JATKO-OPINTOJA TERVEYSTIEDOSTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5 v.) ja yliopistossa (5-6 vuotta tai ammattikorkeakoulututkinnon päälle n. 2 v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien ja työharjoittelun kautta Yliopistoilla kirjaan perustuva pääsykoe, amk:ssa yleensä soveltuvuuskoe
OPINTOJA AMMATTIKORKEAKOULUSSA 1.) Sairaanhoitaja (3,5 v.)/terveydenhoitaja (4v.)/kätilö (4,5 v.) - opiskeluteemoja: ihmisen kohtaaminen, terveyden edistäminen ja eri-ikäisten sairaanhoito. Terveydenhoitajat ja kätilöt opiskelevat ensin sairaanhoitajaksi ja erikoistuvat sen jälkeen. Myös psykiatriaan voi erikoistua. 2.) Ensihoitaja, röntgenhoitaja ja geronomi - sairaanhoitajia, jotka ovat erikoistuneet kiireelliseen hoitoon (ensihoitaja), röntgen-, magneetti- ja ultraäänikuvauksiin ja sädehoitoon (röntgenhoitaja) tai vanhustenhoitoon (geronomi)
OPINTOJA AMMATTIKORKEAKOULUSSA 3.) Fysioterapeutti, naprapaatti ja osteopaatti - kuntoutuksen ammattilaisia, jotka parantavat erilaisin tekniikoin tuki- ja liikuntaelimistön häiriötiloja. Opinnot sisältävät paljon anatomiaa. Fysioterapeutit ohjaavat usein työkseen myös liikuntaryhmiä. 4.) Toimintaterapeutti - käyttää kuntoutuksen välineenä toimintaa esim. leikkiä, käytännön harjoitteita, luovaa toimintaa - opinnoissakorostuvat erilaiset arviointi- ja terapiamenetelmät, asiakkaan kohtaamisen psykologia ja luovat toiminnot.
OPINTOJA AMMATTIKORKEAKOULUSSA 5.) Kuntoutuksen ohjaaja - auttaa asiakkaita selvittämään kuntoutusmahdollisuuksiaan ja toimii yhdyshenkilönä asiakkaan ja palvelujen tarjoajien välillä 6.) Bioanalyytikko - ottaa ja analysoi ihmisestä peräisin olevia tutkimusnäytteitä. 7.) Jalkaterapeutti - ehkäisee ja hoitaa jalkavaurioita mm. suunnittelemalla ja toteuttamalla tutkimuksia ja valmistamalla apuvälineitä
OPINTOJA AMMATTIKORKEAKOULUSSA 8.) Apuvälineteknikko - suunnittelee ja valmistaa apuvälineitä mm. proteeseja, tukilaitteita ja erityisjalkineita. 9.) Suuhygienisti jahammasteknikko - toimivat hammashoidossa. Suuhygienisti poistaa hammaskiveä, pinnoittaa hampaita ja tekee fluorauksia. Hammasteknikko vastaa hammasproteesien, hampaiden oikomiseen ja purennan hoitoon liittyvien laitteiden teknisestä toteuttamisesta.
OPINTOJA AMMATTIKORKEAKOULUSSA 10.) Optometristi (optikko) - tutkii asiakkaan näkökykyä ja valmistaa, huoltaa, sovittaa ja myy silmälaseja ja piilolinssejä. 11.) Liikunnanohjaaja - ohjaa eri-ikäisten liikuntaharrastuksia sekä kunto- ja työpaikkaliikuntaa. 12.) Hyvinvointiteknologian insinööri (4v.) - tavoitteena on ylläpitää ja kohentaa ihmisen terveyttä, toimintakykyä ja kuntoa tekniikan ja tietotekniikan avulla. Valmistuneet suunnittelevat mitta-, hoito- ja tutkimuslaitteita, proteeseja ja vanhusten ja vammaisten apuvälineitä.
AMMATTIKORKEAKOULUSTA VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN Terveysalan ammattikorkeakouluopinnot antavat selkeän pätevyyden toimia tietyssä ammatissa. Tämän lisäksi valmistuneita työskentelee mm.: - lääke- sekä toimenpide- ja hoitolaitteita ja tarvikkeita valmistavat ja markkinoivissa yrityksissä (esim. myynti- ja markkinointitehtävät) - terveysalan järjestöissä (esim. neuvonta&koulutus) - työhyvinvointiin liittyvissä tehtävissä - lisäkoulutuksella myös psykoterapeutin tehtävissä (erityisesti sairaan- ja terveydenhoitajat)
Yliopistoissa on terveystieteiden alalla tarjolla lisäkoulutusta terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Opinnot suoritetaan yleensä monimuoto-opiskeluna työn ohessa ja ne kestävät noin 2-3 vuotta. Tarjolla olevat koulutusohjelmat: ergonomia, fysioterapia, gerontologia ja kansanterveys, hoitotiede, hoitotieteen johtaminen, kliininen laboratoriotiede, ennaltaehkäisevä hoitotyö, radiografia, terveyshallintotiede, terveyskasvatus, terveyshallintotiede ja terveystieteiden opettajakoulutus.
Valmistuneet voivat työskennellä erilaisissa terveysalan asiantuntemusta vaativissa tehtävissä riippuen koulutusohjelman sisällöstä, mm.: - opettajana ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa - osaston- tai ylihoitajina sairaaloissa - tutkijana - hallinnollisissa tehtävissä (suunnittelu ja johtaminen) esim. kunnissa ja järjestöissä
Terveystieteiden koulutusalalla on myös pääaineita, joihin ei vaadita alan aiempaa koulutusta: 1.) Hyvinvointitekniikka - yhdistää matemaattis-luonnontieteellisiä, lääketieteen tekniikan ja biolääketieteen opintoja - osa-alueita ovat mm. terveydenhuollon tietotekniikka, virtuaalitodellisuus lääketieteessä sekä erilaiset tekniset ratkaisut sairaaloihin ja esim. vammautuneiden koteihin
2.) Ravitsemustiede - opinnoissa keskeistä ovat ravintoaineiden tuntemus, ravinnon ja terveyden yhteys sekä ruokavalion suunnittelu. Ravitsemusterapeutit valmistuvat Itä-Suomen yliopistosta (Kuopio) ja työskentelevät pääasiassa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. 3.) Kansanterveystiede - Keskeisiä kysymyksiä ovat väestön terveys ja sairastavuus ja niihin liittyvät tekijät. Valmistuneet työskentelevät terveysalan hallinto- ja tutkimustehtävissä mm. kunnissa ja järjestöissä.
4.) Liikuntalääketiede - Tarkastellaan terveyden-, ravinnon ja säännöllisen liikunnan välisiä yhteyksiä. Valmistuneet työskentelevät mm. urheiluseuroissa, kuntoutuslaitoksissa, puolustusvoimissa ja tutkijoina. Muita terveyteen liittyviä koulutusohjelmia yliopistossa ovat lääketiede, hammaslääketiede, farmasia sekä liikuntatieteellisen alan koulutusohjelmat.
lääketiede ja hammaslääketiede - opiskellaan terveen ihmisen/suun perusteet sekä millaisia sairauksia ilmenee ja miten niitä hoidetaan. Pääsykokeissa fysiikkaa ja kemiaa. farmasia (farmaseutti ja proviisori) - opiskellaan lääkkeiden ominaisuuksia, niiden valmistamista ja käyttöä sairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Valmistuneet työskentelevät apteekeissa ja lääketeollisuuden palveluksessa esim. lääkelupa-, markkinointi- sekä tutkimus- ja tuotekehittelytehtävissä. Pääsykokeissa kemiaa.
Liikunta-alan koulutus/pääaineet: 1.) liikuntapedagogiikka - pätevöittää liikunnan ja terveystiedon opettajaksi 2.) liikuntafysiologia - käsittelee fyysisen rasituksen vaikutusta ihmisruumiiseen ja elintoimintoihin kiinnostuksenkohteenaan erityisesti solutason mekanismit. Valmistuneet työskentelevät liikuntavalmennuksen, kuntoutuksen ja testauksen parissa esimerkiksi järjestöissä sekä tutkimus- ja kuntoutuskeskuksissa.
3.) liikunnan yhteiskuntatieteet - koulutusohjelmassa on kaksi pääainetta: liikuntasosiologia sekä liikuntasuunnittelu ja - hallinto. Pääaine valitaan vasta opintojen aikana. Koulutuksen teemoja ovat muun muassa liikunta, tiedonvälitys, liikuntaympäristöt, liikunnan sosiaalitieteet sekä liikuntahallinto, -politiikka, - talous ja -suunnittelu. Valmistuneet voivat työskennellä esim. liikunta- tai vapaa-aikatoimen johtajana, suunnittelijana, tutkijana tai urheilutoimittajana.