Raamattua ryhmissä Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika. Matt. 16: 16 Kuka Jeesus onkaan? Matt. 16: 13 20 Taustaa: Jeesuksen toiminta Galilean alueella on päättynyt ja nyt hän on opetuslapsineen rauhallisella alueella Gennesaretinjärven pohjoispuolella. Markus ja Luukas kertovat tämän saman kertomuksen evankeliumeissaan. Matteuksen versio on kuitenkin yksityiskohtaisin, varsinkin Pietarin suhteen. Huomattavaa on, että Matteus sijoittaa tämän kertomuksen tarkalleen evankeliuminsa keskikohtaan. Antiikin teksteissä tämä oli tunnettu tapa: kertomuksen tärkein asia sijoitettiin täsmällisesti sen puoliväliin. Tekstin ja koko Matteuksen evankeliumin - pääasia on Pietarin todistus: Sinä olet Kristus, elävän Jumalan poika. Jae 19 muistuttaa Vanhan testamentin kertomusta Eljakimista (Jes. 22: 15 25, erityisesti jae 22). Avaimet ovat vallan merkki. Avaamisella ja sulkemisella on tässä yhteydessä hengellinen merkitys. Pietari avasi myöhemmin seurakunnan ovet juutalaisille (Ap. t. 2:37 41), samarialaisille (Ap. t. 8:14 17) ja pakanoille (Ap. t. 10: 34) ja sulki ulos epärehelliset (Ap. t. 5: 1 11). Pietari toimi usein koko opetuslapsijoukon edustajana, ja tässäkin hänen tunnustuksensa voidaan ymmärtää kaikkien opetuslasten tunnustukseksi. Myöhemmin käy ilmi selvästi, että avaimia ei annettu yksin Pietarille, vaan muutkin opetuslapset saivat tämän saman vastuun Jeesukselta (Matt. 18: 18). Lukekaa raamatunkohta Matt. 16: 13 20 rauhallisesti ääneen. Pohdittavaksi: 1. Mitkä seitsemän eri nimeä teksti antaa Jeesukselle? Mitä nämä nimet kuvaavat? 1. Jeesus = etunimi; 2. Ihmisen Poika = kauan odotettu henkilö, joka on ihmistä ylempänä (Dan. 7: 13 14); 3. Kristus = Messias, odotettu Israelin pelastaja; 4. Jumalan Poika = kertoo Jeesuksen jumalallisesta luonnosta - juuri tähän Jeesus viittaa sanoessaan Pietarille, että Isä ilmoitti tälle tiedon siitä, että hän on Messias; 5. Jeremia = yksinäisen ja kärsivän palvelijan esikuva; 6. Elia = kaikkien niiden esikuva, jotka Jumala on lähettänyt kutsumaan kansaansa takaisin luokseen; 7. Profeetta = Jumalan ilmoituksen tuoja 2. Onko tärkeää tietää, kuka Jeesus todella on? Millainen ero on yleisellä tiedolla Jeesuksesta (esim. Jeesus on todellinen historian henkilö, joka on maailman pelastaja ) ja henkilökohtaisella uskolla Jeesukseen ( Jeesus on minun pelastajani )? Yleinen tietoisuus Jeesuksesta ei riitä henkilökohtaisen suhteen solmimiseen Jeesuksen kanssa. Jeesuksen tunteminen henkilökohtaisesti on eri asia kuin tietää yleisesti, mitä Jeesus merkitsee seurakunnalle, vanhemmille tai vaikkapa ihmiskunnan historialle. Jeesuksen tunteminen ja hänen pelastustyöhönsä henkilökohtaisesti uskominen merkitsee syntien anteeksisaamista ja sitä, että voi elää hänen läsnäolossaan ja saada iankaikkisen elämän toivon.
3. Tiedätkö, mitä kaverisi ajattelevat Jeesuksesta? Voisitko tehdä asiasta mielipidekyselyn esim. koulussasi? Ideoikaa! 4. Miten ihminen muodostaa käsityksensä Jeesuksesta? Miten ihminen voi uskoa siihen, että Jeesus on Messias, Jumalan Poika? Aluksi Pietari ajatteli, että Jeesus voisi ehkä olla Messias sen perusteella, mitä hänen veljensä Andreas hänelle kertoi (Joh. 1: 41). Nyt hän tietää, että se on totta. Jae 17 liha eikä veri tarkoittaa ihmisiä. Pietari ei tunnusta Jeesusta Messiaaksi opittuaan asian kirjoista tai perheeltään, vaan tieto ja luottamus siihen on Jumalan lahjaa. Emme voi ylpeillä omasta uskostamme, koska olemme saaneet sen Jumalalta lahjaksi. Tehtävämme on kuitenkin opettaa ja todistaa Jumalasta ja Jeesuksesta omassa ympäristössämme, jotta lähimmäisemme voisivat myös kuulla hyvän sanoman. 5. Millainen mielikuva sinulle tulee kalliosta? Mikä on se kallio, jolle kristillinen seurakunta on rakennettu? 6. Mitä Jeesus merkitsee sinulle juuri tänään? Muotoile lyhyt vastaus, jonka voit halutessasi kertoa muille. 7. Millä tavalla se, mitä Jeesus sinulle merkitsee, vaikuttaa elämääsi? Copyright: Ligue pour la Lecture de la Bible (Scripture Union in France) & Raamatunlukijain Liitto ry
Raamattua ryhmissä Valvokaa siis. Matt. 25: 13 Viisaat tytöt Matt. 25: 1 13 Taustaa: Ennen vangitsemistaan Jeesus opettaa opetuslapsilleen, mitä tulee tapahtumaan hänen kuolemansa jälkeen: millaiset merkit edeltävät maailman loppua ja hänen takaisintulemistaan (Matt. 24 25). Tämä vertaus kuuluu Jeesuksen puheiden sarjaan, joiden teemaksi voisi määrittää esim. työnteko ja valmiina oleminen. Vertaus on tarina, jonka tarkoitus on välittää jokin hengellinen totuus. Vertausten tarkoitus on ravistella kuulijaansa ja sen kautta saada tämä reagoimaan. Jeesus opetti usein tällä tavalla. Vertausten ymmärtämiseksi ei tarvitse antaa merkitystä jokaiselle sen pikku yksityiskohdalle, vaan yrittää ymmärtää sen tärkein sanoma, sen pointti. Vertaus kymmenestä neitsyestä nousee Jeesuksen aikaisista häätavoista: Kymmenen morsiusneitoa eivät olleet itse vihille menossa vaan odottivat sulhasta. Sulhasen saapuminen meni usein iltaan. Pimeässä illassa tarvittiin lamppuja, jotka eivät sammuisi morsiamen hakumatkan aikana. Siksi oli tärkeää, että öljyä oli tarpeeksi. Aluksi: Luokaa yleiskatsaus lukuihin Matt. 24 ja 25: Mikä edeltää ja mikä seuraa tätä vertausta? Lukekaa raamatunkohta Matt. 25: 1 13 ääneen. Pohdittavaksi: 1. Miettikää aivan aluksi, mitä voimme oppia tämän vertauksen perusteella sulhasesta? 2. Ketä sulhanen kuvaa? Mistä tämä vertaus kertoo? Miten Jeesuksen paluu siis tulee tapahtumaan (j. 5, 6)? Sulhanen kuvaa Jeesusta ja häät Jeesuksen toista paluuta. Kertomus kymmenestä morsiusneidosta on vertaus taivasten valtakunnan tulemisesta. Se kertoo Jeesuksen takaisinpaluusta ja erityisesti sen odottamisesta. Me emme ehkä ole elossa, kun Jeesus tulee takaisin, mutta Raamatun mukaan kaikki Jeesuksen omat, elävät ja kuolleet, menevät Jeesusta vastaan yläilmoihin (1. Tess. 4:17). Tästä johtuen kymmenen morsiusneitoa kuvaavat ilmeisesti koko kristillistä kirkkoa eli kaikkina aikoina eläneitä kristittyjä. Lukua kymmenen käytetään Raamatussa ilmaisemaan kokonaisuutta, koska se on luku, joka sisältää kaikki perusluvut.
2. Miten sulhanen suhtautuu neitoihin, jotka eivät olleet valmistautuneita? Tuntuuko tämä asenne sinusta ankaralta? Vrt. Luuk. 13: 25 27 3. Millä tavalla voisit selittää tyhmien morsiusneitojen käytöstä? Mitä heidän olisi pitänyt tehdä? 4. Millaisia olivat viisaat morsiusneidot? Etsi kaikki heitä koskevat yksityiskohdat tekstistä. Miksi he kieltävät apunsa jakeessa 9? Viisaat norsiusneidot eivät ole itsekkäitä, vaan käyttäytyvät kunnioittavasti sulhasta kohtaan. He eivät voineet antaa öljyä toisille, koska heillä ei ollut niin paljoa, että se olisi riittänyt kahdelle. Tämän vertauksen pääpointti on se, että me emme voi pelastua toisen uskolla. Oma suhde Jumalaan on oltava kunnossa. Pelastumme vain vaeltamalla henkilökohtaisesti syntien anteeksisaamisessa. Siksi emme voi antaa öljyä toiselle; meidän uskomme riittää vain meille itsellemme. 5. Millaisia ihmisiä kuvaavat morsiusneidot, joilla oli lamppu, mutta ei öljyä? Raamatun mukaan se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa (Room. 8:9). Jos Pyhä Henki asuu meissä, Jumala tekee meissä asuvan Henkensä voimalla eläviksi myös kuolevaiset ruumiimme Kristuksen tullessa. (Room. 8:11, Fil. 3:20 21) Nuo viisi norsiusneitoa eivät päässeet häihin, he jäivät ikuisen elämän ulkopuolelle, koska Pyhä Henki ei asunut heissä. He eivät eläneet Jeesuksen yhteydessä, vaikka ulkonaisesti toimivatkin kristillisessä seurakunnassa. 6. Millä tavoin voimme ottaa mallia viisaista morsiusneidoista? Mitä jakeen 13 valvominen voisi merkitä sinun elämässäsi? Raamatun kuvaus Jumalan ja hänen kansansa välisestä liitosta kertoo syvästä rakkaudesta, joka yhdistää heidät. Viisaat morsiusneidot rakastivat sulhasta ja odottivat tätä. 7. Miten voi varmistua siitä, että öljy omassa lampussa riittää? 8. Miettikää yhdessä tai kukin itsekseen: Miten itse suhtaudut Jeesuksen paluuseen? Copyright: Ligue pour la Lecture de la Bible (Scripture Union in France) & Raamatunlukijain Liitto ry
Raamattua ryhmissä Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. Matt. 25: 40 Aidan paremmalla puolella? Matt. 25: 31 46 Taustaa: Raamatunkohta Matt. 25:31 46 on osa Jeesuksen viimeistä pitkää puhetta opetuslapsilleen. Jeesus raottaa hiukan viimeisiä tapahtumia peittävää verhoa ja kertoo paluustaan ja viimeisestä tuomiosta. Näistä puhuessaan hän käyttää seuraavia kuvia: hän tulee yllättäen (24: 44), hän toivoo silloin löytävänsä palvelijansa työskentelemässä (24: 45 51 ja 25: 14 30) ja toivoo heidän olevan kaukonäköisiä ja valveilla (25: 1 13). Tämä raamatunkohta tuo esiin niitä kriteereitä, jotka otetaan esiin viimeisellä tuomiolla. Se ei silti anna jokaiseen yksityiskohtaan vastausta. Siksi on tärkeää, että pysymme tekstissä, emmekä yritä sanoa asiasta enempää kuin mitä Raamattu meille kertoo. Lukekaa ääneen raamatunkohta Matt. 25:31 46. Pohdittavaksi: 1. Mitä kaikkea tämä teksti kertoo Jumalasta Isänä, entä Poikana? Millaisia ominaisuuksia tai toimintatapoja heillä on? 2. Mikä osoittaa Ihmisen Pojan hallitsevan viimeisen tuomion tapahtumia? Ihmisen Poika on nimitys, jota Jeesus käyttää Matteuksen evankeliumissa itsestään. Se muistuttaa siitä, että Jeesus on ihminen, mutta epäilemättä viittaa myös henkilöön, josta Danielin kirjassa puhutaan (Dan. 7: 13 14; 10: 16 18). Jumala on antanut hänelle vallan istua tuomarin istuimella tuomitsemassa kansoja. Jeesus on ainoa, joka on arvollinen toimimaan tuomarina. 3. Millä nimellä lampaat ja vuohet kutsuvat Ihmisen Poikaa? Mitä tuo nimitys merkitsee sinulle? Katso jakeita 37 ja 44. 4. Ketkä kaikki joutuvat Jumalan eteen tuomittavaksi? Millaiset ovat Jumalan tuomiot? Katso jakeita 32 ja 46. 5. Millä tavalla lampaat ja vuohet eroavat toisistaan? Huomaa, että lampaat ovat jo lampaita ja vuohet vuohia. Raamatussa Jumalan kansaa Israelia kuvataan usein lammaslaumaksi. Uudessa testamentissa tämä lauma laajenee tarkoittamaan
myös Jeesukseen uskovaa seurakuntaa. Sekä lampaat että vuohet ovat varmasti kummatkin tehneet elämänsä aikana sekä hyvää että pahaa. Suurin ero löytyy siitä, millä perusteella heidät tuomitaan. 6. Mitä Jeesus tarkoittaa, kun hän sanoo: Olette tehneet minulle tai Olette jättäneet tekemättä minulle? Millä tavalla voimme tehdä tai jättää tekemättä hyvää Jeesukselle? Matteus kertoo luvussa 10 siitä, miten Jeesus lähetti opetuslapsiaan julistusmatkalle. Jeesus sanoo lähtöohjeistuksensa lopuksi: Joka ottaa vastaan teidät, ottaa vastaan minut. (Matt. 10: 40). Jeesuksen lähettämien ihmisten vastaanottaminen on hyvien asioiden tekemistä Jeesukselle. 7. Lukekaa Matt. 7: 21 23. Ihmiset ovat siinäkin hämmästyneitä. Mitä Jumala odottaa laumaltaan? 8. Lukekaa Ef. 2: 8 10. Kuinka usko Jeesukseen ja armosta pelastuminen niveltyy siihen, että on tärkeää tehdä hyvää? Hyvät teot eivät ole bonuspisteitä, joilla pelastus ansaitaan. Jumala odottaa, että ihminen uskoo häneen, Joh. 6: 28 29. Uskon laittaminen käytäntöön (= hyvät teot, Joh. 14:15), osoittaa uskon totuudenmukaisuuden. Jumalan ja lähimmäisen rakastamista ei voi erottaa toisistaan, 3. Moos. 19: 18, 5. Moos. 6: 4, Matt. 19: 18 19. Teot ovat kuin jäävuoren huippu, näkyvä osa uskoa. Voitte lukea myös Jaak. 2: 14 18 ja 1. Joh. 3: 15 18. 9. Millä nimellä lampaita kutsutaan? Mitä nämä nimitykset kertovat pelastuksesta? Ks. jakeet 34 ja 37: Isän siunaamat ja vanhurskaat. Vanhurskas tarkoittaa sellaista, joka ansaitsee tuomion, mutta on vapautettu siitä. Lampaat ovat siis jo elämänsä aikana ymmärtäneet ansaitsevansa tuomion (= ymmärtäneet olevansa syntisiä), mutta turvautuneet Jeesuksen sovitustyöhön. Viimeisellä tuomiolla heille siis vain todetaan jo elämän aikana saatu vapauttava tuomio. Jumalan silmissä he ovat nyt Jeesuksen tähden täydellisiä, siunattuja ja vanhurskaita. 10. Mitä tämä kertomus merkitsee omassa elämässäsi? Viimeisellä tuomiolla Jeesus on häneen uskovalle kristitylle sekä tuomari että puolustusasianajaja! Copyright: Ligue pour la Lecture de la Bible (Scripture Union in France) & Raamatunlukijain Liitto ry
Raamattua ryhmissä Uskosi on parantanut sinut. Mark. 5: 34 Paraneminen toisen varjossa Mark. 5: 21 43 Lukekaa raamatunkohta Mark. 5: 21 43 ääneen. Jakakaa sen jälkeen pareittain teksti mielekkäisiin kappaleisiin ja antakaa kappaleille otsikko. Keskustelkaa erilaisista kappalejaoista ja otsikoista. Ohjaaja jakaa taulun tai suuren paperin kahteen palstaan. Toiselle puolelle kerätään yhdessä tietoja Jairoksesta ja toiselle puolelle sairaasta naisesta: keitä he ovat ja millä tavalla he lähestyvät Jeesusta? Pohdittavaksi: 1. Minkä takia Jairos ja nainen lähestyvät Jeesusta niin eri tavalla? Jairos on arvokas mies, hän tulee nöyrästi mutta suoraan Jeesuksen luo. Nainen taas on yhteiskunnan silmissä arvoton, sairautensa tähden juutalaisen lain mukaan epäpuhdas, ja näin ollen syrjitty. Hän lähestyy Jeesusta takaapäin. Koskemalla Jeesusta hän itse asiassa toimii lakia vastaan ja saastuttaa sen mukaan kosketuksellaan Jeesuksenkin. 2. Missä asiassa he ovat samanlaisia? Molemmat ovat nöyriä ja luottavat Jeesuksen voimaan. 3. Mitkä Jeesuksen sanat ovat mielestäsi erityisen merkittäviä tässä raamatunkohdassa? Miksi? Mikä niitä yhdistää? Mikä on mielestäsi raamatunkohdan tärkein pointti? Usko 5. Miksi toiset ihmiset, jotka koskivat Jeesusta, eivät tunteneet mitään erityistä? Siihen voi olla monia erilaisia syitä. Esim. Jeesuksen voi kohdata myös niin, ettei odota häneltä mitään tai odottaa jotain aivan tiettyä asiaa, jota ei sitten saakaan. 6. Miksi luulet Jeesuksen halunneen tietää, kuka häntä koski? Hän varmasti halusi naisen kohtaavan hänet muiden nähden ja kirkastaa tälle uskon häneen, joka oli sekä parantaja että pelastaja. Jeesus palautti naiselle tämän kunnian toisten ihmisten edessä. Kun Jeesus sanoi naiselle Uskosi on parantanut sinut, hän paransi myös naisen sielun.
7. Mitä nämä kaksi kertomusta opettavat meille Jumalasta? Mikä hyvä uutinen niihin sisältyy? Hänen armonsa riittää kaikille, niin uskonnollisille kuin syrjäytyneillekin. 8. Millä eri tavoin voimme mielestäsi lähestyä Jeesusta? Onko jokin tietty tapa parempi kuin jokin toinen? Jeesusta voi lähestyä esimerkiksi kuin suuri kansanjoukko, kohtaamatta häntä ja odottamatta häneltä mitään, tai peläten todellisen kohtaamisen seurauksia. Tai sitten hänet voi kohdata sydän avoimena ja odottavaisena. 9. Keskustelkaa: - Millä tavalla sinä kohtaat Jeesuksen arkipäivänäsi? - Mitä iloja tai vaikeuksia Jeesuksen kohtaamiseen sisältyy? - Opitko jotain uutta tästä raamatunkohdasta? Copyright: Ligue pour la Lecture de la Bible (Scripture Union in France) & Raamatunlukijain Liitto ry
Raamattua ryhmissä Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo. Mark. 9: 23 Uskon ja en usko Mitä on usko Jeesukseen? Mark. 9: 14 29 Taustaa: Aluksi on syytä kerrata, mitä edellä on tapahtunut (Mark. 9: 2 13). Jeesus on ollut Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen kanssa vuorella, jolla hän on kirkastunut. Takaisin tullessaan he kohtaavat hälisevän ihmisjoukon ja epätoivoisen isän. Vuoren juurelle jääneet opetuslapset ovat yrittäneet auttaa isää, mutta epäonnistuneet, koska heillä ei ole tarpeeksi uskoa. Isän vähäinen usko kuitenkin riittää Jeesukselle, ja hän parantaa pojan viipymättä. Lainopettajat = fariseuksia, jotka halusivat noudattaa Mooseksen lakia hyvin tarkasti. Uuden testamentin kertomuksissa he jatkuvasti piirittävät Jeesusta ja yrittävät löytää aiheen tuomita hänet. Jeesus nostaa esiin heidän tekopyhyytensä ja uskon puutteensa. Mykkä henki = Jeesus erottaa pahojen henkien ulos ajamisen ja fyysisten ja henkisten sairauksien parantamisen. Aluksi: Ohjaaja kirjoittaa aluksi isolle paperille tai paperipöytäliinalle lauseen: Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo auta minua, sillä minulla ei ole tarpeeksi uskoa! Työskentelyyn varataan myös kyniä kirjoittamista varten. Vaihtoehto 1 (lyhyempi): Raamatunkohtaa ei lueta aluksi, vaan aloitetaan suoraan mykästä dialogista: hiljaisuuden vallitessa kaikki osallistujat saavat kirjallisesti kommentoida paperiin kirjoitettua lausetta ja myös toistensa kommentteja vetämällä viivan oman kommentin ja kommentoitavan lauseen välille. (ks. Metodit: Mykkä keskustelu) Tähän käytetään n. 15 minuuttia. Tämän jälkeen ohjaajan avulla keskustellaan eniten ajatuksia herättäneistä repliikeistä. Vasta tämän jälkeen luetaan raamatunkohta ääneen. Lukemisen jälkeen mietitään yhdessä: Kommentoisitko nyt jotain asiaa toisin? Miksi? Keskustelkaa yhdessä siitä, millä tavalla raamatunkohta itse kutakin erityisesti kosketti.
Vaihtoehto 2 (pidempi): Aloitetaan kuten edellä: mykkä dialogi, keskustelu ja raamatunkohdan lukeminen. Sen jälkeen jakaudutaan kolmeen ryhmään. Kukin ryhmä tutkii seuraavien henkilöiden asenteita, tunteita ja toiveita. - Ryhmä 1: opetuslapset (jakeet 14, 16, 18, 19, 28, 29) - Ryhmä 2: isä (jae 17, 18, 21 24) - Ryhmä 3: Jeesus (koko raamatunkohta) Pohtikaa yhdessä: 1. Miksi luulette opetuslasten halunneen ryhtyä toimeen, vaikka Jeesus ei ollut paikalla? Miksi he eivät onnistuneet yrityksessään? Jeesus sanoi, että opetuslapset epäonnistuivat, koska he olivat epäuskoisia (j. 19). Heidänkin olisi pitänyt rukoilla (j. 29). 2. Mikä sai isän tuomaan lapsensa Jeesuksen luokse? Isä kutsuu Jeesusta Herraksi, hän tunnustaa tämän hengellisen auktoriteetin. Hän odotti Jeesukselta jotain; hän tiesi, että Jeesus osasi parantaa ja tehdä ihmeitä. Tai kenties isä oli kuullut Jeesuksen opetusta. 3. Miksi Jeesus on niin ankara opetuslapsilleen? 4. Mitä opimme Jeesuksen ja isän kohtaamisesta? 5. Millaisen kuvan tämä teksti antaa Jeesuksesta? 6. Millä tavalla raamatunkohdassa tulee esiin sama asia, josta alussa käytiin mykkä keskustelu? Herättääkö em. lause (j. 24) sinussa nyt uusia ajatuksia? 7. Mihin tämä raamatunkohta meitä kehottaa? Keskustelkaa. Jatkotyöskentely: Lukekaa Mark. 1: 23 28, jossa Jeesus ajaa pois pahan hengen. Millä tavalla se eroaa Mark. 9: 14 29: stä? Mitä samaa näissä kertomuksissa on? Copyright: Ligue pour la Lecture de la Bible (Scripture Union in France) & Raamatunlukijain Liitto ry
Raamattua ryhmissä Yksi sinulta puuttuu. Mark. 10: 21 Jeesuksen seuraamisesta Mark. 10: 17 22 Taustaa: Markuksen evankeliumissa tämä kertomus seuraa tapahtumaa, jossa Jeesus siunaa lapsia. Ylistettyään lasten luottamusta ja yksinkertaisuutta Jeesus on lähtenyt taas matkaan. Ohjaaja lukee raamatunkohdan Mark. 10: 17 22, muut kuuntelevat Raamattu suljettuna. Sen jälkeen kirjoitetaan pareittain muutaman rivin lehdistötiedote, jossa kerrotaan tapahtuman pääkohdat. Kirjoitukset voidaan lukea ääneen toisille. Sitten raamatunkohta luetaan yhdessä ääneen. Pohdittavaksi: 1. Mitä ajattelet raamatunkohdan miehestä? Mitä voimme tekstin perusteella tietää hänestä? Hän on hyvin rikas ja hyvin ehdoton. Hän ihailee Jeesusta, hyvää ihmistä. Hän kenties ajattelee, että jos ihminen on Jumalan edessä hyvä, hän voi ehkä saavuttaa samanlaisen hengellisyyden asteen. Jeesus osoittaa, että mies tuntee vetoa kahtaalle: hän kaipaa sydämessään taivaallisia asioita, mutta on kuitenkin kiinni maallisessa omaisuudessaan. Mies lähtee pois surullisena. 2. Mitä ajattelet miehen kysymyksestä? Mitä hän kaipaa? Mies tuntee lain ja haluaa miellyttää Jumalaa. Hän haluaa saavuttaa ikuisen elämän, vaikka onkin kiinni omaisuudessaan. 2. Miksi Jeesus jatkaa keskustelua hänen kanssaan? Mitä Jeesus yrittää saada miehen ymmärtämään? Jokainen juutalainen tiesi, että yksin Jumala on hyvä. Jeesus haluaa osoittaa nuorelle miehelle, että jos tämä pitää Jeesusta ihmisenä, Jeesus ei voi olla hyvä. Samasta syystä mies ei voi koskaan saavuttaa tuota tasoa itsekään. Jos hän taas kutsumalla Jeesusta hyväksi tahtoo ilmaista, että Jeesus on Jumala, Jeesus ehkä rohkaisee kysymyksellään miestä ilmaisemaan asian selkeämmin. Ihmisen hyvyydestä voitte katsoa myös seuraavat kohdat: Ps. 14: 2 3, Room. 7: 18, 21 23.
3. Millä tavalla Jeesus vastaa miehen kysymykseen? Mitä itse ajattelet Jeesuksen vastauksesta? Jeesus ei ehdota askeesia eikä anna lisää lakeja noudatettavaksi. Jeesus asettaa miehen lain eteen lisäämättä siihen mitään. Sen sijaan hän syventää lain ymmärtämistä korostamalla kokonaisvaltaista Jumalan seuraamista. 4. Verratkaa 10 käskyä (5. Moos. 5: 6 21) Jeesuksen vastaukseen. Millaisia eroja löydät? Jeesus ei mainitse ensimmäisen laintaulun käskyjä (käskyt 1 3), jotka koskevat Jumalan ehdotonta valtaa ja kieltoja asettaa mitään muuta Jumalan tilalle. Lait, jotka koskevat ihmisten välisiä suhteita, löytyvät toisesta laintaulusta (käskyt 4 10). Jeesuksen sanat Tule ja seuraa minua heijastavat ensimmäisen laintaulun sanomaa. 5. Mitä ajattelet nuoren miehen vastauksesta jakeessa 20? Hän ei ole täysin ymmärtänyt lain varsinaista merkitystä. Lukekaa Gal. 3: 19 lain merkityksestä: sen tarkoitus on saattaa ihminen tietoiseksi siitä, että hän on kyvytön tekemään hyvää. Laki nostaa esiin ihmisen syntisyyden. Laki on hyödyllinen siihen asti, kunnes Jeesus aloittaa uskon aikakauden, joka on ollut ikään kuin vesileima jo Vanhassa testamentissa (Gal. 3: 21 29). 6. Miksi Jeesus rakastaa tätä miestä? Miten tulkitset hänen vastauksensa jakeessa 21? On kyse aarteiden vaihdosta: miehen tulisi antaa kaikkensa ja antautua näin luottavaisena Jumalalle. Jeesus pyytää miestä jättämään kaikki tekemistä koskevat käskyt ja luottamuksen omiin hyviin tekoihinsa. Jeesus ei sano, etteivätkö miehen teot olisi olleet hyviä, mutta niiden avulla ei voi saada ikuista elämää. 7. Mitä siis sellaisen ihmisen pitää tehdä, joka haluaa miellyttää Jumalaa? Mitä uutta Jeesus opettaa uskonnosta? Hän vaatii täydellistä kiinnittymistä hänen persoonaansa ja odottaa, että seuraamme häntä ja elämme hänen kanssaan. 8. Mitkä asiat omassa ajassamme ovat sellaisia, jotka estävät ihmistä seuraamasta Jeesusta? Mikä sinua itseäsi mahdollisesti jarruttaa uskon tiellä? Copyright: Ligue pour la Lecture de la Bible (Scripture Union in France) & Raamatunlukijain Liitto ry
Raamattua ryhmissä Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen. Luuk. 4: 21 Jumalan lähettämä? Entä sitten? Luuk. 4: 16 30 Taustaa: Jeesus on vasta toimintansa alkuvaiheissa, mutta on silti jo ehtinyt tehdä ihmeitä ja tullut tunnetuksi (j. 15). Hän palaa kotikaupunkiinsa Nasaretiin ja menee synagogaan sapattina. Synagogassa kuka hyvänsä aikuinen juutalainen mies sai lukea Raamatun tekstin. Nyt Jeesusta kutsutaan suorittamaan tämä tehtävä. Sanastoa: Pohdittavaksi: Voitelu (voidella): Vanhan testamentin aikaan kuninkaiden, pappien ja joskus profeettojenkin päähän kaadettiin öljyä, mikä kuvasi henkilön vihkimistä erityiseen tehtävään. Soveltaessaan Jesajan tekstiä itseensä Jeesus ilmoittaa olevansa Jesajan kuvaama voideltu. Kirjakäärö: Tuohon aikaan kirjat olivat rullan muodossa - kirjansidontaa ei ollut vielä keksitty! Rulla siis kierrettiin auki, jotta tekstiä pystyttiin lukemaan. 1. Mitä luulet kuulijoiden odottaneen Jeesukselta, ennen kuin tämä ryhtyi lukemaan tekstiä? 2. Mihin kahteen osaan Jeesuksen puheen voi jakaa? Millä tavalla kuulijoiden asenne muuttuu tekstin kuluessa? Jakeesta 23 voi huomata, että nasaretilaiset ovat yhtä aikaa kiinnostuneita ja epäileviä. Tekstin lukemisen jälkeen he ovat odottavalla mielellä, j. 20. Ensimmäisen osan (j. 18 22) jälkeen kuulijoiden mielipiteet Jeesuksesta ovat epävarmoja ja vaihtelevia: hän on hämmästyttävä, mutta hänen syntymätietonsa saavat kuulijat skeptisiksi. Toisen puheen (j. 23 27) jälkeen kaikki ovat yksimielisesti vihaisia ja haluavat tappaa Jeesuksen. 3. Jeesus lukee profeetallista tekstiä (Jes. 61:2). Miten ymmärrät Jeesuksen puheen, erityisesti jakeen 21? HUOM! Jesajan viittausta lukiessa huomaa, ettei kohta ole aivan suoraa, sanatarkkaa lainausta Jesajan. Synagoogajumalanpalveluksessa profetaalisia tekstejä voitiin lukea valikoiden. Sen sijaan Mooseksen kirjoja ei. 4. Kuka Jeesus oli Nasaretin asukkaille? Mitä Nasaret merkitsi Jeesukselle?
Tehtävä: Eläytykää kuulijan rooliin synagogassa: Kuvittele, että joku luokkatoverisi alakoulusta on tullut kuuluisaksi ihmeiden tekijänä. Kuulet että hän on tulossa kotikaupunkiin ja aikoo puhua kirkossa. Puheensa aikana hän ilmoittaa olevansa profeetta ja parantaja. Miten reagoit? 5. Lukekaa uudestaan jakeet 25 27. Mitä Jeesus halusi sanoa kuulijoilleen? Miksi he tulivat niin vihaisiksi? Jeesus viittaa kohtiin 1. Kun. 17 ja 2. Kun. 5: 1 5. Molemmat kohdat kertovat ajasta, jolloin Israelin kansa ei enää tuntenut Jumalaa. Elia ja Elisa paransivat ei-juutalaisia. Jeesus tiesi kuulijoittensa odottavat ihmeitä mutta teki niitä lopulta aika vähän. Matt. 13:58 ja Mark. 6: 5 6 selittävät, että Jeesus ei tehnyt enempää ihmeitä ihmisten epäuskon tähden. Kuulijat luulivat tuntevansa Jeesuksen niin hyvin, että eivät voineet hyväksyä tämän olevan Jumalan lähettämä. Nasaretilaisten viha voidaan selittää kateudella: Jeesus selittää heille olevansa Jumalan lähettämä mutta he eivät kiinnitä tuohon todistukseen mitään huomioita. 6. Millä tavalla Jeesus välttää kuolemansa, jota kuulijat hänelle suunnittelevat? Kuvitelkaa kylän vanhimpia, jotka ovat nähneet Jeesuksen kasvavan pienestä pojasta aikuiseksi ja joka nyt opettaa heitä. Jeesuksen yliluonnollinen auktoriteetti näkyy hänen tavassaan kävellä pois väkijoukon halki. Se oli Jumalan ihme. Vielä ei ollut Jeesuksen aika kuolla, sen hetki tuli myöhemmin. 7. Oletko joskus ollut tilanteessa (tai kuullut tilanteesta), jossa Jeesus on ikään kuin ajettu ulos? Miksi ja millä tavalla sellaista voi tapahtua meidän elinympäristössämme? 8. Keskustelkaa: Kun puhut uskostasi muille, millä tavalla siihen reagoidaan? Oletko kohdannut vastustusta? Millaisia ihmisiä vastustajat ovat olleet, läheisiäsi vai tuntemattomia tms. 9. Jeesus luki tekstin seisten, antoi käärön pois ja sitten istuen opetti. Näin toimittiin synagoogapalveluksissa. Millaisia johtopäätöksiä tästä voi tehdä Jumalan sanan ja ihmisen sanan erosta ja merkityksestä? Miettikää, millä tavoin meidän tulisi Jumalan sanaan (Raamattuun) suhtautua? Copyright: Ligue pour la Lecture de la Bible (Scripture Union in France) & Raamatunlukijain Liitto ry
Raamattua ryhmissä Kuka sitten on minun lähimmäiseni? Luuk. 10: 29 Rakasta lähimmäistäsi! Luuk. 10: 25 37 Taustaa: Kun israelilaiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen vuonna 722 ekr., kuningas Sargon jätti kuitenkin osan kansasta maahan ja toi poisvietyjen tilalle pakanoita. Tästä kansojen ja uskontojen sekoituksesta syntyi puolijuutalainen, samarialainen kansa. Kun juutalaiset palasivat pakkosiirtolaisuudesta, he pyrkivät kaikin tavoin pysymään erossa tästä saastaisena pidetystä sekakansasta. Samarialaisiin suhtauduttiin vielä Jeesuksenkin aikana alentavasti ja jopa vihaisesti. Papit hoitivat uhripalveluksia temppelissä. Heidän tuli ehdottomasti pysyä puhtaina, ja monet asiat olivat heiltä siksi kiellettyjä, mm. tien varrella makaavan ruumiin koskeminen. Leeviläiset kuuluivat Leevin sukukuntaan, ja ainoastaan he saivat koskea pyhiä ja puhtaita, Jumalalle pyhitettyjä esineitä. Koko Leevin suku oli aikanaan pyhitetty Jumalalle, Jumalan omaisuudeksi. Eläytymistehtävä: Jakakaa aluksi roolit niiden henkilöiden mukaan, joita raamatunkohdassa esiintyy (myös Jeesus ja lainopettaja). Jokainen lukee raamatunkohdan hiljaa itsekseen eläytyen omaan rooliinsa, sen jälkeen ohjaaja lukee kohdan rauhallisesti ääneen. Ohjaaja haastattelee henkilöitä, kyselee heidän mielipiteitään, tunteitaan, motiiveitaan. Esim. - ohikulkijoilta: Miksi ette pysähtyneet? Vaikka teillä oli kiire, eikö olisi ollut mitenkään mahdollista pysähtyä auttamaan? - samarialaiselta: Miksi sinä autoit väkivallan uhriksi joutunutta miestä? Miksi tuhlasit aikaasi viholliseen? Pohdittavaksi: 1. Jakeissa 25 28 on kysymyksenä iankaikkisen elämän saaminen. Jeesus johdattaa kysyjän miettimään lakia: onko sitä mahdollista täysin noudattaa, koko elämän ajan? Ihmisen on mahdotonta noudattaa lakia täydellisesti. Hän ei pysty noudattamaan täydellisesti edes yhtä lain käskyä. Emme siis voi pelastua lakia noudattaen, vaan ainoastaan uskomalla Kristukseen, (ks. esim. Room 3: 23 24, Gal.5: 1 6, Room. 5: 8 9) 2. Miksi lainopettaja kysyy Jeesukselta vielä jakeen 29 kysymyksen?
3. Lue tarkasti jae 36. Mitä lainopettajan on pakko vastata? Mitä Jeesus haluaa tällä opettaa meille? Rakkaudella ei ole rajoja. Rakkaus ei ole yksisuuntaista vain pahoinpideltyyn kohdistuvaa vaan se voi kohdistua myös siihen, joka tekee hyvää, ja voi tulla vaikuttamaan myös kahden vihollisen (tässä: lainopettajan ja samarialaisten) välille. Ks. myös Matt. 5: 38 48, Room. 12: 17 21. 5. Millaisia hyvin päteviä syitä sinulla olisi olla auttamatta jotain avun tarpeessa olevaa? Millä tavalla Jeesus opettaa tämän vertauksen kautta meitä ylittämään rajamme? 6. Kuten lainopettajan, meidänkin on toisinaan vaikea nähdä vihollisessamme hyviä puolia ja suhtautua häneen rakkaudellisesti. Mutta toisaalta: onko aina helppoa rakastaa sitäkään, joka tekee minulle jotain hyvää? Keskustelkaa. 7. Voisitteko raamisporukalla auttaa jotain avun tarpeessa olevaa, jota muut eivät näytä auttavan? Ideoikaa! Copyright: Ligue pour la Lecture de la Bible (Scripture Union in France) & Raamatunlukijain Liitto ry
Raamattua ryhmissä Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois. Luuk. 10: 42 Aina samat tyypit hommissa! Luuk. 10: 38 42 Ohjaaja voi valmistautua raamikseen lukemalla myös Joh. 12: 1 8 ja Joh. 11: 5, 17 29. Ennen kuin luette raamatunkohdan, laittakaa kukin mielessänne seuraavat asiat tärkeysjärjestykseen: perhe, tyttö-/poikaystävä, ystävät, opinnot, rukous, elokuvat, raamattupiiri, urheilu, musiikki, seurakunta. Lukekaa ääneen raamatunkohta Luuk. 10: 38 42 ja muodostakaa kaksi ryhmää. Pohtikaa ryhmissä: a) Ensimmäinen ryhmä miettii, mitä teksti opettaa Martasta ja keksii hänelle tilannetta kuvaavan lempinimen. b) Toinen ryhmä miettii, mitä se kertoo Mariasta ja vastaavasti antaa hänelle lempinimen. Kirjoittakaa taululle tai isolle paperille: vasemmalle Martan tiedot, oikealle Marian. Pohtikaa yhdessä: 2. Mitä ajattelet Martan Jeesukselle esittämästä kysymyksestä? Entä Marian hiljaisuudesta? Mitä ne kertovat heistä? Martta syyttää Mariaa siitä, että tämä toimii sopimattomasti. Tuohon aikaan juutalainen opettaja ei olisi sallinut naisen istua jalkojensa juuressa saamassa opetusta. Hän olisi ilman muuta ollut sitä mieltä, että naisen tuli olla taustalla, palvella vieraita, valmistaa ruokia. 3. Martta palvelee, jopa uupumiseen asti. Mitä sen perusteella voimme kuulla Jeesuksen vastauksessa? 4. Mikä on Martan erehdys? Hän haluaa palvella Jeesusta niin innokkaasti, että unohtaa tämän itsensä, vaikka oleellisinta olisi juuri suhde Jeesukseen. 5. Mitä Jeesus tarkoittaa puhuessaan hyvästä osasta? Siunaus liittyy Sanan kuuntelemiseen, Ps. 1, Matt. 7: 24, Joh. 4: 14, Jaak. 1: 19 25. 6. Pitääkö Jeesuksen kuuntelemisen ja palvelemisen välille tehdä ero? Ovatko nämä vastakkaisia? Jos ovat, niin miten niiden välille löytyy tasapaino?
Kummankin sisaren asenne Jeesusta kohtaan nousi heidän tätä kohtaan tuntemansa rakkauden pohjalta. Mutta Martta halusi, että Maria palvelisi Jeesusta samalla tavalla kuin hän ja tuomitsi Marian asenteen. Martta vertaa uskoaan Marian uskoon, ja siksi se johtaa katkeruuteen ja kateuteen. Jeesus ei vertaile, hän ei puhu paremmasta, vaan parhaasta osasta. Maria tekee sitä, mikä on oleellisinta, eli on Jeesuksen kanssa. Meidänkin pitäisi katsoa Jeesukseen eikä toisiimme! 7. Omien tekemisten ja uskon vertaaminen toisiin on hyvin inhimillistä. Miettikää: Vallitseeko kristittynä elämistäsi rauha vai väsymyksen ja katkeruuden tunne? Pitäisikö sinun keksittyä enemmän oleelliseen, parhaaseen osaan? Millä tavalla löytäisit tasapainon tässä asiassa? Lopuksi: Ohjaaja pyytää osallistujia sulkemaan silmänsä ja johdattelee heidät ajatuksissa Betaniaan. Ohjaaja lukee rauhallisesti: Piirrä ajatuksiisi Betaniassa ollut Martan ja Marian koti, jossa Jeesus on paikalla. Näet kuinka Jeesus keskustelee Marian kanssa. Martta touhuilee harmistuneena, mutta samalla kuuntelee heitä syrjäkorvalla. Sijoita itsesi Marian paikalle. Olet kuunnellut jo pitkään Jeesusta. Olet imenyt itseesi kaiken, mitä tuo rakas opettaja juuri sinulle sanoo ja opettaa. Miltä sinusta tuntuu Jeesuksen sanat sisarellesi Martalle, kun hän puolustaa sinua sanomalla: Vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan eikä sitä oteta häneltä pois. tauko miettimiselle Mitä sinä haluaisit sanoa Jeesukselle? tauko miettimiselle Mitä luulisit Hänen vastaavan sinulle? tauko miettimiselle Kun olet Jeesuksen jalkojen juuressa, olet valinnut silloin sen paikan ja osan, jota todella elämässäsi tarvitset. Se on parasta, mitä Jumala voi antaa. Eikä ainakaan Jeesus halua ottaa sinulta sitä pois. Pidä siitä kiinni! Copyright: Ligue pour la Lecture de la Bible (Scripture Union in France) & Raamatunlukijain Liitto ry
Raamattua ryhmissä Jumala, ole minulle syntiselle armollinen! Luuk. 18: 13 Lukekaa ensin jakeet Luuk. 18: 10 13 ääneen. Kuinka rukoilla? Luuk. 18: 9 14 Keskustelkaa, kumpi näistä kahdesta miehestä on mielestänne sympaattisempi miksi? Lukekaa sen jälkeen koko raamatunkohta Luuk. 18: 9 14 ääneen. Sanastoa: Pohdittavaksi: Fariseus = uskonnollinen juutalainen, joka pyrki tarkasti noudattamaan Mooseksen lakia Publikaani = verojen kerääjä. Jeesuksen aikana heitä väheksyttiin, koska he olivat vihollisen (Rooman valtakunnan) palveluksessa ja käyttivät usein asemaansa väärin anastaessaan verorahoja myös itselleen. Paasto = israelilaisten paastolla oli uskonnollinen merkitys, se osoitti nöyryyttä Jumalan edessä 1. Kenelle tämä vertaus on osoitettu? 2. Mitkä kaksi väärää asennetta Jeesus ottaa esiin heti raamatunkohdan alussa? Vertauksen tarkoitus ei ole vertailla kahta ihmistä toisiinsa, vaan olla esimerkki kahdenlaisesta asenteesta: sellaisesta, josta kannattaa ottaa mallia, ja sellaisesta, jota ei kannata matkia. Jeesus haluaa kiinnittää kuulijoiden huomion itsensä vanhurskaana pitämiseen ja toisten väheksymiseen. 3. Mihin asioihin fariseus on itsessään tyytyväinen? 4. Mikä olennainen ero on fariseuksen ja publikaanin rukouksella? Mihin he vetoavat? Miten arvioisit näitä kahta miestä? Fariseus onnittelee itseään Jumalan edessä eli hän ylistää itseään. Publikaani häpeää itseään, mutta ylistää Jumalaa, sillä hän ymmärtää tämän suuruuden ja pyhyyden ja samalla oman pienuutensa ja syntisyytensä. 5. Mikä ero on näiden kahden rukouksen lopputuloksessa? Publikaani saa rauhan Jumalan kanssa, fariseus ei.
6. Mikä publikaanin rukouksessa osoittaa, että hän haluaa muuttaa käytöstään? Hän lyö rintaansa, mikä on kuolettavan iskun merkki. Syntinen tuntee Jumalan edessä ansaitsevansa vain kuoleman. Hän tunnustaa syntinsä ja pyytää Jeesusta antamaan ne anteeksi. 7. Miksi on tärkeää tulla Jumalan eteen rehellisenä? Se, joka kuvittelee olevansa Jumalan edessä moitteeton, omasta mielestään vanhurskas, ei koe tarvitsevansa apua. Jumala ei voi häntä auttaa. Varmaankin siksi Jeesus sanoi Matt. 5:3: Onnellisia ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. He tietävät tarvitsevansa Jumalaa ja hänen armoaan. 8. Minkä puolen rukouksesta tämä raamatunkohta nostaa esiin? Syntien anteeksipyytämisen tärkeyden. 9. Rukoiletko itse niin kuin kertomuksen publikaani? Onko se helppoa vai vaikeaa? Miksi? 10. Tunnetko joskus itsesi paremmaksi kuin muut, koska olet kristitty? 11. Mitä Jumala merkitsee sinulle kuka Hän on? Kaveri, joka taputtaa olkapäälle? Vai pyhä ja suuri Jumala, jonka edessä tiedostat oman pienuutesi? Lopuksi: Kirjoita Jumalalle rukous, niin kuin kirjoittaisit hyvälle ja rakkaalle ystävällesi. Kerro hänelle, mitä olet tämän raamatunkohdan kautta oppinut. Copyright: Ligue pour la Lecture de la Bible (Scripture Union in France) & Raamatunlukijain Liitto ry