Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 2007_3lmu.fm Page 1 Tuesday, April 10, 2007 4:34 PM 3/2007 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Valtioneuvoston asetukset 6 MIETINNÖT YM. 8 ASETETUT TOIMIELIMET 10 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 11 Korkein hallinto-oikeus 13 KKO:N VALITUSLUVAT 15
2007_3lmu.fm Page 2 Tuesday, April 10, 2007 4:34 PM Momentti 3/2007 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/ 2007) ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta annetun lain 30 :n muuttamisesta (160/2007) HE 253/2006 vp StVM 47/2006 Lait tulevat voimaan 1.7.2007. Lailla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä säännellään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen yleiset vaatimukset sekä toteutetaan terveydenhuollon palvelujen antajien yhtenäinen sähköinen potilastietojen käsittely- ja arkistointijärjestelmä. Tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen tietoturvallista käsittelyä sekä terveydenhuollon palvelujen tuottamista potilasturvallisesti ja tehokkaasti. Lisäksi tavoitteena on edistää potilaan tiedonsaantimahdollisuuksia omista potilastiedoistaan ja niiden käsittelyyn liittyvistä lokitiedoista muun muassa sähköisen katseluyhteyden avulla. Laki ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annetun lain 4 a :n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (155/2007) HE 276/2006 vp TaVM 32/2006 Laki tuli voimaan 1.3.2007 ja on voimassa 31.12.2011 asti. Lain voimassaoloaikaa jatketaan neljällä vuodella vuoden 2011 loppuun. Muutokset liittyvät Euroopan unionin laajentumiseen 1.1.2007, jolloin Bulgaria ja Romania liittyivät unioniin. Bulgariassa ja Romaniassa ei sovelleta siirtymäaikana sijoittajien korvausjärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/9/EY vähimmäiskorvaustasoa. Siirtymäaikana muut jäsenvaltiot säilyttävät oikeuden estää palveluiden tarjoamisen jäsenvaltiossa toimiluvan saaneen palveluntarjoajan toisessa jäsenvaltiossa olevasta sivuliikkeestä, jollei sivuliikkeen tarjoamaa sijoittajan korvaussuojaa täydennetä direktiivin edellyttämälle vähimmäistasolle. Laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta (152/2007) HE 174/2006 vp TaVM 29/2006 Laki tuli voimaan 15.2.2007. Arvopaperimarkkinalain muutoksella pannaan täytäntöön säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston 15.12.2004 antama direktiivi 2004/109/EY (avoimuusdirektiivi) sekä siihen liittyviä komission täytäntöönpanotoimia. Laki luottolaitostoiminnasta ja siihen liittyvät lukuisat muutoslait (121-148/2007) HE 21/2006 vp TaVM 25/2006 Lait tulivat voimaan 15.2.2007. Lailla luottolaitostoiminnasta saatetaan voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 20.3.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY uudelleen laatimisesta (luottolaitosdirektiivi) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä 10.5.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/6/EY uudelleen laatimisesta (omien varojen direktiivi). Samalla lain rakennetta selkeytetään nykyisestä ja muutetaan eräitä siihen liittyviä lakeja. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, laki kuntajakolain muuttamisesta ja laki varainsiirtoverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (169-171/2007) HE 155/2006 vp HaVM 31/2006 Lait tulivat voimaan 23.2.2007. Kuntajakolain säännökset kuntien yhdistämisen taloudellisesta tuesta muutetaan siten, että ne kannustavat asukasmäärältään nykyistä olennaisesti suurempiin monta kuntaa käsittäviin kuntaliitoksiin. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Kunnan tai yhteistoimintaalueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin 50 000 asukasta. Jokaisen kunnan tulee kuulua kuntayhtymään, jonka tehtävänä on kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Pääkaupunkiseudun kuntien sekä maakuntakeskuskaupunkien ja niihin yhdyskuntarakenteellisesti kiinteästi kuuluvien laissa mainittujen kuntien tulee laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan mainituilla seuduilla. Uudistuksen valmistelu tulee toteuttaa yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Laki sisältää myös säännökset henkilöstön palvelussuhdeturvasta, erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien palveluiden turvaamisesta, valtion kuntapolitiikan ja rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen periaatteista, eräiden tehtävien siirtämisestä kunnilta valtiolle sekä tietojärjestelmien ja yhteispalveluiden kehittämisestä. 2
2007_3lmu.fm Page 3 Tuesday, April 10, 2007 4:34 PM Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen antavan vuonna 2009 eduskunnalle selonteon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta sekä kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain tavoitteiden toteutumisesta. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (253/2007) HE 236/2006 vp StVM 54/2006 Laki tuli voimaan 1.4.2007. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia muutetaan siten, että valtioneuvoston nelivuotiskaudeksi hyväksymä sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma korvataan uudella sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisella kehittämisohjelmalla. Ohjelma-asiakirja on edelleen valtioneuvoston nelivuotiskaudeksi hyväksymä. Se toimii hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden täsmentäjänä ja toteuttajana. Tarkoituksena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausjärjestelmässä vahvistetaan ohjelmajohtamista, jolloin ohjaus perustuu nykyistä selkeämmin kansallisesti määriteltyihin tavoitteisiin ja niitä tukeviin toimenpiteisiin. Ohjelman valmistelua ja toteuttamisen koordinointia varten valtioneuvosto asettaa lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan. Laki yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä (240/2007) HE 249/2006 vp TaVM 24/2006 Laki tulee voimaan 1.5.2007. Lailla säännellään yritysasiakkaiden tietojen käsittelyä kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämässä tietojärjestelmässä. Tarkoituksena on uuden tietojärjestelmän avulla parantaa valtionhallinnon ja laissa mainittujen muiden organisaatioiden yhteistoimintaa yrityksille suunnatuissa avustus-, rahoitus-, kehittämis- ja neuvontapalveluissa ja siten parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena on myös yrityksille tarjottavien palvelujen yhteensovittaminen ja yritystukien valvonnan tehostaminen. Laki sisältää lisäksi tarpeelliset säännökset yritysten liike- ja ammattisalaisuuksien suojaamisesta sekä henkilötietojen käsittelystä. Taksiliikennelaki (217/2007) ja laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta (218/2007) HE 38/2006 vp LiVM 34/2006 Lait tulevat voimaan 1.8.2007. Taksiliikennelain keskeisenä tavoitteena on laadukkaiden taksiliikennepalvelujen turvaaminen koko maassa. Taksiliikennelaissa säädetään henkilöautolla harjoittavien henkilökuljetusten luvanvaraisuudesta, taksiluvasta, sen saamisen edellytyksistä ja peruuttamisesta, taksipalvelujen laatuvaatimuksista, hintojen määräytymisestä, ajovelvollisuudesta, ajovuorojärjestyksestä sekä muista taksiliikenteen harjoittamiseen liittyvistä asioista. Laki ajoneuvolain muuttamisesta, laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta, laki ajoneuvoverolain muuttamisesta, laki tieliikennelain 94 :n muuttamisesta ja laki ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain muuttamisesta (233-237/2007) HE 61/2006 vp LiVM 27/2006 Lait tulevat voimaan 2.11.2007. Ajoneuvon rekisteröintijärjestelmä uudistetaan. Ajoneuvon liikennekäytöstä poistoa ja uudelleen liikennekäyttöön ottoa yksinkertaistetaan ja helpotetaan. Ajoneuvoverolakia, ajoneuvoliikennerekisteristä annettua lakia, ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia ja tieliikennelain 94 :ää muutetaan vastaamaan rekisteröintilainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta (223/2007) HE 207/2006 vp HaVM 32/2006 Laki tuli voimaan 1.4.2007. Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta korvaa lain julkisen hallinnon asiakaspalvelujen järjestämisestä yhteisissä palveluyksiköissä. Lakiin otetaan säännökset, joiden mukaan viranomainen voi sopia toisen viranomaisen kanssa avustavien asiakaspalvelutehtäviensä hoitamisesta. Yhteispalvelussa hoidettavat avustavat asiakaspalvelutehtävät määritellään laissa ja ne rajataan siten, että yhteispalvelussa ei voi hoitaa tehtäviä, joihin sisältyy viranomaiselle kuuluvan päätöksentekovallan käyttöä tai jotka lain mukaan edellyttävät henkilökohtaista käyntiä toimivaltaisessa viranomaisessa. Yhteispalveluun voivat lain nojalla osallistua valtion viranomaiset, kunnalliset viranomaiset ja Kansaneläkelaitos. Ministeriö voi laissa säädetyin edellytyksin velvoittaa sen hallinnonalaan kuuluvan viranomaisen tai vastaavasti valtioneuvosto voi velvoittaa valtionhallinnon viranomaiset tekemään yhteispalvelusopimuksen. Laki vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta (231/2007) ja puitepäätöksen soveltamisesta ja laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta (232/2007) HE 142/2006 vp LaVM 28/2006 Lait tulivat voimaan 22.3.2007. Lailla pannaan täytäntöön Euroopan unionin jäsenvaltioiden 24.2.2005 hyväksymä puitepäätös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin (ns. sakkopuitepäätös). Lisäksi sakon täytäntöönpanosta annettua lakia muutetaan siten, että puitepäätöksessä tarkoitetut taloudelliset seuraamukset kuuluvat lain soveltamisalaan. Laki yrityksen saneerauksesta annetun lain (247/2007) ja laki takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 23 :n muuttamisesta (248/2007) HE 152/2006 vp LaVM 22/2006 Lait tulevat voimaan 1.6.2007. Yrityksen saneerauksesta annettua lakia muutetaan niin, että hakijoista saneeraukseen voidaan tehokkaasti erottaa ne, joiden toiminta on mahdollista saada uudelleen kannattavaksi. Hakemus, jota merkittävät velkojat puoltavat, voidaan hyväksyä ilman erityisiä selvityksiä. Muus- Momentti 3 Momentti 3/2007
2007_3lmu.fm Page 4 Tuesday, April 10, 2007 4:34 PM sa tapauksessa velalliselta vaaditaan nykyistä tarkempaa selvitystä keinoista, joilla sen toiminta voidaan tervehdyttää. Saneeraushakemusten käsittelyaikoja tuomioistuimissa pyritään lyhentämään, ja saneerausasioita käsittelevien käräjäoikeuksien määrää vähennetään. Saneeraushakemuksen vireilletulon jälkeen syntyviä velkoja ei voida järjestellä saneerausohjelmassa. Ohjelmaa vahvistettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että velallinen kykenee jatkamaan toimintaansa ja maksamaan velkansa ohjelmassa määrätyin tavoin. Säännöksiä saneerausohjelman vahvistamisesta, muuttamisesta ja lisäsuoritusten maksamisesta tarkistetaan. Takaisinsaannista konkurssipesään annettua lakia muutetaan niin, että saneerausasiaa käsitellyt käräjäoikeus voi ratkaista myös takaisinsaantikanteen. Laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä, laki Ajoneuvohallintokeskuksesta annetun lain 2 :n muuttamisesta, laki tieliikennelain 75 :n muuttamisesta ja laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta (273-276/2007) HE 149/2006 vp LiVM 33/2006 Lait tulevat voimaan 1.8.2007. Lailla kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyydestä pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/59/EY. Ammattiajoa suorittaville kuljettajille asetetaan vaatimus perustason ammattipätevyydestä ja säännöllisestä jatkokoulutuksesta. Perustason ammattipätevyys hankitaan koulutuksella. Perustason ammattipätevyyskoulutus koskee 10.9.2008 lukien linja-auton ajokortin suorittavia ja 10.9.2009 lukien kuorma-auton ajokortin suorittavia. Jatkokoulutusvaatimus koskee kaikkia alalla toimivia ammattikuljettajia. Ammattipätevyyskoulutukseen liittyvistä viranomaistehtävistä vastaavat opetusministeriö, Opetushallitus ja Ajoneuvohallintokeskus. Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta (260/2007) HE 186/2006 vp StVM 53/2006 Laki tulee voimaan 1.5.2007. Kunnallista eläkelakia muutetaan siten, että lakiin lisätään säännökset uudesta kuntien eläkeneuvottelukunnasta. Neuvottelukunta toimii sisäasiainministeriön yhteydessä valmistelu-, neuvottelu- ja lausunnonantoelimenä kunnalliseen eläketurvaan liittyvän lainsäädännön kehittämistä koskevissa kysymyksissä. Myös säännöksiä kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kokoonpanosta sekä eläkelaitoksen hallituksen jäsenten nimittämisestä, hallituksen kokoonpanosta ja toimikaudesta muutetaan. Lisäksi luovutaan kunnallisen eläkelaitoksen ohjesäännöstä ja poistetaan laista säännökset varhaiseläkelautakunnasta sekä eläkeasiamiehestä. Laki vankeuslain 12 luvun muuttamisesta, laki tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta ja laki poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain 6 luvun muuttamisesta (265-267/ 2007) HE 261/2006 vp LaVM 31/2006 Lait tulivat voimaan 1.4.2007. Vankeinhoitoviranomaisten toimivaltuudet vankien kirjeenvaihdon ja postilähetysten tarkastamiseen laajenevat. Samalla päätösvaltaa täsmennetään. Tavoitteena on, että vankilaviranomaiset pystyvät valvonnalla estämään kiellettyjen aineiden ja esineiden pääsyn vankiloihin ja ennaltaehkäisemään vankilasta käsin johdettua rikollista toimintaa. Vastaavat muutokset tehdään lakiin poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta. Laki Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan ja Itävallan tasavallan välillä rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä sopimuksen soveltamisesta, laki ampumaaselain 17 :n muuttamisesta, laki poliisilain 53 :n muuttamisesta, laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamisesta, laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 17 :n muuttamisesta, laki rikoslain 16 luvun 20 :n ja 40 luvun 12 :n muuttamisesta ja laki ulkomaalaislain muuttamisesta (277/2007-283/2007) HE 243/2006 vp HaVM 36/2006 Lait tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksella. Prümin sopimuksen tarkoituksena on tehostaa sopimuspuolten viranomaisten rajat ylittävää yhteistyötä erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi. Sopimus sisältää DNA-, sormenjälki- ja ajoneuvorekisteritietojen vaihtamista, rajat ylittävää operatiivista yhteistyötä sekä terrorismin ja laittoman muuttoliikkeen torjumista koskevia määräyksiä. Lisäksi sopimuksessa on tietosuojaa koskevia määräyksiä. Laki julkisista hankinnoista (348/2007) ja laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (349/2007) HE 50/2006 vp TaVM 26/2006 Lait tulevat voimaan 1.6.2007. Laissa julkisista hankinnoista (hankintalaki) säädetään julkisten viranomaisten ja muiden lain soveltamisalaan kuuluvien yksiköiden hankintojen kilpailuttamismenettelyistä ja niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista. Samoin säädetään vastaavat kilpailuttamismenettelyt kattava laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (erityisalojen hankintalaki). Laeilla pannaan täytäntöön julkisia hankintoja koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2004/18/EY sekä 2004/ 17/EY. Keskeisenä muutoksena nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna on hankintalakiin tuleva kansallinen kynnysarvo, jonka ylittävistä hankinnoista on ilmoitettava, mutta jonka alittaviin hankintoihin lakia ei enää sovelleta. Eduskunnan lausu- 4
2007_3lmu.fm Page 5 Tuesday, April 10, 2007 4:34 PM mat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää hankintatoimen alaan liittyvän kuntien yhteistoiminnan edellyttämät erityislainsäädännön kehittämistarpeet. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää tarpeen säännellä erikseen voittoa tavoittelemattomien ja rajoitetun voitonjaon yhteisöistä, jotta erityisesti kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä ja laadukas saanti voidaan turvata. 3) Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa vuoden 2008 loppuun mennessä eduskunnalle selonteon hankintalainsäädännön vaikutuksista mm. palvelujen laatuun sekä mahdollisista muutostarpeista mm. kynnysarvoihin kuntien erilaisen koon huomioon ottaen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä, laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä ja niihin liittyvät muutoslait (334-347/2007) HE 254/2006 vp TyVM 15/2006 Lait tulevat voimaan 1.7.2007. Yhteistoimintalaki jakautuu sen selkeyden lisäämiseksi erilaisten yhteistoimintamenettelyiden mukaisesti eri lukuihin. Laissa korostetaan aikaisempaa enemmän yhteistoiminnan henkeä ja yksimielisyyteen pyrkimistä. Yhteistoimintalakia sovelletaan laissa säädetyin rajoituksin yritykseen, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Lain soveltamisen piiriin kuuluvat myös muut yhteisöt ja säätiöt siitä riippumatta, onko niiden toiminta tarkoitettu voittoa tuottavaksi. Yhteistoiminnan osapuolina ovat edelleen työnantaja ja yrityksen henkilöstö, jota edustaa pääsäännön mukaan luottamusmies tai -valtuutettu. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden määrää laajennetaan jonkin verran ja neuvottelumenettelyä yksinkertaistetaan. Hyvitysseuraamus siitä, että työntekijä on irtisanottu, lomautettu tai osa-aikaistettu noudattamatta yhteistoimintamenettelyä, on enintään 30 000 euroa. Yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä lain sisältö vastaa pitkälti voimassa olevia säännöksiä, mutta ne ovat aikaisempaa yksityiskohtaisemmat. Yritysryhmäyhteistoiminnan soveltamisala laajenee suomalaisessa yritysryhmässä, koska sitä sovelletaan suomalaisen yritysryhmän yrityksessä, jossa on vähintään 20 työntekijää. Laki ulkomaalaislain muuttamisesta ja laki opintotukilain 1 :n muuttamisesta HE 94/2006 vp HaVM 35/2006 Lait tulevat voimaan 1.5.2007. Ulkomaalaislakiin lisätään säännökset pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskeluluvasta, joka myönnetään viiden vuoden oleskelun jälkeen. Lakiin lisätään erillinen säännös oleskeluluvan myöntämisestä kolmannen maan kansalaiselle, joka on saanut pitkään oleskelleen aseman toisessa jäsenvaltiossa ja siirtyy Suomeen. Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen työtä tekemään tulevan pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen työntekoon sovelletaan samoja sääntöjä kuin muihinkin kolmannen maan kansalaisiin. Opintotukilakiin lisätään maininta pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskeluluvasta. Tällöin EY-oleskeluluvan haltija on oikeutettu opintotukeen. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain kumoamisesta, laki markkinaoikeuslain 15 :n muuttamisesta, laki eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 16 :n muuttamisesta, laki oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 34 :n muuttamisesta, laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 6 :n muuttamisesta, laki yrityksen saneerauksesta annetun lain 100 :n muuttamisesta, laki yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 81 :n muuttamisesta, laki maakaaren 6 luvun 14 :n muuttamisesta, laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 12 :n muuttamisesta ja laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 12 :n muuttamisesta HE 13/2006 vp LaVM 24/2006 Lait tulevat voimaan 1.10.2007. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa korvaa nykyisen oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain, ja se on oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa sääntelevä yleislaki. Laki ei koske hallintolainkäyttöä. Tavoitteena on lisätä oikeudenkäyntien julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa. Tavoitteena on myös parantaa yleisten tuomioistuimien mahdollisuuksia tapauskohtaisen harkinnan perusteella ottaa monipuolisemmin ja joustavammin oikeudenkäynnissä huomioon sekä oikeudenkäynnin julkisuus, yksityiselämän suoja että muut oikeudenkäynnin julkisuuden toteuttamiseen vaikuttavat seikat. Tavoitteena on lisäksi selkeyttää oikeudenkäynnin julkisuutta koskevaa säännöstöä. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa, laki hallinto-oikeuslain 12 ja 22 :n muuttamisesta, laki Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 16 c :n kumoamisesta, laki vakuutusoikeuslain 10 ja 17 :n muuttamisesta, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 27 :n muuttamisesta, laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 13 :n muuttamisesta, laki tapaturmavakuutuslain 53 :n muuttamisesta, laki työttömyysturvalain 12 a luvun 5 :n muuttamisesta, laki opintotukilain 32 :n muuttamisesta ja laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 15 :n muuttamisesta HE 12/2006 vp LaVM 25/2006 Lait tulevat voimaan 1.10.2007. Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetaan uusi laki. Lisäksi muutetaan useita lakeja, joissa nykyisin säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintolainkäytössä. Tavoitteena on lisätä oikeudenkäynnin avoimuutta sekä ratkaista julkisuuden ja yksityisyyden suojan välinen ristiriita asianosaisten oikeusturvan takaavalla tavalla. Tar- Momentti 5 Momentti 3/2007
2007_3lmu.fm Page 6 Tuesday, April 10, 2007 4:34 PM koituksena on turvata erityisesti hallintotuomioistuinten päätösten ja niiden perustelujen julkisuus mahdollisimman laajasti. Tavoitteena on myös täsmentää ja selkeyttää sääntelyä nykyisestä. Laki kotikuntalain 4 :n muuttamisesta HE 206/2006 vp HaVM 38/2006 Laki tulee voimaan 1.9.2007. Kotikuntalain maahanmuuttoa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että maahanmuuttajan kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan määräytymisen perusteet säännellään laissa nykyistä täsmällisemmin ja kattavammin. Muutos koskee kaikkia maahanmuuttajaryhmiä kansalaisuudesta riippumatta. Muutoksen tarkoituksena on sääntelyä täsmentämällä yhtenäistää säännöstä soveltavien maistraattien ja muiden viranomaisten tulkintalinjaa näiden tehdessä kotikuntaa koskevia ratkaisuja sekä parantaa maahanmuuttajien tasapuolista kohtelua. Ulkomaan kansalaisen kotikunnan saamisen edellytykset sidotaan nykyistä kiinteämmin maahanmuuttajalle myönnetyn oleskeluluvan sisältöön. Kotikunnan saamisen edellytykset on myös pyritty yhdenmukaistamaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain asianomaisten säännösten kanssa, koska näiden säädösten soveltamisala on osittain yhteneväinen. Muun muassa opiskelutarkoituksessa maahan muuttavilla henkilöillä on tietyissä tapauksissa mahdollisuus saada kotikunta Suomessa. Laki tulee voimaan 1.9.2007. Laki kiinteistörahastolain muuttamisesta, laki sijoitusrahastolain muuttamisesta, laki kaupparekisterilain 14 :n muuttamisesta ja laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 102/2006 vp TaVM 31/2006 Lait tulevat voimaan 1.5.2007. Kiinteistörahastolakiin ja sijoitusrahastolakiin tehdään muutoksia, joilla edistetään yhteistä kiinteistösijoittamista. Sijoitusrahastolakia täydennetään säännöksillä pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavasta erikoissijoitusrahastosta. Kiinteistörahastolakia, joka edelleen koskee yhteistä kiinteistösijoittamista harjoittavia julkisia osakeyhtiöitä, täydennetään säännöksillä kommandiittiyhtiöstä, jonka yleisölle tarjottavat osuudet ovat arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuja arvopapereita. Rahastoyhtiöiden oikeutta sijoittaa hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja samaan osakeyhtiöön lisätään viidestä kymmeneen prosenttiin kyseisen osakeyhtiön osakkeista. Jos rahastoyhtiön hallinnoimilla sijoitusrahastoilla on yli viisi prosenttia osakeyhtiön äänimäärästä, rahastoyhtiön olisi julkistettava omistajaohjauksen tavoitteet kyseisessä osakeyhtiössä siltä osin kuin ne poikkeavat rahastoesitteessä ilmoitetuista omistajaohjauksen tavoitteista. Samalla kiinteistörahastolakiin ja sijoitusrahastolakiin tehdään lain soveltamiskäytännöstä saatujen kokemusten perusteella sekä muun lainsäädännön muuttumisesta johtuvia eräitä lähinnä teknisluontoisia muutoksia. Kiinteistörahastoja koskevat sääntövahvistus-, poikkeuslupa- ja muut hakemusasiat siirretään Rahoitustarkastukselle. Kaupparekisterilakia täsmennetään säännöksellä patentti- ja rekisterihallituksen velvollisuudesta pyytää lausunto Rahoitustarkastukselta. Rahoitustarkastuksesta annetun lain luetteloon muista rahoitusmarkkinoilla toimivista lisätään kiinteistörahastot. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin osakeyhtiömuotoisten kiinteistörahastojen verotukseen liittyvien ongelmien poistamiseksi siten, että näiden rahastojen kilpailukykyiset toimintaedellytykset voidaan turvata. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus ulkomaalaisten työntekijäin työsuhde- ja oleskelulupa-asioiden neuvottelukunnasta (156/ 2007) Asetus tuli voimaan 15.2.2007. Asetuksella säädetään tarkemmin neuvottelukunnan kokoonpanosta, tehtävistä, työskentelytavoista ja toimikaudesta. Valtioneuvoston asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista (172/ 2007) Asetus tuli voimaan 23.2.2007 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Asetus sisältää kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 :n mukaiset kunnan talouden tunnuslukuja koskevat raja-arvot mainitussa säännöksessä tarkoitetun selvitysmenettelyn käynnistämiseksi. Siinä kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi. Raja-arvojen perusteella menettely koskee vuonna 2007 yhteensä 19 kuntaa. Koska näistä neljässä tapahtui kuntajaon muutos vuoden 2007 alusta ja kunnat siten lakkasivat itsenäisinä talousyksikköinä, menettelyn piiriin jäisi yhteensä 15 kuntaa. Valtioneuvoston asetus kuntaja palvelurakenneuudistusta koskevien tietojen toimittamisesta valtioneuvostolle (173/ 2007) Asetus tuli voimaan 23.2.2007 ja on voimassa vuoden 2008 loppuun. Asetuksessa säädetään kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa tarkoitettujen selvitysten ja suunnitelmien rakenteesta, tarkemmasta sisällöstä sekä siitä, miten kunnat antavat selvitykset ja suunnitelmat valtioneuvostolle. Selvityksissä ja suunnitelmissa kunnat raportoivat siitä, mihin konkreettisiin toimenpiteisiin ne ovat päättäneet ryhtyä kuntarakenteiden ja palvelurakenteiden uudistamiseksi. Selvitykset ja suunnitelmat tulee toimittaa valtioneuvostolle sisäasiainministeriön laatimalla lomakkeella sähköisessä muodossa elokuun loppuun mennessä 2007. Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun asetuksen muuttamisesta (183/2007) Asetus tulee voimaan 1.8.2007. Asetukseen lisätään uusi momentti, joka koskee liikunnan pakollisten kurssien opiskelua. Opiskelijan tulee jakaa pakollisten liikuntakurssien opiskelu vähintään kahdelle lukuvuodelle. Säännöksen tarkoitus on turvata opiskelijoille liikunnan opis- 6
2007_3lmu.fm Page 7 Tuesday, April 10, 2007 4:34 PM kelun entistä tasaisempi jakaantuminen lukio-opintojen aikana. Valtioneuvoston asetus tieliikenneasetuksen 20 ja 21 :n muuttamisesta (184/2007) Asetus tuli voimaan 26.2.2007. Asetuksessa määritellään ruskean värin käyttöperiaate opastusmerkeissä. Ruskealla värillä osoitetaan vapaa-ajan matkailuun tarkoitettuja palveluja. Asetukseen lisätään palvelukohteiden viitoitukseen ja opastukseen tarkoitettuja uusia liikennemerkkejä. Merkeissä käytetään tunnuksia, jotka kuvaavat nykyistä paremmin palvelukohteita: nähtävyyksiä, aktiviteetteja ja maaseutuyrityksiä. Päällekkäisyyksien poistamiseksi tieliikenneasetuksesta kumotaan eräitä nyt käytössä olevia liikennemerkkejä. Lisäksi tehdään tarkistuksia eräisiin liikennemerkkeihin. Palvelukohteiden opastuksessa ruskean värin käyttö on osa kansainvälisten liikennemerkkejä ja -opasteita koskevien suositusten täytäntöönpanoa. Valtioneuvoston asetus yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisioinnista (199/2007) Asetus tuli voimaan 1.3.2007. Asetuksella säädetään, mitkä tapahtumat ovat Suomessa yhteiskunnallisen merkittävyytensä vuoksi sellaisia, että niitä koskevat lähetykset on välitettävä Suomen alueelle siten, että merkittävä osa yleisöstä voi seurata niitä vapaasti vastaanotettavissa olevassa muodossa kokonaan tai osittain suorana tai nauhoitettuna lähetyksenä. Yhteiskunnallisesti merkittäviä tapahtumia ovat: 1) Kansainvälisen olympiakomitean järjestämät kesä- ja talviolympialaiset 2) Kansainvälisen jalkapalloliiton järjestämien miesten jalkapallon maamanmestaruusloppukilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut 3) Euroopan jalkapalloliiton järjestämien miesten jalkapallon Euroopan mestaruusloppukilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut 4) Kansainvälisen jääkiekkoliiton järjestämät miesten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 5) Kansainvälisen hiihtoliiton järjestämät pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut 6) Kansainvälisen yleisurheiluliiton järjestämät yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut ja 7) Euroopan yleisurheiluliiton järjestämät yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut. Valtioneuvoston asetus päästökaupasta (194/2007) Asetus tuli voimaan 1.3.2007. Asetuksella säädetään päästökauppalain mukaisen kasvihuonekaasujen päästölupahakemuksen ja päästöoikeuksia koskevan hakemuksen sisällöstä päästökauppakaudelle 2008-2012. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetukset (730/ 2004) sekä (1194/2004). Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Asetus tulee voimaan 1.6.2007. Asetuksessa säädetään pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteista ja tekijöistä, mitkä pitää ottaa arvioinnissa huomioon. Lisäksi asetuksessa säädetään alueen käyttötarkoituksen vaikutuksesta arvioinnissa. Asetuksen liitteessä on ohjearvot 50 yleisimmälle maaperää pilanneelle aineelle ja aineryhmälle. Valtioneuvoston asetus aravaasetuksen 36 :n muuttamisesta (243/2007) Asetus tuli voimaan 1.4.2007. Asunnon omaksilunastamistilanteiden lisäksi Valtiokonttori pienentää vuokrataloa varten myönnetyn vuokra-aravalainan vuosimaksua määrällä, joka vastaa asunnon osuutta lainan vuosimaksusta, myös silloin, kun asunto vapautetaan käyttöja luovutusrajoituksista tai se puretaan aravarajoituslain (1190/1993) säännösten mukaisesti. Muutos liittyy Valtion asuntorahaston Käyttöaste-projektiin, jonka tavoitteena on kehittää ja tarvittaessa myös vähentää vajaakäyttöistä vuokra-asuntokantaa. Valtioneuvoston asetus pysäköintivirhemaksusta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta (256/2007) Asetus tulee voimaan 1.5.2007. Voimassaolevaan asetukseen lisätään säännös, jonka mukaan virkamerkki on esitettävä myös vaadittaessa. Voimassa olevan asetuksen mukaan virkamerkki on esitettävä ainoastaan tarvittaessa. Muutoksen jälkeen virkamerkki on esitettävä tarvittaessa tai vaadittaessa. Valtioneuvoston asetus yrityksen saneerauksesta annetun asetuksen muuttamisesta (249/2007) Asetus tulee voimaan 1.6.2007. Laki yrityksen saneerauksesta annetun lain muuttamisesta tulee voimaan 1.6.2007. Asetusta muutetaan siltä osin kuin asetuksessa säädetään yrityssaneerausmenettelyn aloittamista koskevaan hakemukseen liitettävistä asiakirjoista. Asetusta tarkistetaan lisäksi saneerausmenettelyä koskevien muutosten vuoksi sekä eräiden yrityssaneerauksesta tehtävien ilmoitusten osalta. Valtioneuvoston asetus vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta (257/2007) Asetus tuli voimaan 22.3.2007. Asetuksella säädetään vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen 2005/214/YOS lainsäädännön alaan kuulumattomat säännökset asetuksena noudatettaviksi Suomessa. Asetuksella säädetään lisäksi, että oikeusrekisterikeskuksen on kunkin kalenterivuoden tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava oikeusministeriölle tapaukset, joissa Suomessa on sovellettu puitepäätöksen 20 artiklan 3 kohtaa eli perusoikeuksiin liittyvää kieltäytymisperustetta. Valtioneuvoston asetus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (285/2007) Asetus tulee voimaan 1.1.2008. Lait asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (71/2007) sekä valtion asuntorahastosta annetun lain muuttamisesta (72/2007) tulevat voimaan 1.1.2008. Valtion asuntorahasto ja valtion asuntorahaston nimisenä toiminut virasto eriytyvät toisistaan lakien tullessa voimaan. Viraston nimeksi tulee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Virastosta Momentti 7 Momentti 3/2007
2007_3lmu.fm Page 8 Tuesday, April 10, 2007 4:34 PM on tarkoitus kehittää laaja-alainen asumisen asiantuntija. Valtioneuvoston asetus sisältää keskusta koskevat hallinnolliset säännökset. Nämä koskevat keskuksen eräitä tehtäviä, johtokunnan ja ylimmän virkamiesjohdon tehtäviä, päätösvallan käyttämistä, kelpoisuusvaatimuksia, virkojen täyttämistä sekä puhevallan käyttämistä. Valtioneuvoston asetus valtion asuntorahastosta (286/2007) Asetus tulee voimaan 1.1.2008. Lait asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta sekä valtion asuntorahastosta annetun lain muuttamisesta tulevat voimaan 1.1.2008. Valtion asuntorahasto ja valtion asuntorahaston nimisenä toiminut virasto eriytyvät toisistaan. Viraston nimeksi tulee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Valtion asuntorahastoa koskevaa lakia on muutettu siten, että siitä on kumottu viraston tehtäviä ja henkilöstöä koskevat säännökset. Rahaston ainoaksi toimielimeksi jää johtokunta, jonka tehtävät säilyvät varsinaista rahastoa koskevilta osiltaan ennallaan. Voimaantulevien lakien takia on tarpeen tarkistaa myös asetustason säännöksiä. Koska muutostarve koskee useampia pykäliä ja vuodelta 1993 olevaa asetusta on jo aikaisemminkin muutettu, on tarkoituksenmukaista antaa asetus kokonaan uudelleen. Valtioneuvoston asetus sisältää asuntorahastoa koskevat hallinnolliset säännökset. Nämä koskevat johtokunnan valintaa, asioiden käsittelyä johtokunnassa, asioiden valmistelua, maksuliikennettä ja kirjanpitoa sekä nimen kirjoittamista. Säännökset vastaavat nykyistä käytäntöä. Valtioneuvoston asetus kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnasta (269/2007) Asetus tulee voimaan 1.5.2007. Neuvottelukunnan yleistehtävänä on edistää kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Neuvottelukunta seuraa kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristön kansallisia ja kansainvälisiä muutoksia, tekee aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja kansalaisyhteiskuntapolitiikan kannalta tärkeiden osa-alueiden kehittämiseksi sekä käynnistää tähän liittyviä selvitys-, tutkimus- ja kehittämishankkeita. Valtioneuvoston asetus Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta (299/ 2007) Asetus tuli voimaan 1.4.2007. Kehittämiskeskuksen toiminta-ajatusta on muutettu niin, että siinä huomioitiin innovaatioiden merkitys myös kehittämiskeskuksen toimintaan vaikuttavana asiana. Tämän muutos heijastuu myös asetukseen, jossa säädetään tarkemmin mm. kehittämiskeskuksen tehtävistä. Kehittämiskeskuksen organisaatiota ja henkilöstöä koskeviin pykäliin tehdään tarkennuksia. Asetuksella kumotaan teknologian kehittämiskeskuksesta annettu asetus (467/1993) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. MIETINNÖT YM. Varallisuuskorotusta sakotuksissa selvittäneen työryhmän mietintö Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että varallisuuskorotuksen tekemisestä päiväsakon rahamäärään luovutaan. Rikoslain mukaan sakotettavan varallisuus voi nykyisin korottaa päiväsakkoa. Varallisuuden arvioimisen ensisijaisena perusteena on sakotettavan viimeksi toimitetun verotuksen mukainen varallisuus. Jos sakotettavalla on verotettavaa varallisuutta vähintään 85 000 euroa, päiväsakon rahamäärää korotetaan 3 eurolla. Jos verotettavaa varallisuutta on vähintään 170 000 euroa, rahamäärää korotetaan 6 eurolla. Tiedot sakotusta varten saadaan verohallinnon sekä poliisi- ja oikeushallinnon välisen teknisen käyttöyhteyden eli niin sanotun sakkolaskurin avulla. Varallisuusvero kuitenkin poistettiin tämän vuoden alusta, eikä verohallinto enää vuoden 2006 verotuksessa vahvista verovelvollisen verotettavaa varallisuutta. Verohallinnolta ei siten ole jatkossa kattavasti ja käyttökelpoisessa muodossa sähköisesti saatavissa sakotusta varten luonnollisen henkilön varallisuuden määrää ja arvoa koskevia tietoja. Verotettavaa varallisuutta koskevia tietoja vuoden 2005 verotuksesta on sakotusta varten saatavissa tämän vuoden lokakuun loppuun saakka. Työryhmä selvitti vaihtoehtoja, joissa poliisi tai syyttäjä selvittäisi sakotettavan varallisuuden määrän ja arvon, arvio perustuisi sakotettavan omaan ilmoitukseen tai varallisuuskorotuksesta luovuttaisiin. Työryhmä päätyi siihen, että jos varallisuuskorotus säilytettäisiin, sen käytännön toteuttamiseen liittyvät vaikeudet muodostuisivat jatkossa huomattaviksi. Omaisuuden arvostaminen käypään arvoon luotettavasti sakotustilanteessa olisi käytännössä hyvin vaikeaa, lähes mahdotonta. Varallisuustietojen arvioinnin vaikeus ja riittävien kontrollikeinojen puute niiden tarkistamiseksi olisivat omiaan lisäämään sakkovilppiä. Tämä vähentäisi sakotusjärjestelmän uskottavuutta ja hyväksyttävyyttä kansalaisten piirissä. Sakotuksessa varallisuuskorotuksen käytännön merkitys on ollut vähäinen. Poliisin arvion mukaan varallisuus korottaa nykyään päiväsakon rahamäärää 1-2 prosentissa tapauksia. Myös eri tuloryhmien oikeudenmukaisen kohtelun kannalta varallisuuskorotuksen merkitys on suhteellisen pieni. Työryhmä toteaa, että vaikka varallisuuskorotus poistetaan, varallisuuden tuotto vaikuttaa edelleen sakon määrään, koska pääomatulot otetaan nykyiseen tapaan huomioon päiväsakon rahamäärään vaikuttavina tuloina. Mietintö on osoitteessa http:// www.om.fi/1171362121650. Nikotiinivalmisteiden seurantatyöryhmän muistio Työryhmä ehdottaa, että nikotiinivalmisteiden myynti sallittaisiin myös ravitsemisliikkeissä ja lääkelaista poistettaisiin vaatimus, jonka mukaan valmisteiden myynti kaupoissa edellyttää, että samassa myyntipisteessä myydään myös tupakkaa. Työryhmä katsoo, että valmisteiden vähittäiskaupoissa tapahtuva myynti on säilytettävä lupaperusteisena, eikä myynti vaadi nykyistä tarkempia säännöksiä. Sen sijaan valmisteiden sijoittelusta on säädettävä tarkemmin ja kunnille on annettava lisäohjeistusta myyntipaikkojen tarkastuksesta ja valvonnan raportoinnista. Lisäksi Lääkelaitoksen tulee määrätä erillisistä ohjeista, jotka sisältäisivät neuvoja nikotiinivalmisteiden käytöstä. Työryhmä ehdottaa, että nikotiinivalmisteiden myyntiä koskevan uudistuksen kokonaisvaikutuksia arvioidaan myöhemmin osana tupakkapoliittista kokonaisarviointia. Muistio on osoitteessa http://www.stm.fi/resource.phx/publishing/documents/ 10602/index.htx. 8
2007_3lmu.fm Page 9 Tuesday, April 10, 2007 4:34 PM Puolustusministeriön raportti asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnallisia vaikutuksia. Arviointi on puolustusministeriön tilaama ja se perustuu vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon. Raportti on osa laajempaa arviointihankkeiden kokonaisuutta ja osa hallituksen strategiaan liittyvää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden raportointia. Asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät opintoihin, työelämään, terveyteen ja näiden kautta talouteen. Nyt julkistettavassa arviointikokonaisuudessa painottuvat taloudelliset näkökulmat. Asevelvollisuusjärjestelmällä on myös vaikeasti arvioitavaa vaikutusta arvoihin, yhteenkuuluvuuteen ja vastuuntuntoon, joilla voi olla sotilaallisissa uhka- ja kriisitilanteissa maanpuolustuksen ja kansan henkisen kestokyvyn kannalta ratkaiseva merkitys. Työryhmän mukaan yleinen asevelvollisuus mahdollistaa koulutustaustaltaan, sosiaaliselta profiililtaan ja sotilaallisilta kyvyiltään sellaisen kustannustehokkaan reservin, jota ei ammattiarmeijalla kyetä luomaan. Arviointiraportti sisältää kolme eri kokonaisuutta. Ensimmäisessä osassa käsitellään asevelvollisuusjärjestelmän. Toinen osa tarkastelee varuskuntien taloudellisia vaikutuksia. Kolmannessa kuvataan asevelvollisuusjärjestelmän vaikutuksia varusmiesten opintoihin ja työelämään. Raportti on osoitteessa http:// www.defmin.fi/files/1053/ Asevelvollisuusjarjestelman_yhteisk unnallisia_vaikutuksia.pdf. Maaseutuelinkeinorekisterilain uudistamista pohtineen työryhmän raportti Työryhmä ehdottaa uutta lakia, jossa säädettäisiin asiakastietojen käsittelystä maaseutuelinkeinohallinnossa. Lain on tarkoitus selkiyttää viranomaisten sekä muiden tietojen käyttäjätahojen oikeudet ja velvollisuudet. Työryhmän mielestä suhde perustuslakiin sekä muihin henkilötieto- ja julkisuuslakeihin tulee saada selkeäksi ja käytännössä toimivaksi. Työryhmä ehdottaa, että maaseutuelinkeinorekisterien läpinäkyvyys ja julkisuus voitaisiin saavuttaa säätämällä niistä vastaavasti kuin esimerkiksi verotietojen julkisuudesta ja salassapidosta on säädetty. Tietojen ja asiakirjojen julkisuuteen sovellettaisiin pääsääntöisesti julkisuus- ja henkilötietolakia, ja erikseen säädettäisiin salassa pidettävistä tiedoista sekä niiden luovuttamisesta. Tiedot muun muassa viljelijöiden vuoden aikana saamista tuista julkaistaisiin EU:n edellyttämällä tavalla seuraavan vuoden alussa. Raportti on osoitteessa http://www.mmm.fi/attachments/5lw4u4fll/ 5nFESILaK/Files/CurrentFile/ trm2007_12.pdf. Rangaistusmääräys- ja rikesakkotyöryhmän mietintö Oikeusministeriön työryhmä yhtenäistäisi ja selkeyttäisi poliisin antamien rikesakkojen ja syyttäjien antamien rangaistusmääräyssakkojen määräämismenettelyt. Nykyisin poliisi voi antaa esimerkiksi liikennerikkomuksesta rikesakon ja syyttäjä poliisin antaman rangaistusvaatimuksen jälkeen rangaistusmääräysmenettelyssä sakon. Kaksi erilaista menettelyä on nyt tarkoitus korvata mahdollisimman yhdenmukaisella ja tehokkaalla järjestelmällä, joka perustuisi uuteen lakiin sakko- ja rikesakkomääräysmenettelystä. Nykyisiin menettelyihin liittyy työryhmän mielestä monia ongelmia. Rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyillä tuomiovaltaa on siirretty yhä enemmän tuomioistuimilta poliisille ilman, että epäillyn oikeusturvaa on parannettu. Menettelyt eroavat toisistaan myös perusteettomasti, koska niitä on kehitetty toisistaan erillään. Samasta rikkomuksesta voidaan antaa rikesakko tai sakko. Myös epäillyn mahdollisuus hakea muutosta rangaistukseen vaihtelee sen mukaan, mikä on rangaistuslaji. Nykyisin tuomioistuimen rikesakkoasiassa antamaan ratkaisuun ei saa hakea muutosta. Syyttäjä ei enää vahvistaisi poliisin asettamia pieniä sakkoja Nykyisessä rangaistusmääräysmenettelyssä poliisi voi antaa sakkoa koskevan rangaistusvaatimuksen, minkä jälkeen asia siirtyy syyttäjän ratkaistavaksi. Nyt tästä kaksinkertaisesta työstä pääosin luovuttaisiin. Ehdotuksen mukaan poliisin antamia pieniä, enintään 20 päiväsakon sakkomääräyksiä ei tarvitsisi viedä enää syyttäjän käsiteltäväksi. Tätä vakavammat tapaukset siirtyisivät sakkovaatimuksella edelleen syyttäjän ratkaistavaksi, joka voisi antaa rikkomuksesta syyttäjän sakkomääräyksen. Uusi laajennettu toimivalta antaa pieniä sakkomääräyksiä koskisi myös tulli- ja rajavartiomiehiä, jotka muutenkin toimisivat uudessa menettelyssä poliisin tavoin omilla toimialueillaan. Sakon määräämisen perustana olevat rikkomukset eivät muuttuisi. Poliisi voisi antaa sakkovaatimuksen tai sakkomääräyksen edelleen rikoksesta, josta rangaistukseksi on säädetty enintään kuusi kuukautta vankeutta. Lisäksi voitaisiin määrätä valtiolle menetettäväksi enintään 1000 euron arvosta omaisuutta. Menettämisseuraamus voitaisiin määrätä nykyisestä poiketen myös rikesakon ohessa. Rikesakon voisi määrätä myös syyttäjä ja tuomioistuin Poliisi määräisi jatkossakin 10-115 euron kiinteät rikesakot. Uutta olisi, että rikesakon voisi määrätä myös syyttäjä sekä tuomioistuin, joka voisi tuomita rikesakon rikesakkorikkomuksesta sen ratkaistavaksi tulevassa asiassa. Uuden menettelyn ulkopuolelle jäisivät postitse lähetettävät rikesakot, jotka on määrätty kameravalvonnassa paljastuneista liikennerikkomuksista. Poliisin olisi kysyttävä epäillyn suostumusta sakkoon Asian käsittely ja ratkaiseminen uudessa menettelyssä edellyttäisivät rikkomuksen asianomistajan ja rikkomuksesta epäillyn suostumuksen, jota poliisin olisi tiedusteltava esitutkinnan yhteydessä. Epäillyn suostumukseksi katsottaisiin myös se, että hän maksaa hänelle annetun rangaistusvaatimuksen perusteella sakon tai rikesakon 30 päivän määräajassa. Suostumuksestaan huolimatta epäilty voisi riitauttaa päiväsakon rahamäärän ja toimittaa syyttäjälle asiasta selvityksen. Nykyisin epäillyltä itseltään vaaditaan aktiivisia toimia, jos hän ei hyväksy saamaansa sakkoa tai rikesakkoa. Nyt epäillyllä on viikko aikaa vastustaa rangaistusvaatimusta tai saattaa rikesakko käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Jos asianomaiset eivät suostu menettelyn käyttämiseen, asia siirtyisi syyttäjälle, joka voisi päättää asian viemisestä tuomioistuinkäsittelyyn kuten nykyisinkin. Tällä hetkellä rikesakkoasioissa syyttäjä ei voi kuitenkaan tehdä syyttämättäjättämispäätöstä. Työryhmän ehdotuksen mukaan sekin olisi mahdollista. Jos asia siirtyisi käräjäoikeuden ratkaistavaksi, sen antamaan päätökseen saisi normaaliin tapaan hakea muutosta hovioikeudelta. Nykyisin valitusoikeus koskee kuitenkin vain päiväsakkotuomioita. Uutta olisi, että myös rikesakoissa olevat kirjoitus-, lasku- ja muut tekniset virheet voitaisiin korjata sa- Momentti 9 Momentti 3/2007
2007_3lmu.fm Page 10 Tuesday, April 10, 2007 4:34 PM maan tapaan kuin nykyisin rangaistusmääräyksellä määrätyissä päiväsakoissa. Rikesakko tulisi rikesakkorikkomusten ainoaksi rangaistukseksi Työryhmä myös ehdottaa, että sakkomääräyksellä määrättyä poliisin antamaa sakkoa ei voitaisi muuntaa vankeudeksi, mikä vastaisi nykyistä enintään 20 päiväsakon suuruisten rangaistusmääräyssakkojen muuntokieltoa. Rikesakon ja sakkorangaistuksen yhdistelmärangaistukset työryhmä sallisi. Jos useasta rikkomuksesta olisi tuomittava samalla kertaa rikesakko ja sakko, rikesakon osuus korottaisi sakkoa 10 eurolla. Jos samalla kertaa olisi tuomittavana useampi rikesakkorikkomus, ankarinta rikesakkoa korotettaisiin samoin 10 eurolla. Myös eräitä sakon ja rikesakon vanhentumista koskevia säännöksiä uudistettaisiin. Seuraamusjärjestelmää yksinkertaistettaisiin siten, että vähäisistä rikkomuksista, joista nykyisin voidaan määrätä vaihtoehtoisesti joko rikesakko tai sakko, jatkossa määrättäisiin ainoastaan rikesakko. Rikesakkorikkomusten piiriä ei käytännössä muutettaisi uudessa rikesakkorikkomuslaissa. Rikkomusten tunnusmerkistöä kuitenkin täsmennettäisiin. Nykyisin kolme neljästä rikosasiasta käsitellään tuomioistuimen ulkopuolella rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettelyissä. Vuosittain rangaistusmääräyksiä annetaan noin 240 000 ja rikesakkomääräyksiä noin 100 000. Uudistuksen myötä syyttäjien käsiteltäväksi tulisi noin 208 000 asiaa nykyistä vähemmän, mistä aiheutuisi vuosittain noin 1 000 työpäivän säästö. Mietintöön sisältyy yhden työryhmän jäsenen eriävä mielipide, jonka mukaan rikesakkomääräys tai rangaistus- tai sakkovaatimus tulisi saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi vain epäillyn omilla toimilla, eikä siis syyttäjän aloitteesta. Lisäksi tuomioistuimen ei tulisi voida tuomita rikesakkoa vaan sakko rikesakkorikkomuksesta, joka on saatettu tuomioistuimen käsiteltäväksi tavallisessa rikosasioiden käsittelyjärjestyksessä. Mietintö on osoitteessa http://www.om.fi/1172045422830. ASETETUT TOIMIELIMET Työryhmä uudistamaan käräjäoikeusverkostoa Oikeusministeriön asettama työryhmä ryhtyy laatimaan ehdotusta käräjäoikeusverkostoksi, jossa olisi maakunnittain väestömäärästä riippuen 1-3 käräjäoikeutta. Käytännössä tämä merkitsee tulevaisuudessa noin 30 käräjäoikeuden verkostoa. Käräjäoikeuksien lukumäärää maakunnassa harkitessaan työryhmän tulee ottaa huomioon maakunnan väestön kokonaismäärä ja alueelliset erityisolosuhteet. Työryhmän tulee tehdä ehdotus myös mahdollisista sivutoimi- tai palvelupisteistä. Käräjäoikeuksien istuntopaikkojen tarpeen arvioinnissa tulee ottaa huomioon rikosasioiden kirjallinen käsittely sekä mahdollisuudet kuulla todistajia ja vastaajia puhelimitse tai videoyhteyden avulla. Lisäksi työryhmän tulee esittää arvionsa uusien käräjäoikeuksien toimitilatarpeista, mahdollisesta uudisrakentamisesta ja peruskorjauksista sekä näistä aiheutuvista kustannuksista. Käräjäoikeuksien henkilöstörakenteen ja -määrän arvioinnissa on otettava huomioon summaaristen asioiden ja kiinteistöasioiden käsittelyssä mahdollisesti tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset henkilöstöön. Ehdotusta laadittaessa tulee huolehtia siitä, että suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään turvataan. Työryhmä arvioi myös uudistuksella saavutettavia kustannus - ja tuottavuussäästöjä. Tarpeeseen vahvistaa käräjäoikeuksien toiminnallisuutta muodostamalla nykyistä huomattavasti suurempia käräjäoikeuksia ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea, eduskunnan lakivaliokunta ja Valtiontalouden tarkastusvirasto sekä viimeksi korkeimman oikeuden presidentti useassa eri yhteydessä. Käräjäoikeuksia on tällä hetkellä 58, ja niiden keskikoko on pieni. Kahden - kolmen tuomarin käräjäoikeuksia on yhteensä 18. Käräjäoikeuksia, joissa on tuomareita 4-9, on yhteensä 29. Yli kymmenen tuomarin yksiköitä on 11. Päätökset neljän käräjäoikeuden lakkauttamisesta tämän vuoden aikana on jo tehty, niiden toteuduttua käräjäoikeuksia on tämän vuoden lopussa jäljellä 54. Jutturakenteeltaan käräjäoikeudet ovat varsin erilaisia. Maaseudun tuomioistuimissa painottuvat kiinteistö- ja kirjaamisasiat sekä pienehköt rikosasiat. Sen sijaan laajoja riitaasioita niissä on suhteellisen vähän. Tuomareiden istunnossa ratkaisemien asioiden määrä vaihtelee huomattavasti. Myös käsittelyajoissa maan eri käräjäoikeuksien välillä on suuria eroja. Työmäärä onkin jakaantunut epätasaisesti eri käräjäoikeuksien kesken. Oikeusministeriön arvion mukaan käräjäoikeuden asukaspohjan tulisi olla runsaat 100 000. Vakinaisia tuomareita käräjäoikeudessa tulisi olla vähintään kymmenen. Käräjäoikeuksien tuomiopiirikoon suurentamisella on mahdollista tasapainottaa henkilöstöresursseja eri käräjäoikeuksien kesken sekä vähentää yksiköiden haavoittuvuutta. Yksikkökoon suurentaminen monipuolistaa käräjäoikeuden jutturakennetta ja luo sitä kautta paremmat edellytykset tuomareiden monipuolisille työtehtäville ja ammattitaidon kehittymiselle. Myös toimistohenkilökunnalta edellytetään aiempaa syvällisempää erikoistumista, mikä ei ole mahdollista pienissä yksiköissä. Kansalaisten henkilökohtainen asiointitarve käräjäoikeudessa on vähentynyt, ja sähköisiä palveluja kehitetään oikeushallinnossa jatkuvasti. Asianosaisten läsnäolo oikeuden istunnossa ei aina ole välttämätöntä, ja tarvittaessa heitä voidaan kuulla myös videoyhteyksien kautta. Työryhmän puheenjohtaja on hallitusneuvos Heikki Liljeroos oikeusministeriöstä. Työryhmän ehdotuksen on määrä valmistua viimeistään 15.10.2007 mennessä. Toimikunta selvittämään esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain uudistamista Tavoitteena on selkeyttää lukuisten osittaisuudistusten vuoksi vaikeaselkoiseksi muodostunutta lainsäädäntökokonaisuutta. Lakeja soveltavien viranomaisten toimivaltuuksia on tarkoitus uudistaa niin, että sekä rikostorjunnan tehokkuusvaatimukset että perus- ja ihmisoikeudet otetaan tasapuolisesti huomioon. Esitutkintalaki sisältää säännökset muun muassa esitutkinnassa noudatettavista yleisistä periaatteista, kuulusteluista ja esitutkinta-aineiston säilyttämisestä. Pakkokeinolaissa puolestaan säädetään rikoksen esitutkinnassa käytettävistä pakkokeinoista kuten pidättämisestä ja vangitsemisesta, takavarikosta ja kotietsinnästä sekä ns. salaisista pakkokeinoista kuten telekuuntelusta ja teknisestä tarkkailusta. Poliisilaki si- 10
2007_3lmu.fm Page 11 Tuesday, April 10, 2007 4:34 PM sältää yleiset säännökset poliisin toiminnasta ja toimivaltuuksista. Lisäksi siinä säädetään poliisin tiedonhankinnasta rikosten ennalta estämisessä. Tässä tiedonhankinnassa voidaan käyttää salaisia pakkokeinoja (esimerkiksi telekuuntelu) ja ns. epäkonventionaalisia rikostorjuntamenetelmiä (peitetoiminta ja valeosto). Poliisilaissa säädettyjä epäkonventionaalisia rikostorjuntamenetelmiä voidaan käyttää myös rikoksen esitutkinnassa. Esitutkintalaki ja pakkokeinolaki ovat tulleet voimaan vuoden 1989 alusta ja poliisilaki vuoden 1996 alusta. Kaikkia kolmea lakia on muutettu useaan otteeseen niiden säätämisen jälkeen. Osittaisuudistusten johdosta laeista on muodostunut osin sekava ja vaikeasti hallittava kokonaisuus. Lisäksi lainsäädännön tulee täyttää perusoikeusjärjestelmän asettamat vaatimukset. Näihin seikkoihin on muun muassa eduskunta kiinnittänyt huomiota eri yhteyksissä. Toimikunnan on erityisesti selvitettävä salaisten pakkokeinojen käytön ja poliisin tiedonhankinnan edellytyksiä ja niihin liittyviä oikeussuojajärjestelyjä. Etsintää ja takavarikkoa koskevien säännösten muutostarpeita pohdittaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti tietotekniikan alalla tapahtuneeseen kehitykseen. Lisäksi toimikunnan on määrä selvittää syyttäjän roolia esitutkinnassa ja pakkokeinosta päätettäessä sekä poliisin ja syyttäjien yhteistyötä. Toimikunnan tulee pyrkiä selkeisiin ja säännösten soveltamista helpottaviin lainsäädäntöratkaisuihin. Toimikunnan puheenjohtaja on oikeusneuvos Ilkka Rautio korkeimmasta oikeudesta. Toimikunnan on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi vuoden 2008 lokakuun loppuun mennessä. KORKEIN OIKEUS KKO:2007:11 Alkoholi Salakuljetus Eurooppaoikeus Alkoholilaissa säädetty järjestelmä, jonka mukaan toisesta Euroopan yhteisön valtiosta peräisin olevan väkiviinan maahantuonti edellyttää erityistä lupaa, ei ollut ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa. Väkiviinaa luvatta maahan tuoneiden vastaajien tuomitsemiselle rangaistukseen alkoholilain (459/1968) 82 ja 87 :n nojalla ammattimaisesta alkoholipitoisen aineen salakuljetuksesta ei siten ollut Euroopan yhteisön oikeudesta johtuvaa estettä. KKO:2007:12 Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen - Työsopimuksen irtisanominen - Uudelleen sijoittaminen VR Osakeyhtiön palveluksessa ollut ratapihakonduktööri A oli vapaa-aikanaan syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen, minkä vuoksi yhtiö oli poistanut hänet pysyvästi junaturvallisuustehtävistä. Kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut peruste irtisanoa A:n työsopimus selvittämättä, olisiko irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla hänet muuhun työhön. Vrt. KKO:2000:77 TSL 7 luku 2 KKO:2007:13 Avioliitto - Omaisuuden ositus - Asumiskorvaus Puoliso vaati pesänjakajan toimittamassa osituksessa korvausta siitä hyödystä, jonka toinen puoliso oli saanut, kun hän oli avioeron harkinta-ajan saanut yksin asua puolisoiden yhdessä omistamassa asunnossa. Koska vaatimuksen katsottiin koskevan avioliiton aikaista puolison elatusta, vaatimus ei kuulunut osituksessa käsiteltäviin asioihin. (Ään.) Ks. KKO:1974-II-64 KKO:2007:14 Lunastuslaki - Lunastusmenettely - Lunastuskorvaus Oikeudenkäyntimenettely - Riitaasia - Tutkimatta jättäminen Oikeusvoima Kaupungin lunastettua A:n omistaman tontin tuolloin voimassa olleen asemakaavan mukaisesti puisto- ja pysäköintialueeksi oli maaoikeuden lainvoiman saaneella tuomiolla vahvistettu tontin lunastuskorvaus. Asemakaavaa oli muutamien vuosien kuluttua muutettu niin, että alue oli määrätty rakennuskorttelialueeksi, ja alueelle oli rakennettu koulurakennus. A vaati käräjäoikeudessa kaupunkia vastaan ajamassaan vahingonkorvausta ja perusteettoman edun palauttamista koskevassa kanteessa tontista lisäkorvausta sillä perusteella, että kaupunki oli menetellyt moitittavasti ja hyvän hallintotavan vastaisesti. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei maaoikeuden tuomio estänyt kanteen tutkimista. KKO:2007:15 Asunto-osakeyhtiö - Yhtiökokouksen päätöksen moite - Yhtiövastike - Asunto-osakeyhtiön rakennus ja huoneistot Kysymys kylpyhuoneiden korjauskustannusten vastikerahoittamista koskevan asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen pätevyydestä. KKO:2007:16 Ulosottolaki - Ulosmittaus Saamisen vanhentuminen Takaussitoumuksen lakkaaminen Osakeyhtiön velasta oli annettu takaus. Osakeyhtiö oli sittemmin kaupparekisterilain 24 :n nojalla poistettu kaupparekisteristä. Rekisteristä poistaminen ei keskeyttänyt päävelan vanhentumisajan kulumista. Kun velkoja ei ollut vanhentumisaikana katkaissut päävelan vanhentumista eikä se ollut muullakaan perusteella katkennut, takaaja vapautui vastuusta. KaupparekisteriL 24 KKO:2007:17 Liikennerikos Ajoneuvorikkomus Teknisessä tienvarsitarkastuksessa 4.4.2005 oli ajoneuvoyhdistelmän jarrujärjestelmässä todettu vika. Ajoneuvon kuljettajalle oli annettu rikesakko ja suullinen korjausmääräys. Ajoneuvoa ei ollut määrätty ajokieltoon, vaan poliisi oli sallinut kuljettajan jatkaa ajoaan. Ennen varattua korjausaikaa ajoneuvo oli 12.4.2005 joutunut uudelleen tienvarsitarkastukseen, jossa jarrujärjestelmässä oleva vika oli jälleen todettu. Kysymys siitä, oliko kuljettaja käyttäessään ajoneuvoa liikenteessä ennen vian korjaamista syyllistynyt ajoneuvorikkomukseen. (Ään.) AjoneuvoL 96 2 mom AjoneuvoL 5 KKO:2007:18 Oikeustoimi - Oikeustoimen pätemättömyys Asiavaltuus Tuomioistuimen toimivalta - Yleinen tuomioistuin vai välimiesoikeus A oli ostaessaan määräalan B:ltä sitoutunut siihen, että hänen oli halutessaan luopua tilastaan tarjottava sitä kauppakirjassa tarkemmin määriteltyjen B:n läheisten lunastettavaksi. A oli sittemmin tehnyt C:n kanssa maanvuokrasopimuksen, jolla hän Momentti 11 Momentti 3/2007
2007_3lmu.fm Page 12 Tuesday, April 10, 2007 4:34 PM oli antanut kyseisen kiinteistön 100 vuoden määräajaksi vuokralle C:lle. D, joka oli edellä mainitussa kauppakirjassa tarkoitettu B:n läheinen, nosti A:ta ja C:tä vastaan kanteen, jossa hän vaati maanvuokrasopimuksen julistamista pätemättömäksi varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa säädetyillä perusteilla. Kysymys siitä, tuliko D:n vaatimus tutkia. Kysymys myös mahdollisuudesta ratkaista kiinteistön lunastusoikeutta ja lunastushintaa koskeva vahvistamisvaatimus välimiesmenettelyssä. KKO:2007:19 Sovinto Tuomioistuimen toimivalta Käräjäoikeuden ratkaistua riita-asian asianosaiset tekivät valitusaikana sovinnon. Sen vahvistaminen kuului hovioikeuden toimivaltaan. KKO:2007:20 Ehdonalainen vapaus - Jäännösrangaistus Laillisuusperiaate - Taannehtivuus Rikosoikeuden ajallinen ulottuvuus - Lievemmän lain periaate Ylimääräinen muutoksenhaku - Tuomion purkaminen rikosasiassa Käräjäoikeus oli 12.10.2006 tuominnut A:n 6.7.2006 tehdyistä rikoksista vankeusrangaistukseen ja rikosten tekoaikana voimassa olleen rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain 15 :n 4 momentin nojalla määrännyt A:n ehdonalaisen vapauden menetetyksi. Rikosseuraamusvirasto haki tuomion oikaisemista katsoen, että käräjäoikeuden olisi tullut 1.10.2006 voimaan tulleen rikoslain 2 c luvun 14 :n nojalla tuomita täytäntöönpantavaksi määrätystä jäännösrangaistuksesta ja uusista rikoksista yhteinen vankeusrangaistus. Purkuhakemus hylättiin, koska uuden lain soveltaminen ei olisi johtanut lievempään lopputulokseen, kuten käräjäoikeuskin oli katsonut. RTpL 2 luku 15 4 mom (339/1944 ja 349/1990) RL 2 c luku 14 RL 3 luku 2 OK 31 luku 8 4 kohta KKO:2007:21 Perintö - Testamentti A oli testamentissaan määrännyt, että hänen omaisuutensa oli ensiksi menevä täysin omistusoikeuksin hänen pojalleen B:lle ja B:n kuoleman jälkeen tämän rintaperillisille sekä ettei B:n puolisolla ollut avio-oikeutta tuohon omaisuuteen. Vähän ennen kuolemaansa B lahjoitti valtaosan omaisuudestaan puolisolleen. Kysymys siitä, oliko puoliso velvollinen palauttamaan B:n hänelle lahjoittaman omaisuuden arvon B:n pojalle. (Ään.) KKO:2007:22 Kiinteistönmuodostamislaki - Halkominen Halkomisen kohteena oli arvokas kartanokokonaisuus. Kysymys siitä, tuliko halkominen suorittaa tilushalkomisena vai kokonaisarvohalkomisena. (Ään.) KKO:2007:23 Vakuutussopimus - Pelastamiskustannukset Henkilöauton kuljettaja oli hirveä väistäessään menettänyt auton hallinnan ja auto oli tieltä suistuessaan vaurioitunut. Auton osakaskovakuutuksen ehtojen mukaan olisi voitu korvata vain sellainen esinevahinko, jonka syynä oli törmääminen hirvieläimeen. Hirven väistämistä ei pidetty vakuutussopimuslain 32 :n 1 momentissa tarkoitettuna, vahingon torjumiseen tähtäävänä pelastamistoimena eikä vakuutusyhtiö siten ollut velvollinen korvaamaan autolle tieltä suistumisesta aiheutunutta vahinkoa vakuutussopimuslain 61 :ssa tarkoitettuina pelastamiskustannuksina. (Ään.) VakuutussopimusL 32 1 mom VakuutussopimusL 61 KKO:2007:24 Ulosottolaki - Täytäntöönpanoriita - Keinotekoinen järjestely ulosotossa - Takaisinsaanti ulosotossa A:n nimissä olleet asunto-osakkeet ja erään yhtiön osakekanta sekä A:n pankkitilillä olleet A:n auton myynnistä kertyneet varat oli ulosmitattu A:n aviopuolison B:n veloista sillä perusteella, että omaisuuden hankkiminen A:n nimiin oli katsottu ulosottolain 4 luvun 9 :n 4 momentissa (481/1999) tarkoitetuksi keinotekoiseksi järjestelyksi, jonka tarkoituksena oli ollut pitää B:n varat B:n velkojien ulottumattomissa. A:n vireillepanemassa täytäntöönpanoriita-asiassa katsottiin Korkeimman oikeuden tuomiossa lausutuilla perusteilla, ettei järjestelyä voitu pitää mainitussa lainkohdassa tarkoitetuin tavoin keinotekoisena. Velkoja oli toissijaisesti esittänyt takaisinsaantiväitteen. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei takaisinsaantiväitteen hyväksymiselle ollut edellytyksiä. UL 4 luku 9 4 mom (481/1999) KKO:2007:25 Kuittaus - Kuittaus oikeudenkäynnissä Kuittausvaatimusta velkomusasiassa ei voitu hylätä sillä perusteella, ettei kuittaukseen käytettävä saatava ollut riidaton. Saatavan perimiskelpoisuus ei edellyttänyt sen riidattomuutta, vaan kysymys saatavan olemassaolosta ja kuittauskelpoisuudesta tuli riitautetuilta osin tutkia ja ratkaista oikeudenkäynnissä. OK 24 luku 5 2 mom KKO:2007:26 Yhteinen alue - Yhteisaluelaki - Osakaskunnan päätös - Moiteoikeus Yhteisaluelaissa tarkoitetun osakaskunnan osakas, joka oli ollut läsnä osakaskunnan kokouksessa eikä ollut vastustanut kokouksessa tehtyä päätöstä, oli menettänyt oikeutensa moittia päätöstä tuomioistuimessa. YhteisalueL 23 1 mom KKO:2007:27 Toimeksianto Oikeudenkäyntiasiamies Asiakas oli antanut lakiasiaintoimistolle oikeudenkäyntiä koskevan toimeksiannon. Sen yhteydessä oli sovittu, että asiakkaan kulujen korvaamiseen käytetään hänen hyväkseen voimassa ollutta oikeusturvavakuutusta. Hakemus oikeusturvaedun saamiseksi oli kuitenkin tehty vasta käräjäoikeuden käsittelyn päätyttyä, jolloin käräjäoikeuskuluja ei vakuutuksen ehtojen mukaan enää korvattu. Kysymys toimiston velvollisuudesta huolehtia siitä, että asiakas olisi saanut kulunsa korvatuiksi vakuutuksen perusteella, sekä asiakkaan velvollisuudesta suorittaa toimistolle sen velkomat kulut ja palkkio siltä osin kuin ne olisi hänelle vakuutuksesta korvattu. 12
2007_3lmu.fm Page 13 Tuesday, April 10, 2007 4:34 PM KKO:2007:28 Yksityishenkilön velkajärjestely - Maksuohjelma Yksityishenkilön velkajärjestelyä hakeneen velallisen nettotulot olivat pienemmät kuin hänen aviopuolisonsa nettotulot. Maksuvaraa laskettaessa velallisen nettotuloista vähennettiin vain hänen tulo-osuuttaan vastaava määrä puolisoiden yhteisistä asumiskustannuksista ja muista välttämättömistä elinkustannuksista, siitä riippumatta, mitä aviopuolisot olivat keskenään sopineet näiden kustannusten jakamisesta. KKO:2007:29 Verorikkomus Rakennustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön hallituksen jäsenet olivat yhtiön puolesta jättäneet määräajassa suorittamatta ennakonpidätyksiä, työnantajan sosiaaliturvamaksuja ja arvonlisäveroja. Tilapäisistä maksuvaikeuksistaan huolimatta yhtiöllä oli ollut ilmeinen tarkoitus suoriutua kaikista velvoitteistaan eikä se ollut toiminut muita velkojia suosivalla ja veronsaajan vahingoksi koituneella tavalla. Verosaatavien suorittamisen laiminlyöntien katsottiin johtuneen yhtiön maksukyvyttömyydestä eikä kysymys siten ollut hyödyn hankkimisen tarkoituksesta. Näissä oloissa hallituksen jäsenet eivät olleet syyllistyneet verorikkomukseen. Vrt. KKO:1994:67 KKO:1995:137 KKO:1996:35 KKO:2004:46 RL 29 luku 4 1 mom KKO:2007:30 Oikeusapu - Avustajan palkkio Kysymys siitä, oliko muun kuin asianajotehtäviä tuomioistuinpaikkakunnalla yleisesti hoitavan avustajan käyttäminen ollut oikeusapulain 17 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla perusteltua. OikeusapuL 17 1 mom KKO:2007:31 Lunastuslaki - Korvauksen määrääminen Vahingonkorvaus Korko Kadun rakentamisesta maanomistajalle aiheutuneiden vahinkojen korvaamista koskevassa kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (lunastuslaki) mukaisessa toimituksessa määrätylle korvaukselle tuomittiin lain 95 :n nojalla maksettavaksi kuuden prosentin korko siitä päivästä lukien, kun korvaus toimituksessa tehdyn päätöksen perusteella viimeistään oli maksettava. LunastusL 95 KKO:2007:32 Ulosottolaki - Ulosmittaus - Ulosottovalitus Muutoksenhaku Määräaika Velalliselle ei ollut annettu ulosmittauksen ennakkoilmoitusta eikä hän ollut ollut toimituksessa läsnä. Ulosottomies oli ilmoittanut ulosmittauksesta velalliselle puhelimitse ja postittanut hänelle jäljennöksen ulosmittauspäätöksestä valitusosoituksineen. Velallisen ulosottovalituksen tekemiselle säädetty kolmen viikon määräaika alkoi seitsemäntenä päivänä asiakirjojen postituksesta. UL 3 luku 39 2 mom UL 10 luku 4 UL 10 luku 11 KKO:2007:33 Sähkömarkkinalaki Lunastuslaki - Lunastuskorvaus Sähkömarkkinakeskus oli myöntänyt A Oy:lle luvan harjoittaa sähköverkkotoimintaa kaupungin alueella ja siirtänyt alueella aikaisemmin sähköverkkotoimintaa harjoittaneen B Oy:n sähköverkon ja muun toimintaan tarvittavan omaisuuden A Oy:lle. Ks. KKO:2002:69 Kysymys lunastuskorvauksen määrästä. (Ään.) KKO:2007:34 Ylimääräinen muutoksenhaku - Tuomion purkaminen riita-asiassa Eurooppaoikeus Liikennevakuutus Humalaisen kuljettaman auton liikenteeseen käyttämisestä oli aiheutunut autossa matkustajana olleelle B:lle henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Kuljettaja oli lainvoiman saaneella tuomiolla velvoitettu suorittamaan B:lle vahingonkorvaus, joka oli B:n myötävaikutuksen johdosta soviteltu puoleen. Tätä korvausta ei kuitenkaan ollut määrätty suoritettavaksi auton liikennevakuutuksesta B:lle, joka oli ollut tietoinen kuljettajan humalatilasta. B haki tuomion purkamista viitaten Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen liikennevakuutusdirektiivejä koskevaan tulkintakäytäntöön. Koska korvausoikeuden kokonaan epäämisen katsottiin suhteettomasti rajoittavan B:n oikeutta liikennevakuutusturvaan, tuomion katsottiin tältä osin perustuneen liikennevakuutuslain 7 :n ilmeisesti väärään soveltamiseen. Purkuhakemukseen suostuttiin ja kuljettajan B:lle maksettavaksi tuomittu korvaus vahvistettiin suoritettavaksi auton liikennevakuutuksesta. (Ään.) OK 31 luku 7 1 mom 4 kohta LiikVakL 7 1 mom LiikVakL 7 2 mom KKO:2007:35 Ylimääräinen muutoksenhaku - Tuomion purkaminen riita-asiassa Eurooppaoikeus Asianosainen haki riita-asiassa annetun tuomion purkamista yli vuoden kuluttua siitä, kun tuomio oli saanut lainvoiman. Hän vetosi tuomion antamisen jälkeen toisessa asiassa annettuun Korkeimman oikeuden ratkaisuun ja tuossa asiassa pyydettyyn Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisuun katsoen mainittujen ratkaisujen osoittavan purkuhakemuksen kohteena olevassa asiassa sovelletun lainsäännöksen tulkinnan olleen ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa. Esitetyllä perusteella tuomion purkamisen katsottiin voivan tulla kysymykseen vain oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla, ilmeisesti väärää lain soveltamista koskevalla purkuperusteella. Hakemus olisi saman luvun 10 :n 1 momentin nojalla tullut tehdä vuoden kuluessa tuomion lainvoimaiseksi tulosta. Hakemus jätettiin tutkimatta. Ks. KKO:1994:111 OK 31 luku 7 1 mom 4 kohta OK 31 luku 10 1 mom KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2007:16 Tavaramerkki - Erottamiskyky - Värillinen kuviomerkki - Graafinen esitettävyys - Suojapiiri Neliönmuotoinen, laskostettua sinistä kangasta esittävä värillinen kuviotavaramerkki ei ollut erottamiskykyinen luokkien 29 ja 30 tavaramerk- Momentti 13 Momentti 3/2007
2007_3lmu.fm Page 14 Tuesday, April 10, 2007 4:34 PM kinä, minkä vuoksi rekisteröinti tuli kumota. Tavaramerkkilaki 1 2 mom. ja 13 KHO:2007:17 Ylioppilastutkintolautakunnan valitusoikeus Ylioppilaskirjoitukset Koetilaisuuden järjestyksen törkeä rikkominen Ylioppilastutkintolautakunnalla oli julkisen edun valvontatehtävän perusteella valitusoikeus hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla oli kumottu aikuislukion rehtorin päätös hylätä ylioppilaskokelaan kaikki keväällä 2006 suorittamat ylioppilaskokeet. Ylioppilaskokelas oli valvojan esittämistä kielloista huolimatta poistunut 27.3.2006 kello 11.16 pitkän englannin koetilaisuudesta mennäkseen hammaslääkärin vastaanotolle, vaikka ylioppilaskirjoituksiin osallistuville oppilaille annettujen ohjeiden mukaan koetilaisuudesta ei saanut poistua ennen kello 12:ta. Kokelas oli törkeästi rikkonut järjestystä, ja aikuislukion rehtorin oli tullut hylätä kokelaan keväällä 2006 suorittamat ylioppilaskokeet. Hallintolainkäyttölaki 6 2 mom. Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä 11 1 mom. KHO:2007:20 Tietosuoja - Poliisiasiain tietojärjestelmä - Rekisterinpitäjä - Viranomainen - Tiedon korjaaminen - Rekisterinpitäjän todistus - Valituskelpoisuus - Valitustie - Yleissäännös - Erityissäännös Sisäasiainministeriö oli ilmoittanut rekisteröidylle poliisiasiain tietojärjestelmä -nimisen henkilörekisterin rekisterinpitäjänä, että se ei hyväksy tämän tekemää tiedon korjaamista koskevaa vaatimusta. Ministeriön henkilötietolain 29 :n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen lainmukaisuus voitiin saattaa henkilötietolain 29 :n 2 momentin ja 40 :n 2 momentin mukaan tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. Ilmoitus ei tähän nähden sisältänyt sellaista hallintopäätöstä, johon voitiin hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen hallintolainkäyttölain 7 :n mukaan. Henkilötietolaki 29 2 mom, 40 2 mom ja 45 Hallintolainkäyttölaki 5 1 mom ja 7 Verotusasiat KHO:2007:21 Ennakkoperintä - Ennakonkanto - Omaisuuden luovutusvoitto - Hankintameno - Vastikkeeton saanto - Perintöverotusarvo - Hankintamenoolettama - Avio-oikeus A:n isä oli kuollut vuonna 1978 ja äiti vuonna 2001. Äidillä oli yksin ollut lainhuuto kiinteistöön. Isällä ja äidillä oli ollut avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Puolisoiden välillä ei ollut toimitettu ositusta. A oli myynyt mainitun kiinteistön vuonna 2004. Luettaessa kiinteistön myynnistä saatu luovutusvoitto A:n tuloksi hankintamenona kiinteistön toisen puolikkaan osalta oli - kun otettiin huomioon, että A:n isä oli kuollut vuonna 1978 - pidettävä 50 prosenttia tämän puolikkaan luovutushinnasta eikä sitä alempaa isän jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa vahvistettua arvoa. Ennakkovero vuodelle 2004. Ennakkoperintälaki 3 1 mom. ja 23 1 mom. Tuloverolaki 45 1 mom., 46 1 mom. ja 47 1 mom. Ympäristöasiat KHO:2007:18 Ympäristölupa - Kallionlouhinta ja murskaus - Natura 2000 -alue - Luontodirektiivi - Lintudirektiivi - Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi - Arvioinnin puuttuminen - Lupamääräyksen asettaminen - Toiminta-aikarajoitus - Luontodirektiivin liitteen IV (b) kasvilaji - Rauhoitettu kasvilaji - Uhanalainen kasvilaji - Hajuheinä Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen oli myöntänyt yhtiölle A ympäristöluvan kallionlouhintaan ja murskaukseen 10 vuodeksi. Päätöksen toiminta-aikoja koskevan lupamääräyksen 1 mukaan kallioainesten louhintaa, lohkareiden rikotusta ja räjäytyksiä sai suorittaa muun muassa 1.9.-15.4 ja murskausta 1.9.-31.5. Ennen ympäristöluvan myöntämistä asiassa ei ollut toimitettu luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentin mukaista Natura-vaikutusarviointia. Louhinta-alueella oli etäisyyttä Natura 2000 -verkostoon sisällytettyyn SCI- ja SPA-alueeseen noin 1,2 kilometriä. Alueellisen ympäristökeskuksen lupaviranomaiselle antaman lausunnon mukaan luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi ei ollut tarpeen, jos muun ohella rajataan sallittu vuotuinen toiminta muuhun aikaan kuin 1.5. 31.8. KHO:2007:19 Ympäristölupa - Jätteenpolttolaitos - Voimalaitos - Lupamääräys - Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) - Jätteen polttamisesta annettu valtioneuvoston asetus - Suhde EU-direktiiviin Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee ympäristönsuojelulain 43 :n 3 momentin mukaan perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT). Lupamääräys voi olla ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen sisältyvää yksilöityä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampi ympäristönsuojelulain 51 :ssä säädetyin edellytyksin. Valtioneuvoston asetuksella jätteen polttamisesta (362/2003), jolla on pantu täytäntöön jätteenpoltosta annettu direktiivi (2000/76/EY), ei ollut nimenomaisesti säädetty mahdollisuudesta ympäristönsuojelulain 51 :n (252/2005) 4 kohdassa tarkoitettuihin, asetukseen sisältyvää yksilöityä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampiin lupamääräyksiin siinä tapauksessa, että parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattaminen näitä edellyttää. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin (96/61/EY, IPPC-direktiivi) mukaan päästöjen rajoittamisen on direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa laitoksissa perustuttava parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan siten kuin direktiivistä tarkemmin ilmenee. Ympäristönsuojelulain 51 :n muutoksen 252/2005 jälkeen ei jätteen polttamisesta annettu valtioneuvoston asetus mahdollistanut IPPC-direktiivin mukaisen BAT-periaatteen täysimääräistä noudattamista IPPC-direktiivin tarkoittamia toimintoja koskevia ympäristölupia käsiteltäessä. Kun otettiin huomioon muun ohella BAT-tekniikkaa koskevista referenssiasiakirjoista (BREF) saatava selvitys, IPPC-direktiivin mahdollinen soveltaminen kansallisessa viranomaisessa ei kysymyksessä olevassa jätehuoltoalueen voimalaitoksen ympäristölupa-asiassa ympäristöjärjestön valituksessa esitetyt perusteet huomioon ottaen kuitenkaan olisi johtanut BAT-vaatimusta koskevalta osalta toiseen lopputulokseen kuin valituksenalaisessa päätöksessä oli päädytty. 14
2007_3lmu.fm Page 15 Tuesday, April 10, 2007 4:34 PM Ympäristönsuojelulaki 41 1 mom., 42, 43 3 mom. ja 51 4 kohta KKO:N VALITUSLUVAT VL:2007-19 Syyteoikeus - Törkeä veropetos Syyttämättä jättämistä koskevan päätöksen mukaan osakeyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenen A:n oli epäilty aiheuttaneen yhtiön tuloveron määräämisen liian alhaiseksi. Syyttäjä oli päättänyt jättää syytteen veropetoksesta nostamatta, koska syyteoikeus epäillystä rikoksesta oli vanhentunut. Kysymys siitä, estikö päätös syyttäjää nostamasta A:ta vastaan törkeästä veropetoksesta syytettä, joka perustui yhtiöstä saadun tulon salaamiseen A:n henkilökohtaisissa veroilmoituksissa. VL:2007-20 Ylimääräinen muutoksenhaku - Kantelu Oikeudenkäyntikulut Riita-asian käräjäoikeudessa voittaneelle A:lle oli myönnetty oikeusapu oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuteen. Kysymys vastapuolen velvollisuudesta korvata A:n oikeudenkäyntikulut. VL:2007-21 Tuottamuksellinen ympäristön turmeleminen Oikeushenkilön rangaistusvastuu Yhteisösakko Yhtiön öljyjalostamon työntekijöiden huolimattomuudesta oli jalostamon hylkyöljyä tulvinut maahan ja valunut maata pitkin mereen leviten saaristossa laajalle alueelle. Kysymys yhtiön tuomitsemisesta yhteisösakkoon. VL:2007-22 Rangaistuksen määrääminen - Vapaudenmenetysajan vähentäminen Kysymys rikoslain 6 luvun 13 :n nojalla tehtävää vapaudenmenetysaikaa koskevasta vähennyksestä. VL:2007-23 Tuomioistuimen toimivalta Yhtiö nosti kuntayhtymää vastaan vahvistuskanteen, jossa se vaati vahvistamaan, että asianosaisten välinen ammattikorkeakoulutusta koskeva yhteistyösopimus oli sopijapuolia sitovasti tullut voimaan ja ettei ammattikorkeakoululaki ollut vaikuttanut sopimuksen sisältöön tai pätevyyteen. Kuntayhtymää vastaan nostamassaan vahingonkorvauskanteessa yhtiö vaati kuntayhtymältä vahingonkorvausta yhteistyösopimuksen rikkomisen perusteella. Kysymys siitä, oliko yleinen tuomioistuin toimivaltainen tutkimaan kanteet. VL:2007-25 Vahingonkorvaus - Sopimussuhteeseen perustuva vastuu Sopimuksen mukaan yhtiö B:n tuli suorittaa yhtiö A:n tehtaalla maadoitusjohtojen kunnostustyötä ja ukkosjohtimien vaihtotyötä. A luovutti vastikkeetta siihen työsuhteessa olleen nosturinkuljettajan ja nosturin B:n käyttöön työmaalla. Nosturinkuljettajan ryhtyessä nostamaan nosturin nostopuomia kohti jännitteisiä johtimia syntyi maasulku, mistä aiheutui sähkökatkoksen vuoksi vahinkoa A:lle. Kysymys siitä, oliko B korvausvastuussa A:lle aiheutuneesta vahingosta. VL:2007-26 Oikeudenkäyntimenettely - Tutkimatta jättäminen Vakuutussopimus Edunsaajamääräys Yhtiön työntekijälleen ottamassa eläkevakuutuksessa oli vanhuuseläkkeen edunsaajana vakuutettu työntekijä. Työntekijän ilmoitettua vakuutusyhtiölle, että hän oli eläkevakuutuksen ainoa edunsaaja, vakuutusyhtiö kieltäytyi yhtiön vaatimuksesta maksamasta yhtiölle vakuutuksen takaisinostoarvoa. Yhtiö vaati kanteessaan vakuutusyhtiön velvoittamista suorittamaan sille vakuutuksen takaisinostoarvon. Käräjäoikeus jätti kirjallisessa valmistelussa kanteen tutkimatta, koska vakuutusyhtiötä ei ollut pidettävä riidan osapuolena. Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion. Kysymys käräjäoikeuden ja hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta. VL:2007-27 Asuntokauppa - Uusi asunto - Taloudellinen virhe Hinnanalennus Perustajarakennuttajan laatimassa taloussuunnitelman liitteessä hoitovastike oli arvioitu alhaisemmaksi kuin tilinpäätöksen mukaan oli toteutunut. Kysymys siitä, oliko kauppojen kohteissa taloudellinen virhe. Kysymys myös hinnanalennuksen määrästä. VL:2007-28 Yksityinen tie - Tietoimitus Oikeudenkäyntimenettely Muutoksenhaku Yksityistietoimituksessa oli perustettu kahdelle tilalle määrättyyn vuodenaikaan rajoittuvana käyttöoikeutena tieoikeus, joka ulottui tiekunnan yksityistiehen. Tiekunta ja kaksi sen osakasta valittivat toimituksesta maaoikeuteen vaatien tieoikeuden kumoamista. Maaoikeus tutki valituksen ja otti omasta aloitteestaan käsiteltäväksi kysymyksen lisätieoikeuden myöntämisestä yksityistiehen. Kysymys maaoikeuden menettelyn oikeellisuudesta. VL:2007-29 Omaisuuden ositus - Osituksen sovittelu Kysymys puolison omistamien perheyrityksen osakkeiden arvon määrittämisestä, kun yhtiöjärjestykseen otetun lunastuslausekkeen mukaan muilla yhtiön osakkailla oli oikeus lunastaa osakkeet lunastuslausekkeessa määritellystä hinnasta. Kysymys myös osituksen sovittelun edellytyksistä. VL:2007-30 Luonnonsuojelulaki Kysymys siitä, aiheutuiko luonnonsuojelulaissa olevasta liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskiellosta kiinteistön omistajalle luonnonsuojelulain 53 :n 1 momentissa tarkoitettua merkityksellistä haittaa. VL:2007-31 Syyteoikeus - Syyteoikeuden vanhentumisajan jatkaminen Laillisuusperiaate Taannehtivuus Kysymys siitä, voitiinko syyteoikeuden vanhentumisaikaa jatkaa, kun epäilty rikos oli tehty ennen syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamista koskevan säännöksen voimaantuloa. Momentti 15 Momentti 3/2007
2007_3lmu.fm Page 16 Tuesday, April 10, 2007 4:34 PM VL:2007-32 Yksityistie Kysymys tieoikeuden siirtämisen edellytyksistä. VL:2007-33 Todistelu Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Kysymys näytön arvioinnista törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa asiassa ja erityisesti lapsesta tehdyn psykiatrisen tutkimuksen luotettavuudesta. VL:2007-34 Perintökaari - Pesänselvittäjä - Pesänjakaja Oikeudenkäyntikulut Kysymys siitä, voitiinko pesänselvittäjän ja -jakajan vapauttamista hakenut kuolinpesän osakas, jonka hakemus oli hylätty, velvoittaa korvaamaan asiassa kuullun pesänselvittäjän ja -jakajan oikeudenkäyntikulut. VL:2007-35 Menettämisseuraamus Veropetos Vastaaja oli, tullessaan autolla maahan, veroa välttääkseen jättänyt ilmoittamatta tullissa arvokkaat kultaketjut, jotka oli kätkenyt auton rakenteisiin. Hänet tuomittiin veropetoksesta ja menettämään valtiolle rikoksen tekemisessä käyttämänsä henkilöauton arvo. Kysymys menettämisseuraamuksen tuomitsemisesta. VL:2007-36 Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa - Todistelu Vastaaja A:n valituksesta toimitettiin hovioikeudessa törkeän kiristyksen yritystä koskevassa asiassa pääkäsittely, johon muun muassa asianomistaja B oli kutsuttu henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa kuultavaksi. B ei saapunut pääkäsittelyyn ja häntä kuultiin siinä puhelimitse. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta. VL:2007-37 Vahingonkorvaus - Julkisyhteisön korvausvastuu Kunnan rakennuslautakunta oli myöntänyt X:lle omakotitalon rakentamista koskevan luvan, mutta ei ollut vaatinut, että rakennushankkeeseen olisi määrätty sen hyväksymä vastaava työnjohtaja. Rakennuksen valmistuttua X oli myynyt sen A:lle ja B:lle. Sittemmin rakennuksessa todettiin useita rakenteellisia vikoja ja puutteita. Kysymys kunnan vahingonkorvausvastuusta. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy http://www.talentumshop.com www.suomenlaki.com