Tuleva EU-ohjelmakausi ja kvhanketoiminnan mahdollisuudet Sointu Räisänen ja Janika Luukinen Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Elokuu 2013
ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN LUOMAT MAHDOLLISUUDET
Tausta: älykästä erikoistumista koskevat tutkimus- ja innovaatiostrategiat EU:n koheesiopolitiikassa vuosille 2014-2020 ennakkoehtona investointien tukemiselle EAKR:n tavoitteissa: tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen ennakkoehto tuen saamiselle Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Tavoite: EU:n rakennerahastojen käytön tehostaminen ja EU:n, kansallisen ja alueellisen tason toimien sekä julkisten ja yksityisten investointien synergioiden lisääminen Suomi valmistelee strategiaa kansallisesti osana komission DG Regiolle esiteltävää Euroopan rakenne- ja investointirahastojen toimenpideohjelmaa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien älykkään erikoistumisen strategiat valmistellaan osana vuoden 2013 aikana tehtävää maakuntaohjelmatyötä
Alueen kansainvälinen asemoiminen älykkään erikoistumisen avulla Tarve erikoistumiselle, asemoitumiselle ja maailmanlaajuisten arvoketjujen ymmärtämiselle älykkään erikoistumisen ei pitäisi pohjautua trenditeemoihin vaan alueen olemassa olevaan osaamispohjaan ja konkreettisiin näyttöihin Älykkään erikoistumisen strategiat väline kansainväliselle yhteistyölle tarkoitus asettaa alueellinen innovointiekosysteemi eurooppalaiseen mittaluokkaan ja kartoittaa potentiaaliset kumppanit, kilpailijat jne. Stairway to excellence : eri tasojen ja sektoreiden synergioiden vipuvoimalla kansainvälisesti kilpailukykyiseksi Synergiat suoraan Brysselistä rahoitettavien ohjelmien kanssa Esim. Horisontti 2020 -ohjelman Teaming and Twinning -hankkeet vaativat, että toimet tukevat alueen älykkään erikoistumisen strategiaa
Älykäs erikoistuminen alueiden keinona hyötyä käytettävissä olevista EU-resursseista ERASMUS + COSME LUOVA EUROOPPA SOSIAALISTEN MUUTOSTEN JA INNOVAATIOIDEN OHJELMA HORISONTTI 2020 LIFE EIP JPI JTI KIC PPP Alue ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN RAHASTOT
Smart Specialisation platform: 130 rekisteröitynyttä EU-aluetta, 9 EU maata ja 2 EU:n ulkopuolista aluetta
Tukea ja konkreettisia työkaluja ja kvyhteistyöhön
EU:N ERILLISOHJELMAMAHDOLLISUUDET
Mutasarjalaisiako?
Itä- ja Pohjois-Suomen osallistuminen tkiohjelmiin Itä- ja Pohjois-Suomen osuus vuosittaisesta 600 miljoonan euron TEKES-rahoituksesta alle 20 % (v. 2009-2012) 7. puiteohjelmasta rahoitettu (kesäkuuhun 2013 mennessä) suomalaisten organisaatioiden hankkeita n. 690 miljoonalla eurolla Suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen osallistumisista puiteohjelmaan Itä- ja Pohjois-Suomen osallistumisten osuus n. 18 %
Itä- ja Pohjois-Suomen osallistumisasteessa FP7- ohjelmaan parantamisen varaa Lähde: TEKES/7PO-projektitietokanta
FP7:n top 10 yritysosallistujat Yrityksen nimi Osallistumisia, kpl Suuryritys/Pk CSC (opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima tieteen tietotekniikan keskus) 27 Suuryritys Nokia OYJ 23 Suuryritys Posiva OY (Teollisuuden Voima Oyj 60% ja Fortum Power & Heat Oy 40%) 10 Suuryritys Gasera OY (ilmanlaatu, Turku) 8 Pk-yritys Stora Enso 7 Suuryritys Nokia Siemens Networks OY 7 Suuryritys Pöyry Finland OY 7 Suuryritys Wärtsilä Finland OY 7 Suuryritys Modulight OY (Laser-sovellukset, Tampere) Biocomputing Platforms Ltd OY (tiedonhallintajärjestelmät, Espoo) 6 Pk-yritys 5 Pk-yritys
7. puiteohjelmaan osallistuneet suomalaiset pkyritykset Environics on mikkeliläinen yritys, joka tuottaa sovelluksia teollisuuden prosessien turvallisuuden tarkkailuun
Esimerkki Pk-yrityksen osallistumisesta PO7:aan Modulight OY 6 hanketta Optoelektroniikan komponentit optisiin sovelluksiin lääketieteessä, tietoliikenteessä, perinteisessä teollisuudessa sekä puolustus- ja avaruusteollisuudessa
EU-projekteihin osallistuminen edistää kansainvälistymistä ja voi toimia ponnahduslautana markkinoille pääsemiseksi
Horisontti 2020-ohjelma Tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma vuosille 2014-2020 Keskeinen osa Eurooppa 2020 -strategian, Innovaatiounionin ja Euroopan tutkimusalueen (ERA) toteuttamista Yhdistää PO7, CIP:n innovaatio-osion ja EIT:n yhteisen strategiakehyksen alle Budjetti n. 70,2 miljardia euroa (vaaditaan vielä parlamentin äänestys syyskuussa mutta läpimeno odotettavissa) Kolme pääpilaria: 1. Huipputason tiede (37% budjetista) 2. Teollisuuden johtoasema (22.5%) 3. Yhteiskunnalliset haasteet (38%)
Horisontti 2020-ohjelman rakenne020
Horisontti 2020 strategiset suunnat Strateginen ohjelma ohjaa Horisontti 2020 toimeenpanoa 3 vuoden jaksoissa sitoen sen EU:n suuriin poliittisiin linjoihin (komission työohjelma jne.) Määrittää painopisteet työohjelmalle Yksi työohjelma koko ohjelmalle ERC sekä Euroopan innovaatioja teknologiainstituutti EIT ominaan Strateginen ohjelma Painopisteet Toimenpiteet
Strategisen ohjelman 2014-2017 painopisteet Painopiste Terveydenhuollon yksilöllisyys Kestävä ruokaturvallisuus Sininen kasvu : valtamerien potentiaalin hyödyntäminen Älykkäät kaupungit ja yhteisöt Kilpailukykyinen matalahiilinen energia Energiatehokkuus Kasvua tukeva liikkuvuus Jätteet Veteen liittyvät innovaatiot Talouskriisistä selviytyminen Katastrofeihin varautuminen ja edellytyksien parantaminen niistä selviytymiseksi Digitaaliturvallisuus
Aikataulu vuodelle 2013 Horisontti 2020 -ohjelman sisältöä ja budjettia koskevat trilogineuvottelut käynnissä - odotettavasti saadaan päätökseen syyskuussa Kesä: ensimmäiset työohjelmaluonnokset - EU-toimistolla jo melkein kaikki luonnokset: kiinnostuneet voivat tiedustella EU-toimistolta Elokuun loppu: määräaika komission palveluiden sisäisille kommenteille Syyskuu: ensimmäinen virallinen luonnos jäsenmaiden edustajien ohjelmakomiteoiden käsittelyyn Vuoden loppu: Työohjelman hyväksyntä ja ensimmäiset ehdotuspyynnöt, arvioitu ajankohta 10.12 1.1.2014: Uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 astuu virallisesti voimaan
Pk-yritykset ja Horisontti 2020-ohjelma: miksi EU satsaa pk-yrityksiin? 99% Euroopan yrityksistä on pk-yrityksiä 85% uusista työpaikoista EU:ssa v. 2002-2010 syntyi pk-yrityksissä Pk-yritykset reagoivat nopeasti markkinoiden mahdollisuuksiin ja tuovat innovaatioita markkinoille
Pk-yritysten rahoitusmahdollisuudet Horisontti 2020-ohjelmassa Kaikki Horisontti 2020 -ohjelman haut avoimia pk-yrityksille Pk-yrityksille myös oma, markkinalähtöinen ja kolmivaiheinen instrumentti: Vaihe 1: Konsepti ja toteutettavuudenarviointi (n. 6 kk, 50 000 EUR, n. 10 sivun hakemus, evaluointi 8-12 vkossa) Vaihe 2: Tutkimus ja kehitys, demonstrointi, markkinareplikointi (1-2 vuotta, 1-2,5 milj. euroa, n. 30 sivun hakemus) Vaihe 3: Kaupallistaminen Hankkeet voivat käsittää tutkimus- ja kehitystyötä, demonstrointia tai esim. markkinapilotointia. Projektien päätyttyä mahdollisuus hyödyntää Horisontti 2020 -ohjelman pääoma- ja lainainstrumentteja Start up-innovaatioiden tukeminen, spin-offit, nuoret yritykset (Eurostars ja muut toimet) Riskirahoitus (laina ja pääomavälineet) Tutkijavaihto (Marie Curie)
Kolmivaiheisen pk-instrumentin vaiheet ja niihin kohdistuva rahoitus
Eurostars-ohjelma jatkuu myös tulevalla ohjelmakaudella TEKESin ja Euroopan komission yhteisrahoitus Rahoitusta ja asiantuntija-apua pk-yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin (max. 50 % projektikustannuksista) Osallistujina pk-yritykset, jotka investoivat liikevaihdostaan tai henkilöresursseistaan väh. 10 % tutkimukseen ja kehitykseen Enintään kolmivuotisten projektien tulosten tulee olla markkinoilla parissa vuodessa projektin päättymisen jälkeen Hankkeissa tulee olla eurooppalainen ulottuvuus, mutta osallistujia tulee olla minimissään vain kahdesta osallistujamaasta (myös esim. Venäjä) Kuluvalla kaudella Suomessa 37 Eurostars-projektia (Ruotsissa 132) Projektia suunnittelevan pk-yrityksen kannattaa ottaa yhteyttä Suomen EUREKA-projektikoordinaattoriin Kirsi Vähä-Pietilään (TEKES)
Pohjoissuomalainen Eurostarsesimerkkihanke E! 4988 FOLDTRAILER Hankkeessa suunnitellaan ja testataan kokoontaitettavaa kevytperävaunua ja materiaaleja Suomesta mukana Agronic Oy (Haapavesi, Pohjois- Pohjanmaa)
Eco-Innovation ohjelma pyrkii auttamaan innovaatioiden ja markkinoiden välisen kuilun ylittämisessä Rahoitetaan projekteja, joissa kehitetään innovatiivisia ja ympäristöystävällisiä tuotteita, joilla on mahdollisuus päätyä eurooppalaisille markkinoille Parhaillaan avoinna oleva haku päättyy 5.9.2013 Ohjelma jatkuu tulevalla kaudella
Itä- ja Pohjois-Suomessa toistaiseksi vain yksi Eco-Innovation-hanke Siilinjärveläinen betoniteknologiaan erikoistunut yritys CT Heikkinen partnerina hankkeessa, jossa vähennetään betoniteollisuuden ympäristövaikutuksia Suomessa vain 2 hanketta (esim. Tanskassa 15 ja Ruotsissa 8)
Muutokset Kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelmaan (CIP) tulevalla ohjelmakaudella
COSME Yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma vuosille 2014-2020 Budjettiehdotus 2,3 miljardia euroa Tavoitteena parantaa: pk-yritysten rahoituksen saantia pääoma- ja velkarahoituksen muodossa (60% budjetista); pääsyä markkinoille erityisesti unionin sisällä, mutta myös globaalilla tasolla (Enterprise Europe Networkin avulla); unionin yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä; edistää yrittäjyyttä ja yrittäjyyskulttuuria: toimien kohderyhmänä erityisesti uudet yrittäjät, nuoret ja naiset
Erasmus + EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma vuosille 2014 2020 Tavoitteena Euroopan tason lisäarvo: kansainvälistyminen, opetuksen laadun parantaminen, koulutusjärjestelmien nykyaikaistaminen, innovatiivisten käytänteiden toteuttaminen ja taitojen lisääminen Budjettiarvio 14,5 miljardia euroa Koulutuksen osuus 77,5 % ( 43 % korkeakoulutukselle "Erasmus", 22 % ammatilliselle koulutukselle "Leonardo da Vinci", 15 % yleissivistävälle koulutukselle "Comenius" sekä 5 % aikuiskoulutukselle "Grundtvig ) Nuorisotoimiala 10 %, liikuntasektori 1,8 % Jean Monnet -toiminto 1,9 % Yksinkertaistettu rakenne, pääpaino liikkuvuudessa, avaintoimet: 1. Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus (4 toimea, 63 % budjetista ) 2. Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö (4 toimea, 25 %) 3. Tuki politiikan uudistamiselle (3 toimea, 4%)
Suomalaisten menestystä Erasmushankkeissa CIMO:n hallinnoimien liikkuvuustoimien lisäksi Euroopan komissio rahoittaa ns. keskitettyjä hankkeita (monenväliset hankkeet, akateemiset verkostot ja täydentävät toiminnot) Tulevalla kaudella Knowledge Alliances, Capacity Building -hankkeet 2013 haussa 77 hankkeelle yhteensä 27,9 miljoonaa euroa 10 suomalaisvetoista hanketta, lisäksi 26 suomalaista organisaatiota partnerina Yleinen läpimenoprosentti 25%, suomalaisilla19% Esimerkki Pohjois-Suomesta Lapin yliopiston opetussuunnitelman kehittämishanke: Creation of a Cross-Disciplinary Doctoral Programme in Contemporary Russian and Chinese Economic Law in a Global Economy (2010)
Luova Eurooppa Kulttuurin, median ja luovien alojen ohjelma vuosille 2014-2020 Tavoitteena kulttuuri- ja luovien alojen osaamisen ja valmiuksien kasvattaminen, toimijoiden ja teosten liikkuvuus sekä tietoperustan vahvistaminen Budjettiarvio1,462 miljardia euroa Rahoituksen osuus: kulttuuri 30%, media 55 % ja lainainstrumentti 15 % Uutuutena Guarantee Facility, joka tarjoaa luovien ja kulttuurialojen pk-yritysten kanssa toimiville rahoittajille takauksia ja helpottaa näin yritysten lainansaantia Pyrkii edeltäjiään laajempaan kansainvälisyyteen laajentamalla osallistumismahdollisuuksia ja lisäämällä rajat ylittäviä yhteistyötoimia
EU:n Kulttuuri-ohjelman tukea Suomeen 2013 ohjelmasta tuetaan 128 kulttuuriyhteistyöhanketta 43,5 miljoonalla eurolla noin 6,1 miljoonaa euroa kohdistuu hankkeille, jossa mukana suomalaisia toimijoita Esim.Oulun kaupunginteatteri ja Lapin yliopisto ovat hyödyntäneet ohjelmaa 2007-2013
Kansanterveys kasvun tukena EU:n kolmas terveysalan monivuotinen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Budjettiehdotus 446 miljoonaa euroa 4 tavoitetta: Yhteisten työkalujen ja mekanismien kehittäminen EU-tasolla: tarkoituksena edistää innovatiivisia ja kestäviä terveydenhuoltojärjestelmiä (48 % budjetista) Lääketieteellisen asiantuntemuksen ja tiedon saatavuuden lisääminen yli rajojen (22 %) Kustannustehokkaiden tupakoinnin, alkoholin väärinkäytön, lihavuuden ja HIV/AIDSin ehkäisyyn liittyvien hyvien validioitujen käytäntöjen kartoittaminen, levittäminen ja käyttöönoton edistäminen (21%) Rajat ylittäviin terveysuhkiin varautumiseen ja koordinointiin liittyvien yhteisten toimintatapojen kehittäminen (9%) Yhteisörahoituksen osuus yleisesti 60%, hakijoina voivat toimia organisaatiot, julkisviranomaiset ja julkisen sektorin elimet, yliopistot ja korkea-asteen koulutuslaitokset ja yritykset
PROGRESS-ohjelma 2014-2020 Uusi sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva ohjelma (Programme for Social Change and Innovation, PSCI) Integroi kolme ohjelmaa aiemmalta kaudelta: 1. Progress (Programme for Employment and Social Solidarity Komission ehdotus: 554 milj. euroa) 2. EURES (European Employment Services) Komission ehdotus: 138 milj. euroa) 3. European Progress Microfinance Facility Komission ehdotus: 184 milj. euroa) Ohjelmia hallinnoi komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto PSCI:n kautta jaetaan käytäntöjä, lisätään kapasiteettia vastata yhteiskunnan haasteisiin ja testataan innovatiivisia politiikoita Menestyksekkäimmät käytännöt replikoidaan esim. Euroopan sosiaalirahaston tuella
Life-ohjelma jatkuu 2014-2020 Life- ja Life+ ohjelmat ovat olleet menestyksekkäitä - yli 3000 rahoitettua projektia, 127 niistä Suomessa Kaksi rahoitusvälinettä: Ympäristö ja Ilmastonmuutos Samankaltaisia hankkeita kuin aiemmalla ohjelmakaudella, mutta myös uudet Integroidut hankkeet - mahdollisuus useiden EU:n rahoitusinstrumenttien käyttöön samassa hankkeessa EU-rahoitusosuus nousee 55-60%:iin Projekteissa yleensä 2 6 kumppania, mutta yksikin riittää; kumppanit yleensä yrityksiä, tutkimuslaitoksia, kuntia, ELYjä...
Esimerkki pohjoissuomalaisesta Lifeprojektista:"Tourist Destinations as Landscape Laboratories - Tools for Sustainable Tourism" Kokonaisbudjetti 1 801 180, EU-rahoituksen osuus 896 900 Koordinaattori: Lapin yliopisto Partnerit: Forest Research Institute/Kolari, Arktes Oy, Forest Research Institute/Rovaniemi, Rovaniemi Education Federation, MTT Agrifood, Metsähallitus (Forest and Park Service), Game and Fisheries Research Institute, University of Oulu, Municipality of Kittilä, Municipality of Kolari, GTK
Verkostoiden ja kumppanuuksien korostuva merkitys Ennakkovaikuttaminen Olemassa olevat temaattiset EIPt, PPPt, JTIt, ETPt jne. valmistelevat tiekarttoja ja strategisia linjauksia edustamilleen teemoille: syöttävät sisältöjä suoraan tuleviin työohjelmiin Strateginen yhteistyö Laaja joukko toimijoita: teollisuuden, yritysten, akatemian, tutkimuslaitosten jne. edustajia Konkreettinen hankevalmistelu Ensimmäiset ehdotuspyynnöt 2013 lopussa/2014 alussa Konsortioita muodostetaan jo!
Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet (EIP) Uusi Eurooppa 2020 -strategian Innovaatiounioni-lippulaivahankkeessa lanseerattu käsite Tavoitteena puuttua eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kohtiin, jotka hidastavat ideoiden kehittämistä ja markkinoille saattamista (riittämättömät investoinnit, vanhentuneet säännökset, standardien puute jne.) Tuo yhteen julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmiä maiden ja toimialojen rajojen yli ja sitouttaa koko tutkimus-kehitys-innovointi -ketju toteuttamaan yhteisiä tavoitteita Ei rahoitusinstrumentti tai -ohjelma, mutta käyttää toteuttamisvälineenään relevantteja EU:n rahoitusohjelmia ja aloitteita (esim. Horisontti 2020, COSME, rakennerahastot, ERA-NETit, eurooppalaiset teknologiayhteisöt eli ETP:t, yhteisen ohjelmasuunnittelun aloitteet eli JPI:t ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatiokeskittymät eli KICit.)
Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet (EIP) EIP Active and Healthy Ageing: mukana yliopistoja, tutkimusryhmiä, viranomaisia, terveyspalvelujen tuottajia, kansalaisjärjestöjä ja ikäihmisten sekä potilaiden edustajia. Teemoja: hoidon noudattaminen, kaatumisten estäminen, hauraus, integroitu hoito, itsenäinen asuminen ja ikäystävälliset ympäristöt EIP Water: viisi painopistealuetta veden uudelleenkäyttö ja kierrätys, veden ja jäteveden käsittely, vesi ja energia, veteen liittyvien ääri-ilmiöiden riskienhallinta, ekosysteemipalvelut jo muodostettuihin ryhmiin voi vielä liittyä, myös uusia hakuja tulevaisuudessa EIP raw materials: standardien kehittäminen varantojen kartoittamiseksi, innovatiivisia pilottitoimia, kriittisiä raaka-aineita käyttävien sovellusten korvaaminen, kestävän kaivannaistoiminnan ja raaka-aineiden hallinnan tutkimus-, opetus- ja koulutuskeskusten verkoston perustaminen: Suomalaisosallistujat: VTT, METLA, GTK, UPM, Stora Enso, Metsäteollisuus, ELY EIP maatalouden tuottavuus ja kestävyys : mukana viljelijöitä, tutkijoita, maatalousneuvojia ja yrityksiä. Tähtää maatalousalan tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen, maatalouden kestävyyden varmistamiseen. Johtoryhmässä Suomesta mukana European Forest Institute EIP Smart Cities & Communities: älykkäiden teknologioiden kehittäminen kaupungeissa tuomalla yhteen energia-alan, liikenteen ja ICT-alan toimijat ja tutkimus
Osaamis- ja innovaatioyhteisöt (KIC) Osaamis- ja innovaatioyhteisöt (Knowledge and Innovation Community, KIC) ovat Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) väline nivoa yhteen koulutus, tutkimus ja innovointi Teemoittaisissa yhteisöissä mukana toiminnan kannalta merkittäviä eurooppalaisia yliopistoita, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä: yhteistyö co-location centre -toimipisteissä eri puolilla Eurooppaa Vuosille 2014-2020 EIT:n toimintaan on ehdotettu 3,2 miljardin euron budjettia olemassa olevien yhteisöiden (EIT ICT Labs, Climate-KIC, KIC InnoEnergy) ylläpitoon ja 6 uuden käynnistämiseen: Innovation for healthy living and active ageing Food4future Raw materials Added value manufacturing Smart secure societies Urban mobility Yhteisörahoituksen osuus 25%, loput 75% mukana olevilta toimijoilta mahdollistaa suuren kokoluokan investoinnit ja julkisten ja yksityisten rahojen ohjaamisen yhteisesti päätettyihin strategisiin linjauksiin
ERRIN (European Regions Research and Innovation Network) Edistää tiedonvaihtoa, yhteisiä toimia ja hankekumppanuuksia vahvistaakseen tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia alueilla EU-toimiston jäsenyyden myötä alueen toimijat voivat rekisteröityä maksutta ERRINin verkkosivuille: www.errinnetwork.eu 95 jäsenaluetta
Verkoston toiminta 14 temaattista työryhmää, joissa Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto toimii aktiivisesti aluetoimijoiden kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan Advanced Manufacturing and Nanotech Biotechnology Design & Creativity Energy & Climate Change Health ICT Innovation Funding Policy Science in Society Smart Cities Smart specialisation Tourism Transport Water Lisäksi verkosto järjestää säännöllisesti Brysselissä mm. hankevalmisteluun ja verkostoitumiseen liittyviä brokerage-tapahtumia Näihin paikalle tarvitaan alueiden toimijat, joilla on resurssit ja tarvittava substanssiosaaminen hanketoimintaan Tulevia mm.: 18-19. syyskuuta ICT WG Brokerage event on FI-PPP Call 3, 25. syyskuuta Creative Industries seminar, 26. syyskuuta Design Days
KIITOS! janika.luukinen@eastnorth.fi sointu.raisanen@eastnorth.fi