1773 Lapua, Hiipakka. TAULU 53 8. Tuomas Joosepinpoika Hissala, s. 1675, k. 28.3.1736 Lapua. Puoliso: Maria Matintytär,. Erkki, s. 11.1719 Lapua, Lahti. Tauluun 52. TAULU 54 (taulusta 55) 8. Tuomas Paavonpoika Lahti, s. 11.12.1687 Lapua, k. 25.5.1743 Lapua. Vanhemmat taulusta 55. Puoliso: Maria Matintytär, s. 1686, k. 5.3.1771 Lapua. Maria, s. 1714. Tauluun 52. TAULU 55 9. Paavo Lahti, k. 9.5.1697 Lapua. Tuomas, s. 11.12.1687 Lapua. Tauluun 54. TAULU 56 (taulusta 57) 6. Erkki Tuomaanpoika Lamminmäki, talollinen, s. 18.5.1722 Kuortane, k. 23.6.1807 Töysä. Vanhemmat taulusta 57. Puoliso: Maria Lamminmäki, s. 24.3.1731, k. 29.4.1819 Töysä, Lamminmäki. Valpuri, s. 7.3.1762 Kuortane. Tauluun 49. TAULU 57 7. Tuomas Simonpoika Lamminmäki, s. 1681, k. 19.5.1759 Kuortane, Lamminmäki. Puoliso: Valpuri Tuomaantytär, s. 1690, k. 4.3.1763 Kuortane, Lamminmäki. Erkki, s. 18.5.1722 Kuortane. Tauluun 56. TAULU 58 (taulusta 59) 5. Kaarlo Erkinpoika Mutka, Takala, lampuoti, s. 2.12.1744 Alavus, Töysä, k. 24.4.1811 Töysä, Mutka. Vanhemmat taulusta 59. Puoliso: Susanna Matintytär Kokkila, Mutka, emäntä, s. 5.2.1746 Kuortane, k. 1.12.1814 Töysä. Vanhemmat taulusta 64. Maria, s. 28.4.1792 Töysä. Tauluun 48. TAULU 59 (taulusta 60) 6. Erkki Kallenpoika Mutka, talollinen, s. 17.5.1699 Alavus, k. 19.6.1785 Töysä, Mutka. Vanhemmat taulusta 60. Puoliso: 13.12.1724 Alavus Marketta Erkintytär Pänkälä, Mutka, s. 26.10.1703 Alavus, k. 7.2.1790 Töysä. Vanhemmat taulusta 63. Kaarlo, s. 2.12.1744 Alavus, Töysä. Tauluun 58. TAULU 60 (taulusta 61) 7. Kaarle Heikinpoika Ollikainen, Mutka, talollinen, s. 1670 Töysä. Vanhemmat taulusta 61. Puoliso: Maria Heikintytär, s. 1677, k. 21.12.1765 Töysä. 10
Erkki, s. 17.5.1699 Alavus. Tauluun 59. TAULU 61 (taulusta 62) 8. Heikki Paavonpoika Ollikainen, s. n. 1650. Vanhemmat taulusta 62. Puoliso: Agneta Yrjöntytär, s. n. 1650. Kaarle, s. 1670 Töysä. Tauluun 60. TAULU 62 9. Paavo Ollikainen, s. n. 1630. Heikki, s. n. 1650. Tauluun 61. TAULU 63 7. Erkki Pänkälä, s. 1670, k. 16.3.1740 Alavus, Pänkälä. Puoliso: Anna Matintytär, s. 12.1662, k. 4.3.1753 Alavus, Pynkälä. Marketta, s. 26.10.1703 Alavus. Tauluun 59. TAULU 64 (taulusta 65) 6. Matti Juhonpoika Kokkila, s. 3.1722 Kuortane, k. 1803 Kuortane. Vanhemmat taulusta 65. Puoliso: Sofia Iisakintytär Hallila, s. 2.6.1725 Kuortane, k. 30.9.1804 Kuortane. Vanhemmat taulusta 66. Susanna, s. 5.2.1746 Kuortane. Tauluun 58. TAULU 65 7. Juho Matinpoika Kokkila, s. 1701. Puoliso: Maria Kokkila, s. 1704, k. 23.8.1742 Kuortane. Matti, s. 3.1722 Kuortane. Tauluun 64. TAULU 66 (taulusta 67) 7. Iisak Jaakonpoika Heikkilä, Hallila, talollinen, s. 1.1695 Kuortane, k. 15.8.1759 Kuortane. Vanhemmat taulusta 67. Puoliso: 1715 Aune Matintytär Hallila, s. 1.1696. Vanhemmat taulusta 71. Sofia, s. 2.6.1725 Kuortane. Tauluun 64. TAULU 67 (taulusta 68) 8. Jaakko Tuomaksenpoika Heikkilä, talollinen, s. n. 1655 Kuortane, k. n. 1710 Kuortane. Vanhemmat taulusta 68. Puoliso: 1687 Susanna Tuomaksentytär Heikkilä, s. 1670. Iisak, s. 1.1695 Kuortane. Tauluun 66. TAULU 68 (taulusta 69) 9. Tuomas Heikinpoika Heikkilä, talollinen, lautamies, s. n. 1625 Kuortane, k. n. 1697 Kuortane. Vanhemmat taulusta 69. Puoliso: Margit Tuomaksentytär Heikkilä, s. n. 1630. Jaakko, s. n. 1655 Kuortane. Tauluun 67. TAULU 69 (taulusta 70) 10. Heikki Markunpoika Kuhalampi, Heikkilä, uudistilallinen, s. 1602 Kuortane, k. n. 1673 Kuortane. Vanhemmat taulusta 70. Puoliso: Vaimo Kuhalampi,. Tuomas, s. n. 1625 Kuortane. Tauluun 68. TAULU 70 11. Markku Pekanpoika Kuhalampi, s. n. 1570, k. n. 1653. Puoliso: Marketta Heikintytär,. Heikki, s. 1602 Kuortane. Tauluun 69. TAULU 71 (taulusta 72) 8. Matti Yrjönpoika Hallila, s. n. 1660, k. Kuortane. Vanhemmat taulusta 72. Puoliso: Valpuri Hallila,. Aune, s. 1.1696. Tauluun 66. TAULU 72 (taulusta 73) 9. Yrjö Knuutinpoika Hallinen, talollinen, lautamies, s. n. 1640, k. n. 1694 Kuortane. Vanhemmat taulusta 73. Puoliso: Skolastika Knuutintytär,. Matti, s. n. 1660. Tauluun 71. TAULU 73 (taulusta 74) 10. Knuutti Matinpoika Hallinen, k. n. 1677. Vanhemmat taulusta 74. Puoliso: Kerttu Matintytär,. 11
Yrjö, s. n. 1640. Tauluun 72. TAULU 74 (taulusta 75) 11. Matti Yrjönpoika Hallinen, s. 1607 Kuortane, k. n. 1667 Kuortane. Vanhemmat taulusta 75. Knuutti. Tauluun 73. TAULU 75 12. Yrjö Heikinpoika Hallinen, k. n. 1628 Kuortane. Matti, s. 1607 Kuortane. Tauluun 74. TAULU 76 (taulusta 77) 3. Aleksanteri "Santeri" Wik, Hokkanen, Hokkalan isäntä, s. 9.11.1837 Soini, Ulvotuin talo, k. 1.5.1908 Pylkönmäki. Santerin sukunimi oli vuosien 1880-90 rippikirjassa Hokkanen ja nimeä Wik ei siinä esiintynyt lainkaan. Se olikin ensimmäinen suomalaisen papin tekemä rippikirja, joten tämä saattaa olla myös papin tapa jättää ruotsinkieliset nimet pois käytöstä. Vanhemmat taulusta 77. 1. puoliso: 5.7.1859 Pääjärvi Sofia Matintytär Möttönen, Hokkanen, talon tytär, s. 28.10.1836 Karstula, Kiminki, Isomöttölä, Karstula, k. 16.10.1876 Karstula, Pääjärvi, Hokkala. Vanhemmat taulusta 152. Eveliina, s. 20.6.1860 Karstula, Hokkala. Tauluun 2. Hilda Kaisa, Santunmäen emäntä, s. 1.10.1861 Karstula, Hokkala, k. 3.5.1937 Saarijärvi, Santunmäki Sylvester, s. 31.12.1862 Karstula, Hokkala, k. 9.6.1863 Karstula, Hokkala Wilhelmiina "Miina", s. 26.7.1864 Karstula, Hokkala Emma, s. 28.8.1866 Karstula, Hokkala, k. 9.12.1869 Karstula Johan, s. 5.6.1868 Karstula, Hokkala, k. 12.5.1873 Karstula Aleksander, s. 19.7.1871 Karstula, Hokkala, k. 1.6.1873 Karstula Emilia "Milja", Mietalan emäntä, s. 15.5.1873 Karstula, Hokkala, k. 30.3.1962 Henrik, s. 16.10.1876 Karstula, Hokkala, k. 7.11.1876 Karstula 2. puoliso: 18.5.1877 Saarijärvi Anna Leena "Leena" Heikintytär, Hokkanen, s. 2.9.1852 Saarijärvi, k. 2.12.1904 Pylkönmäki. Vanhemmat Heikki Kustaanpoika Kauppala ja Anna Arvidintytär. Edit Maria, s. 11.4.1880 Karstula, Hokkala Jenny Malviina, s. 19.2.1884 Karstula, Hokkala Santeri, s. 22.4.1888 Karstula, Hokkala TAULU 77 (taulusta 78) 4. Heikki Juhonpoika Wik, Hokkanen, Pääjärven Leppälän eli Hokkalan isäntä, s. 9.6.1813 Keuruu, Niemisvesi, Hokkala, k. 18.6.1890 Karstula, Pääjärvi, Hokkala. Heikki oli syntynyt Hokkalan tilalla Keuruun (nyk. Ähtärin) Niemisveden kylässä. Vanhemmat taulusta 78. Puoliso: 6.10.1837 Keuruu, Kivijärven kylä Anna Kaisa Heikintytär Ulvotuinen, Hokkanen, talonpojan tytär, s. 13.6.1817 Keuruu, Soini, Ulvo, k. 5.10.1895 Karstula, Pääjärvi, Hokkala. Vanhemmat taulusta 87. Aleksanteri "Santeri", s. 9.11.1837 Soini, Ulvotuin talo. Tauluun 76. Loviisa, s. 3.9.1839 Karstula, Pääjärvi, Leppälä Vilhelmiina "Miina", s. 10.2.1842 Karstula, Pääjärvi, Leppälä, k. 13.1.1914 Pylkönmäki Timoteus, s. 29.4.1844 Karstula, Pääjärvi, Leppälä, k. 25.7.1844 Pylkönmäki Maija (Maria), s. 2.6.1845 Karstula, Pääjärvi, Hokkala Anna Leena, s. 8.10.1847 Karstula, Pääjärvi, Hokkala, k. 24.11.1847 Karstula Heikki, maanviljelijä, s. 22.8.1848 Karstula, Pääjärvi Hokkala Samuel "Samuli", s. 23.8.1850 Karstula, Pääjärvi, Hokkala Anna Kaisa (Catharina), s. 30.8.1853 Karstula, Pääjärvi, Leppälä, k. 6.9.1853 Karstula Eva, s. 3.3.1856 Karstula, Pääjärvi, Hokkala, k. 24.9.1912 Pylkönmäki Abraham "Aapu", maanviljelijä, s. 14.7.1858 Karstula, Pääjärvi, Hokkala TAULU 78 5. Juho Joonaksenpoika Wik, ruotusotamies, rälssilampuoti, Pääjärven Leppälän eli Hokkalan isäntä, s. 11.5.1787 Padasjoki, k. 22.6.1851 Karstula, Hokkala. Juho Joonaksenpoika Wik oli Hämeen jalkaväkirykmentin sotilas, jota ylläpiti Virmailan rälssitalo Padasjoella. Rykmentti osallistui Suomen Sotaan. Vuonna 1808 se siirrettiin Suomenlinnan puolustukseen. Kun Venäjä aloitti Suomenlinnan piirityksen maaliskuun alussa 1808, linnan päällikkö teki sopimuksen, jonka mukaan linna antautuisi, jos Ruotsista ei tule apujoukkoja 3.5.1808 mennessä. Kun niitä ei kuulunut, linna antautui ja sotilaat palasivat ilmeisesti koteihinsa. Sodan jälkeen Juho muutti Laukaaseen, jossa hän 12
asui ilmeisesti kirkkoherra Adolf Arvidssonin pappilaan kuuluvassa Wikin torpassa. Hän muutti Laukaasta 4.7.1812 Niemisveden Hokkalan taloon, joka oli Adolf Arvidssonin omistuksessa. Hänen ammattinsa oli muuttokirjan mukaan uusi lampuoti, joka tarkoitti uutta talon vuokraajaa. Niemisveden Hokkalan talo (Keuruulla) oli joutunut Abraham Idreniuksen haltuun vuoteen 1785 mennessä. Hänen kuoltua tilan oli perinyt hänen poikansa fil.kand. A.N. Idrenius. Idren hoiti ilmeisen huonosti talouttaan ja talo joutui hänen sisarensa omistukseen. Sen jälkeen talon omistajaksi tuli pakkohuutokapassa Laukaan kirkkoherra Adolf Arvidsson. Adolf Arvidsson oli toiminut ensin Padasjoen kappalaisena ja muuttanut sieltä Laukaan kirkkoherraksi 1805. Juho Wik oli syntynyt Padasjoella ja muuttanut samoihin aikoihin Laukaaseen. Joonas ja Juho tunsivat kirkkoherra Arvidssonin todennäköisesti jo Padasjoen ajoilta. Arvidssonilla oli vaimon Anna Katariina Molinin kautta peritty Mikkolan Rustholli Padasjoella. Puoliso: 26.12.1812 Leena Tuomaantytär Tjeder, s. 9.3.1792 Keuruu, Hautala, k. 1860 Pylkönmäki. Vanhemmat taulusta 79. Heikki, s. 9.6.1813 Keuruu, Niemisvesi, Hokkala. Tauluun 77. Abraham, s. 7.1.1815 Keuruu, Niemisvesi, Hokkala, k. nuorena Poika, s. 1817 Keuruu, Niemisvesi, Hokkala Liisa, s. 1.1.1819 Keuruu, Niemisvesi Hokkala Anna Leena, s. 24.1.1821 Keuruu, Leppäkangas, kastettu Ähtärissä Aleksanteri (Alexander), s. 1830 Keuruu, Leppäkangas, k. nuorena TAULU 79 (taulusta 80) 6. Tuomas Heikinpoika Tjeder, ruotusotamies, Tenhulan lampuoti, s. 1.8.1765 Keuruu, Niemisvesi, k. 15.2.1852 Ähtäri, Tenhula. Tuomas Tjeder e. Stensiö oli syntynyt Keuruun Niemisvedellä sotilas Heikki Stensiön (=Kivijärvi) perheeseen. Hänen isänsä Heikki Stensiö oli myös ruotusotamies (s. 1709), joka kuului Porin jalkaväkirykmentin Kivijärven ruotuun nro 48. Tuomas liittyi Ruotsin armeijaan ja sai sukunimekseen Tjeder. Tuomas Tjeder oli Porin läänin jalkaväkirykmentin Ruoveden komppanian Pirttimäen ruodun nro 51 ruotusotamies ja kohosi korpraaliksi. Pirttimäen ruotua ylläpitivät Antti Antinpoika Niemisvedeltä, Yrjö Pasanen Simsiöstä ja Heikki Pertunpoika. Tuomas Tjeder oli ollut mukana Kustaan sodassa 1788-90, jossa hänet oli kiitettävän toiminnan ansiosta palkittu urhoollisuusmitalilla. Tuomas oli myös mukana Suomen sodassa 1808-09 Porin Rykmentin Ruoveden komppaniassa. Vanhemmat taulusta 80. Puoliso: Liisa Tuomaantytär Tjeder, s. 22.8.1763 Keuruu. Leena, s. 9.3.1792 Keuruu, Hautala. Tauluun 78. Hannu, s. 11.8.1793 Keuruu Heikki (Henrik), Niemisveden Hokkalan isäntä, s. 1794 Keuruu, Hautala Abraham "Aapo", talollinen, Tenhulan isäntä, s. 1799 Keuruu, Hautala, k. 23.3.1875 Ähtäri, Tenhula Liisa, s. 1.6.1806 Keuruu, Hautala, k. 31.5.1868 Ähtäri TAULU 80 (taulusta 18) 7. Heikki Matinpoika Stensiö, ruotusotamies, s. 1709. Heikki oli Porin jalkaväkirykmentin Kivijärven ruodun nro 48 ruotusotamies, joka asui Korsumäen sotilastorpassa. Hänet on mainittu vuoden 1733 elokuun katsastusluettelossa. Hän erosi palveluksesta 5.3.1762 eli 53-vuotiaana oltuaan palveluksessa 29 vuotta. Heikki osallistui Hattujen sotaan. Suomessa annettiin toukokuussa 1741 liikkeellepanokäsky ja sotaan otti osaa noin 8000 suomalaista sotamiestä. Suuren puutteen vuoksi monelta sotamieheltä loppuivat eväät ja he palasivat takaisin. Lappeenrannan taistelussa elokuun 23. päivänä 1741 armeija menetti tuhat miestä kaatuneina ja vangeiksi joutui 1400 miestä. Lappeenranta ryöstettiin ja poltettiin. Samoin kävi marraskuussa myös Ilomantsin kirkonkylälle, joka poltettiin ja monet ihmiset raahattiin orjiksi Venäjälle. Heidän joukossaan oli myös äidin puolen sukuni lähtöhenkilö Paraska Palvitar, joka myös kuoli Venäjällä maaorjuudessa. Helsinki antautui elokuussa 1742 ja sitä puolustaneesta Porin varamieskomppaniasta oli jäljellä vain yksi korpraali ja 13 sotamiestä. Antautumishetkellä armeijassa oli kaikkiaan 3000 suomalaista miestä, jotka lähtivät koteihinsa. Tätä seurasi ns. pikkuvihan aika. Heikki meni ensimmäisen avioliittoon Kaarin Juhontyttären kanssa vuonna 1734, jolloin hän oli 25- vuotias. Tuosta avioliitosta syntyi neljä lasta: Matti s. 14.8.1735, Maria s. 31.3.1738, Anna s. 3.6.1745 ja Kaisa s. 26.9,1750. Kaarina ilmeisesti kuoli nuorena, koska Heikki meni vuonna 1761 uudelleen naimisiin. Uusi vaimo oli Vappu Juhontytär, josta avioliitosta syntyi myös neljä lasta: Heikki s. 14.11.1762, Tuomas s. 1.8.1765, Liisa s. 18.2.1770 ja Sofia 13
27.7.1773. Heikin jätettyä sotamiehen tehtävät perhe muutti ilmeisesti Niemisvedelle, koska Heikin ja Kaarinan lapset olivat syntyneet Niemisvedellä Hokkalassa ja Makkolassa. Heikki ilmeisesti asui lopuksi Makkolassa, joka oli hänen toisen vaimonsa kotitalo. Vanhemmat taulusta 18. 1. puoliso: 31.3.1734 Korsumäki Kaisa Juhontytär Kolhosta,. Matti, s. 14.8.1735 Keuruu, Kivijärvi, Korsumäki Maria, s. 31.1.1738 Keuruu, Kivijärvi, Korsumäki, Stensiö, k. 11.7.1809 Keuruu, Niemisvesi, Viitala Anna, s. 3.6.1745 Keuruu, Kömi Kaisa, s. 26.9.1750 Keuruu, Kivijärvi, Korsumäki 2. puoliso: 26.7.1761 Keuruu. Kivijärvi/Makkola Vappu Juhontytär Makkonen, s. 1.7.1734 Keuruu, Makkola. Vanhemmat taulusta 82. Heikki, ruotusotamies, Paavolan isäntä 1806 -, s. 11.11.1762 Keuruu, Niemisvesi, Hokkala, k. 10.7.1838 Niemisvesi Tuomas, s. 1.8.1765 Keuruu, Niemisvesi. Tauluun 79. Liisa, s. 18.2.1760 Keuruu, Niemisvesi Sofia, s. 27.7.1773 Keuruu, Niemisvesi, Makkola 9. Heikki,. Beata. Tauluun 18. TAULU 81 TAULU 82 8. Juho Antinpoika Makkonen, Makkolan torppari, s. 1697, k. 12.11.1778 Keuruu, haud. Ähtäri. Makkolan isäntä. Puoliso: Liisa Laurintytär Nyyssönen, s. 1695 Keuruu, Nyyssölä, k. 14.5.1758 Keuruu, Makkola. Vanhemmat taulusta 83. Matti Maria Kaisa Liisa Juho Heikki, Viitalan lampuoti, s. 26.8.1732 Keuruu, Makkolan torppa, k. 10.1.1813 Keuruu, Niemisvesi, Viitala Vappu, s. 1.7.1734 Keuruu, Makkola. Tauluun 80. TAULU 83 (taulusta 84) 9. Lauri Laurinpoika Nyyssönen, Ähtärinkylällä 1684-1685, Hankavedellä 1686-1697. Vanhemmat taulusta 84. Puoliso: Marketta Tiainen,. Tuomas, talollinen, s. 1717 Ähtäri, Nyyssölä, k. 1788 Ähtäri Erkki Liisa, s. 1695 Keuruu, Nyyssölä. Tauluun 82. TAULU 84 (taulusta 85) 10. Lauri Antinpoika Nyyssönen, Nyyssölä tilan lampuoti 1651-1679, s. Ähtäri, Nyyssölä. Nyyssölän isäntä 1651-1679. Vanhemmat taulusta 85. Puoliso: Pirkko Yrjöntytär,. Lauri. Tauluun 83. TAULU 85 (taulusta 86) 11. Antti Laurinpoika Nyyssönen, Nyyssölän talon lampuoti 1635-1631, s. Ähtäri, Nyyssölä. Nyyssölän isäntä 1635-1650. Vanhemmat taulusta 86. Puoliso: Kerttu (Liisa) Paavontytär,. Lauri, s. Ähtäri, Nyyssölä. Tauluun 84. TAULU 86 12. Lauri Nyyssönen, talollinen, s. n. 1590. Nyyssölän isäntä 1621-1634. Antti, s. Ähtäri, Nyyssölä. Tauluun 85. TAULU 87 (taulusta 88) 5. Heikki Heikinpoika Ulvotuinen, Paavola, talollinen, s. 23.4.1797 Keuruu, Kivijärvi, Ulvotuinen, k. 14.2.1842 Soini. Vanhemmat taulusta 88. Puoliso: Stiina Eliaksentytär Autio, s. 17.4.1789 Karstula, Autio, k. 18.11.1843 Soini, Paavola. Vanhemmat taulusta 139. Anna Kaisa, s. 13.6.1817 Keuruu, Soini, Ulvo. Tauluun 77. Matti, talollinen, s. 17.10.1819 Keuruu, Soini, Ulvon talo Liisa, s. 24.4.1822 Keuruu, Soini, Ulvo, k. 30.9.1902 Karstula, Paajala Kaarle (Garl), s. 1.11.1824 Keuruu, Soini, Ulvon talo 14
Maria, s. 23.3.1827 Keuruu, Soini, Ulvon talo Loviisa, s. 22.2.1829 Keruu, Soini, Ulvon talo TAULU 88 (taulusta 89) 6. Heikki Heikinpoika Ulvotuinen, sotamies, uustalollinen, s. 31.5.1758 Keuruu, Kivijärvi, k. 22.11.1823 Keuruu, Kivijärvi, Ulvotuinen. Paavola II eli Ulvotuin talon isäntä n. 1800-. Vanhemmat taulusta 89. Puoliso: Valpuri Taavetintytär Katajamäki, Ulvotuinen, s. 18.2.1763 Soini, Katajamäki, k. 23.7.1839 Soini, Ulvotuinen. Vanhemmat taulusta 93. Liisa, s. 5.9.1784 Keuruu, Ulvotuinen, k. 2.5.1854 Soini, Rasinmäki Maria, s. 6.9.1786 Soini, Kivijärvi, Ulvo, k. 21.4.1842 Soini, Ulvotuinen Kaisa, s. 22.2.1788 Keuruu, Ulvotuinen, k. 16.3.1868 Soini, Isokyttä Anna, s. 13.6.1793 Keuruu, Kivijärvi, Ulvotuinen, k. 2.2.1874 Karstula, Pääjärvi, Luksanmäki Valpuri, s. 18.8.1793 Keuruu, Kivijärvi, Ulvotuinen, k. 17.5.1868 Soini, Huosianmäki Heikki, s. 23.4.1797 Keuruu, Kivijärvi, Ulvotuinen. Tauluun 87. TAULU 89 (taulusta 90) 7. Heikki Tuomaanpoika Vehu, Paavola, talollinen, s. 19.4.1731 Keuruu, Vehu, k. 20.5.1769 Keuruu, Vehu. Heikki Tuomaanpoika oli isäntänä Vehu eli Paavolan talossa 1755-17 69. Talo on nykyisessä Soinissa. Vanhemmat taulusta 90. Puoliso: 3.6.1754 Keuruu Sofia Erkintyär Jukola,. Heikki, s. 31.5.1758 Keuruu, Kivijärvi. Tauluun 88. TAULU 90 (taulusta 91) 8. Tuomas Laurinpoika Kauppala, Vehu, talollinen, s. 26.11.1704 Keuruu, k. 14.6.1752 Keuruu, Vehu. Tuomas oli Vehu eli Paavolan talon isäntä vuosina 1734-1752. Vanhemmat taulusta 91. Puoliso: Marketta Heikintytär, Vehun eli Paavolan talonhaltija 1753-54, s. 1699, k. 18.12.1763 Keuruu, Vehu. Heikki, s. 19.4.1731 Keuruu, Vehu. Tauluun 89. TAULU 91 (taulusta 92) 9. Lauri Laurinpoika Hokkanen, Vehu, torppari, Hokkanen eli Kauppalan isäntä, s. 1677, k. 8.11.1757 Keuruu, Vehu. Lauri oli Hokkanen eli Kauppalan talon lampuoti 1687-1700. Hänen toinen poikansa Antti Laurinpoika jatkoi Hokkanen eli Kauppalan talon isäntänä 1701-1710. Toinen poika Lauri Laurinpoika meni isännäksi Vehun eli Paavolan taloon.. Vanhemmat taulusta 92. Puoliso: Elina Tuomaantytär Rämälä?, s. 1672, k. 23.11.1729 Keuruu. Tuomas, s. 26.11.1704 Keuruu. Tauluun 90. Antti, Hokkanen eli Kauppalan isäntä 1722-47, k. 1736 TAULU 92 10. Lauri Heikinpoika Hokkanen, talollinen 1617-68, k. n. 1668 Keuruu, Niemisvesi. Puoliso: Kaisa Yrjöntytär,. Lauri, s. 1677. Tauluun 91. TAULU 93 (taulusta 94) 7. Taavetti Taavetinpoika Laasanen, Katajamäki, uudisasukas, Katajamäen isäntä, s. 20.2.1736 Soini, Laasanen, k. 18.8.1797 Soini, Katajamäki. Vanhemmat taulusta 94. 1. puoliso: 12.10.1755 Alajärvi Liisa Simontytär Pynttäri, s. 18.9.1737 Alajärvi, Pynttäri, k. 20.11.1770 Soini, Katajamäki. Vanhemmat taulusta 100. Paavo, s. 5.2.1758 Soini, Laasala, Katajamäki, k. lapsena Saara, s. 15.4.1759 Soini, Katajamäki, k. 20.3.1827 Soini, Pirttimäki Maria, s. 27.2.1761 Soini, Katajamäki Valpuri, s. 18.2.1763 Soini, Katajamäki. Tauluun 88. Johannes, s. 16.6.1765 Soini, Laasala, Katajamäki, k. 14.8.1766 Soini Tuomas, s. 16.12.1767 Soini, Laasala, Katajamäki, k. 14.8.1784 Soini Johannes, s. 25.5.1770 Soini, Katajamäki, k. 24.12.1771 Soini 2. puoliso: Liisa Juhontytär Pirttimäki, Katajamäki, s. 6.4.1749. Vanhemmat Juho Heikinpoika Pirttimäki ja Maria Antintytär. Anna, s. 1775, k. 22.2.1777 Lehtimäki, Katajamäki Juho (Johannes), s. 16.7.1777 Soini, Katajamäki 15
Taavetti, s. 26.5.1780 Soini, Katajamäki, k. 23.11.1780 Soini Matti, s. 29.1.1787 Alajärvi, Kurejoki, Anttisaari TAULU 94 (taulusta 95) 8. Taavetti Antinpoika Laasanen, talollinen, Lasasen isäntä, s. 14.12.1710 Lehtimäki, Laasanen, k. 10.6.1787 Soini, Katajamäki. Vanhemmat taulusta 95. Puoliso: Valpuri Matintytär, s. 1709. Susanna, s. 13.2.1733 Soini, Laasanen, k. 10.7.1809 Soini, Mesiäislehto Taavetti, s. 20.2.1736 Soini, Laasanen. Tauluun 93. Liisa, s. 17.7.1738 Soini, Laasanen, k. 12.1.1826 Soini, Vakkuri Valpuri, s. 15.2.1742 Soini, Laasanen, k. 6.6.1809 Kyyjärvi, Iso-Nopola Juho, s. 25.6.1744 Soini, Laasanen, k. 21.3.1828 Munsala, Ohls Erkki, s. 21.5.1746 Soini, Laasanen, k. 24.5.1747 Soini Saara, s. 28.1.1748 Soini, Laasanen Antti, s. 17.11.1749 Soini, Laasanen Heikki, talollinen, s. 5.2.1758 Soini, Katajamäki, k. 29.12.1817 Lehtimäki, Laasala TAULU 95 (taulusta 96) 9. Antti Knuutinpoika Laasanen, talollinen, s. 12.1675 Lehtimäki, k. 23.9.1745 Lehtimäki, Laasanen. Vanhemmat taulusta 96. Puoliso: Liisa Antintytär Pöntinen, s. 1680 Soini, Pöntinen, k. 24.2.1775 Soini, Laasanen. Vanhemmat taulusta 99. Erkki, s. 17.5.1705 Lehtimäki, Laasanen, k. 27.5.1705 Lehtimäki Kaarina, s. 22.11.1706 Lehtimäki, Laasanen, k. 12.1706 Lehtimäki Marketta, s. 22.4.1709 Soini, Laasanen, k. 16.7.1709 Soini Taavetti, s. 14.12.1710 Lehtimäki, Laasanen. Tauluun 94. Antti, s. 28.3.1712 Lehtimäki, Laasanen, k. 13.10.1797 Lehtimäki, Laasala Maria, s. 1720, k. 4.11.1796 Alajärvi, Kyröläinen Anna, s. 10.12.1726 Lehtimäki, Laasanen, k. 19.3.1795 Lehtimäki, Mattinen TAULU 96 (taulusta 97) 10. Knuutti Antinpoika Laasanen, talollinen, s. 1644 Lehtimäki, Laasanen, k. 6.1.1709 Lehtimäki, Laasanen. Vanhemmat taulusta 97. Puoliso: Sophia Heikintytär, s. 1645, k. 2.2.1715 Soini, Laasanen. venäläiset kiduttivat ja polttivat kuoliaaksi. Antti, s. 12.1675 Lehtimäki. Tauluun 95. Marketta, s. 1680 Lehtimäki, Laasanen, k. 23.4.1717 TAULU 97 (taulusta 98) 11. Antti Paavonpoika Laasanen, talollinen, s. 1606 Lehtimäki, Laasanen, k. 2.12.1694 Lehtimäki, Laasanen. Vanhemmat taulusta 98. Puoliso: Marketta Jaakontytär Sääksjärvi, s. 1614 Sääksjärvi, k. 18.3.1694 Soini, Laasanen. Marketta, s. 1643 Lehtimäki, Laasanen, k. 1708 Knuutti, s. 1644 Lehtimäki, Laasanen. Tauluun 96. Matti, s. 1652 Lehtimäki, Laasanen, k. 1708 Kaisa, s. 1653 Lehtimäki, Laasanen Anna, s. 1654 Lehtimäki, Laasanen Valpuri, s. 1656 Lehtimäki, Laasanen Anatti, lautamies, s. 1659 Lehtimäki, Laasanen, k. 12.12.1753 Lehtimäki, Laasanen TAULU 98 12. Paavo Laasanen, s. 1580, k. 25.12.1664 Lehtimäki. Puoliso: Tuntematon,. Antti, s. 1606 Lehtimäki, Laasanen. Tauluun 97. Valpuri, lapseton leski, s. 1617 Lehtimäki, Laasanen, k. 25.4.1697 TAULU 99 10. Antti Eskelinpoika Pöntinen, Perhoinen, s. 1641, k. 7.8.1722 Soini, Pöntinen. 1. puoliso: Margareta Matintytär, s. 1641, k. 25.7.1687 Soini. Matti, s. 1660 Soini, Pöntinen, k. 15.11.1751 Soini Liisa, s. 1669 Soini, Pöntinen Susanna, s. 1670, k. 2.9.1758 Soini, Pöntinen Anna, s. 1672 Soini, Pöntinen Marketta, s. 1672 Soini, Pöntinen Lapsi, s. 1675 Lehtimäki, Pöntinen Helga, s. 1675 Lehtimäki, Pöntinen Liisa, s. 1680 Soini, Pöntinen. Tauluun 95. Maria, s. 1680 Soini, Pöntinen, k. 11.5.1697 16
Soini, Pöntinen Marketta, s. 15.10.1685 Soini, Pöntinen, k. 1.3.1712 Soini, Pöntinen 2. puoliso: Vendla Tuomeentytär, s. 1645, k. 31.3.1712 Soini, Pöntinen. TAULU 100 (taulusta 101) 8. Simo Pietarinpoika Pynttäri, talollinen, s. 12.9.1701 Alajärvi, Pynttäri, k. 25.8.1772 Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat taulusta 101. 1. puoliso: 27.9.1724 Alajärvi Valpuri Juhontytär Gammelgård, Skrabb, s. 15.4.1701 Alajärvi, Skrabb, Gammelgårg, k. 4.7.1763 Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat taulusta 125. Simo, talollinen, lautamies, s. 6.10.1725 Alajärvi, Pynttäri, k. 24.10.1780 Alajärvi, Pynttäri Maria, s. 15.2.1727 Alajärvi, Pynttäri, k. 29.10.1779 Kuortane, Ruona, Haapala Matti, s. 20.8.1729 Alajärvi, Pynttäri Sofia, s. 2.3.1731 Alajärvi, Pynttäri, k. 9.9.1741 Alajärvi Pietari, talollinen, lautamies, s. 30.12.1732 Alajärvi, Pynttäri, k. 11.4.1790 Alajärvi, Pynttäri Erkki, s. 16.4.1734 Alajärvi, Pynttäri, k. 18.5.1734 Alajärvi Juho, talollinen, s. 12.3.1735 Alajärvi, Pynttäri, k. 14.5.1807 Alajärvi, Pynttäri, Mäntyniemi Marketta, s. 7.6.1736 Alajärvi, Pynttäri, k. 15.7.1736 Alajärvi Liisa, s. 18.9.1737 Alajärvi, Pynttäri. Tauluun 93. Valpuri, s. 19.4.1739 Alajärvi, Pynttäri, k. 23.2.1779 Alajärvi, Menkijärvi, Orava Marketta, s. 14.1.1743 Alajärvi, Pynttäri, k. 15.4.1796 Lappajärvi, Kauhajärvi, Koukkari Tuomas, merimies, sotilas, s. 17.10.1745 Alajärvi, Pynttäri, k. 1790 Turku Kustaa, s. 23.2.1747 Alajärvi, Pynttäri, k. 4.3.1747 Alajärvi 2. puoliso: Maria Matintytär Lillpynttär, s. 9.4.1733 Alajärvi. Lillpynttär, k. 18.9.1810 Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat Matti Erkinpoika Höök ja Marketta Joosepintytär Paalanen. Jooseppi, torppari, s. 9.6.1765 Alajärvi, Pynttäri, k. 22.9.1826 Alajärvi, Karhula Regina, s. 7.3.1767 Alajärvi, Pynttäri, k. 19.4.1851 Alajärvi, Karhula Saara, s. 24.6.1770 Alajärvi, Pynttäri, k. 1797 Soini, Källi Liisa, s. 6.1.1773 Alajärvi, Pynttäri, k. 11.5.1773 Alajärvi TAULU 101 (taulusta 102) 9. Pietari Matinpoika Pynttäri, talollinen, Pynttärin 1/2 manttaalin talon isäntä, s. 1671 Alajärvi, k. 16.12.1753 Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat taulusta 102. 1. puoliso: 26.12.1693 Alajärvi Anna Tuomaantytär Puumala, emäntä, s. 1671 Alajärvi, Puumala, k. 1717 Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat taulusta 119. Matti, talollinen, s. 20.2.1695 Alajärvi, Pynttäri, k. 19.12.1758 Alajärvi, Pynttäri Maria, s. 16.3.1698 Alajärvi, Pynttäri, k. 4.10.1775 Kuortane, Ahola Juho, s. 25.2.1700 Alajärvi, Pynttäri, k. 26.3.1796 Alajärvi Simo, s. 12.9.1701 Alajärvi, Pynttäri. Tauluun 100. Liisa, s. 2.3.1703 Alajärvi, Pynttäri, k. 8.3.1703 Alajärvi Pietari, s. 22.9.1704 Alajärvi, Pynttäri, k. 27.12.1704 Alajärvi Sipi, s. 16.2.1706 Alajärvi, Pynttäri, k. 30.5.1736 Alajärvi, Pynttäri Johannes, talollinen, s. 14.7.1708 Alajärvi, Pynttäri, k. 27.2.1780 Nygarleby, Kovjoki, Hannula Erkki, s. 13.5.1710 Alajärvi, Pynttäri, k. 10.6.1717 Alajärvi Lauri, suutari, s. 6.8.1712 Alajärvi, Pynttäri, k. 29.7.1787 Ähtäri, Lippo Anna, s. 6.8.1714 Alajärvi, Pynttäri, k. 21.8.1714 Alajärvi Jaakko, s. 6.8.1714 Alajärvi, Pynttäri, k. 1.11.1714 Alajärvi Eeva, s. 18.12.1715 Alajärvi, Pynttäri, k. 17.2.1716 Alajärvi 2. puoliso: 18.5.1718 Alajärvi Sofia Tanelintytär Kojola, s. 1669 Lapua, Haapakoski, k. 21.9.1743 Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat Taneli Martinpoika Kojola ja Liisa Heikintytär. 3. puoliso: Valpuri Juhontytär, s. 1714, k. 1.11.1775 Soini, Mäkelä. TAULU 102 (taulusta 103) 10. Matti Pietarinpoika Pynttäri, talollinen, s. 1643 Alajärvi, Pynttäri, k. 20.6.1687 Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat taulusta 103. Puoliso: 29.11.1668 Alajärvi Marketta Markuksentytär Svarvar, s. 1645 Alajärvi, Kurejoki, Svarvar, k. 2.8.1726 Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat taulusta 108. 17
Liisa, s. 1670 Alajärvi, Pynttäri, k. 9.3.1757 Vimpeli, Visti Pietari, s. 1671 Alajärvi. Tauluun 101. Anna, s. 22.2.1674 Alajärvi, Pynttäri Juho, talollinen, s. 1676 Alajärvi, Pynttäri, k. 27.4.1752 Pedersöre, Lillsandsund Elias, talollinen, s. 1684 Alajärvi, Pynttäri, k. 1760 Munsala, Vexala, Nissas Marketta, s. 27.1.1688 Alajärvi, Pynttäri, k. 21.1.1707 Alajärvi, Pynttäri TAULU 103 (taulusta 104) 11. Pietari Simonpoika Pynttäri, talollinen, s. 1600 Alajärvi, Pynttäri, k. 13.7.1689 Alajärvi, Pynttäri. Pietari Simonpoika oli Pynttärin talon isäntä 1637-74. Vanhemmat taulusta 104. Puoliso: Marketta Vilpuntytär Keisari, talonemäntä, s. 1617 Soini, Keisari, k. 26.12.1688 Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat taulusta 106. Valpuri, s. 1638 Alajärvi, Pynttäri. Tauluun 142. Juho, s. 1641 Alajärvi, Pynttäri, k. 9.12.1683 Alajärvi, Pynttäri Matti, s. 1643 Alajärvi, Pynttäri. Tauluun 102. Maria, talonemäntä, s. 1645 Alajärvi, Pynttäri, k. 4.3.1716 Vimpeli, Sääksjärvi, storgård Liisa, talonemäntä, s. 1650 Alajärvi, Pynttäri Simo, talollinen, Lillpynttärin isäntä 1706-, s. 1655 Alajärvi, Pynttäri, k. 25.3.1744 Alajärvi, Lillpynttäri Marketta, talonemäntä, s. 1656 Alajärvi, Pynttäri, k. 30.9.1738 Alajärvi, Skrabb Matti, s. 1657 Alajärvi, Pynttäri, k. 1670 Alajärvi, Pynttäri Heikki, torppari, s. 1658 Alajärvi, Pynttäri, k. 10.8.1710 Alajärvi, Pynttäri TAULU 104 12. Simo Jaakonpika Pynttäri, maanviljelijä, s. 1579 Alajärvi, Pynttäri, k. 1660 Alajärvi, Pynttäri. Puoliso: Helga Olavintytär Spangar, emäntä, s. 1596 Vimpeli, k. 6.6.1675 Alajärvi, Pynttäri. Vanhemmat taulusta 105. Pietari, s. 1600 Alajärvi, Pynttäri. Tauluun 103. Helga, s. 1621 Alajärvi, Pynttäri, k. 3.12.1682 Lappajärvi TAULU 105 13. Olavi Juhonpoika Spangar, talollinen, lautamies, s. n. 1530. Spangarin tila oli vuonna1548 kooltaan 2 punnanmaata ja 2 panninmaata viljelystä. Maksoi kruunulle veroa 22 äyriä. Suku oli lähtöisin Pietarsaaren läheltä rannikolta. Siellä asui suvun kantaisä Siffred Spangar v. 1450. Kustaa Vaasan kehotuksesta heidän jälkeläisiään siirtyi uudisasukkaaksi Vimpeliin. Martti, s. 1587 Vimpeli. Tauluun 130. Helga, s. 1596 Vimpeli. Tauluun 104. TAULU 106 12. Vilppu Keisari, talollinen, vävy, Keisarin 1/3 manttaalin talon isäntä 1625-29, s. 1562, k. 1630 Soini, Keisari. Puoliso: Marketta Pietarintytär Hämäläinen, talonemäntä, s. 1585, k. 13.12.1671 Soini, Keisari. Vanhemmat taulusta 107. Pietari, talollinen lautamies, s. 1614, k. 6.4.1684 Soini, Keisari Marketta, s. 1617 Soini, Keisari. Tauluun 103. Matti, talollisen poika, s. 1618 Soini, Keisari, k. 5.12.1686 Soini, Keisari Juho, itsellinen, s. 1625 Soini Valpuri, s. 1627 Soini, Keisari. Tauluun 126. Erkki, talollinen, s. 1631 Soini, Keisari, k. 19.1.1714 Kyrön pataljoona TAULU 107 13. Pietari Hämäläinen, s. n. 1560, k. 1620 Soini. Puoliso: Tuntematon,. Marketta, s. 1585. Tauluun 106. TAULU 108 (taulusta 109) 11. Markus Heikinpoika Svarvar, talollinen, s. 1617 Alajärvi, Kurejoki, Svarvar, k. 14.3.1697 Lappajärvi, Savonkylä. Markus Heikinpoika perusti Lappajärvelle Savonkylään Svarvaren talon 1687. Kuolleiden kirjassa mainitaan Markuksen kuolleen erittäin köyhänä huonemiehenä poikansa luona Lappajärvellä suurena nälkävuotena 1697. Vanhemmat taulusta 109. 1. puoliso: Marketta Martintytär Strang, emäntä, s. 1619 Vimpeli, Strang, k. 13.1.1689 Lappajärvi. Markus Heikinpoika muutti Lappajärvelle ja perusti Svaravaren talon Savonkylään 1687. Kuolleiden kirjassa kerrotaan, että Markus kuoli sangen köyhänä huonemiehenä poikansa luona Lappajärvellä suurena nälkävuotena 1697. Vanhemmat taulusta 112. Heikki, talollinen, s. 1637 Alajärvi, Svarvar, k. 18
21.8.1681 Alajärvi, Svarvar Paavo, båtsman, s. 1644 Alajärvi, Kurejoki, Svarvar, k. 1693 Marketta, s. 1645 Alajärvi, Kurejoki, Svarvar. Tauluun 102. Olavi, talollinen, uudisasukas, s. 1657 Alajärvi, Kurejoki, k. 27.09.1741 Lappajärvi, Savonkylä Tuomas, talollinen, s. 1657 Lappajärvi, Savonkylä, k. Alajärvi Matti, s. 1660 Alajärvi, k. 28.08.1724 Alajärvi, Ahola Antti, s. 1660 Lappajärvi, k. 1689 Lappajärvi 2. vihkimättä: Maria Gabrielintytär Kauhajoki, s. 1660, k. 15.3.1697. Vanhemmat Gabriel Pietarinpoika Kauhajoki ja Marketta Paavontytär Kauhajärvi. Gertrud, s. 24.3.1691 Lappajärvi, Kauhajoki, k. 1691 Lappajärvi TAULU 109 (taulusta 110) 12. Heikki Markuksenpoika Svarvar, s. 1590, k. 1642 Alajärvi, Svarvar. Vanhemmat taulusta 110. Puoliso: Valpuri,. Markus, s. 1617 Alajärvi, Kurejoki, Svarvar. Tauluun 108. TAULU 110 (taulusta 111) 13. Markus Antinpoika Svarvar, s. 1563, k. 1633. Vanhemmat taulusta 111. Juho Heikki, s. 1590. Tauluun 109. TAULU 111 14. Antti Matinpoika Svarvar, s. 1540, k. 1601 Alajärvi. Puoliso: Inkeri, s. 1540, k. 1608 Alajärvi, Svarvar. Markus, s. 1563. Tauluun 110. TAULU 112 (taulusta 113) 12. Martti Heikinpoika Strang, Storsstrang, talollinen, s. 1601 Vimpeli, k. 1685 Vimpeli. Strangin talon isäntänä 1625-1630 ja Storstrangin isäntänä vuosina 1632-1673. Vuoden 1641 karja- ja kylvöluettelon mukaan Martilla oli 2 hevosta, 1 vetohärkä, 1 härkämulli, 1 sonni, 11 lehmää, 1 hieho, 12 lammasta, 4 karitsaa, 1 sika, 1 porsas sekä kylvöä 4 tynnyriä. Vuonna 1653 Martti Strang, kuninkaanskyttä ja talollinen Pietarsaaren pitäjän Lappajärven kappelin Vindalan kylästä oli oikeudessa, jossa Kruunupyyn pitäjä vaati häneltä kymmenyksiä, koska Strang oli metsästänyt Kruunupyyn pitäjän mailla. Vuonna 1656 jätti talollinen Martti Strang Lappajärven kappelin Vimpelin kylästä Pietarsaaren käräjille kirkkoherra Elia Hamnin allekirjoittaman ja pitäjän sinetillä varustetun todistuksen, jonka mukaan Strangilta oli tulipalon kautta tuhoutunut melkein koko omaisuus. Vahinko oli valamiesten, Simo Hyytiäisen ja Tuomas Kärnän arvion mukaan 350 kuparitaalaria. Oikeus tutki asian tarkasti ja tuli siihen tulokseen, että asia oli tosi ja että Strangin pitäisi saada jostakin korvausta nauttia, niin kuin tässä pitäjässä on ollut tapana ja niin kuin Hänen Majesteettinsa Kuninkaan käsky on. (F-E Takala Vihtori Peltokankaan muistiinpanojen mukaan.) Kruununampujien velvollisuutena oli toimittaa kruunulle sovittu määrä turkiksia. Viedessään turkiksia Tukholmaan "kytät" matkustivat virkamiesten tapaan maksutta, joten valtakirjan saaminen saattoi tuntua houkuttelevalta. Pyyntimatkoillaan kruununampujat voivat vaatia talonpojilta ruokaa, olutta ja kyytihevosen. Kun heidät lisäksi vapautettiin kruununveroista myllytullia ja ylimääräisiä veroja lukuunottamatta, kuninkaanmiesten oikeudet ja valtuudet olivat erinomaiset. Metsästäjällä oli apulaisenaan tavallisesti hänen oma poikansa, joka oli yleensä vapaa sotaväenotoista. Pari 1650-luvun kruununampujavaltakirjaa (Kustaa Adolf II) seurasi samassa suvussa isältä pojalle, joten kovin innokkaasti järviseutulaiset eivät kruununampujiksi ryhtyneet. Talonhoito kärsi ilmeisesti kruununampujakautena sen verran, että ampujan pojat eivät toimeen helposti ryhtyneet. Lähteiden puuttuessa ei voida selvittää, kuinka paljon ampuja joutuivat vuosittain toimittamaan turkiksia kruunulle. Määrän täytyi olla huomattava, sillä kovin helposti verovapauksia talollisille ei myönnetty. Vuonna 1657 Alajärven Heikki Höök esitti käräjillä 21 kuparitaalarin laskun Vimpelin Antti Strangille siitä, että Heikki "oli vahvistanut sukulaismiestään" Anttia aikaisemmin kolmella saukon- ja yhdellä ketunnahalla aikana, jolloin Antti oli ollut kruununampujana. Kruununampujat joutuivat ilmeisesti ajoittain turvautumaan sukulaisten ja naapurien apuun saadakseen velvoitteensa kruunulle täytetyksi. Kytät liikkuivat laajalti ainakin kyliensä ja joskus pitäjiensä ulkopuolella turkisvelvoitteet täyttääkseen. Vuonna 1653 Uudenkaarlepyyn kirkkoherra vaati Uudenkaarlepyyn käräjillä Martti Strangilta ja hänen joukoltaan kymmenyksiä riistasta. Kysymys oli kaiketi Vimpelin Martti Strangista, joka oli "hävittänyt (Uuden) Kaarlepyyn metsäseutuja 19
joukkoineen jo kolmen vuoden ajan". Martin joukkoon kuului ilmeisesti ainakin Vimpelin Pietari Strang ja Markus Lill-Sääksjärvi, jotka saivat metsästäjän valtakirjan 1650-luvun alussa. Metsästäjät olivat ampuneet ilveksiä, saukkoja, näätiä ja karhuja. Kaksi viikkoa ennen kirkkoherran kirjelmän laatimista kytät olivat saaneet saalikseen kolme ilvestä. Kruununampujien saaliista kirkkoherra ei saanut kymmenyksiään, mikä osoittaa heidän vankan asemansa kruunun virkamiehinä. Lähde: Järviseudun Historia I, sivu 401 Vimpelin Strangin karjan arvo oli vuonna 1626 peräti 492 kuparitalaria. Strangin järviseudun suurimpaan karjaan kuului 4 hevosta, 3 härkää tai sonnia, 23 lehmää, 6 vasikkaa, 4 sikaa ja 42 lammasta. Lähde: Järviseudun Historia I, sivu 459 "Kuninkaanskytän", jahtivoudin virka näyttää periytyvän Strangin talossa ja suvussa ainakin 1700- luvulle. Tämän vuosisadan alkupuolella paloi tämä virkamiehen talo. Silloinkin oli jo olemassa jonkinlainen palovakuutuslaitos. Käräjillä anoi vahingon kärsinyt oikeutta keräten vahingonapua, ja oikeus määräsi vahingon suuruuden mukaan alueen, josta keräys saatiin suorittaa. Avun antaminen oli kokonaan antajien hyvästä tahdosta riippuvainen. Korvauksen siis piti suoranaisesti kerjätä. Myöskin Strangin isäntä toi palovahinkonsa Pietarsaaren käräjillä esiin. Mutta hän ei halunnut apua kerjätä, vaan pyysi oikeudelta todistusta vahingosta, ja sen aiheuttamasta omaisuuden menetyksestä, voidakseen sen perusteella pyytää verovapautta. Lähde: F.E. Takala TARIJOS PARASTAAN Vimpeli-Seura r.y. 1980. Vanhemmat taulusta 113. tytär, s. Vimpeli, k. 1651 Alajärvi, Storhök Marketta, s. 1619 Vimpeli, Strang. Tauluun 108. Martti, Storstrangin isäntä 1674-1685, s. 1620 Windala, k. 13.11.1692 Vimpeli TAULU 113 (taulusta 114) 13. Heikki Pietarinpoika Storstrang, Stor- Strangin isäntä 1590-1631, s. Vimpeli, k. Vimpeli. Stor-Strang rek.no 1 talo on perustettu vuonna 1548. Strangin sukukirjassa (v. 2001) kerrotaan, että vielä ei ole löytynyt ratkaisua siihen kuka oli tämä Heikki, jonka pojat tulivat lähes samaan aikaan isännöimään Strangin, Storstrangin ja Lillstrangin taloja 1600- luvun alkuvuosikymmeninä. Strangin sukua hänen on täytynyt olla, koska pojat esiintyvät Strangin nimellä veroluetteloissa ja tuomiokirjoissa 1630-luvulla. Vanhemmat taulusta 114. Antti, talollinen, k. 1661 Pedersöre Lauri Martti, s. 1601 Vimpeli. Tauluun 112. Pietari, talollinen, turkismetsästäjä, s. 1603 Vimpeli, Strang, k. 1668 Vimpeli, Strang TAULU 114 (taulusta 115) 14. Pietari Olavinpoika Söyring, talollinen, uudisasukas, s. 1545, k. Lappajärvi, Savonkylä. Pietari Olavinpoika oli isäntänä 1576-1582. Strang Matti Pietarinpoika oli isäntänä Stor-Strangissa 1548-1589 Stor-Strang rek.no 1, perustettu 1548. Vuoden 1599 veroluettelon mukaan maksoi Matts Pietarinpoika Strang veroa 4 hengeltä. Viljeltyä alaa oli 20 panninmaata ja 6 lehmää. 1 hehtaari = 5 panninmaata. Matti Pietarinpojalla oli viljeltyä peltopinta-alaa 8 tynnirinalaa. Tämä oli suhteellisen suuri viljelyspinta-ala, kun tiedetään että leipävilja viljeltiin silloin pääosin kaskeamalla ja karjanrehu kerättiin suureksi osaksi jokivarsilta, saarista ja luonnonniityiltä. Silloiset maanraivaustavat ja - välinet huomioon ottaen lasketaan tämänkokoisen tilan raivaamiseen ja rakentamiseen menneen ainakin kahden sukupolven ajan, josta päätellen asutus on alkanut jo 1400-luvun puolella. Muutti tilan Söyringin kantatalon nykyiselle paikalle. Söyringin isäntänä 1574-1583. Verorästien takaajana hänellä olivat Vimpelin ja Kurejoen Strangit, eli isoisän veljien lapset. isn serkut. Uudistilallisena hänellä oli verovapaita vuosia. Lähde: Vähäsöyringin suvun historiaa vuodesta 1450. Vanhemmat taulusta 115. Heikki, s. Vimpeli. Tauluun 113. Söyrinki, talollinen, s. 1562 Lappajärvi, Savonkylä, k. Lappajärvi, Savonkylä TAULU 115 (taulusta 116) 15. Olavi Juhonpoika Klåckars, Söyring, talollinen, turkismetsästäjä, s. 1525, k. Lappajärvi, Savonkylä. Storsöyringin isäntänä vuosina 1553-1565, 1568-1576. Myi turkiksia kruunulle 1572. Lautamies vuodesta 1562. Tuomittiin 40 markan sakkoon talvikäräjillä 8.2.1574, oli vastoin kieltoa myynyt ilveksen nahan Hannu Fordellin pojalle. Stor- Strang rek.n:o 1, perustettu 1548. Pietari Pietarinpoika, mainittu 1546. Asutuksen vakiintuneisuutta osoittavat tavallaan niiden aikojen oikeudenkäyntipöytäkirjat, jotka ovat vanhimpia säilyneitä virallisia asiakirjoja. Pietarsaaren talvikäräjillä 28.1.1546 tuomittiin Lappajärven Lauri Hyytinen 3 markan sakkoon Vimpelin Pietari Pietarinpoika Strangin kalavedessä tekemästä vahingonteosta. Asui tilaa veljensä Laurin ja Antin kanssa. Tilalla oli peltoa 5 tynnyrinalaa eli 2,5 hehtaaria 1557. 20