Terveissi Piikjöst Piikkiö-Seuran joululehti 2008 Rauhallista Joulua
Piikkiö ajan virrassa Piikkiön sijainti valtakunnallisten kulkuväylien varrella sekä valtakeskusten tuntumassa on tuonut sille tapahtumarikkaan kehityskaaren. Tämän lehden teemasivuille on koottu tiivistä kokonaiskuvaa sekä tapahtumista että henkilöistä, jotka liittyvät tuohon Tuhannen vuoden tarinaan. Mukana on tuttuja asioita sekä sellaisia, joiden yhteys Piikkiöön taatusti yllättää. Tapahtumien ja persoonien kautta saa heijastuksia siitä, millainen kotiseutumme on ollut eri aikakausina ja mitkä asiat ovat olleet merkittäviä. Piikkiön kunta on tukenut teemasivujen tuottamista ja tehnyt mahdolliseksi rakentaa tällainen kokonaiskuva. Lehden painosmäärä nousee nyt 4000 kappaleeseen, jakelu kattaa koko Piikkiön ja sitä voidaan jakaa seuran toimesta aikaisempaa laajemminkin. Yritysten panos ilmoitusten ja joulutervehdysten muodossa on lehdelle ratkaiseva perusta. Seuramme kiittää yrityksiltä ja kunnalta saadusta tuesta. Vrouw Maria ja Tuorlan planetaario Lehden sisällössä avataan näkökulmaa piikkiöläiseen luontoon ja noustaan uuden planetaarion myötä taivaallisiin sfääreihin. Piikkiöläinen urheiluhistoria saa sijansa ja sieltäkin paljastuu merkittäviä uusia tietoja, lisää on luvassa ensi kevättalvella. Vuoden 1771 syysmyrskyssä uponneen Vrouw Marian hylystä käydään nykyään näkyvää polemiikkia, siihen saadaan myös vanha piikkiöläinen näkökulma. Tule seuramme jäseneksi Nyt on oikea hetki liittyä mukaan Piikkiö-Seuran toimintaan. Yhteystietojen ilmoittaminen seuran edustajille riittää. Piikkiön kunta yhdistyy vuoden 2009 alusta Kaarinan kaupunkiin ja piikkiöläisellä kotiseututyöllä on haasteellinen tehtävä jatkaa vuonna 2000 aloitettua työsarkaa myös uusissa puitteissa. Perustehtävät eivät näissä muutoksissa mihinkään katoa. Piikkiö-Seura toivottaa kaikille jäsenilleen, kaikille piikkiöläisille ja muillekin lehtemme lukijoille Hyvää Joulumieltä ja Kotiseutuhenkistä Uutta Vuotta 2009. Hannu Rastas Piikkiö-Seura ry Perustettu vuonna 2000 Suomen Kotiseutuliiton jäsenyhdistys Jäseniä noin 180 Hallitus Hannu Rastas (pj), Eero Ahtikari, Eero Hanhijärvi, Marjatta Helin, Heljä Karjalainen-Manninen, Markku Kavalto, Päivi Korvensyrjä, Heikki Suominen ja Timo Vuorisalo (varapj). Sihteerinä toimii Elina Väihkönen ja rahastonhoitajana Heikki Sinisalo. Yhteystiedot Puheenjohtaja Hannu Rastas Saksantie 89, 21500 Piikkiö Puh: 050-3541363, 02-4798944 (ilt) E-mail:hannu.rastas@dlc.fi Sihteeri Elina Väihkönen Orkolantie 19, 21500 Piikkiö Puh: 045-1277 703 E-mail: elina.vaihkonen@elisanet.fi Kotiseuturetkiasiat (Piikkiö tutuksi): Heljä Karjalainen-Manninen 044-268 1427 Tallennusaineistoasiat: Eero Ahtikari 050-5255 174 Kaava- ja ympäristöasiat: Timo Vuorisalo 02-4795 722 Yhdistyksen kotisivu www.piikkioseura.net Julkaisija: Piikkiö-Seura ry Päätoimittaja: Hannu Rastas Taitto: Studio Grafesa Painopaikka: Kirjapaino Repro-Seppo Ky, 2008 Kansikuva: Talvinäkymä Haukkavuorelta (Kauko Allén, 2004)
Perhosrunsautta perinneympäristöissä monipuolisimpaan kasvillisuuteen ja paahdepaikkoihin. Piikkiötä luonnehtivia piirteitä ovat maaperästä johtuva elinympäristöjen kirjo, perhosyksilöiden siirtyminen pitkin rannikkoa sekä ympäristöjen laadukkuus monipuolisen käytön ja omistuksen ansiosta. Vaikka kuvio- ja tilakokoko vaihtelevat, se ei korvaa perinneympäristöjenhoidon vähäisyyttä. Valtaosa pitäjän uhanalaisista lajeista on perinneympäristöistä riippuvaisia. Toisaalta, monet muutkin luontotyypit supistuvat. Hiekkamaita edustavat enää pientareet ja suokasvillisuutta ojittamattomat laikut. Lakikalliot ja paahderinteet metsittyvät typpilaskeuman takia ja hoitamattomuuttaan. Paikallistuntemusta ja kotiseutuoppia mieleenjäävällä tavalla. Kuva: Marjatta Sihvonen Piikkiön perhoslajimäärät ovat hämmästyttäviä. Vain yhden valorysäpaikan saaliista kertyi maastokauden aikana yli 400 yöllä lentävää suurperhoslajia. Jos laadukkaalla kohteella havainnoitaisiin useana vuonna myös päivä- ja mikroperhosia, tulos yltäisi miltei tuhanteen lajiin. Tämä olisi jo 40 % Suomen lajistosta. Missä Piikkiön harvinaiset tai uhanalaiset perhoset varttuvat? Sijainti meren ja mantereen rajalla tuo suuren lämpösumman, ja etelärinteillä se on maan parhaimmistoa. Perhosten isäntäkasveista pohjatiedot ovat hyvät. Aarre Koskisen kasvikarttojen avulla voi etsiä erikoisempiakin lajeja. Harvinaisuuksia kannattaa hakea sieltä, missä maasto on edes laikuittain avointa, myös purolaaksojen tulvakentiltä. Viime kesänä julkaistiin teossarja uhanalaisista luontotyypeistä. Niitä on Piikkiössä paljon, kun asiaa katsoo koko maan näkökulmasta. Sama riippuvuus havaittiin 2007-08 lajiselvityksissä. Erikoisinta Piikkiössä on jalopuulajeille erikoistuneiden perhosten, kuten lehmuskeltayökkösen lukuisuus, jopa Ruissaloon verrattuna. Lisäksi rannoilta on löydetty joidenkin perhosten, kuten vaarantuneen hierakkalehtimittarin, ainoita esiintymispaikkoja Varsinais-Suomen mantereella. Piikkiön paahteisilla pientareilla elää monipuolinen kulttuurikasvillisuus, joka elättää rikasta perhostoa. Laikuttaisesta maastosta hyötyy esimerkiksi pilkkukoisa. Kuivilla niityillä lentää laikkumorsiusyökkönen. Lajirunsaus liittyy siis lämpösummaan, manner-suomen Luonnon monimuotoisuutta pystytään hoitamaan, kun vain suunnitellaan. Perhosten kannalta tärkeää olisi lisääntymiskykyisten esiintymien varjelu sekä sellaisten suojelualueiden perustaminen, joissa olisi sekä jalopuita että perinneympäristöjä. Tekemällä itse suojeluhakemuksen ympäristökeskukselle ei sitoudu mihinkään, vaan saa arvion mahdollisesti saatavilla olevasta korvauksesta. Janne Kumpulainen jekump@utu.fi Liity jäseneksi Piikkiö-Seuraan Jäsenmaksu on henkilöjäseniltä tällä hetkellä 7 /vuosi ja kannatusjäseniltä (yritykset ja yhteisöt) 17 /vuosi. Jäseneksi voit ilmoittautua toimittamalla seuran sihteerille tai puheenjohtajalle tiedoksi nimesi ja yhteystietosi.
Vrouw Maria ja Piikkiö Hollantilainen kauppa-alus Vrouw Maria oli lokakuussa 1771 matkalla Amsterdamista Pietariin, kun se törmäsi vedenalaisiin kareihin Jurmon tuntumassa. Alus upposi muutamien päivien pelastusyritysten jälkeen. Se löytyi yksityisten etsintöjen tuloksena noin vuosikymmen sitten 40 metrin syvyydestä hyväkuntoisena, nostotoimista käyvät parhaillaan vilkasta keskustelua Suomen valtio ja museoviranomaiset sekä venäläiset tahot. Miten Piikkiö liittyy tähän tapahtumaketjuun? Vrouw Marian lasti oli arvotavaraa vauraan Pietarin hoville. Tärkeimpänä kuljetuskohteena olivat Keisarinna Katariina Suuren toimeksiannosta ostetut maalaukset, siis matkalla Eremitaasiin. Mukana oli myös hopeaesineitä, kalliita väriaineita, erikoiskankaita, jalopuuta ja tavanomaisempaa tuontitavaraa. Lastin virallinen arvo lähenteli viiden kivitalon hintaa Pietarissa, epävirallisesti se on voinut olla enemmänkin. Tämä 26 metrin pituinen ja noin 7 metrin levyinen alus on ollut melkoinen aarrelaiva aikanaan ja on sitä edelleen. Tieto aluksen kohtalosta oli viikossa Pietarissa. Siitä käynnistyi vilkas ja vaikea diplomaattinen kirjeenvaihto. Taustalla oli Katariina Suuren vaatimus pelastaa mitä pelastettavissa oli sekä luovutuspyyntö siihen arvolastiin, jota laivasta oli vähin erin saatu pois. Vastapainona oli Ruotsinvallan laki ja käytäntö, että pelastettu tavara piti huutokaupata ja varat käyttää pelastustyön hyväksi. Kuningas Kustaa III joutui ottamaan asiaan kantaa ja tinkimään perinteisistä menettelyistä, osa tavarasta luovutettiin Pietariin ilman huutokauppaa. Venäjän ulkoministeri Panin oli keisarinnan vaatimusten virallinen esittäjä. Diplomaattisessa helteessä ja varsinaisessa kirjeenvaihdossa olivat Ruotsin lähettiläs paroni Ribbing Pietarissa sekä Turun ja Porin maaherra Cristopher Rappe. Hovioikeudenneuvos Rappe omisti Pukkilan kartanon (kuvassa) Piikkiössä vuodesta 1758 lähtien, hänen toimestaan rakennettiin nykyinen päärakennus jo vuonna 1762. Rakennuksen mansardikattomalli oli Suomen puolella uutta ja erikoista tyyliä. Pukkila ei ollut Rappelle mikään muodollinen sivutila, vaan hän asui ja viihtyi siellä erityisen hyvin. Maaherran virkaan Rappe valittiin vuonna 1769 ja hän hoiti tehtävää kuolemaansa asti seitsemän vuoden ajan. Virkavuosinaankin Pukkila oli hänelle tärkein kiintopiste. Vrouw Mariaa koskevan kirjeenvaihdon diplomaattiset koukerot sekä omankin aseman puolustus itäisten ja läntisten paineiden alla ovat varmasti saaneet muotoaan Pukkilan maisemissa. Kirjeenvaihtoa käytiin pitkään: ensin itse tapahtumasta, sitten pelastetun tavaran kohtalosta, myöhemmin aluksen etsinnästä, sen väliaikaisesta löytymisestäkin seuraavana vuonna ja lopulta turhaksi osoittautuneista toiveista aluksen ja sen päälastin pelastamiseksi. Poimintoja Cristopher Rappen kirjeistä: Luetteloon sisältywistä pelastetuista tawaroista osa on nuuskaa, kirjoja ja maalauksia jotka kuuluvat joillekin ylhäissukuisille säätyläisille Wenäjän Hovissa niin kuin laivan-capitainen dokumentit osoittawat. kun jonkin maihin ajautuneen laiwan lasti on pelastettu pitää koko lasti inventeerattaman ja wärderattaman ja lopuxi auksuunissa myytämän sukelluskompagnian ja hazardeurein eli omistajain lukuun. voi Herra Parooni kumminkin wakuuttaa kaikille asian-omaisille ettei tässä ole wähäisintäkään chicania waan että johtuu yxin ja ainoastaan Ruotsin lakein noudattamisesta etteiwät wiranomaiset ole uskaltaneet mitään ulos antaa. Mitä täydellisimmällä kunnioituxella minulla on kunnia pysyä Korkean Wapaasukuisen Herra Paroonin ja Lähettilään nöyrimpänä palveliana. Itämeren vähäsuolaisessa vedessä laivapuu onneksi kestää ajan hammasta. Lähitulevaisuudessa näemme nouseeko aarrelaiva vielä valtioiden mittavin panostuksin ylös syvyyksistä. Myönteisessä tapauksessa voimme katsoa alusta myös piikkiöläisestä näkökulmasta. Hannu Rastas
Piikkiöläisen urheilutoiminnan kokovartalokuva Esitysten sarja maaliskuussa 2009 Pontelassa kuvin ja sanoin. Laita allakkaasi jo muistiin. Perjantaina 13.3.2009 klo 18. Ilpo Luoto kertoo Piikkiön Palloseuran vaiheista 1950-luvulta tähän päivään Keskiviikkona 18.3.2009 klo 18. Heljä Karjalainen-Manninen käy läpi 1922 perustetun Piikkiön Kehityksen vaiheita Keskiviikkona 25.3.2009 klo 18 Hannu Rastas valottaa Piikkiön Karhun vuosisataa 1908-2008 Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Järjestäjänä Piikkiö-Seura. Piikkiö-Seuran tuotteita Piikkiö taloista taajamaksi -CD 20 CD Piikkiö taloista taajamaksi Kotiseudun tietopaketti digitaalisessa muodossa. Tuhannen vuoden tarina Piikkiön keskeisten kylien vaiheista: karttoja, kuvia ja tietoa. Hinta 20 euroa kpl. Tilaukset puheenjohtajalta tai sihteeriltä, saatavana myös seuran tapahtumissa. Isännänviiri Punakeltaisissa isännänviireissä yhdistyvät kuntavaakuna ja maakuntaviiri. Valmistaudumme tilaamaan viiriä lisää kevääksi. Viirien pituudet ovat 5,5 metriä ja 4,5 metriä. Voit varata tai tiedustella viiriä puheenjohtajalta tai sihteeriltä. Piikkiöläistä luontoa väreissä -korttisarja Kortteja saatavana Piikkiön kirjakaupasta, kuuden kortin sarja 5 euroa tai 1 euro/kpl Piikkiö-Seura ry:n vuosikokous Pontelassa 18.3.2009 klo 20.00 Kokous pidetään illan teemaesityksen jälkeen.
ppppppppp Piikkiö tuhannen vuoden tarina Asutus vakiintuu asteittain Piikkiönlahden rannoille Kristinusko juurtuu uusille asuinsijoille 1100 1200- luvuilla Katolisen kirkon ja Kuusiston piispanlinnan valta-aikaa 1300-luvulta 1500-luvulle Ruotsinvallan ja luterilaisen kirkon valtaannousu 1500- luvulla Turun Akatemian vaikutuspiirissä 1600-luvulta alkaen Venäjän vallan aikaa 1800- luvulla, itsenäisyysaatteen kasvua Kunnallinen hallinto seurakuntahallinnon rinnalle 1869 Elämää vilkastuvien ja kasvavien liikenneväylien varrella Kuntana itsenäisessä Suomessa, kunnallishallinto vahvistuu Karjalaisen siirtoväestön tuoma kasvu ravisteli rakenteita Muuttoliikkeen luomaa kasvua, rakennetun ympäristön muutosta Kytkentä osaksi laajempaa palvelujen ja hallinnon verkostoa Piikkiö asumisen ympäristönä, työn ja harrastusten lähialueena Kuntavaakunan vaiheet Kuntien omat vaakunat tulivat käyttöön pääosin 1950-luvun kuluessa. Piikkiössä järjestettiin vuonna 1954 suunnittelukilpailu, jonka tuloksena oli kaikkiaan 32 vaakunaehdotusta. Mukana olivat maamme eturivin vaakunasuunnittelijat ja palkintoraadissa istui lukuisista vaakunatöistään tunnettu taiteilija Olof Eriksson. Parhaana palkittiin taiteilija Ahti Hammarin ehdotus Merestä noussut Piikkiö. Aiheen tiivis heraldinen vaakunaselitys on: Punaisessa kentässä kolme nousevaa kultaista, apilakärkistä sudenhammasta. Työssä on nähty niemenkärkien ja merenlahtien muotoja, apilakuvio muistuttaa maatalouden ja samalla puutarhataloudenkin perinteistä. Kunnanvaltuusto esitti kuvioon lisäyksenä meren aaltoja, mutta taiteilija piti päänsä. Puhdaslinjainen kuntavaakuna hyväksyttiin ja tuli käyttöön vuoden 1955 puolella. Ahti Hammar on pitänyt Piikkiön vaakunaa yhtenä parhaimmista töistään, ellei jopa parhaimpana. Kaarinan ja Piikkiön yhdistyessä tämä vaakuna tulee uuden kokonaisuuden tunnukseksi. Piikkiö ajan virrassa Jääkauden jälkeen Piikkiön alue kohosi vähin erin näkyviin meren väistyessä. Kallioiset mäet ja korkeammat harjanteet ovat olleet suotuisa ympäristö merestä ja metsästä eläville asukkaille. Vanhimmat asutuksen jäljet löytyvät yli 5.000 vuoden takaa Hepojoelta. Linnavuoren alueen hiidenkiukaat kertovat ajasta noin kolme vuosituhatta sitten. Varakas gotlantilainen kauppias on päätynyt jo ajanlaskumme alkuaikoina asumaan Rungon alueelle laajan Piikkiönlahden rannalle. Me lähdemme nyt kuitenkin aikamatkalle, joka alkaa tuhat vuotta sitten. Persoonia Piikkiöstä Piikkiöläinen elämänmeno - sen arki ja juhlahetket, sen hallinto ja harrastukset, sen pitkät linjat ja nopeat kehitysaskeleet voidaan kytkeä täällä vaikuttaneisiin henkilöihin. Piikkiössä on myös syntynyt tai asunut persoonia, joiden elämäntyö on pääosin näkynyt kotipitäjämme ulkopuolella. Monia heistä ei osata yhdistää Piikkiöön. Seuraavien sivujen listaan on koottu tietoa eri alojen vaikuttajista tai tunnetuista persoonista, heidän roolistaan Piikkiössä tai heidän muusta yhteydestään tänne. Lista ei ole kaiken kattava, mutta kertoo pitäjämme monipuolisuudesta ja syvistä juurista.
ppppppppp Piikkiö tuhannen vuoden tarina 1008 Lyydikkylän tammi taimiasteella Linnavuori on varustettu tähystys- ja turvapaikaksi suojavalleineen 1050 Hadvalan alueelta on löydetty tuon ajan merkittävä hopearahojen kätkö 1100 Huttalanmäen asutuslöydöissä on jo selviä kristillisiä piirteitä 1200 Nykyistä laajemman Piikkiönlahden rannoille vakiintuu kyläasutus 1295 Kuusiston katolisen piispankartanon ensimmäiset rakennukset ovat käytössä 1331 Piikkiön nimi esiintyy ensimmäisen kerran asiakirjoissa, pitäjän alueena on suunnilleen nykyajan Piikkiö ja lisäksi koko Kuusiston saari. 1400 Piikkiön kihlakunta perustetaan, hallintoalue ulottuu Turusta Uskelaan 1440 Monien laajennusten jälkeen piispankartanoa ryhdytään kutsumaan piispanlinnaksi 1500 Piispanlinna on komeimmillaan ja toimii kirkollisena hallintokeskuksena, se on mittakaavaltaan lähes Turun linnan tai Viipurin linnan kokoinen 1528 Piispanlinna määrätään hävitettäväksi uskonpuhdistuksen jälkeen 1550 Pitäjän halki kulkeva Turku-Viipuri tie vilkastuu ja levenee, Helsinki perustetaan 1652 Piikkiöstä tulee Turun Akatemian palkkapitäjä 1831 asti, kirkkoherrat saadaan pitäjään Akatemian asettamina 1700 Virkamiespalkkoja maksetaan puutarhatuotteina, puutarhaviljely kehittyy 1755 Piikkiön nykyinen harmaakivikirkko valmistuu 1775 Kuningas Kustaa III saattueineen kulkee Piikkiön kautta, samoin 1781 1808 Kuusiston uudestirakennettu kirkko saa nykyisen ulkoasunsa 1809 Keisari Aleksanteri I vierailee Piikkiön Raadelmassa, samoin 1812 1860 Paimion ja Piikkiön käräjäkuntien rajaa muutetaan: useita tiloja Makarlasta, Kuurnapäästä ja Tammisillasta siirtyy Piikkiöön, johon kuuluvat seurakunnallisesti. Piikkiön tuleva kuntaraja saa näin ratkaisunsa.
ppppppppp Piikkiö tuhannen vuoden tarina 1861 Harvaluoto pääsee säännöllisen laivaliikenteen piiriin (Turku Salo -linja) 1869 Piikkiön kunnankokoukset alkavat, kunnallishallinto perustetaan 1872 Kuusiston kunta perustetaan, vanha pitäjähallinnollinen yhteys Piikkiöön päättyy 1876 Kauppias Otto Lundberg saa Makarlaan pitäjän ensimmäisen kauppapuotiluvan. Piikkiön Säästöpankki perustetaan. 1879 Ensimmäinen kansakoulu aloittaa toimintansa Koroisissa 1885 Tuorlassa käynnistyy 2-vuotinen maatalouskoulu, toiminta jatkuu vuoteen 1908 1889 Wapaaehtoinen Palokunta perustetaan 1890 Laivaliikenne laajenee, mantereen puolella laituripaikat Raadelmassa ja Lyydikkylässä. 1897 Telefoonitoiminta alkaa, ensimmäinen keskus otetaan käyttöön 1898 Piikkiön postitoimisto aloittaa Koroisten koululla, siirtyy sitten rautatieasemalle 1899 Turku-Karjaa rautatie valmistuu ja Piikkiön asema avataan, rataosuus jatkuu vuonna 1903 Helsinkiin asti 1913 Salvelan kartano saa sähkövalon, sähköistys etenee nopeasti 1915 Kuusiston seurakunta itsenäiseksi, yhteys Piikkiöön päättyy 1925 Linja-autoliikenne aloitetaan Turun ja Harvaluodon välillä. Säännöllinen laivaliikenne vähenee ja päättyy 1940-luvulla. 1926 Piikkiön Osuuskassa perustetaan. Piikkiöläisiä on yli 2.500 1927 Kasvinviljelys- ja puutarhakoeasema aloittaa toimintansa Yltöisissä, laajenee asteittain kasvi- ja puutarhatutkimuksen erikoislaitokseksi 1932 Toivonlinnan lähetyskoulu aloittaa toimintansa, kasvaa ja muovautuu myöhemmin yhteensopivaksi muun perusopetusjärjestelmän kanssa 1935 Turku-Helsinki valtatie otetaan oikaistuna käyttöön Piikkiön kohdalla 1944 Siirtokarjalaisten tulo muuttaa ja vilkastuttaa Piikkiötä voimakkaasti 1946 Tuorlan maatalouskoulu aloittaa toimintansa Turun yliopiston hallinnoimana, valtio ja kunnat jatkavat koulutoimintaa 1975 kolmen vuoden tauon jälkeen 1948 Rintamamiestaloja ja siirtokarjalaisten taloja nousee satamäärin Piikkiöön, eniten muuttuvat asemanseudun, Puostan ja Rojolan maisemat 1950 Piikkiön kunta ostaa Salvelan kartanon. Kunnan väkiluku ylittää 4000:n rajan 1952 Tuorlan observatorion toiminta alkaa 1954 Piikkiö saa kuntavaakunan kilpailun tuloksena. Ensimmäinen seurakuntatalo valmistuu. 1956 Keskusurheilukenttä valmistuu
ppppppppp Piikkiö tuhannen vuoden tarina 1957 Nykyisen koulukeskuksen ensimmäinen osa on valmis. Navire Oy:n toiminta alkaa omassa uudessa teollisuushallissa. 1963 Kunnanvirasto muuttaa Salvelan päärakennukseen. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuvat Toivonlinnan yhteiskoulusta. 1964 Ohikulkutie Piikkiöstä Raisioon valmistuu 1965 Piikkiöläisiä on yli 5.000 1969 Ensimmäiset kerrostalot ilmestyvät kunnan keskustaan, pientaloalueiden rakentaminen alkaa ja jatkuu voimakkaana uudelle vuosituhannelle 1970 Pukkilan Kartanomuseo avautuu Museoviraston esittelykohteeksi 1975 Pukkilan teollisuusalueella ensimmäinen rakennusvaihe 1979 Henkilöliikenne Piikkiön asemalta päättyy, rahtiasema jatkaa vuosikymmenen 1980 Uusi seurakuntatalo valmistuu vanhalle Koroisten koulun tontille. Pirja, Maikki, Samo, Make ja Jaspi valikoituvat Yltöisten jalostusohjelmasta uusiksi suomalaisiksi omenalajikkeiksi, saavat kumppaneita vuosien mittaan. Sipilänmäki muovautuu kesäteatteriksi ja näytökset alkavat. 1982 Hyttituotanto alkaa aikaisemmalla Naviren tontilla, jatkuu laajentuneena edelleen 1986 Liikuntahalli valmistuu koulukeskuksen tuntumaan 1994 Yltöisten Arboretum avautuu yleisölle 1995 Moottoritie otetaan käyttöön Raadelmasta Paimioon, Piikkiössä kaksi liittymää 1997 Uusi silta valmistuu Piikkiön keskustaan, ylittää rautatien ja vanhan Ykköstien 1998 Harvaluodon silta korvaa lossitoiminnan 2001 Turun yliopisto perustaa Väisälän avaruustutkimuskeskus VISPAn Tuorlaan 2005 Avaruuteen lähetettävän Herschel -erikoispeilin hiontatyö valmistuu Tuorlassa. Kunnan väkiluku ylittää 7.000 2007 Kuntaliitoksesta Kaarinan kaupunkiin päätetään paikallistasolla 2008 Tuorlan Planetaario valmistuu ja avautuu yleisölle. Turku Helsinki moottoritie otetaan käyttöön kokonaisuudessaan. Valtioneuvosto vahvistaa Piikkiön ja Kaarinan kuntaliitoksen, toteutuu 1.1.2009. Piikkiön seurakunta päätetään liittää seuraavan vuoden alusta itsenäisenä seurakuntana Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään. 2008 Lyydikkylän tammi maamme paksuin ja vanhin metsätammi, vihertää vielä
ppppppppp Persoonia Piikkiöstä Olavi Maununpoika Tavast Piispa, Pariisin yliopiston rehtori, syntynyt Piikkiössä 1400- luvun alussa Mikael Agricola Turun piispa, Salvelan kartanon omistaja 1550-luvulla Karl Fredrik Mennander Kirkkoherra 1746-48, myöhemmin Turun piispa ja Uppsalan arkkipiispa Pietari Kalm Kirkkoherra 1757-63, von Linnén parhaita oppilaita, tutkimusmatkailija, Suomen puutarhatalouden isäksikin nimetty Carl Niklas von Hellens Luonnontieteilijäprofessori, kenttätutkimuksen uranuurtaja, Lyydikkylän omistaja Jacob Tengström Kirkkoherra 1785-94, myöhemmin Suomen ensimmäinen arkkipiispa Fredrika Bremer Ensimmäisiä naisasiakirjailijoita, syntyi Tuorlassa 1801, asui Tukholmassa lapsuusvuosistaan lähtien von Haartman suku Aikansa vaikuttajia ja oppineita eri aloilla, asuivat sekä rakensivat Raadelman ja Tuorlan kartanomiljöitä Lars Gabriel von Haartman Hänen Hirmuisuutensa, talouspolitiikan johtohahmo keisarillisessa Suomessa, turkulais-piikkiöläinen pikkupoika Carl Daniel von Haartman Valtioneuvos, lääkintöhallituksen ylijohtaja, Raadelman isäntä Mikael von Haartman Merkittävä maakunnallinen talousvaikuttaja, Tuorlan isäntä J.J. Maexmontan Metsästyskuningas, Metsästysmuseon keskushahmo, Bussilan isäntä J.G. Savola Maankuulu petoeläinmetsästäjä, Sauvolan tilan isäntä Juhani Rinne Maamme arkeologisen tutkimuksen kehittäjä, syntynyt Piikkiössä 1872 Yrjö Sirola Poliitikko ja lehtimies, syntynyt Piikkiössä 1876 Onni Savola Lausuntataiteilija, Turun näyttämön perustaja, syntynyt Piikkiössä 1876 von Rettig suku Tehtailijoita, mesenaatteja, aateloituja Raadelman isäntiä Antti Kaarne Kansanedustaja 1908-10 sekä 1922-23, kristillinen sosialisti Hannes Kolehmainen Olympiavoittaja 1912 ja 1920, Munsten tilan isäntä 1921-25 Martti Jukola Urheiluaktivisti ja legendaarinen radioääni, kesäpiikkiöläinen 1910-20-luvuilla Heikki Malmivirta Olympiaedustaja Pariisin kisoissa, Pukkilan kartanon isäntä Hannes Haijala Maamme ensimmäinen lentomestari 1925, siunattu juhlavasti Piikkiöön Aksel Lundberg Kuusi vuosikymmentä kauppiaana kirkon vieressä, piikkiöläisen soittokuntaharrastuksen sielu, yksinlaulaja M.A. Knaapinen Piikkiön historian ensimmäinen kokoaja Väinö Kolkkala Kirjailija, rakentanut ja asunut Piikkiössä Olavi Meurman Yltöisten tutkimuslaitoksen pitkäaikainen johtaja Yrjö Väisälä Tähtitieteilijä, Tuorlan taikuri Liisi Oterma Yrjö Väisälän oppilas ja työn jatkaja Sylvi Varpula Kunnankätilö, vuosikymmeniä piikkiöläisten ensikosketus elämään Jaakko Kurkilahti Bruno Luoto Kerttu Hautamäki Ilmari Ikäheimo Vuosisata kunnallista viranhoitoa yhteensä, kunnankirjurista kunnanjohtajaan
ppppppppp Persoonia Piikkiöstä Juutas/Laine -suku Moision suku Kavalton suku Leppäsen suku Musiikkia monessa polvessa, ilolla ja hartaudella Ahti Hammar Pro Finlandia palkittu vaakunamme suunnittelija Taisto Tähkämaa Ministeri, kansanedustaja, maanviljelysneuvos Hans Langh Merenkulkuneuvos, talonpoikaispurjehduksen perinteen jatkaja Liisa Veijalainen Maailmanmestarisuunnistaja, piikkiöläinen urheilija vuoteen 1974 Harri Virtanen Teatteriohjaaja ja näyttelijä, syntynyt ja ohjannutkin Piikkiössä Maarit Pyökäri Uuden polven teatteriohjaaja, Piikkiössä syntynyt Rauni Hietanen Historianopettaja, piikkiöläisen historian elävöittäjä, sanoitti Laulun Piikkiölle Jaakko Säkö Yltöisten professori, omenoiden isä, sävelsi Laulun Piikkiölle Valdemar Järvinen Veteraaniurheilija, maailmanmestari pitkässä juoksussa Kari Virtanen Jalkapalloilun moniottelija Leena Lander Kirjailija, ollut kirjoilla pitkään Piikkiössä Veikko Loukonen Suunnistuksen maailmanmestari ikämiessarjassa Piikkiön vanhimpien sukutilojen edustajia Mika Lipponen Piikkiössä syntyneen jalkapalloilija-veljessarjan (Juha, Kimmo, Mika) nuorin ja kansainvälisin edustaja, maalikuningas Valomerkki Simo Reunasen talloin valovoimaisin tähti, nelinkertainen ravikuningatar Kauko Vainikainen Halvalan Huuko, murteen taitaja ja puutaiteilija Tauno Peltola Polkkamestari Hanne Viljanen Palkittu floristi Tuorlasta, valmentaja moniin maailmanmestaruuksiin Niilo Vainio Lintumaalari Kauko Allén Kuvataiteilija, Haukkavuoren suojelija Jari Sarasvuo Tuorlassa syntyneitä, ei kuitenkaan vielä tällä nimellä Saija Palin Miss Skandinavia, Piikkiöön muuttanut Jenni Dahlman-Räikkönen Miss Skandinavia, Piikkiöstä muuttanut Esko Valtaoja Avaruusajattelija, Tuorlan professori Mikko Ahti Kilpatanssija, muuttovirrassa piikkiöläiseksi Marko Kiprusoff Kiekollinen pelaaja pppp Teemasivujen kokoaminen: Piikkiö-Seuran työryhmä Kuvat: Piikkiö-Seura/ Tapio K Kallion kuvakokoelma
Urheiluseura Piikkiön Karhu satavuotias Piikkiön Karhun viralliseksi perustamispäiväksi on ilmoitettu 13.12.1908. Silloin hyväksyttiin säännöt ja niille päätettiin hakea julkinen vahvistus. Seura oli tuolloin toiminut Karhun nimellä lähes kaksi vuotta ja koonnut joukkoonsa kymmeniä jäseniä. Hiihdon ohella alkoi yleisurheilun harrastus sekä juoksuissa että ns. kenttälajeissa. Välineistöä hankittiin ja suorituspaikat valittiin tilanteen mukaan Piikkiön rautatieaseman ympäristöstä. Lyhyiden juoksumatkojen kilpa käytiin Hadvalantiellä Asematien risteyksestä kirkolle päin. Sen ajan ratakierros juostiin Asematien, Myllytien ja Hadvalantien lenkillä, matkan tarkka pituus oli 731 metriä. Keihästä ja kiekkoa heitettiin aseman puistossa. Hiihtokilpa käytiin yleensä meren jäällä ja pyöräilijät pyyhälsivät maantieajossa pitäjän ulkopuolelle. Aerlan nuori isäntä Kustaa Teijula oli alkuvuosien valiourheilijoita Hän pystyi moniottelussa ylittämään urheilukandidaatin arvoon vaaditut valtakunnalliset tulosrajat. Keskipitkien ja pitkien matkojen juoksussa menestyivät kansallisella tasolla Akseli Malmström, Jalmari ja Oskari Ristikankare sekä Heikki Potila. Neljännesmailerina kunnostautui Tuure Malmivirta sekä serkkunsa Heikki Malmivirta kiekonheittäjänä Pariisin olympia-areenalle asti. Karhun jäsenistä parhaat edustivat menestysvuosinaan myös turkulaisia urheiluseuroja, koska sitä kautta paranivat harjoitus- ja kilpailumahdollisuudet. Vastavuoroisesti turkulainen Martti Jukola vietti kesiään Piikkiössä ja osallistui Karhun toimintaan vuosien ajan. Hänet tunnettiin myöhemmin legendaarisena urheiluselostajana, toimittajana ja urheiluteosten kokoajana. Hannes Kolehmainen seuran kunniajäsen Hannes Kolehmainen asui kansalaislahjana saamallaan Munsten tilalla vuosina 1921-25. Tunnettuna urheilusankarina hän innoitti myös Piikkiön Karhun toimintaa vahvaan nousuun. Hän lahjoitti seuralle näyttävän kiertopalkinnon Hanneksen maljan jonka Heikki Potila sai haltuunsa viiden vuoden kilpaponnistusten tuloksena. Hannes Kolehmainen kutsuttiin seuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi vuonna 1922. Hänen jäsenkirjansa on tallella ja löytyy Suomen urheiluarkistosta. Laajaa urheiluharrastusta menestystä kasvattajaseurana Sotien jälkeen Piikkiön Karhunkin jäsenmäärä moninkertaistui. Lajivalikoima on ollut laaja: hiihdon ja yleisurheilun rinnalle nousivat pesäpallo, suunnistus, koripallo Liisa Veijalainen (Liukkonen), kuva vuodelta 1969. sekä jääkiekko. Valtakunnallisiin SVULsuurkisoihin osallistuttiin säännöllisesti. Suunnistuksesta tuli 1960-luvulta lähtien seuran laajin ja menestyksekkäin urheilulaji. Seuralla on ollut useita suunnistusvoittajia kansallisella ja piiritasolla. Liisa Veijalainen ylsi myös kansainväliseen menestykseen jo Karhun jäsenvuosinaan. Hänellä oli ratkaiseva rooli maamme ensimmäisessä suunnistuksen maailmanmestaruudessa, johon naisten viestijoukkue ylsi vuonna 1972. Menestyneitä seuran kasvatteja ovat myös pallokentiltä tuttu Kari Virtanen ja yleisurheilun pikamatkoilla voittoisa Kari Louramo. Piikkiön Karhu on nykyään ensisijaisesti sisäpalloseura, päälajeina lentopallo ja koripallo. Hannu Rastas
Tuorlan planetaario Kuva: Pihla ja Aimo Sillanpää Turun yliopiston Tuorlan observatoriolla avattiin yleisöplanetaario 1.10.2008. Se toimii Turun yliopiston maksullisen palvelun alaisuudessa eli sen tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen, vaan yleisön palveleminen. Pääsylipputuloilla katetaan ainoastaan pakolliset menot, joista ylivoimaiseti suurin erä on huippuluokan projektorin hankkimen planetaarioon. Se on itse asiassa parasta laatua, mitä Euroopassa on tällä hetkellä tarjolla. Tuorlan planetaario on neljäs pysyvä planetaario Suomessa. Muut ovat Heurekassa, Särkänniemessä ja Jyväskylän lähellä Nyrölässä. Tuorlan planetaarion ohjelmisto pyritään pitämään tähtitiedepainotteisena ja pääasiallisina kohderyhminä ovat lapset ja koululaiset. Vanhempiakaan unohtamatta. Osa ohjelmistosta on tuotettu itse, oman observatorion henkilökunnan voimin, mutta se sisältää myös kansainvälisiä, ns. superelokuvia. Planetaario on avoinna yleisölle ilman varauksia lähes päivittäin ja viikonloppuisin järjestämme jopa useita näytöksiä. Lisäksi planetaarioesityksiä räätälöidyin ohjelmin voivat varata koulut, päiväkodit, yhdistykset, yritykset jne. haluaminaan aikoina. Planetaarioesityksen lisäksi on mahdollisuus tutustua myös Tuorlan observatorioon. Planetaariovarauksia ottaa vastaan Tuorlan Majatalo, joka toimii muutenkin läheisenä yhteistyökumppanina planetaarion pyörittämisessä tarjoamalla moninaisia oheispalveluita. Tarkemmat aukioloajat ja ohjelmiston voi tarkistaa nettiosoitteestamme: http://www.astro.utu.fi/planetaario/ tai soittamalla planetaariopuhelimeen: 045 656 7211. Piikkiön Karhu ry Yhteystietoja: Valtteri Johansson pj 2009... puh. 0440 200 047 Jaakko Louramo pj 2008...puh. 0500 679 153 Lentopallo Miehet 1...Janne Harju, puh. 040 748 7793 Miehet 2 / Tytöt...Veli-Matti Aalto, puh. 040 901 4555 LP-koulu...Harri Louramo, puh. 050 323 2223 KuntoLP...Jaakko Louramo Sulkapallo...Valtteri Johansson Koripallo...Pekka Vuorila, puh. 0400 323 953 Suunnistus... Antti Honkasaari, puh. 0400 971 510 www.piikkionkarhu.f i
Muuttovalmiit kodit Asunto Oy Raision Kerttulankumpu 17 asunnon rivitalokohde, lähellä keskustan palveluja osoitteessa Sylttyläntie 8, 21200 Raisio. Asunnot ovat 2-kerroksisia. Valm. 30.11.2008. Vielä varattavissa: Tyyppi Koko Mh alkaen Vh alkaen 3h+k+s 80 m 2 111 200 183 200 3h+k+s 81 m 2 117 450 190 350 4h+k+s 96 m 2 128 640 215 040 4h+k+s 97 m 2 140 650 227 950 Asunto Oy Paimion Oinilanvuori Näköalapaikalla 7 asunnon erillispientaloyhtiö, osoitteessa Luciantie 6, Paimio. YKSI ASUNTO VIELÄ VAPAANA. Tyyppi Koko Mh Vh 5h+k+th+k+s 139.5 m 2 150 111.50 256 550 Asunto Oy Piikkiön Meriketo 14 asunnon 1-kerroksinen rivitalokohde, joka valmistui 31.10.2008. Rungon koulun läheisyydessä, osoitteessa Virna 2, 21500 Piikkiö. Tyyppi Koko Mh alkaen Vh alkaen 2h+k+s 70,5m 2 92 750 154 000 3h+k+s 76,0m 2 99 200 165 700 4h+k+s 90,5-106,0 m 2 118 112 197 300 Soita ja sovi esittely! Puh. 0207 606 765 Peab Seicon Oy Asuntomyynti Puh. 0207 606 765 GSM 040 5862 040 www.peabseicon.fi
Toivotamme kaikille piikkiöläisille Rauhaisaa Joulua sekä Menestyksellistä Uutta Vuotta 2009 H Anna-Liisan Ompelimo H Aso Metalli Oy H Autohuolto J. Leppänen Ky H Automaalaamo Antti Laakso H Bussi-Blomqvist H Hepojoen Vuonohevoset Ay H Hoitola Kemikalio Anna H Juhlapalvelu Primadonna H K-Market Piikkiö H Kavalton Tila H Koneurakointi R. Marjamaa H Korjaamopalvelu Salonen H Korjaamopalvelu Tammi Ky H T. Lajunen Oy H Langh Hans Pesupalvelu Oy H L.E. Tilipalvelu H Liikenteenharjoittaja Raimo Sauhula H Lindroosin Puutarha H Maahovi Oy H Maalaus T. Järvinen Oy H Osa-Koneistus Oy H Parturi Jaana H Pihlan Lounastupa H Piikkiön Alustahuolto H Piikkiön Apteekki H Piikkiön Autohajoittamo Oy H Piikkiön Kirjakauppa H Piikkiön Kukkakauppa H Piikkiön Shell-Huolto P. Sundqvist H Piikkiön Taksiasema H Piikkiön Tehoapu H Planlasse Oy H R-Kioski Piikkiön Päivänsäde H Ravintola Wanha Kunnantalo H Reistarit Oy Vesa Suni H Saksan Tila H Soraliike Lehtovaara Oy H Sun Rakennus Oy H Sähköautomaatio Lehtinen Oy H Sähköhuolto Ari Tuomi Oy H Tammisillan Puutarha H Tili-Piikkiö Oy H Tuorlan Majatalo H Waarin Kammari H Valaisin Grönlund H Ykkös Cafe
Valoisaa Joulunaikaa ja Onnea Uudelle Vuodelle