S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A. Pori Energia ja Tuuliwatti Oy. Luvian Oosinselän tuulivoimapuisto OYK. Arkeologisen inventoinnin täydennys 2012

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Pori Energia ja Tuuliwatti Oy Luvian Oosinselän tuulivoimapuisto OYK Arkeologisen inventoinnin täydennys 2012 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 Loppu 1 (18) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Työn lähtökohdat ja tavoitteet SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Työmenetelmät Havaintokohde: Luvia, Pärrinki (muu kohde) Perustiedot kohteesta Kohdekuvaus Tulokset Kartat Kartta 1. Maastossa tarkastetut alueet. Itäosa. Numerolla 1 on merkitty kohde Pärrinki. Pohjakartta: Maanmittauslaitos 8/2012. Lisäykset ja merkinnät pohjakarttaan: Kalle Luoto. MK 1: Kartta 2. Maastossa tarkastetut alueet. Länsiosa. Numerolla 1 on merkitty kohde Pärrinki. Pohjakartta: Maanmittauslaitos 8/2012. Lisäykset ja merkinnät pohjakarttaan: Kalle Luoto. MK 1: Kartta 3. Kohde Pärrinki. havaintopisteiden sijainti. Pohjakartta: Maanmittauslaitos 8/2012. Lisäykset ja merkinnät pohjakarttaan: Kalle Luoto. MK 1: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, Tampere Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 2 (18) 1 JOHDANTO 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Tuuliwatti Oy ja Pori Energia Oy suunnittelevat tuulivoimapuiston rakentamista Oosin Martinpalon Hangassuon alueelle. Alueella suoritettiin arkeologinen inventointi kesällä Suunnitelmien tarkennuttua kesän 2011 jälkeen täydennettiin inventointia syksyllä Inventoinnin tarkoitus oli selvittää alueen tulevan maankäytön vaikutus muinaismuistoihin. Entuudestaan alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä tunnetaan muutamia muinaisjäännöskohteita, lähinnä esihistoriallisiksi ajoitettuja röykkiökohteita. Muinaisjäännösselvityksen tarkoitus oli paikantaa hankealueen esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännökset. Maastotyöt tehtiin elokuun 2012 lopussa tuulipuiston muuttuneiden suunnitelmien mukaisilla tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla sekä tarpeelliseksi katsotuilla alueilla niiden ympäristössä. Tarkempi kuvaus selvitysalueesta löytyy aiemmasta inventointikertomuksesta (Kalle Luoto 2011). Suurin osa tutkimusalueesta oli lähinnä harjumaastoa, suota tai kosteaa metsää. Kosteikkoalueilla liikkuminen oli hankalaa ja muinaisjäännösten olemassaolo epätodennäköistä. Muinaisjäännösnäkökulmasta potenttiaalisinta maastoa oli alueen itä- ja lounaisosissa (hiekkamaastoa). Täydennysalueen maastotöihin käytettiin kaksi maastotyöpäivää.

4 3 (18) 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Kunta: Tutkimuksen laatu: Tutkimuslaitos: Tutkija: Luvia Täydennysinventointi. Suunnitellun Luvian Oosinselän tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, FCG Finnish Consulting Group Oy FM Kalle Luoto Kenttätyöaika: 22. ja Rahoittaja: Liitteet: Aiemmat tutkimukset: Pori Energia Oy ja TuuliWatti Oy Kuvaluettelo, karttaluettelo Oosin Martinpalon Hangassuon alueen (Luvia, Pori) tuulivoimapuiston YVA-menettely sekä yleiskaavan laatiminen, arkeologinen inventointi (Kalle Luoto 2011, FCG Finnish Consulting Group Oy) Kuva 1. Muuttunut voimalanpaikka 5. Kuva: Kalle Luoto

5 4 (18) 3 Työmenetelmät Maastotarkastuksessa käytiin läpi Oosinselän suunniteltujen voimaloiden paikat ja niiden lähiympäristö. Lisäksi tarkastettiin tiestöä ja suunnittelualueen ympäristöä. Maastossa kohteet valokuvattiin ja niistä kirjattiin havainnot sekä maasto-, maaperäym. havainnot sekä mahdolliset muut taustatiedot. Kohteiden paikantaminen ja rajaus tehtiin GPS-laitteen (tarkkuus noin +/- 5 m), mittanauhojen ja kompassin avulla. Paikantamiseen käytettiin Garmin GPSmap 62s satelliittipaikanninta, jolla mitattiin rakenteiden sijainti ja havaintopisteet. Tutkimuksen koordinaatistona käytettiin KKJ 3 (2003) koordinaattijärjestelmää. Vanhojen tai poikkeavien koordinaattien muunnokseen käytettiin MapInfo 11.0 tietokoneohjelmaa, jolla myös inventointikertomuksen kartat laadittiin. Raportin koordinaatit on ilmoitettu ETRS 89 järjestelmän mukaisina. Suurimmassa osassa aluetta tarkasteltiin maastoa vain pintapuolisesti, mutta muinaisjäännöksen löytämisen kannalta otollisimmiksi koettuihin kohtiin kaivettiin myös muutamia lapionpistoja. Alueen maasto oli soista metsää ja harjualuetta, hiekkamaaalueita sijaitsi alueen lounais- ja itäosissa. Voimalanpaikkojen ulkopuolella tarkistettiin lähinnä metsätyökoneiden rikkomia alueita. Kuva 2. Suunniteltu voimalanpaikka 18. Kuva: Kalle Luoto

6 5 (18) Kartta 1. Maastossa tarkastetut alueet. Itäosa. Numerolla 1 on merkitty kohde Pärrinki. Pohjakartta: Maanmittauslaitos 8/2012. Lisäykset ja merkinnät pohjakarttaan: Kalle Luoto. MK 1:

7 6 (18) Kartta 2. Maastossa tarkastetut alueet. Länsiosa. Numerolla 1 on merkitty kohde Pärrinki. Pohjakartta: Maanmittauslaitos 8/2012. Lisäykset ja merkinnät pohjakarttaan: Kalle Luoto. MK 1:

8 7 (18) 4 Havaintokohde: Luvia, Pärrinki (muu kohde) 4.1 Perustiedot kohteesta MJ tyyppi ei muinaisjäännös asuinpaikat Tyypin tarkenne - Ajoitus historiallinen (arvio 1800-l:n loppu luvun alku) Ehdotus rauhoitusluokaksi -, muu kohde Lukumäärä 5 Peruskartta PK Koordinaatit (ETRS 89) 1) Kiviraunio (082): N = E = ) Jyrkkäreunainen kiviraunio (083) N = E = ) Kiviraunio (084) N = E = ) Kellari (085) N = E = Koordinaattiselite Maastomerkintä Pinta-ala 5) Kiviraunio (086) N = E = GPS mittaus kuopan keskeltä Ei ole havaintoalueen koko n. 0,4 ha Aika 22. ja Löydöt Kohdekuvaus Kohde koostuu useasta kivirauniosta ja kellarista Pärrinki nimisen suoalueen eteläpuolella. Kohde sijaitsee suunnitellusta voimalanpaikasta 19 noin metriä pohjoiseen. Alueen rajaus on arvioitu maastossa rakenteiden sijainnin perusteella. Kohde erottuu raivattuna alueena pitäjän ja senaatin kartoissa 1900-luvun alussa. Alueelle ei kuitenkaan ole näihin karttoihin merkitty rakennuksia. Rakenteen 3 itäpuolella on avokallio, jonka pintaa on raivattu ja kuorittu näkyviin. Kallion laidoille on työnnetty kiviä. Avokallion raivaaminen vaikuttaa melko hiljattain suoritetulta toimenpiteeltä ja se on huomattavasti nuorempi toimenpide kuin alla mainittujen kiviraunioiden ja kellareiden rakentaminen. Hiljattainen raivaaminen saattaa liittyä siihen, että paikalta on saatettu kerätä kiviä muualle kuljetettavaksi.

9 8 (18) Ote senaatin kartaston kartasta Luvia XVIII 13 (Digitaaliarkisto: Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma), Senaatin kartasto, [Luvia] (XVIII 13) [vuoden 1904 mittaus]. Karttaan on merkitty punaisella ympyrällä pelto ja sen lounaispuolinen kallio, jolla rakennusjäännökset sijaitsevat. Kartassa ei näy rakennuksia, mutta alue on raivattu.

10 9 (18) Ote pitäjänkartasta Luvia (). (Digitaaliarkisto: Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma), Pitäjänkartasto, Luvia ( Ia.* -/- -) [kartoitus todennäköisesti vuonna 1925]. Karttaan on merkitty punaisella ympyrällä pelto ja sen lounaispuolinen kallio, jolla rakennusjäännökset sijaitsevat. Kartassa ei näy rakennuksia.

11 10 (18) Kartta 3. Kohde Pärrinki. havaintopisteiden sijainti. Pohjakartta: Maanmittauslaitos 8/2012. Lisäykset ja merkinnät pohjakarttaan: Kalle Luoto. MK 1: = Kiviraunio (uuni) 2 = Kiviraunio 3 = Kiviraunio 4 = Kellari 5 = Kiviraunio 1. Kiviraunio Alakohde 1 sijaitsee avokalliolla. Kyseessä on suorakaiteen muotoinen kiviraunio, jonka reuna koostuu laakakivistä ja keskiosa pienemmistä kivistä. Rakenteessa on noin kuusi kerrosta kiviä. Rakenteen koko on noin 2 x 1,6 metriä ja korkeus 1,1 m. Rakenteen pitkä sivu on eteläreunassa ja rakenne on osin rauennut länsireunaltaan. Kyseessä on mahdollisesti uuni, sillä sen länsiosassa voidaan havaita uunin pesää muistuttava rakenne. Rakenteen länsipuolelta noin 1 m etäisyydeltä löydettiin tiilen

12 11 (18) pala, joka saattaa kuulua rakenteen kanssa samaan kontekstiin. Paikalla kasvaa katajaa, kuusia ja heinää. Rakenteen ympärillä kalliopinta vaikuttaa raivatulta. Rakenne voitaneen tulkita lähinnä rakennuksen, kuten torpan, tulisijaksi. Kuva 3. Kiviraunio, mahdollinen uuni, kuvattuna lännestä. Kuva: Kalle Luoto. Kuva 4. Kiviraunio, mahdollinen uuni, kuvattuna idästä. Mahdollinen uunin suuaukko kuusen alla. Kuva: Kalle Luoto.

13 12 (18) Kuva 5. Kiviraunio, mahdollinen uuni, kuvattuna idästä. Mahdollinen uunin suuaukko kuusen alla. Suuaukon päällä oleva laakakivi keskellä vasemmalla. Kuva: Kalle Luoto. Kuva 6. Kiviraunio, mahdollinen uuni, kuvattuna idästä. Mahdollinen uunin suuaukko kuusen alla. Suuaukon päällä oleva laakakivi keskellä vasemmalla. Kuva: Kalle Luoto.

14 13 (18) 2. Kiviraunio Kaakko-luode suuntainen kiviraunio, koko 3 x 1 m, korkeus 0,4 m. 3. Kiviraunio Itä-Länsi suuntainen kiviraunio, koko 3 m x 1,5 m, korkeus 0,8 m. Rakennettu kalliopohjalle. Rakenteessa on suuria kiviä reunoilla ja pieniä keskellä 2-3 kivikertaa. Kyseessä on mahdollisesti uunin jäännös. Kuva 7. Kiviraunio 3 kuvattuna idästä. Kuva: Kalle Luoto.

15 14 (18) 4. Kellari Itä-länsi suuntainen kellari, jonka suuaukko on idässä. Rakenteen ympärillä kasvaa mäntyjä ja pohjalla pienempiä kuusia (arviolta n vuotta vanhoja). Koko 4 x 3,5 m (+ kiviseinän paksuus n. 1 m), korkeus 1,4 m. Oviaukon leveys noin 1 m. Kuva 8. Kellarin suuaukko (kuusen alla) kuvattuna idästä. Kuva: Kalle Luoto. Kuva 9. Kellarin suuaukko ja seinän rakennetta. Kuva: Kalle Luoto.

16 15 (18) 5. Kiviraunio Rakenteen reunoilla on isoja kiviä, keskellä pienempiä. Rakenne on itä-länsi suuntainen ja se sijaitsee keskellä kuorittua avokalliota ja nykyistä metsäautotietä. Rakenteen ympäristössä on tiilenpaloja. Kyseessä saattaa olla uunin raunio. Kiviraunio on rakennettu kalliopohjalle. Kuva 10. Kiviraunio 5 kuvattuna idästä. Kuva: Kalle Luoto.

17 16 (18) 5 Tulokset Työn tuloksena paikannettiin arkeologisoitunut historiallisen ajan asuinpaikka, jota ei voitane oletetun nuoren ikänsä puolesta muinaisjäännöskohteena. Kohde edustaa kuitenkin Luvian historiallisen ajan asutuksen vaihetta, jolloin asutus ja peltoviljelyalue levittäytyi lyhyeksi ajaksi huonosti viljelyyn sopivalle alueelle tiiviisti asuttujen jokilaaksojen ulkopuolelle. Kohteen alueella ei tehty tarkempia tutkimuksia, mutta oletettavasti asuinpaikka on asutettu 1800-luvun lopulla ja se on autioitunut luvun alkupuolella. Mielenkiintoisena, mutta lyhytkestoisena, historiallisena ilmiönä rakenteet voisi merkitä kaavaan merkinnällä /s (suojeltava rakenne). Muutoin tarkastetulla alueella ei havaittu muinaisjäännöksiä. Laatinut: Kalle Luoto Arkeologi, FM

18