PALONPERÄN ASEMAKAAVA-ALUE



Samankaltaiset tiedostot
KUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013

MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013

PAAKKOLA - YLIPAAKKOLAN KYLÄOSAYLEISKAAVA

PYHÄJÄRVEN VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON YLEISKAAVA

DONNAN ID NUMERO:

PORNAINEN Hevonselkä

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

TUULIVOIMALANPAIKAN JA MAAKAAPELILINJAN ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013

PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO

Ponsivuori, tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

SASTAMALA, LAHDENPERÄ, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI RANTA-ASEMAKAAVA-ALUEELLA

MÄNTYNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA

TUOMIPERÄN TUULIPUISTO, ARKEOLOGINEN INVEN- TOINTI 2013

TAPANI ROSTEDT KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY SYSMÄ REKOLANVUORET TUULIVOIMALAPUISTON ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2014

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

PYHÄJÄRVEN VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON YLEISKAAVA

KALLE LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY KUNTA SAUVON KUNTA. Teininki STENINGEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI

Ruovesi ASEMAKAAVAMUUTOS ARKEOLOGINEN SELVITYS. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy FM Kalle Luoto

Juupajoki Kopsamon kyläosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Puttosenkulman asemakaava-alue, arkeologinen inventointi

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

SIMO II-VIROLAHTI, TUULIVOIMALA-ALUEIDEN YMPÄ- RISTÖSELVITYKSET. Oravakorven-Vaahterikon tuulivoimapuistohanke

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

INVENTOINTIRAPORTTI. Rovaniemi. Vanttauskosken yleiskaava alueen arkeologinen inventointi

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

TAPANI ROSTEDT ja KALLE LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY KARSTULA KOIRAMÄKI TUULIVOIMALAPUISTON ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2014

Pyhäjoki Keskustan osayleiskaava 2025 Muinaisjäännösinventointi 2014

Tervolan Löylyvaaran tuulivoimapuisto Arkeologinen selvitys

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

TYNNYRIVAARAN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2014

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Pukkila 110 kv voimajohtolinjausten muinaisjäännösinventointi 2013

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

KIRSI LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY KANGASALA PAKKALA TURSOLANTIEN VARHAISMETALLIKAUTISEN LÖYTÖPAIKAN TARKASTUS 2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Sievi. Jakostenkallio, tuulivoimalahankealueen arkeologinen inventointi

SASTAMALAN HIUNUN SAAPPAALA. Arkeologinen täydennysinventointi

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018

I N V E N T O I N T I R A P O R T T I. Iisalmi-Kiuruvesi. 110 kv voimajohtolinjan arkeologinen inventointi

KORVENNEVAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN IN- VENTOINTI 2013

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

PYHÄJOKI Paltusmäen tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan

Iisalmi Salmenranta-Taipale-Kirma-Kilpijärvi osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösten täydennysinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kälviä lievealue eteläosa. Peltokorpi

Ristijärvi Ristijärven Emäjoen arkeologinen täydennysinventointi. Hans-Peter Schulz ja Inga Nieminen

Timo Jussila Tapani Rostedt Hannu Poutiainen. Kustantaja: Lapuan kaupunki

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY OX2 WIND. Vaasa ja Mustasaari Merkkikallio, tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi 15.9.

SASTAMALA, STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA HISTORIALLISIA ASUINPAIKKOJA KOSKEVA ARKEOLOGINEN TÄYDEN- NYSINVENTOINTI 2014

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A. Pori Energia ja Tuuliwatti Oy. Luvian Oosinselän tuulivoimapuisto OYK. Arkeologisen inventoinnin täydennys 2012

Sievi Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Siikajoki Isonevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

KANGASALA HERTTUALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE ARKEOLOGISEN INVENTOINNIN TÄYDENNYS 2016

Nurmes keskustaajaman rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Joensuu Hammaslahti vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2014

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

KIRSI LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY HÄMEENLINNA VISAMÄKI ASEMAKAAVA-ALUEEN TARKKUUSINVENTOINTI 2014

PURANPOJANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ARKEOLOGI- NEN INVENTOINTI 2013

KIVIKAUTISTEN KOHTEIDEN ARKEOLOGINEN INVEN- TOINTI 2013

VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015

Ylitornion kunta Reväsvaaran tuulivoimapuisto, arkeologinen inventointi

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola

Turrin asemakaava-alueen tarkkuusinventointi 2015

VIITASAARI ULPPAANMÄKI TUULIVOIMALAPUISTON ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2014

PIEKSÄMÄKI NIINIMÄEN TUULIVOIMAHANKE ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2015

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

KITKIÄSVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

Hamina Summan tehdasalueen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi. Esko Tikkala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi

Muhos Kirkonkylän osayleiskaavan muutos 2030 alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Vaala Romanaron tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Transkriptio:

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Sweco Ympäristö oy Tervola PALONPERÄN ASEMAKAAVA-ALUE 15.8.2015 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Kalle Luoto

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen inventointi 15.8.2015 Sweco Ympäristö oy Tervola, Palonperä SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 2 1.1 Perustietoa inventointialueesta... 3 1.1.1 Vesistöhistorian pääpiirteet... 3 1.1.2 Asutushistoria... 4 1.1.3 Aikaisemmat arkeologiset tutkimukset Tervolassa... 5 2 Inventointityö... 6 3 Tulokset... 8 4 Lähteet... 9 5 Kohteet... 10 Taulukko 1. Kaava-alueen kohteet.... 10 5.1 Pekkala kiinteä muinaisjäännös... 11 5.2 Palonperä (Junna) muu kulttuuriperintökohde [uusi kohde]... 12 KARTAT Kartta 1. selvitysalueen sijainti. Mk 1 : 100 000.... 1 Kartta 2. Selvitysalueen sijainti (suunnitelma).... 2 Kartta 3. Ote peruskartasta vuodelta 1960 ja selvitysalueen rajaus.... 3 Kartta 4. Kohteet inventointialueella. MK 1 : 10 000.... 10 Taustakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 05/2015 aineistoa http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 1 TERVOLA, PALONPERÄN ASEMAKAAVA-ALUE Tutkimuksen laji Arkeologinen inventointi Tutkimuslaitos: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Inventoija: FM Kalle Luoto Kenttätyöaika: 1.6. ja 2.6.2015 Peruskartta: PK 2544112 Alkuperäinen tutkimuskertomus: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:n arkisto Muinaisjäännöskohteet: Pekkala [uusi kohde] Löydöt: kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (KM XXXXXXX) Aikaisemmat tutkimukset: Inventointi: Aarne Erä-Esko 1971 (maastotyö 1956-1962) Inventointi: Hannu Kotivuori 1985 Inventointi: Hannu Kotivuori 1990 Pohjakartta: Maanmittauslaitos 05/2015. Lisäykset pohjakarttaan: Kalle Luoto. Kartta 1. selvitysalueen sijainti. Mk 1 : 100 000.

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2 1 Johdanto Tervolan Palonperän asemakaava-alueella suoritettiin arkeologinen inventointi kesällä 2015. Inventoinnin maastotyöt tehtiin kahtena päivänä 1. ja 2.6.2015. Palonperän kaava-alueelta ei sijaitse entuudestaan tunnettuja muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettuja muinaisjäännöskohteita tai irtolöytöjä. Tosin alue ei ole ollut aiemmin arkeologisten selvitysten kohteena. Muinaisjäännösten olemassaoloa voidaan pitää mahdollisena, sillä alue sijoittuu kautta aikojen asumisen ja liikkumisen kannalta keskeisen Kemijoen valtaväylän varrelle. Alustavasti oletettiin, että alueella saattaa sijaita kivikauden lopun jälkeisiin ajanjaksoihin ajoittuvia muinaisjäännöksiä. Inventoinnin perustan muodosti Sweco Ympäristö oy:n suunnitelma muuttuvan maankäytön alueista. Inventoinnissa keskityttiin tarkastamaan muuttuvan maankäytön alueita sekä pyrittiin paikantamaan ennestään tuntemattomia muinaisjäännöskohteita. Inventointityö laadittiin alueen maankäyttöä ohjaavan asemakaavan selvityksenä. Inventoinnin tuloksena paikannettiin yksi uusi muinaisjäännöskohde, tosin varsinaisen tarkastelualueen ulkopuolelta. Historiallisen ajan asuinpaikkoja paikannettiin yksi, joka tosin sijaitsee yhä asutulla tonttimaalla. Inventoinnin valmistelusta, maastotöistä ja raportoinnista vastasi FM Kalle Luoto. Kartta 2. Selvitysalueen sijainti (suunnitelma). Alkuperäinen kartta: Sweco Ympäristö oy 20.4.2015

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 3 1.1 Perustietoa inventointialueesta Kemijoen rantoja luonnehtivat laajat avoimet maatalousmaisemat sekä jokiuoman saaret ja sivujoet. Alueelle on ominaista tuoreet, kuusivaltaiset kumparemetsät ja niitä ympäröivät pellot. Maisemakuvaa hallitsevat kumpareet ja vaarat sekä vanhat jokea myötäilevät tielinjat. Kemijoki on Tervolan kohdalla kahden voimalaitoksen padotusaltaana. Kunnan eteläosassa vaikuttaa Taivalkosken voimalaitoksen padotus ja pohjoisosassa Ossauskosken voimalaitoksen padotus. Padotuksesta johtuen uoman vesimäärä ja vedenkorkeus vaihtelee. Joen länsiranta on viljelyvyöhykkeen suhteen kapeampi kuin itärannalla. Tulvien takia taloja ei rakennettu rantatöyräälle. Maatalous on muodostanut aina näihin päiviin saakka kulttuurimaisemaa muovaavan tekijän. Voimakkain kulttuuriympäristöä muokkaava vaihe oli Kemijoen valjastaminen sähkön tuotantoon 1960 1970-lukujen vaihteessa, jolloin jyrkät rantatörmät hävisivät ja useat vanhat tilakeskukset siirrettiin aiemmalta sijaitipaikaltaan vedennoston seurauksena. Palonperän asemakaava-alue on taajama-aluetta, jossa on Kemijoen rantaan ja teiden varsille keskittynyttä asutusta piha-alueineen. Vuoden 1960 peruskartan (Maanmittauslaitos) perusteella alue on ollut joko peltoa tai talojen tonttimaata. lähistöllä on sijainnut kuusikkoa. Alueelle oli tyypillistä talojen pihapiirit, pellot ja asutuksen lähimetsät, joissa oli selkeästi havaittavissa ihmistoiminnan merkit. Koskemattomia luonnontilaisia alueita ei inventointialueeseen kuulunut. Kartta 3. Ote peruskartasta vuodelta 1960 ja selvitysalueen rajaus. Alueen maankäytössä ei juurikaan ole tapahtunut muutoksia. Ei mittakaavassa. 1.1.1 Vesistöhistorian pääpiirteet Mannerjään reuna perääntyi Tervolan ympäristöstä länteen noin 10 200 vuotta sitten. Mannerjään hävittyä koko kartta-alue peittyi muinaisen Itämeren, Ancylusjärven peittoon. Ancylusvaiheen aikana Itämeri oli makeavetinen järviallas, joka oli erillään Atlantin valtamerestä.

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 4 1.1.2 Asutushistoria Ylimmän rannan taso on näkyvissä Tervolan Vammavaaran ja Pisavaaran rinteillä, 215-219 metrin korkeudella. Törmavaaran laki jäi yli 80 m silloisen vedenpinnan alapuolelle. Mannerjäätikön häviämisen jälkeen, noin 9 500 vuotta sitten, maankohoamisen seurauksena Törmävaara kohosi saareksi. Tällä hetkellä maa kohoaa Tervolan alueella noin 7 mm vuodessa. Jäätikön häviämistä seuranneina vuosisatoina kohoaminen lienee ollut yli kymmenkertainen. Sen seurauksena ranta aleni ja uusia alueita Törmävaaran ympärillä paljastui veden alta kuivaksi maaksi. Noin 9 000 vuotta sitten Itämeren altaassa alkoi Litorinameri-vaihe, jolloin vesi alkoi muuttua lievästi suolaiseksi. Vedenpinta oli silloin noin 90 metrin korkeudella. Noin 6 400 5 200 vuotta sitten merenranta sijaitsi kivikautisista asuinpaikoistaan tunnetun Törmävaaran alarinteellä 50 65 m korkeudella. Noin 3 000 vuotta sitten merenranta vetäytyi ja Kemijoki asettui virtaamaan nykyiseen uomaansa. Kemijokilaakson ensimmäisiä historiallisen ajan asukkaita ovat olleet pyyntikulttuuria harjoittaneet lappalaiset. Suomalaisista uudisasukkaista ensimmäisiä oletetaan olleen hämäläiset, joiden oletetaan asettuneen asumaan Paakkolan tienoille. Metsästys ja kalastus olivat pitkään tärkeimmät elinkeinot ja lohenkalastus oli ainakin 1100-luvulta lähtien tärkein tulojen lähde. Lohenkalastus muodosti talouden perustan vuosisatojen ajaksi, jota turkikset ja kaskitalous täydensivät. 1100- luvulla karjalaiset alkoivat tiukentaa otettaan alueesta ja Kemijoesta muodostui hämäläisten ja karjalaisten välinen rajajoki. Tältä ajalta on peräisin joen itäpuolen karjalaisperäinen ja joen länsipuolen hämäläinen nimistö. Tervolan kunnan alueella pysyvä asutus on alkanut Koivusta 1400-luvun alkupuolella. 1500-luvulla yleistynyt karjanhoito nousi yhtä tärkeäksi elinkeinoksi kalastuksen rinnalle. 1500-1600-lukujen vaihteessa Kemijokivartta asuttivat voimakkaasti myös savolaiset. Tervolan seudulla 1600-luvun puoliväliin asuneet lappalaiset joutuivat vähitellen vetäytymään, osa jäi uudisasukkaiksi ja sulautui uuteen väestöön jättäen merkkinsä paikalliseen nimistöön. 1700-luvun alussa Suuri Pohjan sota ja ison vihan aika (1700-1721) aiheuttivat raskaita tappioita Kemijokivarressa. Sotaa seuranneet kato- ja nälkävuodet hidastivat entisestään väestönkasvua. 1700-luvun lopulla väestömäärä kääntyi kuitenkin nousuun ja uudistiloja alettiin taas rakentaa. 1800- luvulla kasvu Tervolan alueella oli hidasta mm. Krimin sodan 1856 ja 1860- luvun lopun ankarien katovuosien vuoksi. 1800-luvun puolivälin jälkeen puuteollisuus alkoi näkyä elinkeinoissa ja vuosisadan vaihde tunnetaankin suurina savotta- ja uittokausina Kemijoen historiassa. 1900-luvun alussa Pohjois-Suomen asuttamista tutkittaessa todettiin Tervolan alueelta löytyvän asutus- ja viljelykelpoisia soita. Tämän seurauksena esimerkiksi Louejoen ja Vähäjoen väliselle alueelle perustettiin 1920-luvulla peräti 70 uudistilaa ja syntyi ns. asutuskyliä. Toisen maailmansodan jälkeen Tervolan asutus kasvoi voimakkaasti. Varejoelle rakennettiin sodassa kotinsa menettäneille asutuskylä, jonne muutti väestöä pääasiassa Petsamosta. 1960-luvulle

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 5 tultaessa väestö ja asutus alkoi hiljalleen vähetä kaupungistumisen ja mm. Ruotsiin muuton myötä. 1.1.3 Aikaisemmat arkeologiset tutkimukset Tervolassa Tervolassa on tehty 1900-luvun jälkipuoliskolla kolme arkeologista inventointia. Arkeologisia kaivaustutkimuksia on järjestetty lähinnä Törmävaaran alueella. Tervolassa arkeologisen aineiston karttumista on ohjannut maankäyttö. Tästä on todennäköisesti aiheutunut aineiston vääristymää sekä rautakauden ja historiallisen ajan esineistön aliedustus tunnetussa arkeologisessa aineistossa. Aarni Erä-Esko suoritti vuosina 1956 1962 arkeologisen inventoinnin Tervolassa, jonka kertomuksen hän viimeisteli vuonna 1971. Inventointi liittyi Kemijoen valjastamiseen. Tämän inventoinnin maastotyöt keskittyivät Ossauskosken rantamaille, Yli-Paakkolaan ja Törmävaaran rinteille. Inventoinnissa on merkittävää se, että Erä-Esko järjesti ensimmäisiä järjestelmällisiä kenttätutkimuksia Kemijokivarressa. Aineisto on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyrittiin Peräpohjolan kivikauden kuvan rekonstruointiin. Seuraavan arkeologisen inventoinnin teki Hannu Kotivuori Lapin maakuntamuseon toimesta. Kyseessä oli Tervolan muinaisjäännösten täydennysinventointi 1988 ja sen raporttiin kuuluu kohteiden lisätarkastuksia vuosina 1989 1995. Tämän inventoinnin raportti valmistui vuonna 1996. Kotivuoren inventoinnissa tarkastettiin tunnettuja kohteita sekä pyrittiin paikantamaan entuudestaan tuntemattomia kohteita. Inventoinnissa keskityttiin erityisesti nuoremman kivikauden maastokorkeuteen, joka sijaitsee Tervolassa korkeudella 40 65 m mpy (aikakausi noin 1500 3000 ekr.). Vuoden 2015 inventoinnin kannalta on huomattavaa, että inventoitava alue sijaitsee käytännössä kivikautisten korkeustasojen alapuolella. Lisäksi oletettavasti ainakin osittain mahdolliset kivikautiset asuinpaikat on alueella tarkastettu edellisten inventointien yhteydessä. Toinen merkittävä havainto on se, että mahdollisia alempien korkeustasojen kohteita pronssi- tai rautakaudelta ei edes irtolöytöjen muodossa tunneta.

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 6 2 Inventointityö Esitöiden yhteydessä selvitettiin alueelta tunnetut muinaisjäännöskohteet ja tutustuttiin alueen luonnonympäristöön ja historiaan. Esiselvityksen perustana käytettiin erityisesti Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 1 ja aiempia inventointikertomuksia. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tarkasteltiin paikallishistorioiden ja Kansallisarkistossa säilytettävän historiallisen karttamateriaalin avulla. Historiallisten karttojen asemoinnissa käytettiin hyväksi 1960-luvulla laadittuja peruskarttoja, koska Kemijoen pinta on inventointialueen kohdalla huomattavasti korkeammalla kuin vielä 1960-luvulla. Vanhat Maanmittauslaitoksen peruskartat osoittautuivatkin oivaksi välineeksi alueen historiallisen ajan toiminnan hahmottamisessa. Toinen aineisto, jossa historiallinen maankäyttö tuli esiin oli laserkeilausaineisto, jota tulkittiin maastohavaintojen tueksi. Alueella tehtiin maastotarkastuksia kesäkuun 2015 alussa. Maastotyöt painottuivat esihistoriallisten kohteiden osalta rakentamattomille alueille. Kesäkuussa 2015 alueelle tehtiin maastokäynti 1.6. ja 2.6.2015. Ensimmäisen maastokäynnin yhteydessä suoritettiin alueella yleiskatsaus. Maastotyö aloitettiin tarkastamalla uudet rakennuspaikat ja muuttuvan maankäytön alueet. Olosuhteet olivat joko erinomaiset (pohjoisosan kynnetyt pellot) tai heikot (eteläosan heinäpellot). Jokivarsialueilla pensaskasvillisuus muodosti paikoittain läpitunkemattoman vyöhykkeen. Peltojen osalta pintapoimintaa haittasi se, että osa pelloista oli kasvillisuuden peitossa. Näillä alueilla havaintoja täydennettiin metallinilmaisimen avulla. Aiemmin tuntemattomia muinaisjäännöksiä pyrittiin etsimään historiallisten karttojen perusteella otollisilta alueilta sekä hiekkaisilta rinteiltä. Toisen maastokäynnin yhteydessä tehtiin koekuoppia ja pistoja, tarkastettiin peltoaluetta metallinilmaisimella sekä pintapoimittiin peltoalueita. Kuva 1. Selvitysalueen eteläosan pellot kasvoivat nurmea. Taustalla Junnan talo. 1 http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_default.aspx

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 7 Kuva 2. Kivikirveen löytöpaikka. Kuva 3. Inventoinnissa löytynyt kivikirveen katkelma. Maastotöissä tehtiin kohteesta havaintoja sekä dokumentointiin havainnot muistiinpanoin, GPS laitteella sekä valokuvaamalla. GPS mittauksiin käytettiin Garmin GPSmap 62s laitetta. Mittausten tarkkuutena voitaneen pitää noin ± 5 metriä. Maastossa kohteiden paikantamisen perusteena oli maaston topografia ja havainnot. Kohteet dokumentoitiin valokuvaamalla, kirjallisin muistiinpanoin ja karttamerkinnöin. Maastossa kohteet valokuvattiin ja niistä kirjattiin havainnot sekä maasto-, maaperä- ym. havainnot sekä mahdolliset muut taustatiedot. Raportointivaiheessa käsiteltiin maastotöiden yhteydessä kerätty aineisto sekä laadittiin raportti sekä siihen liittyvät luettelot ja kartat. Raportoinnin yhteydessä laadittiin kohdekuvaukset ja piirrettiin kohteista sijaintikartat. Vanhojen tai poikkeavien koordinaattien muunnokseen käytettiin MapInfo 11.5 tietokoneohjelmaa, jolla myös inventointikertomuksen kartat laadittiin. YKJ koordinaateilla on kuvattu vanhoja muinaisjäännösrekisterin mukaisia koordinaatteja. Raportin uudet ja muuttuneet koordinaatit on ilmoitettu ETRS 89 -TM 35 järjestelmän mukaisina.

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 8 3 Tulokset Inventoinnin tuloksena alueelta ei paikannettu muinaisjäännöskohteita. Sen sijaan alueen välittömästä läheisyydestä paikannettiin esihistoriallinen asuinpaikka. Yhä asuttua Junnan talon paikka on huomioitu muuna kulttuuriperintökohteena, koska kyseessä on yksi Tervolan Lapinniemen vanhimmista talonpaikoista. Tampereella 16.8.2015 Kalle Luoto, arkeologi

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 9 4 Lähteet Painamattomat lähteet Painetut lähteet Internet Historialliset kartat, digitaaliarkisto Erä-Esko, Aarni 1971: Tervolan pitäjän esihistoriallisten muinaisjäännösten sekä löytöpaikkojen luettelo ja kartasto. Kotivuori Hannu 1996: Tervolan muinaisjäännösten täydennysinventointi 1988 ja kohteiden tarkastuksia 1989 1995. Lapin maakunta-museo Kotivuori Hannu 1985: Tervola. Inventointikertomus vuodelta 1985. Yrjänheikki, Riitta & Niemelä, Eija 2000: III Kulttuuriympäristöselvitys. Ympäristötaito Oy. Johansson, Maunu, Perttunen & Väisänen 2002. Tervolan kartta-alueen maaperä. Maaperäkartta 1 : 20 000 Selvitys. Geologian tutkimuskeskus. Kempas & Pränni 2002: Ylipaakkola: meän kylä kahen puolen jokia. Toim. Mika Kempas ja Eero Pränni. Tervola, Paakkolan kyläyhdistys, 2002. Länsi-Pohjan kiinteät muinaisjäännökset. Lapin seutukaavaliitto, julkaisu n:o 117/1992 Museovirasto, Kulttuuriympäristö, rekisteriportaali (http://kulttuuriymparisto.nba.fi) Meriluoto, Timo: Vanhat kartat: http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/ Kansalliskirjasto Karta öfver Finland (Sektionen C3) (1872).http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209137983 - Pitäjänkartta 2542 11 TERVOLA (vuodelta 1843) - L21:3/1 Lapinniemi; Kartta ja selitys Lapinniemen ja Ylipaakkolan kylien pelloista ja niityistä (1723-1723) - L21:3/3-22 Lapinniemi; N:t 1-24, kartta ja jakokirja pelloista ja niityistä (1769-1793)

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 10 5 Kohteet Taulukko 1. Kaava-alueen kohteet. NRO Nimi laji MJ tyyppi Ajoitus Koord. ETRS 89 N Koord. ETRS 89 E 1 Pekkala muinaisjäännös (uusi) asuinpaikat esihistoriallinen 7329526 400511 2 Palonperä muu kulttuuriympäristökohde asuinpaikat historiallinen aika 7329265 400545 (Junna) (uusi) Kartta 4. Kohteet inventointialueella. MK 1 : 10 000.

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 11 5.1 Pekkala kiinteä muinaisjäännös Nimi: Pekkala Kunta: Tervola Laji: Kiinteä muinaisjäännös Ajoitus: esihistoriallinen aika Muinaisj.tyyppi: asuinpaikat Lukumäärä: 1 Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) N 7329526 E 400511 Z/m.mpy 27,5 m mpy Koord.selite Kivikirveen löytöpaikka löydöt KM XXXXXX Peruskartta: PK 2544112 Aiemmat tutkimukset: - Havainnot 2014: Kemijoen itärannalla loivasti Kemijokeen laskevalla hiekkaiselta pellolta löydettiin kivikirves, mahdollinen kiviesineen teelmä, kivilaji-iskoksia sekä palanutta luuta. Löydöt keskittyivät 40 50 m ladosta koilliseen ja noin 40 50 m Kemijoesta itään kapealle kumpareelle, jonka länsiosa viettää loivasti Kemijokeen ja itäpuoli itään notkelman pohjalle. Kuva 4. Pekkalan asuinpaikka kesäkuussa 2015.

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 12 5.2 Palonperä (Junna) muu kulttuuriperintökohde [uusi kohde] Nimi: Palonperä (Junna) Kunta: Tervola Laji: muu kulttuuriperintökohde Ajoitus: historiallinen Muinaisj.tyyppi: asuinpaikat - talonpaikat Lukumäärä: 1 Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) N 7329 265 E 400 545 Z/m.mpy 25 Koord.selite Tonttimaan arvioitu keskipiste Peruskartta: PK 2544112 Aiemmat tutkimukset: Havainnot 2014: Lapinkylän Junnan talo mainitaan vanhimmassa asutuksen yleisluettelossa Kemin Lapinniemen kylän talona vuonna 1635. Talosta on käytetty myös nimenä Lehmijoensuu. Vanhimmissa kartoissa talo on nykyisellä paikallaan Kemijoen itärannalla peltojen ympäröimänä. Historiallinen talon tonttimaa sijaitsee asuinrakennuksen pihapiirissä. Nykyisin paikalla on omakotitalo sekä kaksi punaista piharakennusta. Piharakennuksen eteläpuolella niittynä olevan pellon laidassa on havaittavissa toisen talousrakennuksen perustus. Kuva 5. Junnan talo kesäkuussa 2015. Kuvattu idästä.

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 13 Kuva 6. Junnan talo sijaitsee asemakaava-alueella nykyisen Junnan talon paikalla. Vuonna 1723 laaditun kartan päälle on hahmoteltu nykyisen asemakaavaalueen rajat. lehmijokea on mahdollisesti hieman oikaistu Ote kartasta L21:3/1 Lapinniemi; Kartta ja selitys Lapinniemen ja Ylipaakkolan kylien pelloista ja niityistä (1723-1723).