TALO-RATU-OHJE Menekit ja menetelmät Tammikuu 2015 1(19) Ratu 0430 korvaa 63-0302 Talo 2000 TUO 9.2 HAN 1.2.1., 1.2.2, 1.2.3 Vedeneristys, ulkopuolinen vedeneristys Tämä ohjekortti esittää perustusten, parvekkeiden ja tasojen vedeneristyksen sekä niihin liittyvät aloittavat, ylläpitävät ja lopettavat työt. Sisällysluettelo Ulkopuolisen vedeneristämisen VAIHEET Työkokonaisuus 1 Tarvittavat asiakirjat ja suunnitelmat 2 Tehtäväkohtaiset asiakirjat ja suunnitelmat 3 Työmenekit 4 Materiaalimenekit 5 Työmenetelmä 6 Työturvallisuus 13 Materiaalit, koneet ja kalusto 16 Ulkopuolisen vedeneristyksen laadunvarmistus 17 Käyttöesimerkki 18 Kirjallisuus 19 Ylläpitävät työt työnaikaiset materiaalisiirrot työnaikainen siivous telinetyöt työturvallisuustoimet bitumikeittimen käyttö Aloittavat työt aloituspalaveri ja työkohteen vastaanotto materiaalien vastaanotto, tarkistukset ja välivarastointi suunnitelmien tarkistukset materiaalien ja koneiden siirrot työnaikaiset suojaukset alustan tarkistus, puhdistus ja kuivaus Ulkopuolinen vedeneristys Perustusten vedeneristys Lopettavat työt siivous ja jätteiden lajittelu kaluston siirrot ja varastointi valmiin työn suojaus työkohteen luovutus Työkokonaisuus Alkutila Vedeneristystä edeltävät työvaiheet ja rakenteet ovat valmiit, tarkastetut ja hyväksytyt sekä vastaavat tehtyjä suunnitelmia ennen vedeneristyksen aloittamista. Vedeneristyksessä tarvittavat tarvikkeet, koneet, kalusto ja materiaalit ovat työmaalla käytettävissä ja asianmukaisesti varastoituina. Lopputila Vedeneristys on valmis. Työ on tarkastettu ja suunnitelmien mukaisena hyväksytty ennen rakenteiden peittämistä. Ohjeessa ei ole esitetty Epoksihartsi-, polyuretaani- ja akryylimassapäällystystä ks. Ratu 76-0315 Massapäällystystyö. Liikennöityjen tasojen vedeneristystä. Liittyvät työt Sisäpuolinen vedeneristys ks. Ratu 0433 Sisäpuolinen vedeneristys. Vesikaton vedeneristys ks. Ratu 0431 Vesikaton vedeneristys. Työryhmä 2 3 työntekijää (RAM). Karkeutettu työmenekki TL3-kertoimena käytetty 1,24. T3 T4 Perustusten vedeneristys liuossivelyllä 0,043 tth/m² 0,053 tth/m² Perustusten vedeneristys bitumisivelyllä 0,103 tth/m² 0,128 tth/m² Perustusten vedeneristys kermillä 0,133 tth/m² 0,165 tth/m² Karkeutettu työsaavutus 2 tt työryhmällä T3 T4 Perustusten vedeneristys liuossivelyllä 372 m²/tv 300 m²/tv Perustusten vedeneristys bitumisivelyllä 155 m²/tv 125 m²/tv Perustusten vedeneristys kermillä 120 m²/tv 97 m²/tv
Menekit ja menetelmät 2 Tarvittavat asiakirjat ja suunnitelmat Työmaan laatusuunnitelma Työmaan aluesuunnitelma Työmaapäiväkirja Yleisaikataulu Hankinta-aikataulu Putoamissuojaussuunnitelma Työselostus Tulitöiden valvontasuunnitelma Työmaan laatusuunnitelmassa esitetään mm. työmaan ajallinen ja taloudellinen tavoite ja ohjaus, riskien kartoitus, laadunvarmistus- sekä työturvallisuustoimet ja -vastuut. Ks. Ratu-suunnitteluohje 1180-S Työmaan laatusuunnitelma. Mittakaavaan laadittu suunnitelma, josta ilmenee kuhunkin rakentamisvaiheeseen liittyvät, työmaajärjestyksen kannalta oleelliset seikat kuten kulkutiet ja ajoväylät, työmaatilat, nostokaluston sijainti ja ulottumat, läjitysalueet, varastoalueet, ensiaputarvikkeet sekä sähköistys. Ks. Ratu-ohje C2-0299 Rakennustyömaan aluesuunnittelu. Asiakirja, johon päivittäin merkitään työmaata koskevat tiedot ja tapahtumat mm. käynnistyneet, käynnissä olevat ja päättyvät työt, työmaan työntekijävahvuus ja säätila. Työmaapäiväkirjaan tulee pyydettäessä lisätä viranomaisen, tilaajan, urakoitsijan, asiantuntijoiden tai tavarantoimittajien huomautuksia. Tuotannon aikataulu esimerkiksi jana-aikataulu tai paikka-aikakaavio, jossa on kuvattu viikon tarkkuudella työmaan ajallisesti ja taloudellisesti merkittävät tehtävät. Työmaan materiaalien tilaus- ja saapumisajankohdan sekä siirtojen ja välivarastoinnin optimointiin tähtäävä suunnitelma. Suunnitelman avulla ehkäistään toimitusajoista johtuvia ongelmia. Putoamissuojaussuunnitelma on kirjallinen ja kuvin täydennetty esitys siitä, miten rakennuskohteessa on mietitty ja ajateltu toteuttaa kohteen putoamissuojaus. Suunnitelmassa huomioidaan kohteen erikoispiirteet ja rakennusvaiheet sekä suojaamisessa käytettävät menetelmät ja periaatteet. Työmaan putoamissuojaussuunnitelmaa sovelletaan kussakin tehtävässä ja putoamissuojaussuunnitelman tietoja täydennetään tehtäväsuunnitelmassa. Työselostus on hankekohtainen, tekninen asiakirja, jossa kuvataan käytettävät materiaalit ja aineet, niiden laatu, kerrospaksuudet, työmenetelmät ja rakenteet. Tulityöpaikalla tulee olla tulitöiden valvontasuunnitelma, jossa annetaan ohjeet tulitöiden sekä katto- ja vedeneristystöiden tulitöiden turvallisesta tekemisestä.
Menekit ja menetelmät 3 Tehtäväkohtaiset asiakirjat ja suunnitelmat Aloituspalaverin muistio Ennen työn aloitusta järjestetään aloituspalaveri, johon osallistuvat työntekijät ja työnjohto. Aloituspalaverissa käydään läpi mm. työn aikataulu, suunnitelmat, laadunvarmistus ja turvallisuusasiat. Palaverista laaditaan muistio. Telinesuunnitelma Tehtäväsuunnitelma Nostosuunnitelma Vastaanottopöytäkirja Valmistajakohtaiset ohjeet Suoritustasoilmoitukset (CE-merkintä) Telinesuunnitelmassa esitetään käytettävät rakenneosat ja näistä rakenneosista koottava valmis telinerakenne sekä ohjeet rakenteen pystytyksestä ja purkamisesta. Tehtäväsuunnitelma laaditaan hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Siinä esitetään mm. tehtävän aikataulu, laatuvaatimukset, työturvallisuusasiat, potentiaalisten ongelmien analyysi, materiaalit ja työryhmä. Erillinen nostosuunnitelma tehdään kohteissa, joissa nostoja vaativia työvaiheita on samaan aikaan käynnissä useita tai jos nostot ovat erityisen vaativia, esim. nostopaikat eivät ole nostokoneen kuljettajan suorassa näköyhteydessä, nostettavat taakat ovat suuria tai taakat ovat tuulelle alttiita. Vastaanottopöytäkirjaan merkitään mm. suoritetut tarkastukset, vastaanotettavan työn hyväksyminen tai puutteet, virheet ja jälkitarkastukset. Valmistajakohtaisia ohjeita ovat käyttöturvallisuustiedotteet ja käyttöohjeet. Näissä annetaan ohjeita mm. tuotteiden varastoinnista, ominaisuuksista, työn suorituksesta ja turvallisesta käyttötavasta. Ulkopuolisen vedeneristämisen tehtäväsuunnittelun ohjeet löytyvät suunnitteluohjeesta Ratu 1206-S Vesikatot, kermikatteet. Tehtäväsuunnittelu - aliurakka, työkauppa. Rakennusrunkoon käytettävillä rakennustuotteilla tulee olla 1.7.2013 jälkeen CE-merkintä. Tuotteen suoritustasoilmoitusten (DoP) tulee vastata CE-merkintätietoja. Käytettyjen rakennustuotteiden suoritustasoilmoitukset tulee arkistoida, rakennustuotteiden käytössä on noudatettava asennusohjeita ja rakennustuotteiden toteutus (asennus) on tarkastettava.
Menekit ja menetelmät 4 Työmenekit Aloittavat työt Työnosa Työmenekki aloittavat työt ja materiaalien siirrot 0,015 tth/m² Perustusten vedeneristys Työnosa Työmenekki Työmenekit sisältävät tulityövartioinnin. liuossively 0,02 tth/m² bitumisively 0,08 tth/m² kermi, hitsaus 0,11 tth/ m² läpivientien tiivistäminen 0,5 tth/kpl Lopettavat työt Työnosa Työmenekki siivous, suojaus ja jätteiden lajittelu 0,008 tth/m² MUUTTUJIEN VAIKUTUS Suoritemäärän vaikutus Suoritemäärä (m²) 50 75 150 300 500 Kerroin 1,10 1,05 1,00 0,95 0,90 Oheisen taulukon muuttujien vaikutus työmenekkiin on otettava huomioon työnosittain. Työnosa Muuttuja Vaikutus työmenekkiin Perustusten vedeneristys Suurentaa Pienentää Pinnan laatu Puhdistus Ei puhdistusta Sivelykerrosten lkm Kuivumisajat Kulmien, nurkkien Paljon Vähän lukumäärä Sääsuojaus/telineet Tarvitaan Ei tarvita Oheisen taulukon muuttujien vaikutus työmenekkiin on otettava huomioon kaikkien työnosien osalta. Muuttuja Vaikutus työmenekkiin Suurentaa Pienentää Siirtomatkat Pitkät siirtomatkat Lyhyet siirtomatkat Sääolosuhteet Huonot, sade, kosteus, kylmyys, sääsuojien tarve Hyvät, pouta, lämmintä, ei erillisiä sääsuojia Sääsuojat Huonot suojat Hyvät suojat Lämpötila Kylmä Lämmin Työmaajärjestelyt Välivarastointi Nostokone/-laite Työvälineet Ahtaat ja sekavat työmaatilat yms. Suunnittelemattomuus Suunnittelemattomuus, asennettavan materiaalin puute Hidas, kohteeseen tai työvaiheeseen sopimaton Vääränläiset työvälineet, tehottomuus Siistit työkentely- ja varastointitilat Hyvä logistiikka ja asennussuunnitelma, ennalta suunniteltu Asennusjärjestyksen huomiointi varastoinnissa Hyvä, tehokas ja työhön soveltuva nostokone, tarkka nostokoneen kuljettaja Työtehtävien mukaiset työvälineet, tehokkuus ja turvallisuus Työn suunnittelu Suojaustarve Hyvä yhteistyö, oikea ajoitus, työn järjestelmällisyys Aukkojen lukumäärä Paljon aukkoja Ei aukkoja Yhtenäiset pinnat Pinnan yhtenäisyys Erillisiä pintoja Yhtenäinen Työnjohto ja työryhmä Kokemattomuus Uusi ryhmä Ammattitaito Tuttu työryhmä
Materiaalimenekit Menekit ja menetelmät 5 Materiaalien teoreettinen menekki on suunnitelmien mukainen menekki. Puurunkotyön materiaalilisä eli kokonaishukka muodostuu menetelmä- (ML2), työnvaihe- (ML3) ja työmaalisästä (ML4). Kokonaishukka lasketaan teoreettisesta materiaalimenekistä. Vesikattorakenteet Teoreettinen menekki ML2 + ML3 ML4 Yhteensä bitumisivuely 2,0 3,0 m/katto-m² 5 10 % 0 5 % 5 15 % kattopalkit 1,1 1,4 m/katto-m² 5 10 % 0 5 % 5 15 % katealusta 4,2 8,3 m/katto-m² 7 10 % 0 3 % 5 10 % Seinän pystyrunko Teoreettinen menekki ML2 + ML3 ML4 Yhteensä Runkopuutavara 3 5 m/katto-m² 5 10 % 0 5 % 5 15 %
Menekit ja menetelmät 6 Työmenetelmä Aloitusedellytysten varmistaminen 1. Aloittavat työt Aloitusedellytysten varmistaminen 1. 1. Aloituspalaverissa käydään läpi vedeneristystyön aikataulu, kalusto, suunnitelmat, laadunvarmistus, työturvallisuus, työmenetelmä sekä vedeneristystyön mallityökäytäntö esim. kohde, laajuus, tarkastus. Aloituspalaveriin osallistuvat työtekijät ja työnjohtajat. Vedeneristystyön eteneminen suunnitellaan siten, että vedeneristys pystytään tekemään yhtäjaksoisesti valmiiksi. Suunnittelussa tulee huomioida, että rakenteissa olevan tai sinne työn aikana joutuvan kosteuden tulee päästä poistumaan. Ulkotiloissa avoimeksi jäävät eristeet suojataan kastumista vastaan työkatkosten ja -keskeytysten ajaksi. Varmistetaan, että tulityölle on hankittu tulityölupa ja että työmaalla on käytettävissä tarvittava alkusammutuskalusto. 2. Varmistetaan, että vedeneristämisen ja sen aputöiden yhteydessä ei ole päällekkäisiä työturvallisuutta ja työterveyttä haittaavaa tai vaarantavaa työvaihetta. Asennustyön eteneminen ja limitys muuhun työhön suunnitellaan mahdollisimman keskeytymättömäksi. Kaluston siirrot pidetään vähäisinä. Tarpeeton kulku työkohteessa estetään. 2. Aloituspalaverin asialista työturvallisuus työkohteen valmius ja korjattavat asiat aikataulu, liittyminen muihin töihin ja välitavoitteet materiaalit ja kalusto laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimet olosuhde- ja suojausvaatimukset 3. Työntekijöiden perehdyttäminen 3. Varmistetaan henkilökohtaisten suojavarusteiden saatavuus ja varmistetaan niiden käyttö. Rakennustyömaalla käytetään kypärää, turvajalkineita, työolosuhteiden edellyttämiä silmiensuojaimia ja huomiovaatetusta. Vedeneristystyössä käytetään suojavaatetusta ja -käsineitä sekä turvakenkiä. Tarvittaessa käytetään polviensuojia. Korkealla työskenneltäessä käytetään turvavaljaita, jos putoamissuojausta ei saada muuten järjestettyä. Kypärää käytetään työmaalla aina ulkona liikuttaessa ja sisällä nostoissa tai aina kun oman työkohteen yläpuolella työskennellään. Tulityössä käytetään oikean tummuusasteen CE-merkittyjä suojalaseja, palamattomasta materiaalista valmistettuja työvaatteita, kuulonsuojaimia sekä tarvittaessa raitisilmanaamaria. Suojausvarustuksen lisäksi työkohteessa tulee olla alkusammutuskalusto. Terveyshaittoja voidaan tulitöissä vähentää kohdepoistolaitteistolla. Käsisiirroissa ja -nostoissa kiinnitetään huomiota oikeisiin työasentoihin. 4. 2. Työntekijät perehdytetään työhön, työkohteeseen sekä olosuhteisiin, esimerkiksi työkohteen välittömässä läheisyydessä käynnissä oleviin töihin, työturvallisuustoimiin, nousuteiden, nostolaitteiden ja henkilönostimien käyttöön. 5. Tulityötä tekevillä työntekijöillä ja heitä valvovalla esimiehellä ja työnjohtajalla tulee olla voimassa oleva katto- ja vedeneristysalan tulityökortti. Tulitöissä noudatetaan työmaan tulitöiden valvontasuunnitelmaa. henkilökohtaiset suojavarusteet tulityöluvat ja -valvonta työntekijöiden perehdytys ja tarvittava työnopastus 4. 243.02 243.09 5. 243.06
Menekit ja menetelmät 7 Olosuhteet 6. Olosuhteet asennuspaikalla tulee järjestää sellaisiksi, että työssä saavutetaan vaadittu laatutaso ja työ pystytään tekemään turvallisesti. Vallitsevien sääolosuhteiden vaikutus vedeneristämiseen ja nostotyöhön selvitetään ennen töiden aloittamista. Nostoja ei tehdä, mikäli tuulen voimakkuus on yli 15 m/s. Kulkutiet, telineet, tikkaat ja elementit saattavat olla liukkaita lumen ja jään vaikutuksesta, telineet on pidettävä puhtaana lumesta ja jäästä. Varmistetaan, että olosuhteet vastaavat turvallisuusvaatimuksia (sähkö, valaistus, siisteys) sekä materiaalien vaatimuksia (lämpö, kosteus). Kun vedeneristystä tehdään matalissa lämpötiloissa (vähintään +5 C tai valmistajan ohjeiden mukaan) kiinnitetään erityistä huomiota vedeneristäjän työskentelyolosuhteisiin. Vedeneristystyötä ei saa tehdä vesi- tai lumisateessa. 6. 7. valaistus, alueen rajaus ulkopuolisilta riittävä lämpötila sääsuojauksen tarve Kaluston tarkistus 7. 3.Työssä tarvittavat koneet ja kalusto otetaan vastaan. Tarkistetaan, että koneet, laitteet, työtelineet ja siirtovälineet ovat kohteeseen sopivia, tarkastettuja, toimivia ja turvallisia. Nosturille tehdään tarvittavat käyttöönotto-, vastaanotto- ja toimintatarkastukset ennen nosturin käyttöä ja tarkastuksista toimitetaan tieto päätoteuttajalle. Koneet sijoitetaan siten, että niistä ei aiheudu vaaraa käyttäjälle ja muille työntekijöille tai työn vaikutuspiirissä oleville ulkopuolisille (kulkutie käytössä olevaan rakennukseen, yleinen jalkakäytävä jne.). Materiaalien vastaanotto ja siirrot 8. Materiaalit tilataan työmaalle oikea-aikaisiksi varastoimisen välttämiseksi. Materiaalien vastaanoton yhteydessä tarkastetaan materiaalien laatu ja toimituksen sopimustenmukaisuus laadun, määrän, pakkausten tiiviyden ja suojausten osalta. Tarvikkeiden pakkauksissa on oltava tuoteseloste, josta käyvät ilmi pakkauksen sisältö, käyttötarkoitus ja -tapa ja varastointitiedot. Valittujen tuotteiden tulee olla yhteensopivia vedeneristettävän alustan ja toistensa kanssa. 9. Materiaalit ja tarvikkeet varastoidaan ja niitä käsitellään siten, etteivät ne vaurioidu varastoinnin tai siirtojen aikana. Noudatetaan ohjeita materiaalien ja bitumipadan välisistä turvaetäisyyksistä. Käsisiirroissa ja -nostoissa on kiinnitettävä huomiota oikeisiin työasentoihin. Suunnitellaan turvalliset siirtotiet, nostojärjestys ja -jaottelu. Bitumituotteet varastoidaan kuivassa, varjoisessa paikassa, vedeltä ja lumelta suojattuna tasaisella alustalla valmistajan ohjeiden mukaan. Varmistetaan, että käytettävissä on REACH-asetuksen mukaiset käyttöturvallisuustiedotteet ja tuotteiden päällysmerkinnät vastaavat niitä. Jos jonkin aineen käyttö vaatii erityisiä turvallisuustoimia, työnantajan on ilmoitettava niistä työntekijälle etukäteen. 8. 9. 10. kaluston sopivuus ja kunto työvälineet materiaalien suunnitelmienmukaisuus Työkohteen vastaanotto 10. Työkohde otetaan vastaan. Työkohdetta vastaanotettaessa tarkastetaan, että rakenteet ja alusta ovat vedeneristyksen edellyttämässä valmiudessa ja täyttävät suunnitelmien vaatimukset. Peittyvät rakenteet ovat valmiina tarkastettuina ja hyväksyttyinä. Kohteen vastaanottotarkastuksesta kirjoitetaan muistio, johon merkitään havaitut virheet ja puutteet. Virheet ja puutteet korjataan ja tarkastetaan ennen töiden aloittamista. Välittömästi ennen työn aloittamista alusta kuivataan ja harjataan puhtaaksi.
Menekit ja menetelmät 8 11. Siirretään työssä tarvittavat koneet ja kalusto työkohteeseen siten, että ne ovat helposti saatavilla asennuksen edetessä.. 11. Työkohteen vastaanottotarkastuksessa tarkastetaan mm., että alusta on kiinteä ja tasainen, rakoja sekä jyrkkäreunaisia hammastuksia ei ole alustan läpäisevien rakennusosien esim. viemäriputkien paikallaan olo ja kiinnitys tarvikkeilla on varmennettu käyttöseloste Kohteen suojaus 12. 6. Vedeneristys tehdään sateelta, lumelta ja tuulelta suojattuna. Tarvittaessa käytetään sääsuojia tai lämmitettäviä suojakatoksia. Työnaikaisen kosteuden tulee päästä poistumaan rakenteesta. Suojausten kuntoa valvotaan, sillä suojaukset saattavat irrota tai vaurioitua työn kuluessa. Vialliset suojaukset korjataan tai vaihdetaan uusiin suojauksiin. Vedeneristystyössä on huolehdittava, ettei paloherkkiä materiaaleja joudu liekeille tai kipinöille alttiiksi tai ne on suojattava. Työtä ei saa tehdä vesi- tai lumisateessa. Lämpötilan tulee olla vähintään +5 C tai valmistajan ohjeiden mukainen. Työ pyritään tekemään yhtäjaksoisesti valmiiksi. Jos työ joudutaan keskeyttämään, keskeneräinen vedeneristys ja suojaamaton rakenne suojataan. tehtäväsuunnitelma ja työselostus tulityölupa, alkusammutuskalusto, vartiointi olosuhteet: lämpötila, kosteus alustan laatu valittujen materiaalien sopivuus ja käyttöselosteet turvalliset siirrot henkilökohtaiset suojavälineet 12. 13. Edistävät ja ylläpitävät työt 14. Bitumikeittimen käyttö Käyttö 13. 7. Bitumipadan tulee olla bituminsulattamiseen suunniteltu sekä alan tulityömääräysten mukainen. Asetetaan bitumipata suoraan ja tukevasti alustalleen ulkotiloihin. Käytössä tulee olla nestekaasuletku (vähintään 5 m), joka on varustettu letkurikkoventtiilillä ja 1,5 barin painesäätimellä. Bitumipadan läheisyyteen sijoitetaan ainoastaan yksi nestekaasupullo, jolla pataa lämmitetään. Padan läheisyydessä tulee olla tarvittava alkusammutuskalusto. Bitumipalot sammutetaan jauhesammuttimilla tai tukahduttamalla, ei koskaan vedellä. Padassa tulee olla tiivis, saranoilla varustettu kansi sekä lämmönsäätöautomatiikka tai metalliallas padan alla ylikiehumisen varalta. 14. 8. Tyhjää pataa ei saa kuumentaa, vaan pataan lisätään käytön mukaan bitumipaloja. Pata täytetään korkeintaan ylintä täyttöä osoittavaan merkkiin saakka, sillä bitumi turpoaa ylikuumentuessaan. Jäisiä ja märkiä bitumipaloja ei saa käyttää. Bitumi pilkotaan ennen pataan lisäämistä kuumenemisen nopeuttamiseksi. Valvonta 15. 9. Bitumipataan ei saa jättää lämpöä päälle ilman valvontaa. Patapoltin on suljettava taukojen ajaksi. Työmaalta poistuttaessa kaasupullo tulee sulkea pulloventtiilistä ja pata täyttää bitumilla palovaaran vähentämiseksi. 15. 16. Puhdistus 16. 10. Pata puhdistetaan säännöllisesti aina bitumityyppiä vaihdettaessa. Puhdistuksen yhteydessä liekki sammutetaan ja kuona kaavitaan pohjalta rei itetyllä puhdistuslapiolla. Pata huolletaan säännöllisesti. sammutuskalusto turvaetäisyydet valvonta padan täyttö ja puhdistus
Menekit ja menetelmät 9 Perustusten vedeneristys Alustan tasaus 17. 11. Perustuksista poistetaan esiinpistävät raudat ja laastipurseet. Eristettävä alusta tasataan vastaamaan vedeneristyksen vaatimuksia, vähintään puuhierrettyä betonipintaa. Sokkelin ja anturan liittymäkohta viistetään laastilla. Eristettävän pinnan tulee olla kuiva, jäätön ja lumeton. Puhdistusmenetlmiksi soveltuvat esimerkiksi teräsharjaus, hiekkapuhallus tai hionta. Tartuntasively 18. 12. Eristettävään pintaan telataan pystysuoraan tasainen ja yhtenäinen kerros bitumiliuosta tartunnan parantamiseksi. Epätasaisilla pinnoilla käytetään harjaa. Isoissa kohteissa voidaan käyttää ruiskua. Varmistetaan, että huokoiset kohdat täyttyvät bitumiliuoksella. Pinnan Ennen nostoja varmistutaan maapohjan kantavuudesta. Noudatetaan ohjeita materiaalien ja bitumipadan välisistä turvaetäisyyksistä. Kermivahvistus 19. 13. Sokkelin ja anturan liittymäkohdan vahvistukseksi liimataan tai hitsataan kumibitumikermi. Kermi painetaan tiiviisti paikoilleen sokkelia ja anturaa vasten. Kermin alareuna ulotetaan vähintään 100 mm anturan pystypinnalle. Kermin jatkoskohdat limitetään pituussuuntaisessa saumassa 100 mm ja päätysaumassa 150 mm. Läpiviennit 20. 14. Läpiviennit tiivistetään suunnitelmien mukaan erityisellä läpivientitiivisteellä, jossa on 150 mm leveä laippa ja metallinen kiristysrengas. Tiivistys tehdään ennen vedeneristyksen asentamista tai vedeneristyksen asentamisen yhteydessä. Bitumisively 21. 15. Eristettävä pinta sivellään yksinkertaisessa sivelyssä alhaalta ylöspäin ja kaksinkertaisessa sivelyssä ristiin. Bitumisively ulotetaan noin 100 mm sokkelin ja anturan liitoskohdan kermikaistan päälle. Varmistetaan, että edellinen sivelykerros on kuiva ennen seuraavan kerroksen sivelyä. Kermieristys 22. 16. Vaihtoehtoisesti perustusten vedeneristys voidaan tehdä kermieristyksenä. Kermi liimataan tai hitsataan kauttaaltaan perustusten pintaan. Kermieristys limitetään vähintään 150 mm sokkelin ja anturan liittymäkohdan kermin päälle. Kermin jatkoskohdat limitetään pituussuuntaisessa saumassa 100 mm ja päätysaumassa 150 mm. 17. 18. 19. 300 mm 20. 21. 22.
Menekit ja menetelmät 10 Perusmuurilevyn asennus 23. 17. Asetetaan perusmuurilevy nurkasta alkaen anturaviisteen yläreunan korkeudelle. Levy kiinnitetään perusmuuriin valmistajan ohjeiden mukaan täytön yhteydessä. Kiinnitettäessä perusmuurilevyä teräsnauloilla ja aluslevyillä varotaan tarpeettomasti rikkomasta bitumieristystä. 24. 18. Levy taivutetaan yhtenäisenä nurkkien yli vähintään 600 mm. Levyt limitetään 200 mm sivusuunnassa ja vähintään 100 mm pystysuunnassa toistensa päälle. Ylempänä oleva levy asennetaan aina päällimmäiseksi. 25. 19. Levyn yläreunan suojaksi naulataan peitelista valmistajan ohjeiden mukaan. Peitelista jää lopullisen maanpinnan peittoon. betonipinnan tasaisuus tasainen, peittävä sivelykerros sivelykerroksen ja kumibitumikaistan limitys sokkelilevyn limitys 23. 24. Parvekkeiden, tasojen ja tasanteiden vedeneristys Vedenpoisto 26. 20. Tarkistetaan, että alusta vastaa vedeneristyksen vaatimuksia. Parvekelaatan kallistuksen tulee yleensä olla vähintään 1:80. Vedenpoisto tulee järjestää sisäpuolisena vedenpoistona: syöksytorvi, jonka läpivientikappaleen laipat ovat vedeneristeen alla ja parveketasoon on suunniteltu ylivuotoveden poistoputki. Vaihtoehtoisesti vedenpoisto voidaan järjestää ulkopuolisena, hallittuna vedenpoistona. Alusta 27. 21. Varmistetaan, että betonilaatan kosteus ja ulkolämpötila ovat sopivat vedeneristystyölle. Betonilaatan pinnan tasaisuuden tulee vastata puuhierrettyä betonipintaa. Parvekkeen puurakenteiden tulee olla säänkestävää rakennuslevyä tai kyllästettyä puutavaraa. Katettu ja vedeneristetty parveke voidaan tehdä kyllästämättömästä puutavarasta. Levyjen saumat eivät saa muodostaa ristikuvioita. Alustassa ei saa olla 3 mm suurempia rakoja eikä jyrkkäreunaisia hammastuksia. Alustan tulee olla niin tasainen ja kalteva, ettei vesi lammikoidu vedeneristyksen päällä. 25. 26. vedenpoiston järjestäminen alustan kunto Telattava vedeneristys 28. 22. Vedeneristystyössä noudatetaan aina materiaalivalmistajan ohjeita ja tehtyjä suunnitelmia. 2-komponenttiset vedeneristysaineet sekoitetaan valmistajan ohjeiden mukaan. Sekoittamiseen käytetään puhtaita astioita ja vispilää. Massa sekoitetaan huolellisesti tasaiseksi ohjeistettuun paksuuteen ja käytetään ilmoitetun käyttöajan kuluessa. 27. 28.
Menekit ja menetelmät 11 29. 23. Eristettävät pinnat telataan vedeneristysaineella. Eristäminen aloitetaan taimmaisesta nurkasta, jolloin vältetään valmiin eristekerrokseen päällä liikkumista. Vedeneristys nostetaan pystypinnoille suunnitelmien mukaan. 30. 24. Vedeneristyskerrosten väliin asennetaan valmistajan ohjeiden mukaan vahvikenauha rakenteiden liitoskohtiin. Vahvikenauha painetaan lastalla tiiviisti kiinni märkään vedeneristyskerrokseen ja vedetään lastalla ilmakuplat pois nauhan alta. Nauhan jatkokset limitetään 100 mm. 31. 25. Ensimmäisen kerroksen annetaan kuivua valmistajan ohjeiden ilmoittaman kuivumisajan. Toisella eristyskerralla vedeneristysaine levitetään kuten ensimmäisellä kerralla mutta ristiin. puhtaat astiat massan sekoitussuhteet ja käyttöaika vahvistusnauhat ja -kankaat ristiinsively ylösnostot läpivientien tiivistäminen 29. 30. Kermieristys 32. 26. Vedeneristyskermi hitsataan tai liimataan eristettävään pintaan. Kermejä limitetään 100 120 mm toistensa päälle ja 150 mm kermien jatkoskohdissa. Betoniparvekkeissa vedeneristyksen päälle valetaan pintalaatta, puuparvekkeissa vedeneristyksen päälle tulee puuritilä. 33. 27. Vedeneristys nostetaan liittyvillä pystypinnoilla 300 mm valmiin pinnan yläpuolelle, mikäli parveke tai taso on kattamaton ja 150 mm, mikäli parveke tai taso on katettu. Mikäli parvekkeen tai tason etureuna on auki, vedeneristys ulotetaan laatan ulkoreunaan saakka ja kiinnitetään vesipelti kuten räystäillä. Läpiviennit 34. 28. Läpiviennit tiivistetään suunnitelmien mukaan erityisellä läpivientitiivisteellä, jossa on 150 mm leveä laippa ja metallinen kiristysrengas. Tiivistys tehdään ennen vedeneristystä tai vedeneristyksen yhteydessä. 31. 32. 33. 34.
Menekit ja menetelmät 12 Kynnys 35. 29. Parvekkeelle tai tasolle johtavan oven kynnyksen korkeuden tulee olla 80 120 mm laatan yläpinnasta mitattuna. Kynnyksen alle asennetaan 250 mm leveä kumibitumikaista, joka ulottuu vähintään 30 mm pintalaatan pystypinnalle. Kynnyksen ja kumibitumikaistan päälle kiinnitetään pelti. 35. kermieristeen huolellinen kiinnitys ylösnostot kynnysrakenne Suojaus 36. 30. Mikäli työ joudutaan keskeyttämään, suojataan keskeneräinen työ sateelta esimerkiksi muoveilla. Suojauksen jälkeen huolehditaan, että ylimääräinen kosteus rakenteista on poistunut ennen työn jatkamista. Vaurioiden korjaus 37. 31. Varotaan rikkomasta valmiin eristeen pintaa kiinnityksen aikana. Vaurioitunut eristys uusitaan vastaamaan suunniteltua laatutasoa. Vauriokohta paikataan riittävän kokoisella kermin palalla niin, että käytetään samaa kermiä, josta eristys on tehty ja että kermin pala ulottuu vähintään 100 mm vaurion reunoista. 36. 37. työnaikainen sääsuojaus kulkutiet vaurioituneen eristeen korjaus Kermin tartunnan testaaminen ns. kolmiokokeella (RT 83-10955) 38. Kermin tartunta alustaan tutkitaan viiltokokeella käsin vetäen, kun alustan pintalämpötila on +5 +25 C. Kermin läpi alustaan tehdään mattoveitsellä noin 100 mm pitkät viillot. Kermin kielekkeen päätä irrotetaan siten, että siihen pystyy tarttumaan. 39. Kermin kielekettä vedetään molemmin käsin alustasta kohtisuoraan.tartunta on riittävä, kun kermin kielekettä käsin tasaisesti vetäessä todetaan selvä vastus ja kermin kieleke irtoaa siten, että yli 50 %:lle irrotuskohdan pinta-alasta jää bitumia kiinni betoniin. Muussa tapauksessa poistetaan alustasta irti oleva osuus ja eristys tehdään siltä osin uudestaan. Kolmiokokeen kohta paikataan kuten kohdassa 36 on esitetty. oikea lämpötila tartuntatestille vastus vedettäessä ja yli puolet bitumista kiinni alustassa mittauskohdan korjaus 38. 39. Lopettavat työt Siivous ja jätteiden lajittelu 40. 32. Telineet ja työtasot tyhjennetään ja puretaan. Työvälineet, astiat ja telineet puhdistetaan ja varastoidaan asianmukaisesti. Jätteet lajitellaan ja kerätään kokooma-astioihin, joissa ne kuljetaan hyväksyttäviin hävityspaikkoihin. Suojaukset puretaan ja työskentelytila siivotaan. Työssä sotkeutuneet pinnat ja rakennuksen osat sekä piha-alue puhdistetaan huolellisesti vahingoittamatta puhdistettavia pintoja. 40. jätteiden lajittelu kohteen siivous
Menekit ja menetelmät 13 Työturvallisuus Henkilökohtaiset suojaimet Työmaalla käytetään aina suojakypärää, turvakenkiä, näkyvää vaatetusta ja silmiensuojaimia. Pölyävissä työvaiheissa hengityksensuojaimet. Tulityössä palamattomat suojavaatteet, tummennetut suojalasit, kuulonsuojaimet sekä tarvittaessa raitisilmanaamari. Työkoneiden käyttö edellyttää kuulonsuojaimia. Vedeneristyksessä käytetään henkilökohtaisia suojaimia: kypärää, turvajalkineita, suojavaatetusta ja suojakäsineitä, silmien- ja kuulonsuojaimia sekä tarvittaessa raitisilmanaamari. Alkusammutuskalusto Työmaalla tulee olla tulityöluvan edellyttämä alkusammutuskalusto, vähintään yksi 12 kg:n 43 A 183 B-C-teholuokan (A-Blll-E) käsisammutin ja lisäksi tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava käsisammutin tai kaksi 6 kg:n 27 A 144 B-C -teholuokan (A-Blll-E) käsisammutinta. Tilapäiselle tulityöpaikalle voidaan tulityöluvassa määrätä lisäksi muutakin sammutuskalustoa. Varmistetaan, että sammutuskalustosta toimii ja sitä osataan käyttää. Olosuhteet Lumen ja jään aiheuttama liukkaus kulkuteillä, telineillä ja henkilönostimissa on aina otettava huomioon ja pyrittävä poistamaan aina, kun se on mahdollista. Telinetyötä ja nostoja ei tehdä liian kovalla tuulella. Sääsuojien ja katosten peitteet pidetään lumettomina ja huolehditaan, että peitteisiin ei synny vettä kerääviä alueita. Bitumipata Huolehditaan bitumipadan vartioinnista, huolellisesta kuumentamisesta, täytöstä, sammuttamisesta ja puhdistuksesta. Kylmäliimaus tai liuotinaineet Kylmäliimauksen tai liuotinaineiden käytön yhteydessä ei saa käyttää kuumaa ilmaa tai avotulta haihtuvien liuotinaineiden syttymisherkkyyden takia. Tupakointi on ehdottomasti kielletty. Nostot Mikäli nostolaitteen käyttäjä ei voi koko ajan valvoa taakan liikkumista, on käyttäjällä oltava apuna merkinantaja. Nostot suunnitellaan niin, etteivät ne aiheuteta vaaraa muille työmaalla työskenteleville. Sääolosuhteiden vaikutukset tulee myös huomioida. Käyttöturvallisuustiedotteet Varmistetaan, että käytettävien tuotteiden käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla ja aineiden käyttöpakkauksissa on REACH-järjestelmän edellyttämät varoitusmerkinnät. Jos jonkin aineen käyttö vaatii erityisiä turvallisuustoimia, työnantajan on ilmoitettava niistä työntekijälle etukäteen. Putoamisturvallisuus Putoaminen on estettävä ensisijaisesti rakenteellisilla esteille: kaiteilla tai kaide-elementeillä ja suojaverkoilla. Ellei rakenteellinen putoamissuojaus ole mahdollista, käytetään henkilökohtaisena putoamissuojaimena turvavaljaita ja itsetoimivalla pituuden säätimellä varustettu varmistusköyttä, joka on kiinnitetty esim. nostokorin varmistuspisteeseen tai muuhun kiinteään rakenteeseen. Telineissä tulee käyttää kaiteita, kun putoamiskorkeus työtasolta on 2 metriä tai enemmän. Myös tätä alempana tulee käyttää kaiteita, jos putoamisesta aiheutuu erityinen tapaturman tai hukkumisen vaara. Kiinteän rakenteen ja kaiteettoman työtason väliin jäävän aukon koko saa olla enintään 0,25 m, suuremmat aukot on suojattava kaitein. Kaiteen korkeuden on oltava vähintään 1 metri ja kaiteessa on oltava välijohde ja jalkalista. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös esim. kaide-elementtiä, verkkoja ja levyjä. Minkään johteen alapuolinen vapaa tila ei saa ylittää 0,5 metriä. Työasennot Huolehditaan oikeista työasennoista. Pyritään työskentelemään selkä suorana ja pitämään kädet hartiatason alapuolella. Työtasoja käytettäessä niiden tulisi olla oikean korkuisia ja tukevia. Nostoissa ja siirroissa käytetään apuna nostokoukkuja ja -hihnoja sekä muita nostoapuvälineitä. Pukkeja, jatkovarsia ja muita vastaavia työskentelyä helpottavia apuvälineitä käytetään tarvittaessa. Työhön opastus Varmistetaan, että työntekijä on perehtynyt työhön, työolosuhteisiin ja työturvallisuuteen. Työhönopastuksen antaa työnjohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Tutustutaan puutavaratoimittajien ohjeisiin. Työkoneet Varmistetaan, että työkoneille on tehty käyttöönottotarkastus ja vaaditut määräaikaistarkastukset. Koneet ja laitteet tulee näiden vaatimusten lisäksi tulee tehdä vastaanottotarkastus työmaalla mm. kuljetusten aikaisten vaurioiden varalta. Työskentelyn aikana noudatetaan laitteiston käyttöohjetta. Koneiden turvallisuusominaisuuksien, kuten turvakytkinten, hätäkatkaisijoiden ja estolaitteiden toimintaa ei saa kytkeä pois päältä tai vahingoittaa. Tulityöt Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla edellyttää aina kirjallista tulityölupaa. Tulityöluvassa määrätään turvallisuustoimenpiteet, joita on noudatettava ennen tulityön aloittamista, tulityön aikana ja sen jälkeen. Vedeneristämisen tulitöitä tekevältä vaaditaan katto- ja vedeneristysalan tulityökortti. Tulitöiden aikana ja jälkeen tulee järjestää valvonta mahdollisten kipinöiden aiheuttamien tulipalojen varalta vähintään tunnin ajaksi keskeytysten ja työn tekemisen jälkeen. Tulityöpaikalla tulee olla alkusammutuskalusto.tulitöiden aikana ja jälkeen tulee järjestää valvonta mahdollisten kipinöiden aiheuttamien tulipalojen varalta vähintään tunnin ajaksi keskeytystenja työn tekemisen jälkeen. Tulityöpaikalla tulee olla alkusammutuskalusto. Ensiapu Työmaalla tulee olla vähintään yksi ensiavun antamiseen perehdytetty henkilö, paarit mahdollisen tapaturman uhrin siirtoa varten sekä ensiapuvälineet ja hoitoon sopiva huonetila.
Menekit ja menetelmät 14 Työturvallisuus Siisteys, tarkastukset Työmaan ajotiet, purku- ja lastauspaikat Ilmoitukset Huolehditaan asennuspaikan yleisestä järjestyksestä, ylimääräisten rakennusaineiden ja työvälineiden poistamisesta ja rakennusjätteiden siivoamisesta asennuspaikalta. Huolehditaan työkohteen siisteydestä ja turvallisuusvaatimusten täyttämisestä sekä työmaatarkastuksista ja vikojen korjaamisesta. Varmistetaan, että rakennustyömaan ajotiet, purkaus- ja lastauspaikat ovat kantavuudeltaan ja leveydeltään käytettävän kuljetuskaluston vaatimusten mukaisia. Ajotiet järjestetään siten, että ne eivät tarpeettomasti risteä työmaan kulkureittien kanssa. Rakennuksessa työskenteleville tai siinä asuville ihmisille on tiedotettava eristystyöstä ilmoitustaulujen ja varoituskylttien avulla. Tarvittaessa piha-alue rajataan lippusiimalla. Bitumipadan turvaetäisyydet (RT 85-10851) Materiaali varastoidut nestekaasupullot tulenarat materiaalit puutavara telineet kermirullat bitumipakkaukset käytössä oleva nestekaasupullo Turvaetäisyys 10 m 6 m 6 m 6 m 6 m 4 m 2 m
Menekit ja menetelmät 15 Yleiset työturvallisuusriskit Työnosa Riskitekijä Seuraus Varautuminen Kaikki työvaiheet Pöly, roskat Silmätapaturmat Käytetään kevyitä suojalaseja tai kasvovisiiriä aina työmaalla. Pöly Herkistyminen pölylle Työkoneissa konekohtianen pölynpoisto. Suojaus tuoteselosteen mukaan. Huono ergonomia Työkoneet Lämpötila Melu Työntekijän nivelten ylirasittuminen Sormien leikkautuminen, nirhaumat, haavat Paleltumat, putoamisvaara Kuulon heikkeneminen, tinnitus Työasennot pyritään pitämään mahdollisimman vähän selkää, polvia ja ranteita rasittavana. Huolehditaan nostinten, porakoneiden, ym. työkoneiden käytössä turvallisista työmenetelmistä. Käytetään suojakäsineitä. Kylmällä ilmalla huomioidaan myös vähäisen tuulen vaikutus ja pukeudutaan sää tilaa vastaavalla tavalla. Voimakas tuuli ja tuulenpuuskat vaarantavat nostot. Käytetään kuulonsuojaimia. Henkilökohtainen suojavarustus aloittavat työt asennustyö lopettavat työt työkoneiden käyttö putoamisvaarallinen työ
Menekit ja menetelmät 16 Materiaalit, koneet ja kalusto Taulukossa esitetään eri suunnitelmaratkaisujen vaatimat materiaalit, työvälineet, koneet ja kalusto. Lisäksi jokaisessa työssä tarvitaan kirvesmiehen varustus sekä kohteesta riippuen nostokalusto ja -astiat, telineet, putoamissuojaus, jäteastiat, valaistus, kohdelämmitys, sääsuojat, alkusammutuskalusto sekä sammutusraivauskalusto: pistosaha, kirves, sorkkarauta, suojapeitteet. Rakenne Materiaalit Perustuksen, parvekkeen tai tason vedeneriste Tartuntasively, bitumisively Bitumiliuos Kaasuletku, kaasupullot, bitumipata, bitumiämpäri, bitumiharjat, lapio Liimaus Aluskermi, tarvittaessa välikermi, pintakermi, Mattoveitsi, teräslasta, harjat, telat, kuivauslasta, silikonipuserrin, vesivaaka, värilanka, bitumiliima, läpivientitiivisteet, silikonia, suojakiveys, tippapelti, kuumasinkityt huopanaulat, kuumailmapuhallin, kannu ruuvit, tarvittaessa suojakiveys Hitsaus Aluskermi, tarvittaessa välikermi, pintakermi, läpivientitiivisteet, silikonia, kuumasinkityt huopanaulat, tarvittaessa suojakiveys, tippapelti Mattoveitsi, teräslasta, harjat, telat, kuivauslasta, silikonipuserrin, vesivaaka, merkintäliitua, kuumailmapuhallin, nestekaasupoltin Vedeneristyksen suojaus ja salaojituskerros Perusmuurilevy, kiinnikkeet ja reunalista Telattava vedeneristys Pohjustusaine Pohjustusaine Lasta, tela tai sivellin, vatupassi, kumihanskat 2-komponenttisen vedeneristysaineet Liuos ja reaktiojauhe Sekoitusastiat, vispilä, kumihanskat Nurkkien ja saumojen vahvistaminen Vedeneristysaine, vahvikenauha Mattoveitsi, lasta, tela tai sivellin, vatupassi, kumihanskat, pihdit Läpiviennit Läpivientikappale, vahvikenauha, vahvikekangas, Mattoveitsi, lasta, tela tai sivellin, vatupassi, kiristysrenkaat, silikoni kumihanskat patruunapuristin, pihdit Vedeneristyskerrokset Vedeneristysaine Lasta, tela tai sivellin, vatupassi, kumihanskat Vedeneristyksen työskentelylämpötilat (RIL107-2012) Taulukossa on esitetty alimmat ohjeelliset lämpötilat, joissa työtä voidaan suorittaa ilman erityisjärjestelyjä tai valmistajan erityisohjeita. Edellytyksenä on, etteivät kermit auki rullattaessa halkeile. Materiaalit Kumibitumikermi 20 C Muovibitumikermi 10 C Liuokset 10 C Suojakivetyksen kiinnitys + 5 C Bitumikermit vedenpaine-eristyksenä + 5 C Vähimmäislämpötila Emulsiot + 10 C Lämpötilan säilyttävä vähintään 24 h. Jos lämpötila on korkeampi, voidaan vaadittua kestoaikaa vastaavasti lyhentää. Kermien kiinnitys (RT 85-10851) Kiinnitystapa Vaatimukset Menekki Tartuntasively puhdas, tasainen, kuiva alusta 0,3...0,5 kg/m2 ei saa syntyä lammikoita sisätiloissa tuuletus kunnes sively on kuivunut Liimaus yhtenäinen, samanpaksuinen bitumikerros 1,5 kg/m2 bitumi ei saa jäähtyä ennen kiinnitystä ei ilmakuplianoin Hitsaus vain kuumentamalla kiinnitettäviksi tarkoitetut kermit kuumennetaan kermiä koko leveydeltä varmistetaan saumojen tiiviys
Menekit ja menetelmät 17 Ulkopuolisen vedeneristyksen laadunvarmistus Tarkastukset ja palaverit Ennen Aloituspalaveri Työmaatarkastukset Työkohteen vastaanottotarkastus Aineiden, tarvikkeiden ja valmisosien vastaanottotarkastus Mallityö / koeasennus Aikana Työn tarkastus Jälkeen Itselleluovutus Valmiin työn luovutus Aloituspalaverissa sovitaan työn toteutukseen liittyvät asiat, kuten asennus- ja laatusuunnitelmat; varastoinnin, säilytyksen ja suojausten hoitaminen; vastuuhenkilöt, laadunvarmistus- ja työturvallisuusasiat, aikataulu sekä työajat. Aloituspalaverista tehdään muistio, johon kirjataan mahdolliset muutokset. Muistio liitetään työmaa-asiakirjoihin. Käytettävien koneiden ja laitteiden yms. kunto ja toimivuus tarkastetaan ja varmistetaan niiden sopivuus tehtävään työhön ja työkohteeseen. Tarkastukset tehdään ennen koneiden ja laitteiden käyttöönottoa. Kirjataan tiedot työmaapäiväkirjaan. Tarkistetaan bitumipadan, nestekaasuletkujen sekä sähköjohtojen kunto. Padassa tulee olla tiivis kansi sekä yli 50 l padassa lämmönsäätöautomatiikka ja alle 50 l padassa metalliallas padan alla. Huonokuntoinen kalusto tulee uusia. Nestekaasulaitteissa tulee pulloventtiilin jälkeen olla paineensäädin ja letkurikkoventtiili. Käsipolttimessa tulee olla jalusta, joka estää liekkiä suuntautumasta alustaan, kun poltinta ei käytetä. Tarkistetaan työkohteen valmius. Tarkistetaan, että alusta on valmis ja suunnitelmien mukainen. Varmistutaan, että työ voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti. Alustan kosteus mitataan. Katealustan tulee olla kuiva, puhdas, kiinteä, tasainen, taipumaton, lumeton ja jäätön sekä määrätyn kaltevuuden mukainen. 3 mm suurempia rakoja ja jyrkkäreunaisia hammastuksia ei sallita. Suuremmat hammastukset tulee tasata 1:5 kaltevuuteen. Läpäisevät rakennusosat, reunalistat ovat paikallaan. Varmistetaan nostokoneiden alustan kantavuus ja riittävä tasaisuus. Vastaanottotarkastuksesta kirjoitetaan muistio. Tarkistetaan tarkastetaan rahti- ja kuljetuskirjojen paikkansa pitävyys sekä tarkastetaan mahdolliset kuljetus- ja käsittelyvauriot. Tarkastetaan tuoteselostuksista vastaanotettavat puutavaran asiakirjojen mukaisuus. Varmistetaan, että käytettävissä on REACH-asetuksen mukaiset käyttöturvallisuustiedotteet ja tuotteiden päällysmerkinnät vastaavat niitä. Rakennusrunkoon käytettävillä rakennustuotteilla tulee olla CE-merkintä. Tuotteen suoritustasoilmoitusten (DoP) tulee vastata CE-merkintietoja. Käytettyjen rakennustuotteiden suoritustasoilmoitukset tulee arkistoida ja niiden käytössä on noudatettava asennusohjeita ja niiden toteutus on tarkastettava. Rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksiin kuuluu huolehtia mm. 1. Suunnitteluasiakirjoissa on rakennustuotteilta vaadittavat ominaisuudet ja vaatimustasot esitetty siten, että valittaessa suunnitelmien mukainen tuote rakennuksen olennaiset tekniset vaatimukset (viranomaisvaatimukset) täyttyvät MRL 152 :n mukaisesti 2. Rakennustuotteiden suoritustasoilmitukset (DoP:it) osoittavat rakennukseen kiinnitettävien rakennustuotteiden olevan suunnitelmien mukaisia 3. Rakennustuotteiden ilmoitettuja ominaisuuksia osoittavat suoritustasoilmoitukset (DoP:it) arkistoidaan ja käytettyjen tuotteiden jäljitettävyys varmistetaan (mm. CE-merkintätiedot) 4. Rakennustuotteet on kiinnitetty/asennettu rakennukseen suunnitelmien ja tuotetta koskevien asennusohjeiden mukaisesti ja toteutuksen tarkastus on suoritettu. Mallityö tehdään ennalta sovitusta alueesta, yleensä ensimmäisestä osakohteesta. Mallityön tekevät samat henkilöt samoilla menetelmillä, välineillä ja tuotteilla, joilla varsinainen työ tullaan tekemään. Mallityö tehdään riittävän suurelle alueelle niin, että työmenetelmä vastaa varsinaisessa työssä käytettävää menetelmää. Mallissa tehdään suunnitelmien mukaiset laadunvarmistuskokeet esim. kermin tartunnan testaaminen sekä tarkistetaan työmenetelmän ja tuotteiden soveltuvuus kohteeseen. Työn tulee täyttää myös esteettiset laatuvaatimukset. Rakennuttaja, suunnittelija ja urakoitsija tarkastavat ja hyväksyvät mallityön. Mahdolliset muutokset ja korjaukset tulee tehdä ja hyväksyä ennen seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä. Mallitöiden tarkastamisesta kirjoitetaan muistio, joka liitetään työmaa-asiakirjoihin. Kaikki työn laatuun vaikuttavat asiat ja laadunvarmistuksen edellyttämät toimenpiteet kirjataan esim. työmaapäiväkirjaan. Kirjattavia asioita ovat esim. sää, ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus, tehdyt laadunvalvontakokeet ja -mittaukset ja niiden tulokset. Laadunvalvontakokeet tehdään suunnitteluasiakirjojen mukaisesti. Työn aikana seurataan toteutuvan asennuksen laatua ja verrataan sitä hyväksyttyyn malliin. Poikkeamien syyt selvitetään ja korjataan välittömästi. Ennen pääurakoitsijan vastaanottotarkastusta ja työn luovutusta rakennuttajalle pidetään itselleluovutus. Tarkistetaan luovutussuunnitelman mukaisen tarkistuslistan avulla työ. Puutteet ja virheet korjataan ennen pääurakoitsijan vastaanottotarkastusta. Työn päätyttyä kootaan luovutusasiakirjat ja mahdolliset käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka luovutetaan rakennuttajalle. Samalla tarkistetaan valmis työ ennen työn luovutusta rakennuttajalle. Rakennuttaja, suunnittelija ja urakoitsija tarkastavat valmiin työn, vertaavat tuloksia asiakirjoihin ja hyväksyvät valmiin työn. Työn tarkastamisesta, mahdollisista huomautuksista ja korjausehdotuksista kirjoitetaan tarkastuspöytäkirja. Puurunkotyön vastaanottotarkastuksessa luovutetaan rakennuttajalle tarvittavat tiedot asennetusta puurungosta.
Menekit ja menetelmät 18 Käyttöesimerkki Työnsuunnittelua varten on laskettava kohteen työmenekit, työosien kestot ja materiaalimenekit. Vedeneristettävää perustusta on 140 m². Telineitä ei tarvita. Perustuksiin tehdään liuossively, jonka päälle kiinnitetään kermi kauttaaltaan hitsaten. Tiivistettäviä läpivientejä on kaksi kappaletta. Materiaalimenekki Työnosa Teoreettinen menekki Lisämenekkii Yhteensä Perustusten vedeneristys - bitumisively - kermieristys 140 m² 1,15 m²/m² 1,15 = 185 m² Työmenekit ja kestot Työnosa Määrä Työnosan työmenekki Yhteensä Aloittavat työt 140 m² 0,015 tth/m² = 2 tth Perustuksen vedeneristys liuossively 140 m² 0,02 tth/m² = 3 tth kermi 140 m² 0,11 tth/m² = 15 tth läpivientien tiivistys 2 kpl 0,5 tth/m² = 1 tth Lopettavat työt 140 m² 0,1 tth/katto-m² = 1 tth = 22 tth Suoritemäärän vaikutus +0 % = +0 tth Kokonaistyömenekki = 22 tth Työnkesto, 3 työntekijää 22 tth / 8 tth/tv / 1 RAM = 3 tv Yhteensä Työtunnit = 22 tth Kesto = 3 tv
Menekit ja menetelmät 19 Kirjallisuus Viranomaismääräyksiä ja -ohjeita Valtioneuvoston asetus rakennustyön työturvallisuudesta (205/2009) Valtioneuvoston päätös henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993) Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) RT RakMK-21183. Ohjeet 2001. B10 Puurakenteet. Ohjeet 2001. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (2001). + lisälehti. (2005) RT RakMK-21183_L. Lisälehti 2005. B10 Puurakenteet. Ohjeet 2001. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (2001). - lisälehti. (2005) Ohjeita ja standardeja RT 14-11016 RunkoRYL 2010 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen runkotyöt. Rakennustieto Oy. Helsinki 2010 RT 86-10563 Parvekerakenteet. Rakennustieto Oy. Helsinki 1995. RT 83-10955 Perustusten ja perusmuurien veden- ja kosteudeneristys. Rakennustieto Oy. Helsinki 2009 RT 83-11032 Vedenpaineen eristys. Rakennustieto Oy. Helsinki 2011 KH 93-10544 Parvekkeiden korjaustarve ja uusiminen. Rakennustieto Oy. Helsinki 1989 Rakennusmateriaalien suojaus työmaalla, Koski Hannu, Kauranen Hannu, VTT Rakennustekniikka. 2000. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 32. Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet. Työsuojeluhallinto. Tampere. 2010. RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohje. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Helsinki. 2013. RIL 142-2010 Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Helsinki. 2010. RIL 240-2006. Puurakenteiden laadunvarmistus. Suunnittelu - valmistus - työmaatoteutus - käyttö. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Helsinki. 2006. RIL 250-2011. Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Helsinki. 2011. Ratu-kirjallisuus Ratu KI-6018 Rakennustöiden turvallisuusohjeet. Raturva 2. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2010. Ratu KI-6016 Rakennustöiden laatu 2014. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2013. Ratu KI-6024 Rakennushankkeen työturvallisuus. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2013. Ratu KI-6022 Rakennuskoneiden käyttöturvallisuus. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2012 RatuTT 07-00811 10 kysymystä. Omaksi ja kaverin turvaksi (Telinetorstai 2009). Sisältää myös kieliversiot sv, en, et, ru RatuTT 14-00913 Tulityöt, suojeluohje. Rakennustieto Oy. Helsinki 2014 Ratu C2-0299 Rakennustyömaan aluesuunnittelu. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2007. Ratu 0315 Massapäällystystyö. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2008. Ratu 0431 Vedeneristys, vesikaton vedeneristys. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2015. Ratu 0433 Vedeneristys, sisäpuolinen vedeneristys. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2015. Ratu S-1180 Työmaan laatusuunnitelma. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1997. Ratu 1206-S Vesikatot, kermikatteet. Tehtäväsuunnittelu - aliurakka, työkauppa. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2003. Ratu S-1211 Työmaatekniikka, nostot ja siirrot. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2004. Ratu S-1218 Rakennustöiden putoamissuojaus. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2007. Ratu S-1214 Työmaan aputyöt ja huolto. Työmaatekniikka - Rakennusten suojaus, työmaatilojen huolto, työmaakuljetukset, työnaikainen siivous, loppusiivous. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2005. Ratu S-1215 Työmaan laadunvarmistus, tarkastukset ja mittaukset. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2006. Ratu S-1223 Rakennustöiden putoamissuojaussuunnitelma. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2009. Ratu S-1225 Pölyntorjunta rakennustyössä. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2009. Muita julkaisuja Ryhdyttäessä tulityöhön. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Helsinki 2014. Ryhdyttäessä kattotulityöhön. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Helsinki 2014. Hietavirta, et al. Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen 2011-2012. Rakennusalan kustantajat RAK. Helsinki. 2011. Vedeneristemateriaalivalmistajien tuotekansiot ja käyttöohjeet