TAMPEREEN KIRJASTOT ENNEN JA NYT TIETOJA TAMPEREEN KAUPUNGIN KIRJASTOISTA 2015
SISÄLLYS TAMPEREEN KAUPUNKI, KIRJASTOPALVELUT... 1 PALVELUJEN TILAAMINEN... 1 PALVELUJEN TUOTTAMINEN... 1 PÄÄKIRJASTO... 4 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA... 7 KIRJASTOAUTOT... 8 KOILLINEN ALUE... 10 MESSUKYLÄN KIRJASTO... 10 KÄMMENNIEMEN KIRJASTO... 12 PELLERVON KIRJASTO... 13 TERÄLAHDEN KIRJASTO... 15 KAAKKOINEN ALUE... 17 HERVANNAN KIRJASTO... 17 KAUKAJÄRVEN KIRJASTO... 19 ETELÄINEN ALUE... 21 SAMPOLAN KIRJASTO... 21 HÄRMÄLÄN KIRJASTO... 23 KOIVISTONKYLÄN KIRJASTO... 25 NEKALAN KIRJASTO... 27 PELTOLAMMIN KIRJASTO... 29 LÄNTINEN ALUE... 31 LIELAHDEN KIRJASTO... 31 Läntinen alue... 33 TESOMAN KIRJASTO... 33 KIRJASTON KOTI- JA LAITOSPALVELUT... 35 KIRJASTON TIETOYHTEISKUNTAPALVELUT... 38 SAMPOLAN KIRJASTON TIETOTORI... 38 HERVANNAN KIRJASTON TIETOTORI JA LEHTILUKUSALI... 40 LIELAHDEN KIRJASTON TIETOTORI... 41 LAKKAUTETUT SIVUKIRJASTOT... 42 LAKKAUTETUT LAITOSKIRJASTOT JA MUUT PALVELUT... 44 2
TAMPEREEN KAUPUNKI, KIRJASTOPALVELUT PALVELUJEN TILAAMINEN Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja-mallissa tilaajalautakunnat vastaavat palveluiden järjestämisestä: arvioivat palvelutarpeet ja valitsevat palvelujen tuottajat. Pääosan kirjastopalveluista tilaa sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta. SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNTA 2015-2016 Varajäsen Pj. Olli-Poika Parviainen Emilia Olkanen Vpj. Minna Talonen Matti Höyssä Jäsenet Siina Autio Lauri Helke Lasse Eskonen Esa Kanerva Hanna-Kaisa Heilimo Olga Haapa-aho Pertti Johansson Pentti Teräväinen Tarja Jokinen Johanna Loukaskorpi Ilkka Järvelä Lilli Kilpinen Tomi Erola Ilpo Rantanen Antti Hervonen Antti Siren Terhi Kiemunki Hannu Soro Lasse Oksanen Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen tilaajapäällikkönä toimii Lauri Savisaari. PALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalvelujen tuotanto-organisaatio koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja sivistyspalveluista. Sivistyspalvelujen yksi osa on kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, joita johtaa tuotantojohtaja Toimi Jaatinen. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluilla on yhteinen johtokunta. KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN JOHTOKUNTA 2015-2016 Varajäsen Pj. Seppo Kovala Vpj. Paula Virolainen Pyry Urhonen Jäsenet Matti Joki Pirjo Halme Erkki Lydén Tuila Jaatinen Linda-Riina Paavilainen Hannu Juhola Lauri Ruoholahti Kirsti Viljanen Miia-Hannele Vuori Tuija Malmio-Haikansalo 1
Kirjastopalvelujohtaja Kirjaston johtoryhmä Pirkko Lindberg kirjastopalvelujohtaja Pirkko Lindberg, pj. kokoelmapäällikkö Maarit Helén viestintäsuunnittelija Ritva Hokka-Ahti suunnittelija Susanna Lampola-Autio taloussuunnittelija Maaret Lehtovirta henkilöstöpäällikkö Paula Rautaharkko verkkopäällikkö Petri Tonteri henkilökunnan edustaja Raili Sihvonen Aikaisemmat kirjastonhoitajat ja -johtajat Kirjaston kehitysvaiheita Enbom, Israel 1863-1867 Lindroos, Ananias 1870-1873 Kärkönen, Tapani 1873-1906 Kärkönen, Suoma 1906-1920 Kemiläinen, Juho Arvi 1920-1927 Keravuori, Armo 1927-1937 Saarnio, Uuno 1938-1940 Palmgren, Raoul 1940-1941 Mäkelä, Mikko 1942-1973 Elonheimo, Elna 1973-1986 Martikainen, Tuula 1986-2006 Haavisto, Tuula 2006-2013 Tampereen ensimmäinen kaikille kaupunkilaisille tarkoitettu lainakirjasto (Sällskapet för Låne Bibliothek i Tammerfors stad) perustettiin jo 7.3.1837. Huhtikuun 5. päivänä 1861 perustettiin seura, jonka tarkoituksena oli lainakirjaston ylläpitäminen. Kirjaston ensimmäinen lainauspäivä oli 20.5.1861. 1870 kirjasto sijoitettiin Kauppakadun varrella olevan alkeiskoulun kaksikerroksiseen rakennukseen. 1875 kirjasto pääsi muuttamaan Hämeenpuiston varteen kansakoulun rakennukseen, mutta jo vuonna 1879 kirjasto muutti Hammarenin taloon Kuninkaankatu 22:een. 1891 siirrettiin kirjaston toiminta tehtailija Salmisen taloon osoitteeseen Puutarhakatu 23. Kirjastotalohanke oli vireillä pitkään, jo vuonna 1893 herätettiin kirjaston johtokunnassa ajatus oman talon rakentamisesta kirjastolle ja lukusalille. Monien vaiheiden jälkeen vanha kirjastotalo valmistui 1925 ja vihkiäiset pidettiin Aleksis Kiven päivänä 10.10.1925. Nykyisen pääkirjaston arkkitehtikilpailu pidettiin vuonna 1978. Perinteitä noudattaen myös Metson vihkiäiset pidettiin Aleksis Kiven päivänä 10.10.1986. 1920-luvulla alettiin suunnitella sivukirjastojen perustamista. Ensimmäisenä avattiin 1922 Tammelan lainausasema ja 1923 Rantaperkiön siirtokirjastoasema. Tällä hetkellä 2
lähikirjastoja on yhteensä 13. Kaupungin toimintamallin uudistuksen osana myös kirjastossa on koulujen ja päiväkotien tapaan siirrytty alueelliseen toimintamalliin 1.9.2005 alkaen. Lähikirjastoverkko on jaettu neljään alueeseen seuraavasti: - Koillinen alue: Messukylän, Kämmenniemen, Pellervon ja Terälahden kirjastot - Kaakkoinen alue: Hervannan ja Kaukajärven kirjastot - Eteläinen alue: Sampolan, Härmälän, Koivistonkylän, Nekalan ja Peltolammin kirjastot - Läntinen alue: Tesoman ja Lentävänniemen kirjastot Kesäkuun 27. päivänä 1966 aloitti kaupunginkirjaston ensimmäinen kirjastoauto toimintansa. Toinen kirjastoauto aloitti liikennöinnin 10.11.1969 ja Teiskon kuntaliitoksen myötä 1972 saatiin käyttöön kolmas kirjastoauto. Kirjastoauto Muumipeikko otettiin käyttöön 9.12.1991. Vuoden 1993 alusta kaupungin säästötoimien johdosta autojen lukumäärä vähennettiin kahteen. Kirjastoauto Roosa otettiin vanhemman kirjastoauton tilalle käyttöön 7.1.2003. Kirjastoauto Kustaa otettiin käyttöön 1.12.2009 Muumipeikon tilalle. Internet-bussi Netti-Nysse rakennettiin liikennelaitokselta poistettuun vanhaan linjaautoon ja otettiin käyttöön 6.6.2001. Uusi Netti-Nysse rakennettiin ja varustettiin pääosin etampere-hankkeen varoin ja otettiin käyttöön 1.9.2005. Netti-Nyssen toiminta päättyi vuoden 2014 alussa. Pispan palvelutaloon perustettiin 1982 lainausasema, jota palvelutalon asiakkaat käyttävät pääosin itsepalveluperiaatteella. Tammelan palvelukeskuksen kirjasto perustettiin heti palvelukeskuksen valmistuttua vuonna 1995. Saukonpuiston koulussa oli kirjakokoelma oppilaiden käytössä 1.10.1960 alkaen. Kokoelma lopetettiin vuonna 1989 ja Saukonpuiston koulua on siitä lähtien palveltu vaihtuvan kokoelman avulla. Kirjasto lähettää lisäksi vaihtuvia kokoelmia laitoksiin, vanhainkoteihin, päivätoimintakeskuksiin ja päiväkoteihin sekä palvelee kotiin niitä tamperelaisia, jotka eivät sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi voi käyttää tavallisia kirjastoja. 3
PÄÄKIRJASTO Käyntiosoite: Pirkankatu 2 Postiosoite: PL 152 33101 TAMPERE p. 03 565 611 tampereen.kaupunginkirjasto@tampere.fi kirjasto.tampere.fi Perustaminen ja kehitys: Pääkirjasto toimi vanhassa kirjastotalossa osoitteessa Keskustori 4 vuosina 1925-1986. Vuonna 1925 pääkerroksessa oli yleinen lainausosasto, tieteellinen lukusali, yleinen lukusali, luettelointi, johtajan huone, johtokunnan huone sekä kerhohuone. Pohjakerroksessa sijaitsivat lasten ja nuorten lainausosasto, lasten lukusali, satusali ja sanomalehtilukusali sekä varastotilaa. Kolmanteen kerrokseen sijoitettiin valtuuston istuntosali ja kahvilasali, kirjaston varastotilaa sekä kirjastonjohtajan asunto. Neljännessä kerroksessa oli taidenäyttelysali ja työväenopiston huoneisto. 1940-luvulla jouduttiin varastotiloja järjestämään uudelleen. 1952 kirjasto sai käyttöönsä kaupunginvaltuuston kahvilasalin. Vuosina 1953-1954 tehtiin kirjastotalon kaikissa osastoissa perusteellisia korjauksia. Työväenopiston päästyä muuttamaan omaan rakennukseen 1960-luvulla sai kirjasto käyttöönsä suuresti tarvitsemaansa lisätilaa. Kaupunginkirjaston saatua maakuntakirjasto-oikeudet 1972 se sai koko kirjastotalon omaan käyttöönsä. Kirjastossa jouduttiin suorittamaan eräitä muutoksia, mm. taidenäyttelysali otettiin kirjaston käyttöön. Vanhan pääkirjaston hyötypinta-ala oli 3 200 m 2. Vanha pääkirjasto suljettiin 1.4.1986, jolloin muutto uuteen taloon alkoi. Entisessä Frenckellin kattilahuoneessa suoritettujen muutos- ja korjaustöiden jälkeen otettiin tämä tila kirjaston käyttöön 1973. Rakennukseen sijoitettiin lehtilukusali sekä kirjaston varasto. Kirjavarasto siirrettiin uuteen kirjastotaloon sen käyttöönoton yhteydessä. Väinölänkadun varasto oli kirjaston käytössä 1977-1986. Nykyisen pääkirjaston arkkitehtikilpailun voitti arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnitelma "Soidinkuvat". Uusi pääkirjasto on rakennettu tämän suunnitelman pohjalta vuosina 1983-1986. Kirjasto avattiin yleisölle 21.8.1986. Arkkitehtisuunnittelun lisäksi Raili ja Reima Pietilä ovat tehneet rakennuksen sisustussuunnittelun. Rakentaja on Tampereen kaupungin talonrakennusvirasto. Pääkirjastorakennuksen kustannukset olivat noin 70 miljoonaa markkaa, minkä lisäksi kalusteiden ja laitteiden kustannukset noin 7 miljoonaa markkaa. 4
Koko rakennuksen pinta-ala on 11 225 m 2, josta kirjaston hyötypinta-ala on 6 770 m 2. Rakennuksen tilavuus on 46 000 m 3. Rakennus nimettiin vuoden 1985 betonirakenteeksi. Kirvesmiesryhmä sai Rakevan palkinnon betonilaudoitustyöstä ja vastaava rakennusmestari nimettiin vuoden 1986 rakennusmestariksi. Invalidiliitto ry myönsi kaupungille vuoden 1986 yhdyskuntasuunnittelupalkinnon pääkirjastorakennuksen valmistuttua. Rakennushankkeen vaiheet - rakennustyöt alkoivat 2.5.1983 - peruskiven muuraus 30.9.1983 - harjannostajaiset 19.4.1985 - rakennuksen luovutus kirjastolle 7.3.1986 - kirjaston avaaminen yleisölle 21.8.1986 - vihkiäiset 10.10.1986. Toiminta-alue: Pääkirjaston palveluita käyttävät asuinpaikasta riippumatta kaikki tamperelaiset ja myös monet lähikuntien asukkaat. Kiinteän kirjaston välittömään vaikutusalueeseen luetaan n. 2 km:n alue kirjaston ympärillä. Pääkirjaston henkilökunta 1.1.2015: kirjastopalvelujohtaja, henkilöstöpäällikkö, kokoelmapäällikkö, verkkopäällikkö, viestintäsuunnittelija, suunnittelija, koordinaattori, verkkosuunnittelija, websuunnittelija, viestintäsihteeri, tietopalvelupäällikkö, 2 osastonjohtajaa, pedagoginen informaatikko, 2 erikoiskirjastonhoitajaa, 20 kirjastonhoitajaa, 3 tietopalvelusihteeriä, lainauspalvelupäällikkö, tietotekniikkasihteeri, 32 kirjastovirkailijaa, toimistoesimies, hallintosihteeri, 2 toimistosihteeriä, palvelussuhdesihteeri, palveluesimies, 3 vahtimestaria, 2 lukusalinhoitajaa, kirjastoaineistokäsittelijä, 13 kirjastoavustajaa Pääkirjaston hyötypinta-ala: 7 274 m 2. - Metson kirjastotilat 6 770 m 2 - lehtilukusali 504 m 2 5
Pääkirjaston käyttö v. 1880-2014 Vuosi Käynnit Kokonaislainaus 1880 16 711 1890 21 733 1900 25 329 1910 32 889 1920 48 313 1925 122 229 1930 238 927 1940 327 665 1950 413 296 1960 482 366 1970 859 219 1980 1 328 103 1990 1 478 574 1 624 809 2000 1 534 562 2 354 661 2005 1 316 259 432 090 2006 1 252 063 2 374 351 2007 1 194 854 2 430 491 2008 1 135 340 2 437 846 2009 1 114 832 2 494 646 2010 929 900 2 304 621 2011 947 200 2 478 249 2012 973 200 2 368 421 2013 971 200 2 275 528 2014 961 600 2 173 430 6
MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA p. 03 5656 4023 kaukopalvelu@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/palvelut-ja-asiointi/kaukopalvelu/ Tampereen kaupunginkirjasto sai maakuntakirjasto-oikeudet vuoden 1972 alusta. Tuolloin toiminta-alueeseen kuuluivat Tampereen lisäksi Eräjärvi, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Kuorevesi, Kuru, Kylmäkoski, Lempäälä, Luopioinen, Längelmäki, Mänttä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pohjaslahti, Pälkäne, Ruovesi, Sahalahti, Sääksmäki, Toijala, Tottijärvi, Valkeakoski, Vesilahti, Viiala, Vilppula, Virrat ja Ylöjärvi, yhteensä 27 kuntaa Tampereen lisäksi. Vuonna 2013 toiminta-alueeseen kuuluu Tampereen lisäksi 22 kuntaa: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Toiminta-alueen väkiluku 31.12.2012 oli yhteensä 491 472. Kirjastoasetuksen (1078/1998) mukaan maakuntakirjaston tehtävänä on mm. tukea alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehittää toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua sekä perehdyttää toiminta-alueen kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamalleihin ja kehittämishankkeisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä kaukopalvelua, tiedottamista, Pirkanmaa-kokoelman keruuta, Pirkitta-aluetietokannan ylläpitoa ja koulutustilaisuuksien järjestämistä. Maakuntakirjastotoiminta sijoittuu pääosin kirjaston hankinta- ja tietokantaosastolle, josta vastaa kokoelmapäällikkö Maarit Helén. Alueellisesta täydennyskoulutuksesta vastaa suunnittelija Susanna Lampola-Autio. Lähes koko Pirkanmaan kattavasta kirjastojen PIKIyhteisjärjestelmästä vastaa koordinaattori Pirjo Järvinen. Entiset maakuntakirjastonhoitajat: Ester Seppälä 1972-1974, Maija Karhunmaa 1975-1980, Tuula Martikainen 1980-1986, kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Kanerva 1987-2008. Henkilökunta: kaukopalvelu 1 tietopalvelusihteeri. Vakanssi sisältyy pääkirjaston kohdalla mainittuun henkilökuntamäärään. Kaukopalvelu (tulleet ja lähteneet tilaukset yhteensä) 1972 1980 1990 2000 2005 2009 2011 2012 2014 2 797 7 671 15 719 22 918 22 244 16 700 11 982 8 716 7 337 Lisäksi on välitetty seutulainoja muihin PIKI-yhteisjärjestelmän kunnankirjastoihin (Tampereelle tulleet ja lähteneet yhteensä) 2005 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2014 11 873 43 449 57 738 47 349 72 542 80 814 85 157 110 603 7
KIRJASTOAUTOT Kirjastoautokeskus Käyntiosoite: Pirkankatu 2 Postiosoite: PL 152 33101 TAMPERE p. 03 5656 4046 kirjastoautot@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/kirjastoautot/ Kirjastoauton pysäkkejä talvikautena on 2009-2010 yhteensä 153, joista 26 kouluilla ja 23 päiväkodeilla, kokonaispysähdysaikaa n. 53 tuntia/viikko Osastonjohtaja Ville-Pekka Nummi 2011- Entiset kirjastonhoitajat/osastonhoitajat: Kirsti Laari 1966, Irma Arnala 1967, Sirkka-Liisa Janakka 1968-73, Antero Kyöstiö 1973-2003, Maaret Lehtovirta 2003-2005, Pirjo Mansikkamäki 2007-2011 Henkilökunta: osastonjohtaja, 2 kirjastonhoitajaa, 5 kirjastovirkailijaa, 2 kirjastoautonkuljettajaa Toiminta-alue: koulut, päiväkodit, vanhustentalot ja alueet jotka ovat kiinteiden kirjastojen vaikutusalueiden ulkopuolella. Perustaminen ja kehitys: Kesäkuun 27. päivänä 1966 aloitti kaupunginkirjaston ensimmäinen kirjastoauto toimintansa ja pysäkkipaikkoja oli kesäaikana 21 ja talviaikana 24. Toinen kirjastoauto aloitti reittiajon marraskuussa 1969 ja Teiskon kuntaliitoksen myötä 1972 saatiin kolmas kirjastoauto. Saman vuoden alusta perustettiin kirjastoautoosasto, nykyinen kirjastoautokeskus. Kirjastoauto 1 uusittiin tammikuussa 1976, kirjastoauto 3 tammikuussa 1984, kirjastoauto 2 kesäkuussa 1986, kirjastoauto 1:n tilalle tuli uusi auto (Muumipeikko) joulukuussa 1991. Kaupungin säästötoimien johdosta vuoden 1993 alusta autojen lukumäärää vähennettiin kahteen lakkauttamalla kirjastoauto 3:n toiminta. Uusi kirjastoauto Roosa korvasi vanhemman kirjastoauton tammikuussa 2003. Muumipeikon korvasi uusi kirjastoauto Kustaa, joka otettiin käyttöön 1.12.2009. Ylöjärveltä ostettiin kirjastoautopalveluita luoteiselle alueelle vuosina 1993-2005. Pirkkalan kunnan toiveesta Toivion asuinalueelle perustettiin iltapysäkki vuonna 2012. 8
Kirjastoautojen käyttö 1966-2014 Vuosi Käynnit Kokonaislainaus 1966 48 276 1967 107 964 1970 267 119 1980 298 492 1990 86 493 210 128 2000 85 537 276 964 2005 123 572 259 596 2006 124 382 254 051 2007 125 629 258 411 2008 118 753 239 906 2009 110 924 235 210 2010 88 094 223 102 2011 95 376 241 269 2012 92 414 253 350 2013 95 858 279 376 2014 92 663 272 340 9
KOILLINEN ALUE Messukylän kirjasto, Kämmenniemen kirjasto, Pellervon kirjasto ja Terälahden kirjasto Aluekirjastonjohtaja Anu Hakari (2014-) MESSUKYLÄN KIRJASTO Hintsankatu 1 33560 TAMPERE p. 040 800 7839 kirjasto.messukyla@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/messukylae/ Aluekirjastonjohtaja Anu Hakari 2014- Entiset vastuuhenkilöt: 1865-1881 ei arkistotietoa, Heikki Hermonen 1882-1884, J.G.Helenius 1885-1895, Fanny Nyman (Halme) 1896-1898, G.A.Wilenius 1899-1903, Serafia Lehtinen 1903-1914, K.A.Vaarasalo 1914-1916, Elli Vaarasalo 1917-1919, Kaarina Halme (Heinivaho) 1920, Lauri Halme 1921, Fanny Halme 1922-1929, Laura Lönnroth 1930-1931, Jaakko Sydänheimo 1932-1940, Saimi Hakanen 1941, Aili Björkqvist 1942-1977, Anneli Salonen (päätoiminen kirjastonjohtaja) 1978 1980, Taina Saarikko (Petrell) 1981-2006, aluekirjastonjohtajana 2006-2014 Henkilökunta: aluekirjastonjohtaja, 3 kirjastonhoitajaa, 3 kirjastovirkailijaa, 1 alueen yhteinen kirjastovirkailija. Huoneiston hyötypinta-ala: 653 m 2 Toiminta-alue: Messukylän kirjaston vaikutusalueeseen kuuluvat Huikas, Takahuhti, Hakametsä, Ristinarkku, Messukylä, Pappila, Ruotula, Aakkula, Turtola ja osa Linnainmaasta. Lisäksi Messukylä on lähin kiinteä kirjasto Niihaman, Atalan, Ojalan, Kumpulan, Tasanteen, Olkahisten, Leinolan, Holvastin, Vehmaisten, Linnainmaan osan, Aitoniemen, Sorilan ja Nurmin alueille. Perustaminen ja kehitys: Messukylän kirjasto perustettiin jo vuonna 1865, kun orivesiläinen lastenopettaja Karoliina Bergman lahjoitti 72 kirjaa silloiseen Messukylän pitäjään. Alkuaikoina kirjasto toimi seurakunnan hoivissa, yksityiskodeissa ja Messukylän koululla. Vuonna 1914 kunnan kirjastolaitos järjestettiin uudelleen kantakirjastoksi ja piirikirjastoksi kuuteen koulupiiriin. Vuonna 1939 kantakirjasto muutti Messukylän työväentalon yläkertaan. Kuntaliitoksen myötä vuonna 1947 siitä tuli Tampereen kaupungin vanhin lähikirjasto. Vuonna 1989 kirjasto siirtyi väliaikaisiin vuokratiloihin Takahuhdintielle. Uudisrakennus valmistui Ristinarkun koulun yhteyteen 13.9.1999. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Mikko Uotila Arkkitehtitoimisto Aarne Heino Ky:stä. Julkaisu: Alajoki & Saarikko, Messukylän kirjaston historia 1865-1995: lahjakirjoista kirjastoksi. Tampereen kaupunginkirjasto 1997, 99 s. 10
Messukylän kirjaston käyttö 1914-2014 Vuosi Käynnit Kokonaislainaus 1914*) 2 102 1946**) 12 890 1960 18 722 1970 25 551 1980 42 755 1990 21 168 61 528 2000 144 530 171 810 2005 101 429 240 450 2006 97 833 240 814 2007 98 170 267 216 2008 92 521 260 680 2009 91 564 263 209 2010 83 544 249 951 2011 86 038 266 006 2012 85 487 263 868 2013 89 444 268 455 2014 89 903 256 292 *) kantakirjasto + 6 piirikirjastoa **) kantakirjasto + Koivisto, Uusikylä, Vehmainen yhteensä, viimeinen toimintavuosi Messukylän kunnankirjastona 11
Koillinen alue KÄMMENNIEMEN KIRJASTO Paavolantie 4 34240 KÄMMENNIEMI p. 040 800 7843 kirjasto.kammenniemi@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/kaemmenniemi/ Tietopalvelusihteeri Katja Poikajärvi 2015- Entinen vastuuhenkilö Maija Juvén-Mikkola 1988-2014 Henkilökunta: tietopalvelusihteeri Huoneiston hyötypinta-ala: 203,5m 2 Toiminta-alue: Kirjaston vaikutusalue on Kämmenniemi. Lisäksi Kämmenniemi on lähin kiinteä kirjasto Viitapohjan asukkaille. Perustaminen ja kehitys: Kämmenniemen kirjasto saatiin kuntasuunnitelmaan 1984-1989 vuodelle 1987. Hanke eteni varsin ripeästi: rakentaminen aloitettiin 4.1.1988 ja tilat avattiin yleisölle 22.11.1988. Kirjasto sijaitsi Kämmenniemen koulun lisärakennuksessa 73,5 m 2 :n tiloissa. Lisärakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Pekka Ilveskoski Ky ja kirjaston sisustussuunnitelmat on laatinut sisustusarkkitehti Reijo Ojanen talonrakennusvirastosta. Tilat osoittautuivat alun alkaen käyttöön nähden pieniksi. Taloussuunnitelmassa 1998-2000 Teiskon koulun toiminta päätettiin siirtää Kämmenniemen koulun yhteyteen rakennettavaan lisärakennukseen. Kirjastolle päätettiin myös rakentaa uudet, isommat ja sekä koulua että asukkaita paremmin palvelevat tilat. Lisärakennuksen suunnitteli arkkitehti Pekka Timola arkkitehtitoimisto Stenvall-Timola-Varhi Oy:stä. Kirjaston uudet tilat valmistuivat kesällä 2001 ja kirjasto avattiin yleisölle 7.8.2001. Kämmenniemen kirjaston käyttö 1988-2014 Vuosi Käynnit Kokonaislainaus 1988 891 1 645 1989 11 186 17 755 2000 19 582 27 432 2007 35 121 33 742 2008 27 333 32 371 2009 24 756 28 939 2010 21 028 27 639 2011 22 083 28 402 2012 18 151 25 037 2013 18 018 24 882 2014 19 015 24 965 12
Koillinen alue PELLERVON KIRJASTO Uimalankatu 5, Sammon keskuslukio 33540 TAMPERE p. 040 800 7820 kirjasto.pellervo@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/pellervo/ Kirjastonhoitaja Päivi Saari 2012 - Entiset vastuuhenkilöt: Tarja Sarapisto 1965-1966, Ritva Nevantausta 1966-1972, Anna- Maria Halonen 1972-1992, Päivi Laakkonen 1992-2008, Maaret Lehtovirta 2008-2012 Henkilökunta: kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija Huoneiston hyötypinta-ala: 512 m 2 Toiminta-alue: Kalevanrinne, Kaleva, Kissanmaa, Uusikylä ja Kauppi Perustaminen ja kehitys: Pellervon sivukirjasto avattiin 6.9.1965 Pellervon uudessa kansakoulurakennuksessa. Kirjakokoelmansa se sai pääasiassa vuonna 1965 toimintansa lopettaneesta Uudenkylän sivukirjastosta. Tämä entinen Messukylän piirikirjasto oli perustettu vuonna 1928. Se jatkoi Messukylän kaupunkiin liittämisen jälkeen vuonna 1947 toimintaansa Uudenkylän työväentalossa, jossa kirjasto oli lainaustoiminnan lopettamiseen asti. Pellervon sivukirjasto peruskorjattiin ja laajennettiin 1983. Kirjasto sai lisätilaa koululta 88 hm 2. Korjaustyöt teki Tampereen kaupungin rakennusvirasto, sisustussuunnittelijoina sisustusarkkitehti Reijo Ojanen ja arkkit.yo Ritva Tiihonen-Anttila. Pellervon kirjaston uudet toimitilat valmistuivat kesällä 2005 uuden Sammon keskuslukion yhteyteen. Rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela Oy ja kirjaston sisustuksen arkkitehti Karola Sahi samasta toimistosta. Kirjaston ikkunoissa on akateemikko Outi Heiskasen figuureja. Uusi kirjasto avattiin asiakkaille 15.8.2005. Rakennuksen vihkiäisiä juhlittiin 7.10.2005. 13
Pellervon kirjaston käyttö 1965-2014 Vuosi Käynnit Kokonaislainaus 1965 25 805 1970 79 005 1980 96 882 1990 32 718 80 977 2000 53 006 107 265 2005 86 543 91 020 2006 76 387 132 820 2007 74 503 132 626 2008 60 009 125 457 2009 48 453 108 113 2010 40 763 90 981 2011 44 209 95 451 2012 43 725 86 736 2013 41 787 84 015 2014 38 724 84 922 14
Koillinen alue TERÄLAHDEN KIRJASTO Niemikyläntie 14 34260 TERÄLAHTI p. 040 800 7813 kirjasto.teralahti@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/teraelahti/ Henkilökunta: kirjastovirkailija Taina Herra, 2012- Entinen vastuuhenkilö: Ulpu Ketvel 1969-2012 Huoneiston hyötypinta-ala 102 m 2 Toiminta-alue: Kirjaston vaikutusalue on Terälahti. Lisäksi Terälahti on lähin kiinteä kirjasto Velaatan ja Polson asukkaille. Perustaminen ja kehitys: Teisko kuului niihin harvoihin pitäjiin, joissa on ollut kirkollista kiertokoulua tasokkaampaa kansanopetusta ennen varsinaisen kansakoulun perustamista. Myös kirjaston toiminnan tiedetään alkaneen jo vuonna 1864 kirkon sakastissa hoidetusta pienestä kirjavarastosta, joka 1870 siirrettiin pitäjän ensimmäiselle kansakoululle Padustaipaleelle. Vuodesta 1917 kirjasto toimi yksityiskodeissa, sai säännöt ja valtionapua. Kirjastosta kehittyi pitäjän kantakirjasto, jonka oheen perustettiin useita piirikirjastoja ja lainausasemia. Vuonna 1960 kirjasto palasi Padustaipaleen koululle. Sijainti huomattiin kuitenkin syrjäiseksi ja Terälahti tuntui paremmalta paikalta. Sopivat tilat saatiin entisestä Teiskon Kauppa Oy:n huoneistosta, jossa kirjasto toimi 36 vuotta (1966-2002). Kirjastoauto hankittiin 1971. Teiskon kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin 1972, jolloin Teiskon pääkirjastosta tuli Terälahden sivukirjasto. Kirjaston kokoelmissa oli viimeisenä vuonna ennen liitosta 7631 kirjaa ja lainoja 33 097. Vuonna 2002 tälle Tampereen vanhimmalle lähikirjastolle rakennettiin 102 m²:n tilat Terälahden koulukiinteistön yhteyteen. Samassa pihapiirissä toimii kirjaston lisäksi päiväkoti, peruskoulu (1-6 luokat) ja Tampereen luontokoulu Korento. Kirjasto avattiin uusissa tiloissa 1.10.2002. Tilat suunnitteli arkkitehti Mikko Uotila. Terälahden kirjaston aukioloaika moninkertaistui 23.4.2014, kun kirjastossa alkoi omatoimipalvelu. Omatoimiaukiolo mahdollistaa kirjaston käytön myös silloin, kun siellä ei ole henkilökuntaa paikalla. Henkilökunta päivystää kirjastossa edelleen kahtena päivänä viikossa. 15
Kirjaston käyttö ja kokoelmat Vuosi Käynnit Kokonaislainaus 1971 * 33 097 1980 6 587 1990 1 010 4 723 2000 2 502 8 607 2005 8 254 17 396 2006 8 416 16 335 2007 8 624 15 743 2008 6 758 13 255 2009 5 876 10 908 2010 5 878 11 090 2011 6 099 12 322 2012 4 246 10 780 2013 4 442 10 867 2014 5 505 10 505 *Vuoden 1971 tilastot sisältävät Teiskon kirjastoauton luvut. 16
KAAKKOINEN ALUE Hervannan kirjasto, Kaukajärven kirjasto Aluekirjastonjohtaja Marjut Pohjalainen (2008-) HERVANNAN KIRJASTO Käyntiosoite: Insinöörinkatu 38 Postiosoite: PL 132 33721 TAMPERE p. (03) 5657 2430 kirjasto.hervanta@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/hervanta/ Aluekirjastonjohtaja Marjut Pohjalainen 2008- Entiset vastuuhenkilöt: Aulikki Plihtari 1975-1977, Liisa Hakanen 1977-2007 Henkilökunta: aluekirjastonjohtaja, osastonjohtaja, 3 kirjastonhoitajaa, toimistoesimies, 8 kirjastovirkailijaa, 2 vahtimestaria, kirjastoavustaja, alueen yhteinen kirjastovirkailija. Tietotori-lehtilukusalin henkilökunta ei sisälly tähän. Huoneiston hyötypinta-ala: 1 737 m 2 (ilman tietotori-lehtilukusalia) Toiminta-alue: Kirjaston vaikutusalue on Hervanta, Rusko, Hervantajärvi sekä osa Hallilasta ja Lukonmäestä. Lisäksi Hervannan kirjasto on lähin kiinteä kirjasto Vuoreksen asukkaille. Perustaminen ja kehitys: Hervannan kirjasto perustettiin 1975. Kirjasto sijaitsi 2.9.1975-11.2.1989 Ahvenisjärven koulun tiloissa, jotka suunnitteli Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreck & kumpp. Sisustuksen suunnittelusta vastasi sisustusarkkitehti Reijo Ojanen talonrakennusvirastosta. Kirjaston hyötypinta-ala oli 301 m 2. Uusi kirjasto valmistui arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnittelemaan Hervannan Toimintakeskukseen. Toimintakeskus sijaitsee Hervannan keskusakselilla, johon arkkitehdit ovat lisäksi suunnitelleet vapaa-aikakeskuksen ja liikekeskuksen. Kohteelle myönnettiin rakennuslupa 14.9.1984 ja muutosten vuoksi uusi rakennuslupa 23.1.1986. Maanrakennustyöt käynnistyivät syksyllä 1984, mutta varsinainen rakentaminen aloitettiin toukokuussa 1985. Harjannostajaiset pidettiin 22.10.1987, ja uusi kirjasto avattiin yleisölle 7.3.1989. Toimintakeskuksen vihkiäiset olivat 26.5.1989. Kirjastotilojen alapuolelle katutasoon toteutettiin keväällä 2004 laajennus, johon sijoitettiin lehtilukusali ja tietotori. Tietotorin ja lehtilukusalin tiedot ovat jäljempänä kirjaston tietoyhteiskuntapalveluiden yhteydessä. 17
Hervannan kirjaston käyttö 1975-2014 Vuosi Käynnit Kokonaislainaus 1975 31 355 1980 216 233 1990 304 740 396 362 2000 364 219 669 322 2005 419 253 677 787 2006 322 641* 672 721 2007 395 630* 711 232 2008 282 541* 658 671 2009 286 752* 659 329 2010 269 782* 608 317 2011 284 175* 640 978 2012 301 575* 610 842 2013 287 882 594 602 2014 350 275 556 172 * Luvuissa ei ole mukana tietotorin kävijöitä 18
Kaakkoinen alue KAUKAJÄRVEN KIRJASTO Käätykatu 6 33710 TAMPERE p. 040 800 7837 kirjasto.kaukajarvi@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/kaukajaervi/ Kirjastonjohtaja Ulla Mustila 2006- Entiset vastuuhenkilöt: Teuvo Halme 1977 1980, Anneli Salonen 1981-2006. Henkilökunta: kirjastonjohtaja, 2 kirjastonhoitajaa, 2 kirjastovirkailijaa Huoneiston hyötypinta-ala: 752 m 2 Toiminta-alue: Kaukajärvi, Haihara, Viiala, Hankkio ja osa Lukonmäestä Perustaminen ja kehitys: Kaukajärven sivukirjasto avattiin 1.4.1978. Kirjasto sijaitsee kiinteistössä, jossa toimii myös Juvan päiväkoti. Kaikki kirjaston tilat ovat samassa tasossa ensimmäisessä kerroksessa. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Knuuti & Schreck. Sisustuksen on suunnitellut sisustusarkkitehti Reijo Ojanen Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta. Kirjastotilat peruskorjattiin ja laajennettiin 2006-07. Laajennuksessa kirjasto sai 318 m 2 lisää hyötypinta-alaa. Tilojen ja sisustuksen suunnittelija on Arkkitehtuuritoimisto Seppo Kangasniemi Oy / rakennusarkkitehti Mika Suihko. 19
Kaukajärven kirjaston käyttö 1978-2014 Vuosi Käynnit Kokonaislainaus 1978 106 334 1980 138 606 1990 64 862 140 610 2000 118 792 192 345 2005 115 992 183 753 2006 78 783* 149 847* 2007 17 984* 20 475* 2008 96 850 194 515 2009 93 237 189 266 2010 84 642 171 863 2011 85 672 183 656 2012 83 830 176 577 2013 81 263 177 251 2014 87 797 180 715 *Kaukajärven kirjasto oli suljettuna laajennuksen ja peruskorjauksen vuoksi 16.10.2006-20.11.2007. 20
ETELÄINEN ALUE Sampolan kirjasto, Härmälän kirjasto, Koivistonkylän kirjasto, Nekalan kirjasto, Peltolammin kirjasto Aluekirjastonjohtaja Ritva Järvelin (2006-) SAMPOLAN KIRJASTO Käyntiosoite: Sammonkatu 2, Sampola Postiosoite: PL 59, 33541 TAMPERE p. 040 800 7815, 040 800 7814 kirjasto.sampola@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/sampola/ Aluekirjastonjohtaja Ritva Järvelin Entiset vastuuhenkilöt: Suoma Kärkönen 1922-1932, Kaarlo Sahramäki 1932-1953, Ester Seppälä 1953-1955, Vappu Pölkkynen 1956-1961, Ritva Piispanen 1961-1962, Eeva Puro 1962-1966, Inkeri Saarni 1967-1995, Ritva Järvelin 1995-2006 Henkilökunta: aluekirjastonjohtaja, 3 kirjastonhoitajaa, 5 kirjastovirkailijaa, kirjastoavustaja, alueen yhteinen kirjastovirkailija. Tietotorin henkilökunta ei sisälly tähän. Huoneiston hyötypinta-ala: 1026,5 m 2 (ilman tietotoria) Toiminta-alue: Kirjaston vaikutusalue on Osmonmäki, Tammela, Tulli, Kalevanharju, Liisankallio, Lappi, Lapinniemi, Petsamo ja osa Järvensivusta. Lisäksi Sampolan kirjasto on lähin kiinteä kirjasto Vuohenojan asukkaille. Sampolan kirjaston toiminta-alueella oli 31.12.2012 yhteensä 21 111 asukasta. Perustaminen ja kehitys: Tammelan lainausasema avattiin 10.10.1922 osuusliike Voiman talossa, Tammelanpuistokatu 27:ssä. Samassa tilassa oli toiminut jo vuodesta 1907 kaupungin 3. sanomalehtilukusali. Vuonna 1929 kirjasto ja lukusali siirrettiin osoitteeseen Ilmarinkatu 12. Jo seuraavana vuonna muutettiin jälleen, Ilmarinkatu 6:een. Näissä Ilmarinkadun tiloissa lainausasema toimi pienin muutoksin vuoteen 1957 saakka. Tammelan koulun lisärakennus valmistui 1957, ja kirjasto sai siitä uudet tilat, osoitteesta Ilmarinkatu 17. Tilaa oli 440 m 2. Ensimmäisessä kerroksessa oli lasten osasto ja toisessa kerroksessa aikuisten osasto ja kaupunginkirjaston musiikkiosasto, joka aloitti toimintansa Tammelassa lokakuussa 1958. Vuonna 1965 musiikkiosasto siirtyi pääkirjastoon. Käsikirjastoksi muutetun musiikkiosaston yläpuolelle rakennettiin parvi helpottamaan tilan ahtautta. Vuosina 1980-81 kirjaston tilat remontoitiin. Lehtiosasto siirrettiin alakertaan. Parvi purettiin. Vuonna 1990 Tammelan kirjastolle suunniteltiin uusia tiloja entisestä Teknillisen museon rakennuksesta. Hanke peruuntui laman myötä. Kirjastolle valmistuivat uudet tilat Sampolan sisäpihalle rakennettuun uudisrakennukseen. Tilat suunnitteli Arkkitehtuuritoimisto Matti Silvennoinen Oy. Kirjasto avattiin uusissa tiloissa 19.3.2003. Muuton yhteydessä kirjaston nimi muuttui kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan päätöksellä Tammelan kirjastosta Sampolan kirjastoksi. Kirjastoon tuli myös Tampereen ensimmäinen tietotori. Rakennuksen vihkiäiset olivat 25.9.2003. Tietotorin tiedot ovat jäljempänä kirjaston tietoyhteiskuntapalveluiden yhteydessä. 21
Sampolan kirjaston käyttö 1925-2014 Vuosi Käynnit Kokonaislainaus 1925 1950 21 406 1960 135 998 1970 172 682 1980 199 928 1990 106 118 149 840 2000 161 864 243 458 2005 366 023 377 389 2006 249 117 379 939 2007 238 289 408 651 2008 227 460 405 682 2009 224 561 415 311 2010 204 699 379 977 2011 193 918 386 866 2012 192 803 353 795 2013 213 701 365 398 2014 211 924 360 747 22
Eteläinen alue HÄRMÄLÄN KIRJASTO Nuolialantie 47 33900 TAMPERE p. 040 800 7812 kirjasto.harmala@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/haermaelae/ Kirjastonjohtaja Tuulia Kappas 2007- Entiset vastuuhenkilöt: Lauri Lax 1923, Hilja Stolt 1923-1931, Heikki Salminen 1931-1941, Sanni Mäkinen 1942-1943, Varma Huhtinen 1944-1952, Seija Salomaa 1952-1954, Vappu Pölkkynen 1954-1955, Eeva Puro 1955-1962, Torsti Laurikainen 1962-1997, Tauno Pirtola 1997-2006. Henkilökunta: kirjastonjohtaja, 2 kirjastovirkailijaa Huoneiston hyötypinta-ala: 252 m 2. Toiminta-alue: Härmälä, Rantaperkiö ja Hatanpää, 9 979 asukasta (31.12.2012). Perustaminen ja kehitys: Härmälän sivukirjasto aloitti toimintansa Rantaperkiön siirtokirjastoasemana 1923. Huoneisto sijaitsi aluksi Rantaperkiön työväentalossa käsittäen näyttämöllä olevan pienen maskeeraushuoneen ja oli avoinna vain kerran viikossa. Vuonna 1928 kirjasto sijoitettiin alakerran sanomalehtilukusalin yhteyteen ja sai lisätiloikseen myöhemmin työväentalon tupakkahuoneen. Vuonna 1953 kirjasto muutti Härmälän uuteen kansakoulurakennukseen, jolloin sen nimi muutettiin Härmälän sivukirjastoksi. Härmälän sivukirjasto peruskorjattiin ja kalustettiin uudelleen 1981-1982. Henkilökunnan ruokailu- ja työtila maalattiin sekä keittiövarustus ja valaistus uusittiin 2004. 23
Härmälän kirjaston käyttö 1940-2014 Vuosi Käynnit Kokonaislainaus 1940 1 056 1950 13 366 1960 61 040 1970 46 551 1980 61 481 1990 28 413 53 352 2000 42 650 67 711 2005 46 336 77 926 2006 45 654 84 435 2007 48 838 82 259 2008 54 637 85 653 2009 57475 95 442 2010 53 340 88 285 2011 56 870 94 724 2012 59 612 100 206 2013 58 374 95 614 2014 56 851 92 179 24
Eteläinen alue KOIVISTONKYLÄN KIRJASTO Lehvänkatu 9 33820 TAMPERE p. 040 800 7841 kirjasto.koivistonkyla@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/koivistonkylae/ Kirjastonjohtaja Riitta Uusimaa 1996- Entiset vastuuhenkilöt: Hilja Sormas 1947, Kaisa Salonen 1947-1954, vuosina 1955-1959 hoidettiin pääkirjastosta, Terttu Rautiainen 1959-1967, Anneli Jylhäsaari 1967-1968, Ritva Rieppo 1969, Marja Makkonen 1969-1971, Maija-Liisa Tsokkinen 1972-1995. Henkilökunta: kirjastonjohtaja, kirjastovirkailija Huoneiston hyötypinta-ala: 237m 2 Toiminta-alue: Koivistonkylä, Nirva, Taatala, Veisu, Korkinmäki, Vihioja, Rautaharkko, Lahdesjärvi ja osa Hallilasta Perustaminen ja kehitys: Koivistonkylän kirjaston edelläkävijä oli Messukylän kantakirjastoon kuulunut 1913 perustettu Hatanpään piirikirjasto. Hatanpään Tampereeseen liittämisen jälkeen 1920 Hatanpään piirikirjastosta muodostettiin Koiviston piirikirjasto ja Messukylän Tampereeseen yhdistämisen jälkeen 1947 piirikirjastosta Koivistonkylän sivukirjasto. Kirjasto toimi ensin Koivistonkylän kansakoulun opettajainhuoneessa ja myöhemmin koulun alakerran saunakamarissa. Vuonna 1958 kirjasto muutti Viljapellontie 10:een vuokratiloihin, joihin 1962 saatiin lisätilaa. Vuonna 1986 kirjasto pääsi muuttamaan uusiin tiloihin Koiviston koulun lisärakennukseen osoitteeseen Lehvänkatu 9. Lisärakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Olavi Suvitie Ky ja kirjaston sisustussuunnitelman on laatinut sisustusarkkitehti Reijo Ojanen talonrakennusvirastosta. Lisärakennuksessa on kirjaston ja koulun tilojen lisäksi nuorisotilat ja hammashoitola sekä päiväkodin tiloja. Vuonna 2006 kirjaston palvelutiski uusittiin ja henkilökunnan työtila kalustettiin uudelleen. 25
Koivistonkylän kirjaston käyttö 1950-2014 Vuosi Käynnit Kokonaislainaus 1950 4 701 1960 26 411 1970 37 515 1980 51 662 1990 21 525 55 076 2000 42 488 70 401 2005 44 893 77 230 2006 41 921 75 104 2007 43 841 78 408 2008 41 700 76 989 2009 37 165 74 172 2010 33 849 63 539 2011 35 407 70 085 2012 36 422 74 077 2013 37 563 70 146 2014 34 956 63 816 26
Eteläinen alue NEKALAN KIRJASTO Lounaantie 2 33800 TAMPERE p. 040 800 7811 kirjasto.nekala@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/nekala/ Kirjastonjohtaja Ritva Kauppinen 2014- Entiset vastuuhenkilöt: Soile Kaukovalta 1950-1965, Pirkko Pennanen 1966-1977, kirjastonjohtaja Marketta Könönen 1977-2014 Henkilökunta: kirjastovirkailija Huoneiston hyötypinta-ala: 264 m 2 Toiminta-alue: Nekala, Viinikka, Jokipohja, Muotiala ja osa Järvensivusta Perustaminen ja kehitys: Nekalan sivukirjasto perustettiin vuonna 1951 Nekalan kansakoulun uuteen lisärakennukseen, jonka pohjakerroksesta se sai yhden huoneen. Kirjasto oli tarkoitettu lasten kirjastoksi. Kirjastolle saneerattiin Nekalan koulun 2. kerrokseen uudet tilat 1984-1985. Kirjasto sai käyttöönsä 224 hm 2 luokka- ja käytävätilaa. Sisustussuunnittelijat olivat sisustusarkkitehti Reijo Ojanen ja arkkit.yo. Ritva Tiihonen-Anttila Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta. Nekalan koulun peruskorjauksen yhteydessä vuosina 2007-2008 kirjasto pääsi siirtymään pihatasoon entisten kirjastotilojen alapuolelle. Kirjasto avattiin uusissa tiloissa 15.4.2008. Tilat suunnitteli arkkitehti Esa Niva, Arkkitehdit A3 Oy, ja kirjaston sisustuksen suunnitteli sisustusarkkitehti Kristiina Mäkelä, KM Interiors Oy. 27
Nekalan kirjaston käyttö 1955-2014 Vuosi Käynnit Kokonaislainaus 1955 21 074 1960 39 832 1970 39 496 1980 42 220 1990 31 570 52 048 2000 42 597 65 222 2005 38 141 60 473 2006 34 763 53 422 2007 14 681* 22 499* 2008 26 623* 34 139* 2009 35 482 52 698 2010 34 104 53 456 2011 35 947 53 141 2012 33 528 51 350 2013 31 824 49 649 2014 36 309 47 355 * Nekalan kirjasto oli suljettuna 28.5.2007-14.4.2008 rakennuksen peruskorjauksen takia. 28
Eteläinen alue PELTOLAMMIN KIRJASTO Säästäjänkatu 16 33840 TAMPERE p. 040 800 7840 kirjasto.peltolammi@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/peltolammi/ Kirjastonjohtaja Ritva Kauppinen 2005- Entinen vastuuhenkilö: Irene Niemelä 1986-2004 Henkilökunta: kirjastonjohtaja, kirjastovirkailija (50 % työajasta) Huoneiston hyötypinta-ala: 211 m 2 Toiminta-alue: Peltolammi, Multisilta, Lakalaiva ja Sarankulma, 5 902 asukasta (31.12.2012). Perustaminen ja kehitys: Peltolammin kirjaston perustaminen oli vireillä pitkään. Hanke oli tarkoitus toteuttaa Peltolammin kansakoulun toisen rakennusvaiheen yhteydessä ja myöhemmin Peltolammin yläasteen rakentamisen yhteydessä. Kun yläasteen rakentamisesta luovuttiin, alettiin tutkia muita vaihtoehtoja kirjaston saamiseksi Peltolammin ja Multisillan alueelle. Kun Peltolammin koulun oppilasmäärä väheni, koulu luovutti kirjaston käyttöön kolme luokkahuonetta ja käytävätilaa ensimmäisestä kerroksesta rakennuksen eteläpuolelta. Tilojen saneeraus aloitettiin vuonna 1986 ja Peltolammin kirjasto avattiin yleisölle 20.3.1987. Rakennustyöt teki Tampereen Rakennus ja Maalaus Oy. Sisustussuunnitelman laati sisustusarkkitehti Reijo Ojanen Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta. 29
Peltolammin kirjaston käyttö 1986-2014 Vuosi Käynnit Kokonaislainaus 1986 1987 41 969 1990 31 283 52 949 2000 47 270 63 191 2005 40 908 56 019 2006 44 512 58 448 2007 39 798 58 310 2008 36 881 59 060 2009 32 656 56 509 2010 33 240 55 381 2011 33 591 59 851 2012 33 282 58 355 2013 34 113 55 305 2014 33 487 52 366 30
LÄNTINEN ALUE Tesoman kirjasto, Lielahden kirjasto Aluekirjastonjohtaja Marjaana Meriläinen 2014- LIELAHDEN KIRJASTO Teivaankatu 1, Lielahtikeskus 33400 Tampere p. 040 800 7842 kirjasto.lielahti@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/kirjastot-ja-aukiolot/lielahden-kirjasto/ Aluekirjastonjohtaja: Marjaana Meriläinen Edelliset vastuuhenkilöt: Annikki Solala 1951-1952, Alli-Maire Pulkkinen 1952-1961, Tarja Sarapisto 1961-1965, Antero Kyöstiö 1968-1973, Kirsti Vuorinen 1975-1987, Mirjam Kalpio 1987-2008, Päivi Laakkonen 2008-2012, Tarja Ylipää 2012-2014 Henkilökunta: aluekirjastonjohtaja, 3 kirjastonhoitajaa, tietopalvelusihteeri, 2 kirjastovirkailijaa. Tietotorin henkilökunta ei sisälly tähän. Huoneiston hyötypinta-ala: 1033 m2 Toiminta-alue: Lielahti, Niemi, Pohtola, Lintulampi, Ryydynpohja ja Hyhky. Lisäksi Lielahden kirjasto on lähin kiinteä kirjasto Lentävänniemen asukkaille sekä osalle Kaarilan ja Lamminpään asukkaita. Perustaminen ja kehitys: Ylöjärven kuntaan kuuluva Lielahden kansakoulukirjasto muutettiin 1929 Ylöjärven kunnan piirikirjastoksi. Lielahti liitettiin vuonna 1950 Tampereen kaupunkiin ja Lielahden kirjastosta tuli kaupunginkirjaston sivukirjasto. Kirjat jäivät kuitenkin Ylöjärven kunnankirjastolle. Lielahden sivukirjasto avattiin kirjakokoelmaltaan täysin uusittuna Lielahden kansakoulun opettajarakennuksen alakerrassa helmikuussa 1951. Vuonna 1957 kirjasto siirtyi saman rakennuksen yläkertaan, josta se sai käyttönsä kaksi huonetta. Entinen huone jäi varastoksi. Kirjastoa laajennettiin 1967. Lielahden sivukirjasto paloi 22.2.1976 ja avattiin 2.9.1976 kalustukseltaan ja kirjavaroiltaan uusittuna. Lielahden sivukirjaston toiminta päättyi 7.3.1980 ja kirjakokoelma siirrettiin 10.3.-8.4.1980 välisenä aikana uuteen Lentävänniemen sivukirjastoon, joka aloitti toimintansa Lentävänniemen koulun yhteydessä 9.4.1980. Kirjaston suunnitteli Arkkitehtitoimisto Olavi Suvitie ja Taito Uusitalo. Sisustussuunnittelijana toimi sisustusarkkitehti Reijo Ojanen Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta. Koulun tiloihin kuuluva käsikirjastotila oli koulun ja kirjaston yhteiskäytössä. Aamupäivisin ennen kirjaston avaamista käsikirjasto toimi oppilaiden ryhmätyöskentelytilana. Kirjaston aukioloaikoina se palveli yleisen kirjaston käyttäjiä käsikirjastona ja lehtienlukupaikkana. Kun Lielahteen valmistui vuonna 2014 uusi palvelurakennus, Lielahtikeskus, Lentävänniemen kirjaston henkilökunta ja kokoelmat siirtyivät uusiin tiloihin. Kirjasto nimettiin toistamiseen Lielahden kirjastoksi. Kirjastolla on vuokratilat Lielahtikeskuksen ylimmässä kerroksessa, jossa on myös kaupungin muita toimijoita. Arkkitehtitoimisto A3 suunnitteli rakennuksen (arkkitehdit Esa Niva, Vesa Niva ja Marko Kormu). Kirjaston sisustussuunnittelusta vastasi arkkitehti Marjo Kreku. Kirjasto avattiin kaupunkilaisten käyttöön 19.5.2014. 31
Lielahden kirjaston käyttö 2014 Vuosi Käynnit Kokonaislainaus 2014 89 756 165 811 32
Läntinen alue TESOMAN KIRJASTO Kohmankaari 9 33310 TAMPERE p. 040 800 7819 kirjasto.tesoma@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/tesoma/ Kirjastonjohtaja Tarja Ylipää Entiset vastuuhenkilöt: Irma Salmi 1967-1969, Antero Kyöstiö 1969-1970, Sirkka Vuori 1970-1973, Leena Neva 1974-1976, Taina Saarikko 1976-1980, Kalervo Koivu 1979-1987, Terttu Rautiainen 1988-1996, Paula Rautaharkko 1996-2007 Henkilökunta: kirjastonjohtaja, 3 kirjastonhoitajaa, 3 kirjastovirkailijaa Huoneiston hyötypinta-ala: 599m 2 Toiminta-alue: Kirjaston vaikutusalue on Tesomajärvi, Ristimäki, Tohloppi, Rahola, Epilänharju, Lamminpää sekä osat Epilästä, Ikurista, Haukiluomasta, Lamminpäästä ja Kaarilasta.. Lisäksi Tesoman kirjasto on lähin kiinteä kirjasto Villilän, Kalkun ja Myllypuron asukkaille sekä osalle Epilän, Ikurin, Haukiluoman, Lamminpään ja Kaarilan asukkaita. Perustaminen ja kehitys: Tesoman kirjasto muodostettiin 1979 yhdistämällä Raholan koululla toiminut Raholan sivukirjasto ja Tesomajärven koululla toiminut Tesoman sivukirjasto. Molempien kirjastojen kirjakokoelmat ja henkilökunta siirrettiin uuteen Tesoman sivukirjastoon. Tesoman koululla toiminut sivukirjasto oli avattu 15.11.1967. Kirjastona oli 40 m 2 :n luokkahuone, joka oli myös koulun käytössä. Toiminta päättyi 28.2.1979. Vuosina 1979-1989 Tesoman kirjasto toimi vuokrakiinteistössä, joka oli kirjastokäyttöön kunnostettu entinen liikehuoneisto, hyötypinta-alaltaan 517 m 2. Näistä tiloista jouduttiin luopumaan tammikuussa 1989 kiinteistön vaihdettua omistajaa. Koska uuden kirjaston rakentamisen aloitus lykkääntyi, jouduttiin kirjasto sijoittamaan väliaikaisiin vuokratiloihin samaan kiinteistöön, jossa aikaisemmatkin vuokratilat olivat. Kirjastolle rakennettiin 1989-1990 omat tilat kiinteistöön, jossa toimii myös Tesoman nuorisokeskus. Kiinteistön suunnitteli ja sisustussuunnitelman laati kaupunginarkkitehti Jukka Hagman Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta. Kirjasto avattiin uusissa tiloissa 3.1.1991. 33
Tesoman kirjaston käyttö 1979-2014 Vuosi Käynnit Kokonaislainaus 1979 121 917 1980 167 802 1990 64 769 158 171 2000 167 726 283 708 2005 166 752 306 996 2006 151 975 303 305 2007 145 741 316 166 2008 141 930 315 576 2009 139 246 322 192 2010 128 615 297 489 2011 133 962 306 524 2012 125 333 302 062 2013 125 948 301 719 2014 123 400 279 845 34
KIRJASTON KOTI- JA LAITOSPALVELUT Pirkankatu 2 E (käynti Puutarhakadun puolelta) 33101 Tampere p. 040 764 8165 tai (03) 5656 4040 kotijalaitos@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/kirjaston-koti-ja-laitospalvelut/ Kirjaston koti- ja laitospalvelun toiminta on kohderyhmäpalvelua, jolla huolehditaan niiden tamperelaisten kirjastopalveluista, jotka eivät sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi voi itse asioida kirjastossa. Kirjastoaineistoa toimitetaan asiakkaiden toiveiden mukaisesti kotiin yksityisasiakkaille, erilaisille laitoksille ja yhteisöille, palvelutalojen ja vanhainkotien asukkaille sekä sairaaloiden potilaille. Viidessä laitoskirjastossa on lisäksi kirjastotilat ja pääosin itsepalvelulainaukseen perustuvat kokoelmat. Osastonjohtaja Riitta-Liisa Kivi 2000- Entiset osastonjohtajat: Leena Salo 1976-1994, Pirkko Pennanen 1994-2000 Henkilökunta: osastonjohtaja, erikoiskirjastonhoitaja, kirjastonhoitaja, 5 tietopalvelusihteeriä Henkilökunnan työaika jakaantuu koti- ja yhteisöpalveluiden ja viiden laitoskirjaston kesken. Kukin on vuorollaan vastuussa yhdestä laitoskirjastosta 3 kk:n ajan. Aineisto: Koti- ja laitospalvelun aineistokokoelma on ns. kelluva. Suurin osa aineistosta hankitaan Koti- ja laitospalveluosastolle (60), mutta myös viiteen laitoskirjastoon hankitaan omia kokoelmia (62-66). Kokoelmat koostuvat kirjoista, nuoteista, lehdistä, äänikirjoista, musiikki- ja kuvatallenteista. Laitoskirjastoissa lainataan myös c- kasettinauhureita äänikirjojen kuuntelijoille. Näkövammaisten ja lukemisesteisten Celiakirjaston kanssa tehdään yhteistyötä. Palvelut tuottaa kuusi eri toimipistettä: Kirjaston koti- ja laitospalvelut (60) Pirkankatu 2 33101 Tampere p. 040 764 8165 Kirjaston koti- ja laitospalvelut takaavat tasa-arvoiset kirjastopalvelut niille kuntalaisille, joiden terveydentila estää tavallisen kirjaston käyttämisen. Henkilökunta pitää yhteyttä kotipalvelu- ja yhteisöasiakkaisiinsa puhelimitse. Aineiston kuljetuksista huolehtii kuljetusliike. Vuonna 2009 kotipalvelun piirissä oli 119 henkilöä ja 44 erilaista yhteisöä ja laitosta: vanhainkoteja, palvelukoteja, päiväkeskuksia, ryhmäkoteja ym. Yksikkö toteuttaa myös erilaisia ohjelmapalveluita omille kohderyhmilleen. Huoneiston pinta-ala: 299 m 2 Perustaminen ja kehitys: Kirjaston laitospalvelut siirrettiin kaupunginkirjaston muista toimipisteistä laitoskirjastolle vuonna 1971, toimintaa oli sitä ennen ollut jo n. 10 vuotta. Kirjaston kotipalvelu aloitettiin kokeiluna vuonna 1973. 35
Hatanpään sairaalan kahvilakirjasto (62) Hatanpäänkatu 24 (1. krs, pääaula) 33100 Tampere p. 03 5657 3442 Osastopalveluita annetaan sekä Hatanpään kantasairaalalle että puistosairaalalle. Huoneiston pinta-ala: 55 m2 Perustaminen ja kehitys: Kirjasto perustettiin vuonna 1965 ja se sijaitsi Hatanpään psykiatrisen osastoryhmän tiloissa. Vuonna 1984 kirjasto muutti Hatanpään kantasairaalan A-portaan 6. kerrokseen. Vuodesta 1990 lähtien psykiatrisen yksikön kirjastopalvelut on hoidettu kantasairaalasta käsin, samoin kuin vuonna 2003 perustetun geriatrisen yksikön kirjastopalvelut. Geriatristen ja psykogeriatristen yksiköiden yhteisnimi on Hatanpään puistosairaala. Kesäkuussa 2008 potilaskirjasto sai uudet tilat kantasairaalan 1. kerroksesta kahvion vierestä. Uudeksi nimeksi tuli Hatanpään sairaalan kahvilakirjasto. Kirjasto on avoin kaikille. Koukkuniemen vanhainkodin kirjasto (63) Rauhaniementie 19 33180 Tampere Koukkuniemi, Koivula, K-kerros p. 03 5657 6855 Kirjasto on aina avoinna (itsepalvelu). Osastokokoelmia ja kotipalvelua asukkaille. Huoneiston pinta-ala: 157,5 m2. Perustaminen ja kehitys: Laitoskirjastotyö alkoi Tampereella vuonna 1959, jolloin Koukkuniemen kunnalliskodin ja Kaupin keuhkotautisairaalan kirjastot siirtyivät kaupunginkirjastolle. Koukkuniemen pieni kirjastotila sijaitsi Jukolassa. Vuonna 1989 kirjasto sai uudet tilat Koivulan pohjakerroksesta. Kirjaston nimi on muuttunut Koukkuniemen kunnalliskodin kirjastosta Koukkuniemen vanhainkodin kirjastoksi. Kaupin sairaalan potilaskirjasto (64) Parantolankatu 6 33500 Tampere (sairaalan 1. kerros) p. 03 5657 3642 Kirjasto on aina avoinna (itsepalvelu). Osastokiertoja ja -kokoelmia. Lainausoikeus on myös sairaalan ympärillä olevien palvelutalojen ja Veljeskodin asukkailla. Huoneiston pinta-ala: 26,5m2 Perustaminen ja kehitys: Kaupin keuhkotautisairaalan kirjasto siirtyi kaupunginkirjastolle vuonna 1959. Tuberkuloosin vähitellen vähennyttyä Kaupin parantolan toiminta asteittain päättyi ja laitos muutettiin vanhustensairaalaksi nimeltään Marjatan osastoryhmän Kaupin osasto ja myöhemmin Kaupin sairaalaksi ja kirjasto vastaavasti Kaupin sairaalan potilaskirjastoksi. Kirjastotila sairaalan pohjakerrokseen saatiin vuonna 1965. Uusiin tiloihin sairaalan 1. kerrokseen muutettiin vuonna 1999. 36
Pispan palvelukeskuksen kirjasto (65) Simolankatu 4 33270 Tampere p. 03 5657 9224 Kirjasto on avoinna palvelukeskuksen aukioloaikana (itsepalvelu) ja lainausoikeus on palvelukeskuskortin haltijoilla. Perustaminen ja kehitys: Kirjasto perustettiin vuonna 1982. Kirjaston hoidosta vastasi aluksi pääkirjaston aikuisten osasto, mutta vuoden 1993 alusta kirjasto siirrettiin laitoskirjastoihin. Palvelukeskuksessa toimii myös päiväkeskus. Tammelan palvelukeskuksen kirjasto (66) Itsenäisyydenkatu 21 B 33500 Tampere p. 03 5657 8811 Kirjasto on avoinna palvelukeskuksen aukioloaikana (itsepalvelu) ja lainausoikeus on palvelukeskuskortin haltijoilla. Perustaminen ja kehitys: Kirjasto perustettiin palvelukeskuksen valmistuttua vuonna 1995. Palvelukeskuksessa toimii lisäksi 3 päiväkeskusta. KOTI- JA LAITOSPALVELUIDEN TILASTOT YHTEENSÄ Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus 1960 3 893 21 932 1970 20 192 72 103 1980 33 637 97 833 1990 41 873 53 895 144 116 2000 42 370 56 201 142 703 2006 39 972 62 469 134 444 2007 39 015 58 892 123 458 2008 37 654 60 014 122 059. 2009 37 253 61 360 122 125 2010 63 834 124 053 2011 67 785 138 819 2012 61 710 132 958 2013 57 675 137 137 37
KIRJASTON TIETOYHTEISKUNTAPALVELUT Sampolan tietotori, Hervannan tietotori, Lielahden tietotori Palvelupäällikkö Pertti Rasi (2014-) Tietotorit tarjoavat asiakkaidensa käyttöön tietokoneita. Tietotorien henkilökunta opastaa tietokoneen, sähköpostin ja internetin käytössä. Tietotoreilla järjestetään maksuttomia tietokoneen käytön peruskursseja sekä teemakursseja erilaisista aiheista. Ryhmät ja yhdistykset voivat varata opetustiloja omaan käyttöönsä. SAMPOLAN KIRJASTON TIETOTORI Käyntiosoite: Sammonkatu 2, Sampola Postiosoite: PL 59, 33541 TAMPERE p. 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/tietotorit/ Palvelupäällikkö Perttu Rasi 2014- Entiset vastuuhenkilöt: informaatikko Anu Hakari 2003-2008, palvelupäällikkö Marjaana Meriläinen 2008-2014 Henkilökunta: palvelupäällikkö, 3 mediasihteeriä Huoneiston hyötypinta-ala: 78 m 2 Toiminta-alue: Sampolan kirjaston ja tietotorin vaikutusalue on Osmonmäki, Tammela, Tulli, Kalevanharju, Liisankallio, Lappi, Lapinniemi, Petsamo ja osa Järvensivusta Toistaiseksi ainoana keskustan alueella toimivana tietotorina Sampolan tietotori palvelee kaupungin koko väestöä. Perustaminen ja kehitys: Tampereen ensimmäinen tietotori avattiin uudessa Sampolan kirjastossa 1.9.2003 Netti-Nyssen toiminnasta saatujen myönteisten kokemusten perusteella. Tietotorilla on asiakkaiden käytettävissä 20 tietokonetta oheislaitteineen. Tietotori on jaettavissa lasiseinällä kahteen osaan. Yhdessä tietokoneessa on lukiongelmaisten käyttöön tarkoitettuja ohjelmia. Sampolan kirjaston ja tietotorin tilat suunnitteli Arkkitehtuuritoimisto Matti Silvennoinen Oy. 38