HiSTORIALLINEN KATSAUS On sanottu, etti Terijoki on tyypillinern rajaseutupaikkakunta. EikA syytta. Onhan se tassa aivan rajapenkereella. idasta tulevien tuulien alinomaa huuhdeltavana. Jos mika seutu, niin juuri tamd, on saanut taysin tuntea, millaista on ollut rajamuurina it5istii valtaa vastaan. Rajaseudun oloja kun arvostellaan, ei usein muisteta, mista viat johtuvat. Tdssb tahdomme lyhyesti viittailla syihin, mista pohjautuu Kannaksen ja ennenkaikkea seutumrne taloudellisesti ja henkisesti,,heikko elama". Rajaseudun suurimpana vitsauksena ovat aina sodat. Ruotsin ja VenbjAn valisissii sodissa on tama seutu aina ensimmaiseni saanut tuta sodan kauheudet. Linnankoski sanoohn sattuvasti:,,siin' on ratsut, siin' on raipat, siini sukset, siina raudat; meidiin pirtit ensi kokot, meidan aitat ensi verot, meidhn naisen ensi kyynel". Kuinka kauan asukkaita juuri tallb Terijoen paikalla on elinyt, on vaikea sanoa. Jo 1500 luvulla mainitaan Terijoen olleen tavallista suuremman kylan, parhaan paikan AyrApliiissA. Siis asutusta on jo ollut aikaisemminkin. Muutamat rahal<iyddt eivat myriskban anna tarkempaa selitystd, viittaavat vaan samoihin aikoihin. Mutta lukemattomien sotien ja vainoretkien hiivittamdnh se on saanut olla. Kun me mainitsemme thrkeimpiii sotatapahtumia n5illh seuduilla on meiddn usein puhuttava Terijoen oloista Kivennavan yhteydessa, johon Terijoki ennen kuului. 1495 hbvittivdt venhlaiset Kivennavan autioksi. 1544 hy<ikkhsi venilaiset rajan yli Terijoelle ja rytistivai Terijoen. TAmi
aika oli yhtenaista sissisotaa. Suomalaiset maksoivat vierailun,,menivit iajan yli, -i. viljeliv1t venil?iisten maita, venhlaiset tulivat taas vieraisille n. e. 1546 tekiviit venblaiset taas rydsttiretken, laajentaen sen koko pitiijaa kitsittaviksi. He veivat mukanaan 40 hevosta ja polttivat 300 kuormaa heinib. PitAj?i tuli niin havite$ksi, ett:r iai vain 2 hevosta Kivennavalle. Saadakseen rajatle jotain turvaa, piibttivat ruotsalaiset rakentaa puulinnoitukien (iuennavalle, nykyisen pappilan kohdalle. Se rakennettiin 1552. Useita hyitkkayksia tekivit rrenalhiset linnaa vastaan, sa' malla rasittaen ja havittden meidhnkin seutuamme, sellaisia hytikkayksia tapahtui 1554, 1555 ja 1556' Viimeksimainittuna vuonna menivat vinalaiset Uudenkirkon kautta lzltrelle Viipuria ja suomalaiset peraantyessaan polttivat Kivennavan linnan. NAmZi ajat olivaf mita iasittavampia. Taytyi tehdh linnoitustiiita, valmistaa aseita, kilpia (kilpia tehtiin m. m. laudoista) hankkia muo' naa. Sitten tuli vihollinen ja ryiisti miti oli, poltti talot. Eika siinb kyllin. Vihollinen myi haltuunsa joutuneita miehizi orjiksi ruinosti, l0 v. $ttiija 5 altymista (15 kop.). 1557 oli kiiyhyys niin suuri nailla seuduill4 ettli syiitiin akanoita. Monesta kylastit kuten Kuokkalasta ja ehka Terijoeltakin olivat asukkaat sukupuuttoon kuolleet. TAmdn huomasi kuningaskin ja han huornasi kurjuuden syyt omalla tavallaan. Hbn sanoo kirielmissa6n:,,kun karjalaiset ovat rauhattomia ja juoppoja, pita?i naille seuduille tuoda asukkaita Uudeltamaalta ja karjalaiset siirthii yliimaihin". SiinA Karjalan moittijain kantaisa! 1560 venalbiset polttivat Kivennavan pitajasta 98'/, veroa. Sitten tuntuu olleen muutamia rauhallisia vuosia, mutta elarnli ei pa6ssyt kohoamaan, koskapa Pontus de la Cardiel asettama toirnikunta (1580) ilmoittaa autioita tiloja olleen Kivennavan pitaj:issli 221. Miten suuri timd summa on, kabittaa, kun tietaa, etta v. 1753, siis parisataa vuotta myiihemmin, oli Kivennavalla taloja 248. Ponius de la Cardie oli sotainen herra, han rasitti talonpoikia puolustustdilla, kiiytti heita vakoojina. EttA hh'nen kouransa kylaammekin kuritti, siita puhuvat,,pontuksen sillat", joita esi-isamme saivat tehdli liihellii oleville soille. Verohelpoituksia hiin kyllb soi. Elbmii jatkui yhtzi surkeana, tilat rappeutuivat, elbma 1600 luvulla oli nbill6, seuduilla niin surkeaa, ettb puolalaiset kehoittivat suomalaisia kapinaan Ruotsia vastaan' Suurempia taiste' luja mainitaan taas 1703. 1704 oli raskaan murheen vuosi. Vil' lipetoina riehuivat venhlhiset. Naiset ja lapset raiskattiin. Mio hi5 myytiin orjiksi venblaisille, hengesta maksettiin 5-6 riksii. 1707 havitettiin miltei koko pitajii. Seuraa sitien vuosi l7l0' tiirkein tapaus Karjalan historiassa' Silloin Viipuri valloitet-
tiin ja sith seurasi naille seuduille suuri kirsimys joutua sadaksi vuodeksi reviistyksi irti muusta Suomesta. Mutta palatkaamme vielb naihin sotavuosiin. Jokainen hyvin ymmartad,, etteivd,t ndmb seudut paisseet kukoistamaan ollessaan aina sodan jaloissa. Eikii siinii, kyllin. Ruotsalaiset virkamiehet ryiistivht minka ennbttivat. pakoittivat asukkaita heille rajan tuoltapuolen hevosia varastamaan, palkaksi saivat ihmiset 50 pin_ nii hevosesta. SotavAelle taytyi rakentaa maanteita, antaa muonaa. Sotien aikana taytyi asua metsissa. Terijoen la,hellli metsiissa ltiytyy jliiinntiksiii tillaisista piilopirteistzi. Voi sanoa, ettd se tiet2ra elaneensb, joka on rajalla el5nyt. Mutta am,mottavat j5lkensa ovat mytishn lafrjoitusmaa-olot niihin seutuihin jhtthneet. Paljon olisi niisth keriottava, mutta olemme pakoitetut vaan lyhyesti niisfii mainibemaan. Kivennavalla ovat lahjoitusmaaherroina hallinneet Ruotsin aikoina useat piispat, sotaherrat ja virkamiehet. Heille annettiin useasti vaan osia pitlijzista. pari senta?n lienee hallinnut koko pitajaii. Venijhn alle jouduthra alkaa varsinainen lahjoitusmaa-aika. Viipurin linnan paallikko Matvej Nejelow sai lahjoitusmaaksi 18 kyliia v. 1715. Kun hiin sitten v. tiz3 kuoli, sai hinen tiitinsa Anisia Kirilowna Tolstoi maat. HAnen jilkeensa hallitsi naita Nejelewin lesh. V. 174l sai maat kenriali Dimitri Schepelew ikuiseksi omaisuudekseen. Schepelew'iltA ne joutuivat kreivi Schuvalow-suvulle. Sitten mainitaan ornistajina ]9cherni99tr9w, Soltikow, Orlow, Melew, VenAjlin tykistiihallitus, Uhtornskij, Neronoff, Pankkihuone Meyer & tumpp. Millaista oli se aika, sith ei tarvinne kuvata. SitA voi verrata maa-orjuuteen. Muu,tamia esimerkkejl tekee mieli mainita. paivirttjiti piti suorittaa taalla,,pietarissa ja Kronstadfissa. (Kronstadt kuululi ennen Kivennapaan, mutte erotettiin Suomesta Uudenkaupungin rauhassa 1721.) Mielivaltaisesti maar2ittiin veroja. Mebiii ei saanut kayttai. Kuvaavana seikkana mainittakoon, etta talonpojille annettiin polttopuiksi vuodessa toisille 2, toisille 3 n. s. rankasyltd. Mihin se riitti? Jos menit ottamaan metsistii ja kasakka sinut tapasi, oli heti suoritettava I rupla, muuten jouduit voudin tuomittavaksi. Usein kasakka iski metsdssh olijan kuoliaaksi. ErAs vanha murnmo kertoi Terijoella tapahtuneen tarinan:,,oli aatto, joulu-aatto.. Pere pirtissa pienessa, pdrevalkean valossa... Pieni tyt<in tylleriiinen, isan polvelle pyrkivi, jopa sylihin saapi... -,,lsb kulta, joulukuusi tuo jo tupahan',..
S?irAhti islin syda,nalassa. Miten han metsilhicl menevi kun on kovin kiellet$na'metsin otto... Ei hellitb helpolla lapst... -,lsh kulta" joulukuusi.." Vaikea on vanhuksella.. Miet'tivi mita tehda.. ' -,IS kulta tuo joulukuusi".. Synkkenevi isin silmii... Itkevi, rukoilevi rakas lapsi... Voitti isin viimein lapsi... Otti kirveen olallensa.. Ijiksi lahti ish... MetsAdn meni... Kaatoi kuusen pienen pienellensi... Kuuli kasakka iskut... Siihen saapui... Ish halki isirn otsan... Kaatui kuusensa vierehen"... Rakennusta varten annettiin vuodessa 20 hirttii. Jos asunto rdnsistyi, miten rakernat sitten uuden? Viisi vuotta meni ennenkuin sait 100 hirttii. Saitko silliikbirn tuvan? Ei ihme' jos asunnot ransistyivat. Vouti jakoi lakia. 1746 vouti alensi Kivennavan kirkkoherran kappalaiseksi. Raipparangaistusta kiiytettiin. Lukuisia tarinoita elha mielessa. Pari kerron. Koiran penikoita tiiytyi naisten imetta6, vanhat ukot hyriiilivat orjavirtta:,,kovat olliit koivuoksat, nahan loivit rikki.",,rouvan ryiikale naurahtel' Kun sopakka im' sorjast'." Kurjaa oli el6nr5. Mitb tehda? Jos valitti, sai raippoia- Paras oli klrsi6. Monta muuta raskasta khrsimysti kohtasi niinii aikoina. Monen perheen isat kuolivat tiiihin Kronstadt'iss4 tai Viipu' rin linnotustiiissl, o,mat viljat j:irivat maahan ja paleltuivat. Maan' tietekojen rasiitus oli etenkin 1738 erittziin ankara, Kivennavan miehet valittivat, mutta se ei auttanut. 1738 paloi Viipuri ia miehet saivat kaydil siellii $iissi, saaden 3 kop. p2iivalti. Tiy' delliset katovuodet olivat 1721, 1722" 1730 ia 1731. 1735 raesateet havittivbt viljan. 1740 tuli lumi niin aikaseen, ettl syysviljaa ei s uraavalla vuonna saatu ollenkaan. 1749 tuli hein65 niin viihen, etta paljon karjaa kuoli nalkihn. - Sellaista se oli - miltei joka vuodelta voisi mainita aina uudel k6rsimyksen. t8l2 sitten nami seudut liitettiin muun Suonnen yhteyteen- Mutta olot eivbt tiitilln paljon korjaantuneet. JiiivAthhn namb seudut viel6 venllaisten hoviherrojen alle. Ja vdltiilla oli, ettei jeaneet kauaksi aikaa. Tykistohailitus ei tahtonut luopua niista maista, vaan tahtoi ne myydi jollekin yksityiselle. Kivennavan ta' lonpojat silloin tekivit,,alamaisen rukouksen" keisarillg etta
suomen valtio saisi narnh maat runastaa. vasta lgg2 lunastet-!i! ryga maat ja maksettiin naisti n. s. Lintulan fahjoitusmaisti 9,996,q81.mk. 20 p:ia. SenjAlkeen seurasi isojako _ sita viivy_ tettiin. toistakymmenta vuotta. 1902 saivat vasia Kivennavan tilonpojat_perinttikirjat. Isonjaon erehdyksista tulemme tuomem_ pana puhumaan. Nyt olivat n6mi seudut vapaa! ne alkoivat uutta elirnib, mutta millaisissa olosuhteissa? KriyhinA, vaivattuina, taloudel_ lisesti ja henhsesti herpaantuneina. btiva,ttran ne eliineet oloissa, josta kaikki kunniallinen ja oikea oli poiskarkoitettu. ^ Muutamia piirteita rerijoen elamdsti vield mainittakoon. Ornan onnensa nojassa eli-kyla. Ei koulua, ei kirkkoa,.i Vf,i.ytta muiden kuin venhldisten kanssa. Elettiin'rahdinteolia, r"r"i,uljetuksella. vietiin suolaa, tuotiin hrpakkaa. Eipa iirme, ettii,,salakauppa" oli veressi. Olihan silii tehnyt i"i j" isan isa. 1512 oli jo annettu ma6rays ettei saanut hevosia mylaa u*ataisille- Mutta niiti myytiin kun hyvbt rahat saatiin. Klstaa vaasa oli kieltanyt- maakaupan. Tavarat oli vietiva Viipuriin. Mutia sita ei noudatetfu. Niin. oli sukupolvesta sukupolveen kaupanhimo veressa. 1550 ehdottivatkin Viipurin kauppiaat etti'osa talonpoikia siirrettiisiin tauppiaiksi Viipiriin. _ Mil- 'Ierijoen. loin ensimainen julkinen kauppa vaikutti Terijoelfa. Se lie ollut n. s.,,ryrikkyni Rotkinoitten" kauppa, sita seurasi Mikko Suden kauppa 1850. Terijoen ensimiiinen hotelli,belle-vue. perustettu 1874.
Muista,,julkisista" liikkeisti voidaan mainita, etti oluttehdas ja kapakka toimivat kylassa. Ja silla ajalla voidaan puhua mydskin,,terijoen balsamista", silli Sakari Savolaisella oti balsanitehdas Terijoella 1860. Muita tehtaita ei ollut lahellakhan, jos ei ota lukuun Raivolan rautatehdasta, perustettu 1800. EntisiA oloja mullisti, uusia synnytti aikakausi, joka alkoi kun RiihimAen-Pietarin rautatie avattiin liikenteelle I 870. Idiista virtasi venaliistd asutusta. Sen ilmitiista mainittakoon: Ensimiinen ravintola Belle-Vue perustettiin Terijoelle 1874. Huvila-asutusta oli jo niin huomattavasti, etta vendliiset perustivat kansakoulun ja hrkon (1878) n.s. Durdinin kirkon, joka paloi 1907. Suomalaista sivistyneistdikin se toi kyllii paikkakunnalle ja siita oli seurauksena suomalaisen kansakoulun perustaminen 1882, mutta elimh alkoi kulkea venalaisyyden merkeissd. Ja vilkasta se elfuna oli, mita todistaa sekin, etta,,viborgsbladet', jo 1885 ehdotti Terijokea kauppalaksi. Terijoen nimismiespiiri perustettu 1900. Mutta jiittiikaamme Terijoen muut vaiheet tuonnemmaksi ja kuvailkaamme venalaisyyden valtakautta Terijoella.