Työttömyysturvaohjeita Jytyn jäsenille ja luottamusmiehille 2013 JYTYN TYÖTTÖMYYSKASSA

Työttömyysturvaohjeita Jytyn jäsenille ja luottamusmiehille 2013 JYTYN TYÖTTÖMYYSKASSA

SISÄLTÖ 1 TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS...4 2 ETUUDET...4 3 OIKEUS ANSIOPÄIVÄRAHAAN...5 4 TYÖTTÖMYYDEN ALKAESSA...6 5 RAJOITUKSET...7 5.1 Omavastuuaika...7 5.2 Lomakorvaus... 7 5.3 Karenssit...8 5.4 Sosiaalietuudet...9 5.5 Muut rajoitukset...10 6 ANSIOPÄIVÄRAHAN SUURUUS...10 6.1 Päivärahan perusteena olevan palkan määrittely... 10 6.2 Esimerkki päivärahan määrittelystä...11 6.3 Korotettu ansio-osa... 12 7 MUUTOSTURVA...12 8 ANSIOPÄIVÄRAHAN KESTOAIKA...13 8.1 Oikeus 500 päivään...13 8.2 Lisäpäiväoikeus...13 8.3 Päivärahaoikeuden päättyminen...14 9 SOVITELTU PÄIVÄRAHA...14 9.1 Sovittelujaksot...14 9.2 Tarkastelujaksot...15 9.3 Rajoitukset...15 9.4 Sovitellun päivärahan määrä... 15 9.5 Näin päiväraha sovitellaan...16 10 ULKOMAILLA TYÖSKENTELY JA TYÖTTÖMYYSTURVA...16 10.1 Työskentely EU/ETA maassa...16 10.2 Työskentely Pohjoismaissa...17 10.3 Työskentely sopimusmaiden ulkopuolella...17 10.4 Työnhakijaksi EU/ETA-maahan...17 10.5 Ohjeet ja menettely...18 11 YRITTÄJYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA...18 12 VUOROTTELUVAPAA...19 12.1 Ehdot...19 12.2 Kesto...19 12.3 Vuorottelukorvauksen hakeminen...19 12.4 Korvauksen määrä... 20 12.5 Esimerkki vuorottelukorvauksen määrittelystä...20 13 VEROTUS...21 14 MUUTOKSENHAKU...21 15 VÄÄRINKÄYTÖKSET...22 16 TYÖTTÖMYYSKASSA...23 LIITE ANSIOPÄIVÄRAHAN SUURUUS 1.1.2013... 24

1 TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS Oppaan tarkoituksena on kertoa Jytyn jäsenelle työttömyysturvalain keskeisimmistä kohdista. Tarkempia tietoja saa soittamalla kassan puhelinpalveluun, yhteystiedot löytyvät vihkosen lopusta. 2 ETUUDET Työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana turvataan työttömyyspäivärahalla ja työmarkkinatuella. Vakiintuneesti työmarkkinoilla olleelle ja palkkatyöstä, yritystoiminnasta tai siihen rinnastettavasta omasta työstä toimeentulon saaneelle työnhakijalle maksetaan työttömyyspäivärahaa. Työttömyyskassassa vakuutettuna oleville työttömyyspäiväraha maksetaan ansiopäivärahana, jota haetaan joko työttömyyden tai työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) kanssa sovitun työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Näitä palveluja ovat 1 työnhakuvalmennus 2 uravalmennus 3 työ- ja koulutuskokeilu 4 työvoimakoulutus 5 työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu 6 kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22-24 :ssä tarkoitettu omaehtoinen opiskelu 7 kuntouttava työtoiminta Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan ylläpitokorvauksen nimi on muuttunut vuoden 2013 alusta kulukorvaukseksi. Korvauksen määrä säilyy ennallaan (9 /pvä). Kela maksaa työmarkkinatukea työnhakijalle, joka ei ole ollut vakiintuneesti työmarkkinoilla tai on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan. 3 OIKEUS ANSIOPÄIVÄRAHAAN Ansiopäivärahaoikeus on TE-toimistossa ilmoittautuneella työttömällä työnhakijalla tai lomautetulla, joka täyttää jäsenyys- ja työssäoloehdon. Jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä 34 viikkoa ja maksanut jäsenmaksut. Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut jäsenyysaikana 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana 34 kalenteriviikkoa työssä, jossa työaika on ollut vähintään 18 tuntia (tuntiopettajilla 8 tuntia) kalenteriviikossa ja palkkaus on ollut työehtosopimuksen mukainen. Mikäli alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 134,00 kuukaudessa. Lisäksi henkilön tulee olla: 1 7 64-vuotias 65 68-vuotias silloin kun hänet on lomautettu toistaiseksi voimassa

olevasta työsuhteesta tai hänen työnsä estyy sääesteen taikka toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen vuoksi. Päivärahaan on oikeus myös silloin, kun henkilö on saanut Kelasta 300 päivää sairauspäivärahaa ja hän on edelleen työkyvytön. Jos hänellä on voimassa oleva työsuhde, edellytetään lisäksi, ettei työnantajalla ole tarjota hänelle työkykyä vastaavaa työtä. Tässä tapauksessa työkyvyttömyyseläkkeen haun on oltava vireillä tai hakemus on hylätty. Kun työaikaa lyhennetään lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä viikossa, maksetaan päiväraha työttömiltä päiviltä. Muita vajaata työaikaa tekeviä tämä sääntö ei koske. 4 TYÖTTÖMYYDEN ALKAESSA Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin työnhaku on ollut voimassa TE-toimistossa, joten jäsenen tulee ilmoittautua siellä viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänään. Ottamalla etukäteen puhelimitse yhteyttä TE-toimistoon saa parhaiten tietää, mitä todistuksia tulee olla mukana ilmoittautumisen yhteydessä. TEtoimisto antaa myös ohjeet työnhaun voimassa pitämisestä. TE-toimisto antaa kassalle hakijaa koskevan sitovan työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella kassa tekee päätöksen päivärahan maksamisesta/epäämisestä. Lausunnon antamista varten TE-toimisto tarvitsee hakijalta tiedon, mihin kassaan hän kuuluu. Hakija saa TEtoimistosta ensimmäistä hakukertaa varten hakulomakkeen, joka on täytettävä huolellisesti jokaisen kohdan osalta. Päivärahaa haetaan joko työttömyyden tai TE-toimiston kanssa sovitun työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Hakeminen tapahtuu neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa jälkikäteen. Tätä hakujaksoa kutsutaan myös tarkastelu- ja sovittelujaksoksi. Tärkeimpiä hakemuksen liitteitä: palkkatodistus vähintään 34 työttömyyttä edeltäneeltä työssäoloviikolta. Bruttoansion lisäksi todistuksessa tulee näkyä eriteltynä lomaraha ja lomakorvaus. Mikäli lomakorvausta ei ole maksettu, on todistukseen merkittävä tieto, että loma on pidetty työsuhteen aikana. Myös työsuhteen aikana olleet palkattomat poissaolot tulee mainita. työsopimuskopio, josta käy ilmi viikoittainen työaika ja palkkausperuste todistukset mahdollisista sosiaalietuuksista mahdollinen etuuden maksamista varten annettu muutosverokortti irtisanomisilmoitus

soviteltua päivärahaa haettaessa hakujaksolle kohdistuvien töiden palkkatiedot lomautustapauksissa lomautusilmoitus. Jos kysymyksessä on vähintään 10 työntekijän lomautus, työnantajan tulee toimittaa kassalle tarkistusilmoitus lomautetuista kuukausittain jälkikäteen. Huom! Ryhmälomautuskäytännöstä luovutaan 1.7.13 alkaen. Kaikkien lomautettujen on tämän jälkeen ilmoittauduttava TE-toimistoon henkilökohtaisesti. Jos henkilö on ollut osa-aikaeläkkeellä, osatyökyvyttömyyseläkkeellä, osittaisella hoitovapaalla tai saanut alennettua sairausajan palkkaa, tai palkkaa on alennettu määräaikaisesti tuotannollis-taloudellisista syistä, hänen tulee toimittaa palkkatodistus eläkettä/alennettua palkkaa edeltävältä ajalta. Liitteeksi tulee toimittaa kopio eläkepäätöksestä ja sairauspäivärahapäätöksestä. 5 RAJOITUKSET 5.1 Omavastuuaika Työttömyyspäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana yhteensä 7 työpäivää. Tätä 7 päivän aikaa nimitetään omavastuuajaksi. Omavastuuajan on kerryttävä 8 peräkkäisen kalenteriviikon sisällä. Omavastuupäiviksi ei lueta lauantai- eikä sunnuntaipäiviä. Lyhennettyä työviikkoa tai osa-aikatyötä tekevän henkilön omavastuuaika lasketaan viikoittaisesta työttömyysajasta vastaamaan 7 täyden työpäivän tuntimäärää. Sama omavastuuaika kelpaa sekä peruspäivärahassa että ansiopäivärahassa. Peruspäivärahan omavastuuaika ilmoitetaan kassalle Kelan antamalla todistuksella. Omavastuupäiviksi luetaan myös ne päivät, jotka henkilö välittömästi työttömyyden alkamisen jälkeen on ollut työkyvytön, eikä hän ole saanut siltä ajalta sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, muuta lakisääteistä etuutta tai työnantajalta sairausajan palkkaa. Omavastuuajaksi ei voida lukea sellaista aikaa, jolta henkilö ei ole täyttänyt työssäoloehtoa. Karenssipäiviä ei voida lukea omavastuuaikaan eikä aikaa, jolta henkilö ei ole oikeutettu soviteltuun päivärahaan työajan ylityksen vuoksi. Uusi omavastuuaika asetetaan, kun hakijalle on kertynyt uusi työssäoloehto riippumatta siitä, onko päivärahaa maksettu edellisen omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika kuluu työllistymistä edistävien palvelujen aikana myös etuutta maksettaessa. 5.2 Lomakorvaus Yli 2 viikkoa kestäneen kokoaikatyön perusteella maksettua lomakorvausta ei jaksoteta, mikäli työsuhde on päättynyt 1.1.13 tai sen jälkeen. Aiemmin päättyneiden työsuhteiden kohdalla lomakorvaussumma jaetaan päiväpalkalla. Saatu osamäärä ilmaisee jaksotuksen eli niiden päivien lukumäärän, joilta päivärahaa ei makseta. Jaksotusaikana ei kerry omavastuuaikaa. Osa-aikatyöstä maksetusta lomakorvauksesta ja -rahasta on tietoa kohdassa Soviteltu päiväraha`.

5.3 Karenssit Te-toimisto asettaa karenssin eli korvauksettoman määräajan ja toimittaa kassalle asiaa koskevan lausunnon. Myöskään omavastuuaika ei kerry karenssiaikana. Kassa antaa hakemuksen perusteella karenssiaikaa koskevan valituskelpoisen päätöksen. Työllistymistä edistävien palvelujen aikana maksetaan myös karenssin ja työssäolovelvoitteen ajalta sitä työttömyysetuutta, johon hakijalla olisi oikeus työttömänä ollessaan. Karenssien pituudet vaihtelevat 15 päivästä 90 päivään ja tässä muutamia yleisimpiä karenssiin johtavia tilanteita: - työstä kieltäytyminen - työstä eroaminen - työvoimakoulutuksesta kieltäytyminen tai eroaminen - toistuva työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen

5.4 Sosiaalietuudet Oheisesta taulukosta käy ilmi yleisimpien sosiaalietuuksien vaikutus työttömyyspäivärahaan joko estävänä, vähentävänä tai ei-vähentävänä tekijänä. SOSIAALIETUUDET TYÖTTÖMYYSTURVASSA ESTÄVÄT PÄIVÄRAHAN SAAMISEN (TTL 3 luku) VÄHENNETÄÄN PÄIVÄRAHASTA (4 luku) EI VÄHENNETÄ PÄI- VÄRAHASTA (TTL 4 luku) Vanhuuseläke, joka saadaan täysien palvelusvuosien perusteella Varhennettu vanhuuseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Rintamaveteraanien varhaiseläke Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha Äitiys-, isyys- tai vanhempainraha Erityishoitoraha Erityisäitiysraha Maatalousyrittäjien eläkelain Ei täysien palvelusvuosien perusteella ennen 1.1.05 myönnetty vanhuuseläke Työeläkelakien mukainen osaaikaeläke Luopumiseläke KEL 22 :n 2 mom. mukainen työkyvyttömyyseläke (esim. sokeat) Sotilasvammalain mukainen päiväraha, jos sitä ei makseta täyden työkyvyttömyyden perusteella Tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke (elinkoron täydennyskorkoa vastaava osa), jos niitä ei makseta täyden työkyvyttömyyden perusteella TEL- 11 :n mukaiset rekisteröidyt ja rekisteröimättömät lisäeläkkeet Lapsilisä Asumistuki Sotilasavustus Sotilasvammalain mukainen elinkorko- ja täydennyskorko Perhe-eläkkeet, joina on pidettävä myös huolto- ja lisähuoltoeläkkeitä KEL:n mukainen hoitotuki Tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha (elinkoron peruskorkoa vastaava osa) Vammaisetuuksista annetun lain mukainen eläkettä saavan hoitotuki Eroraha

mukainen sukupolvenvaihdoseläke Maatalousyrittäjäin luopumistuesta annetun lain mukainen luopumistuki Täysi työkyvyttömyyseläke Liikennevakuutuslain mukaiset korvaukset (lukuun ottamatta perhe-eläkkeitä ja erityisten kustannusten korvauksia) jos niitä ei makseta täyden työkyvyttömyyden perusteella Lasten kotihoidon tuki MYEL:n mukainen luopumiskorvaus Sosiaalihuoltolain mukainen toimeentulotuki Ylimääräiset sotaeläkkeet Tapaturmavakuutuslain ja sotilasvammalain mukaiset erityisten kustannusten korvaukset Rintamasotilaseläke Kuntoutusraha (sekä kuntoutuksen ajalle tapaturma-, liikenne- tai sotilasvammalain perusteella maksettavat ansionmenetyskorvaukset) Pohjoismaista maksettavat vastaavat etuudet esim. osatyökyvyttömyyseläke Kuntien itse järjestämät lasten kotihoidon tuet Liikennevakuutuslain mukaiset erityisten kustannusten korvaukset Omaishoidontuki 10 11 5.4 Muut rajoitukset Ansiopäivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä, joka on päätoiminen opiskelija joka on joutunut lakon tai työsulun vuoksi työttömäksi ja jolla lakolla on välitön vaikutus hänen työoloihinsa joka on päätoiminen yrittäjä jolla on oikeus saada työnantajalta lain, työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaista irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta jolla on oikeus muun sopimuksen tai järjestelyn perusteella työnantajan maksamaan etuuteen, joka voidaan jaksottaa joka saa kokoaikaisen työn palkkaa vuosiloma-ajalta tai sairausajalta.

6 ANSIOPÄIVÄRAHAN SUURUUS Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta (32,46 ) ja ansio-osasta, joka on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on enemmän kuin 3 408,30, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä osalta 20 %. Katso kohta 6.2 (esimerkki) ja liitteenä oleva päivärahataulukko. Ansiopäivärahan suuruus lapsikorotuksineen voi olla enintään 90 % päiväpalkasta, kuitenkin lapsikorotuksineen vähintään perusosan suuruinen. Vuonna 2013 lapsikorotus yhdestä alle 18-vuotiaasta huollettavana olevasta lapsesta on 5,24, kahdesta lapsesta yhteensä 7,69 ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,92 päivässä. Myös elatusvelvollinen on oikeutettu lapsikorotukseen. 6.1 Päivärahan perusteena olevan palkan määrittely Päivärahan perusteena oleva palkka (perustepalkka) määritellään työttömyyttä välittömästi edeltäneen 34 kalenteriviikon vakiintuneesta bruttopalkkatulosta. Palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen tai, jos alalla ei ole TES:iä, vähintään 1 134,00 /kk. Osa-aikaeläkkeellä, osa-aikalisällä, osittaisella hoitovapaalla olleen tai osatyökyvyttömyyseläkettä saavan henkilön päivärahan perusteena oleva palkka määritellään eläkettä/hoitorahaa edeltävän ajan palkkatulosta. Henkilölle, joka on ollut vuorotteluvapaalla ja jää työttömäksi ennen kuin 34 työviikkoa vuorotteluvapaan jälkeen on tullut täyteen, määritellään päiväraha vuorotteluvapaata edeltävän 34 viikon työtulosta Vakiintunutta tuloa määritettäessä ei huomioida lomarahaa eikä lomakorvausta. Palkanmäärityksessä otetaan vähennyksenä huomioon työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua 3,89 %. Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla 34 työssäoloviikon aikana maksettu palkka tähän ajanjaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien lukumäärällä (5pv/viikko). Työpäiviksi ei lueta niitä päiviä, joilta palkan sijaan on maksettu ansionmenetyskorvausta tai jotka ovat hyväksyttävästä syystä työstä poissaoloa. Päivärahan suuruus määritellään uudelleen aina työssäoloehdon täytyttyä. Mikäli 34 viikon paluuehto täyttyy 500 päivän enimmäisaikana, uusi päiväraha on vähintään 80 % edellisestä täydestä päivärahasta, mutta ei kuitenkaan yli 90 % päiväpalkasta. Vertailu tapahtuu ilman lapsikorotusta. Kassa seuraa työssäoloehdon täyttymistä hakijan toimittamien työ- ja palkkatodistusten perusteella.

6.2 Esimerkki päivärahan määrittelystä Palkkatulo ajalta 14.5.12 6.1.13 (=170 päivää) on ollut 19 500,00 sisältäen lomakorvausta 1 800,00 ja lomarahaa 700,00. 19 500,00 (1 800,00 + 700,00) = 17 000,00 17 000,00 x 3,89 % = 661,30 17 000,00 661,30 = 16 338,70 16 338,70/ 170 = 96,11 (päiväpalkka) 96,11 32,46 = 63,65 63,65 x 45 % = 28,65 28,65 + 32,46 = 61,11 Päivärahan perusteena oleva palkka saadaan, kun päiväpalkka kerrotaan 21,5:llä (= keskimääräisten arkipäivien määrä/kk). Eli: 96,11 x 21,5 = 2 066,37 12 13 6.3 Korotettu ansio-osa Korotettua ansio-osaa maksetaan yhteensä 20 päivältä työnhakijalle, joka on ollut työssä yhteensä vähintään 3 vuotta ennen päivärahaoikeuden enimmäisajan alkamista. Mikäli henkilö on jäänyt työttömäksi tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja hänellä on työhistoriaa 20 vuotta sekä palkansaajakassan jäsenyyttä 5 vuotta, maksetaan hänelle korotettua ansio-osaa 100 päivältä. Ansio-osa maksetaan jäsenelle korotettuna yhteensä enintään 200 päivältä työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Jos irtisanomisperuste on riitautettu, korotettua ansio-osaa ei makseta ennen kuin asiassa on tehty lopullinen ratkaisu. Korotettu ansio-osa on 57,5 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka kuukaudessa on ollut suurempi kuin 3 408,30, ansio-osa on rajan ylittävästä osuudesta 35 %. Korotettu ansiopäiväraha ja lapsikorotus voivat yhteensä olla päivärahan perusteena olevaa palkkaa vastaava määrä. Edellä esitetty malli laskettuna korotetulla ansio-osalla: 96,11 32,46 = 63,65 63,65 x 57,5 % = 36,60 36,60 + 32,46 = 69,06

7 MUUTOSTURVA Muutosturvan piiriin kuulumisen ratkaisee TE-toimisto. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan muutosturvan ansio-osaa työnhakijalle, joka kuuluu muutosturvan piiriin ja, jolla on voimassa oleva työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma ja jolla on oikeus ansiopäivärahaan täytettyään palkansaajan työssäoloehdon. Muutosturvan ansio-osaa, joka on 65 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta 3 408,30 asti ja tämän ylimenevästä osasta 37,5 %, maksetaan yhteensä enintään 200 päivältä. Edellä esitetty malli laskettuna muutosturvan ansio-osalla: 96,11-32,46 = 63,65 63,65 x 65 % = 41,38 41,38 +32,46 = 73,84 Muutosturvan ansio-osaa ei makseta, jos työnhakijalla on oikeus lisäpäiviin, eikä silloin, jos irtisanomisperuste on riitautettu, ennen kuin asiassa on tehty lopullinen ratkaisu. 8 ANSIOPÄIVÄRAHAN KESTOAIKA 8.1 Oikeus 500 päivään Kassa maksaa työssäoloehdon täyttäneelle jäsenelle ansiopäivärahaa 500 päivältä siten, että työ-, omavastuu- ja korvauspäivien lukumäärä kunakin kalenteriviikkona on yhteensä enintään 5. 500 päivän maksaminen aloitetaan aina alusta, kun jäsen on täyttänyt työssäoloehdon 34 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana. Tällöin päivärahan perusteena oleva palkka määritellään uudelleen ja asetetaan uusi omavastuuaika. 8.2 Lisäpäiväoikeus Ennen vuotta 1950 syntyneelle henkilölle, joka on täyttänyt 60 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä, maksetaan päivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jolloin 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Vuosina 1950-1954 syntyneelle maksetaan päivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jolloin hän täyttää 65 vuotta, jos hän on täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä ja hänellä on työssäoloaikaa vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneelle maksetaan päivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jolloin hän täyttää 65 vuotta, jos

hän on täyttänyt 60 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä ja hänellä on työssäoloaikaa vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. 14 15 8.3 Päivärahaoikeuden päättyminen Kun päivärahaa on maksettu enimmäisaika, kassa antaa asiasta päätöksen, joka hakijan on toimitettava TE-toimistoon ja Kelaan. Jäsenyyden säilyttämistä koskevat ohjeet saa ottamalla yhteyttä jäsenyhdistykseen. 9 SOVITELTU PÄIVÄRAHA Oikeus soviteltuun päivärahaan on henkilöllä, jonka päivärahaoikeuden enimmäisaika ei ole täyttynyt ja joka on työttömänä vastaanottanut osa-aikatyön tai enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön jonka kokoaikainen työsuhde on työnantajan toimesta muutettu osa-aikaiseksi jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta jolla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä. Myös sovitellun päivärahan hakemisen edellytyksenä on voimassa oleva työnhaku TE-toimistossa. 9.1 Sovittelujaksot Työttömyyspäivärahaa haetaan ja maksetaan joko 4 kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Jaksot ovat samat, kun haetaan soviteltua päivärahaa. Työalan palkanmaksujaksoista riippuu, kumpaa sovittelujaksoa käytetään. Esimerkiksi: jos palkka maksetaan kerran tai kahdesti kuukaudessa, haku-, maksu- ja sovittelujaksona käytetään kuukautta. Sovittelujakso ei voi olla koskaan pidempi kuin kuukausi. Sovittelujaksona kuukausi tarkoittaa joko kalenterikuukautta tai kuukautta (esimerkiksi kk:n 15.pvästä seuraavan kk:n 14.pvään). Neljän viikon jakso tarkoittaa 4 peräkkäistä kalenteriviikkoa. 9.2 Tarkastelujaksot Tarkastelujakso tarkoittaa työajan tarkastelujaksoa, joka on kalenteriviikko, kun henkilö on lomautettu lyhennetylle työviikolle tai työpäivälle kuukausi tai 4 peräkkäistä kalenteriviikkoa, kun työsuhde on osa-aikaistettu; henkilö siirretty osa-aikaiseen virkaan; henkilö tekee osa-aikatyötä tai enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä.

Työttömyysturvalaissa on säädetty työaikatarkastelujakso vastaamaan sovittelujaksoa lomautustilanteita ja periodityötä lukuun ottamatta. Tavoitteena on, että haku-, maksu-, työaikatarkastelu- ja sovittelujaksot olisivat mahdollisimman pitkälle samoja. Tällöin kassa ei joudu soviteltua päivärahaa maksaessaan tarkkailemaan edellytysten täyttymistä usean eri jakson pohjalta. 9.3 Rajoitukset Työaika saa tarkastelujaksolla olla enintään 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Työstä saatu palkka ja soviteltu päiväraha eivät yhteensä saa ylittää 90 %:a päivärahan perusteena olevasta palkasta. Yli 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta ei makseta päivärahaa. 9.4 Sovitellun päivärahan määrä Soviteltua päivärahaa maksetaan siten, että päiväraha ja 50 % saadusta tulosta voivat kuukaudessa tai 4 peräkkäisen kalenteriviikon aikana yhteensä nousta määrään, joka hakijan kokonaan työttömänä ollessa olisi voitu maksaa. Työstä saatu palkka ja soviteltu päiväraha voivat yhteensä olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta palkasta, kuitenkin vähintään määrä, joka olisi voitu peruspäivärahana maksaa. Osa-aikatyöstä saatu lomaraha ja lomakorvaus otetaan huomioon sovittelussa. 16 17 9.5 Näin päiväraha sovitellaan Täysi päiväraha 61,11 / päivä Päivärahahakemus ajalta 7.1. - 3.2.13 (= 4vko / 20 pv) Työsuhde ajalla 21.- 27.1.13 (= 5 pv), palkka 500,00 500,00 x 50 % = 250,00 250,00 / 20 = 12,50 61,11 12,50 = 48,61 20 x 48,61 = 972,20 Palkka + päiväraha = 1 472,20 10 ULKOMAILLA TYÖSKENTELY JA TYÖTTÖMYYSTURVA Siirryttäessä työskentelemään maasta toiseen pääsääntönä on, että noudatetaan työskentelymaan lakeja ja ollaan työskentelymaan työttömyysturvan piirissä. Ruotsissa ja Tanskassa työntekijän on syytä liittyä välittömästi kyseisen maan työttömyyskassan jäseneksi ja erottava suomalaisesta työttömyyskassasta. Muissa maissa kassajärjestelmää ei ole, mutta niissä yli 3 kk:n työskentely

katkaisee Suomen kassajäsenyyden. 10.1 Työskentely EU/ETA maassa Henkilön, joka on työskennellyt jossain EU/ETA-maassa yli vuoden ajan, täytyy olla työssä Suomessa vähintään 4 viikkoa ja vähintään 18 tuntia/kalenteriviikko, ennen kuin hänellä on oikeus ansiopäivärahaan Suomessa. Päiväraha määritellään tämän Suomessa tehdyn 4 viikon palkkatulon perusteella. Päiväraha määritellään EU/ETA-maassa tehdyn työn palkkatulon perusteella silloin, kun työ siellä on kestänyt alle vuoden. Neljän viikon työssäolojaksoa Suomessa ei tällöin tarvita. 10.2 Työskentely Pohjoismaissa Jos henkilö palaa Suomeen työskenneltyään Pohjoismaissa enintään 5 vuotta, hänellä on oikeus Suomen työttömyysturvaan ilman 4 viikon työssäoloehtoa. Edellytyksenä kuitenkin on, että hän on ennen lähtöään ollut työttömyyskassan jäsen ja on kuulunut työttömyysturvalainsäädännön piiriin. Päiväraha määritellään viimeisimmästä Suomessa tehdystä työstä. Jos henkilö palaa Pohjoismaista yli 5 vuoden kuluttua, häneltä vaaditaan jossakin Pohjoismaassa täytetyn työssäoloehdon lisäksi 4 viikon työssäolo Suomen työttömyyskassan jäsenyysaikana, ennen kuin hänelle syntyy päivärahaoikeus. 10.3 Työskentely sopimusmaiden ulkopuolella EU ja ETA-alueen tai muun sopimusmaan ulkopuolella ns. kolmannessa maassa, paikallisen työnantajan palveluksessa tehtyä työtä ei voida lukea työssäoloehtoon. Ulkomailla työskentelyyn vaikuttavista säännöksistä löytyy tarkempaa tietoa osoitteista www.kela.fi ja www.tyj.fi. 10.4 Työnhakijaksi EU/ETA maahan EU-sopimus mahdollistaa työskentelyn ja työnhaun EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä. Suomessa vähintään 4 viikkoa työttömänä ollut ja työttömyyspäivärahaan oikeutettu voi lähteä 3 kuukauden ajaksi suomalaisen työttömyyspäivärahan turvin hakemaan työtä toisesta EU/ETA maasta. Edellytys on, että työttömyyspäivärahaoikeutta on jäljellä. Lomautettuna ei voi lähteä työnhakuun edellä mainituin oikeuksin. Mikäli hakija ei palaa Suomeen 3 kuukauden kuluessa, edellytetään 4 viikon työssäoloa tai työvoimaviranomaisen osoittamaa koulutusta

ennen kuin pääsee uudelleen työttömyysturvan piiriin. Katkeamaton päivärahan maksu EU/ETA-maassa edellyttää, että on ilmoittautunut siellä paikalliseen työvoimatoimistoon työnhakijaksi 7 päivän kuluessa työnhaun alkamisesta ja toimittaa hakemukset suomalaiseen kassaa normaalisti ajallaan. 18 19 10.5 Ohjeet ja menettely Ohjeita voi tiedustella TE-toimiston euroneuvojilta. Työttömyyskassa antaa pyydettäessä U2-lomakkeen lähtöä varten. Hakijan on esitettävä kassalle pyyntö vähintään 2 viikkoa ennen lähtöä. Lomakkeeseen tarvitaan lähtöajankohta, syntymäpaikkakunta ja mahdolliset entiset nimet. Lomake esitetään kohdemaan työvoimatoimistossa. Oikeus lähteä ulkomaille työnhakuun työttömyyspäivärahan turvin on vain kerran työttömyysjakson aikana. Uusi työttömyysjakso katsotaan alkaneeksi, kun on ollut työssä vähintään 4 viikkoa. Työssäolojakson jälkeen on oltava jälleen työttömänä 4 viikkoa, ennen kuin voi päivärahaoikeuden säilyttäen lähteä ulkomaille työnhakuun. 11 YRITTÄJYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA Työttömyysturvalain mukaan yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka päätointaan varten on yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen. TE-toimistossa määritellään yritystoiminnan sivu- tai päätoimisuus. Sivutoimisella yrittäjällä on oikeus soviteltuun päivärahaan, kun yritystoiminta ei ole esteenä kokopäiväisen työn hakemiselle. Mikäli palkansaajakassan jäsen ryhtyy yrittäjäksi, hänellä on mahdollisuus 18 kuukauden aikana palata työnhakijaksi (jälkisuoja) ja takaisin ansiopäivärahalle. Edellytyksenä on, että yritystoiminta on lopetettu tai se on ollut todistettavasti keskeytyneenä vähintään 4 kuukautta. Mikäli 18 kuukauden jälkisuoja-aika ylittyy, työnhakijaksi tulevalta edellytetään uutta palkansaajan työssäoloehdon täyttämistä ansiopäivärahaoikeuden saamiseksi. 12 VUOROTTELUVAPAA Vuorotteluvapaa perustuu työnantajan kanssa tehtävään kirjalliseen sopimukseen, jolla työnantaja sitoutuu palkkaamaan vapaalle lähtijän tilalle TE-toimistossa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneen. 12.1. Ehdot

Vuorotteluvapaalle jäämisen ehtona on kokoaikainen (yli 75 % alan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta) työsuhde, joka kestää vähintään vuorotteluvapaan loppuun saakka yhteensä vähintään 10 vuoden työhistoria, josta enintään neljäsosa voi olla perhevapaa-, asevelvollisuus-, siviilipalvelus- tai näihin rinnastettavaa aikaa yhdenjaksoisesti vähintään 13kk, välittömästi ennen vapaan alkamista samaan työnantajaan kestänyt kokoaikainen palvelussuhde; tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 päivän palkaton poissaolo edellyttäen, että 13 kk:n sisällä löytyy 12 kk palkallista aikaa (sairaudesta johtuva palkaton poissaolo rinnastetaan työssäoloaikaan). kassan jäsenyyttä 34 viikkoa Jos henkilö haluaa lähteä uudelleen vuorotteluvapaalle, edellytetään uutta työhistoriaa, joka on 5 vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. 12.2 Kesto Vuorotteluvapaan tulee kestää vähintään 90 kalenteripäivää ja enintään 359 kalenteripäivää. Vapaan voi jaksottaa 1 3 osaan, jakson vähimmäispituus 90 kalenteripäivää. Jaksojen alkamis- ja päättymispäivämäärät on kirjattava vuorottelusopimukseen ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta. 12.3 Vuorottelukorvauksen hakeminen Työttömyyskassalle tulee toimittaa TE-toimistosta saatava vuorottelukorvaushakemus ja liittää siihen palkkatodistus sekä kopio vuorottelusopimuksesta. Palkkatodistuksesta tulee ilmetä vuorotteluvapaata välittömästi edeltäneiden täysien palkanmaksukausien palkka vähin-21 tään 52 viikon ajalta, enintään 1 vuodelta, lomaraha sekä palkattomat poissaolot. Työvoimapoliittinen lausunto tulee kassalle, kun vuorotteluvapaalle lähtijän tilalle palkatun työttömän työnhakijan työsopimus on esitetty TE-toimistossa. 12.4 Korvauksen määrä Vuorotteluvapaan ajalta maksettava korvaus on 70 % siitä ansiopäivärahasta, jonka jäsen saisi työttömäksi jäädessään ilman lapsikorotuksia. Kun hakijalla on työhistoriaa yhteensä vähintään 25 vuotta, korvaustaso on 80 %. 12.5 Esimerkki vuorottelukorvauksen määrittelystä

Vuorotteluvapaan alkamispäivä 11.3.13 Kuukausipalkkaisen työntekijän viimeisin täysi palkanmaksukausi on ollut 1. 28.2.13. Palkkatulo ajalta 1.3.12 28.2.13 (=261 päivää) on ollut 19 500,00 sisältäen lomarahaa 1 500,00. 19 500,00 1 500,00 = 18 000,00 18 000,00 x 3,89 % = 700,20 18 000,00 700,20 = 17 299,80 17 299,80 / 261 = 66,29 66,29 32,46 = 33,83 33,83 x 45 % = 15,23 15,23 + 32,46 = 47,69 70 % x 47,69 = 33,39 (työhistoriaa 10 vuotta) 80 % x 47,69 = 38,16 (työhistoriaa 25 vuotta) Päivärahan perusteena oleva palkka saadaan, kun päiväpalkka kerrotaan 21,5:llä (= keskimääräinen arkipäivien määrä/kk). Eli: 66,29 x 21,5 = 1 425,24. 13 VEROTUS Kassa saa vuosittain pääsääntöisesti jäsentensä palkkaa varten tarkoitetut ennakonpidätystiedot suoraan verohallinnolta. Ansiopäivärahasta ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan korotettuna 2 prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 prosentin suuruisena. Jos ansiopäiväraha maksetaan korotettuna, korotetaan palkkaa varten määrättyjä pidätysprosentteja edellisestä poiketen 4 prosenttiyksiköllä. Myös muutosturvan ansio-osasta ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan korotettuna 4 prosenttiyksiköllä. Vuorottelukorvausta maksettaessa pidätysprosentit ovat 3 prosenttiyksikköä pienemmät kuin palkkatuloa varten määrätyt. Jos hakijalla on portaikkoverokortti, ei ennakonpidätysprosentteja koroteta 2 tai 4 prosenttiyksiköllä, vaan ennakonpidätys toimitetaan vähintään 20 prosentin suuruisena. Verotoimiston antaman sosiaalietuuden muutosverokortin pidätysprosentteja ei koroteta. Näitä prosenttitietoja kassa ei saa suoraan verohallinnosta, vaan hakijan on itse toimitettava muutosverokortti alkuperäisenä kassalle. 14 MUUTOKSENHAKU

Kassa antaa kirjallisen päätöksen etuuden myöntämisestä, epäämisestä ja takaisinperintää koskevasta asiasta. Jos hakija on päätökseen tyytymätön, hänellä on oikeus valittaa siitä. Valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun on saanut kassan päätöksen. Valitus osoitetaan työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle, mutta toimitetaan työttömyyskassalle. 22 23 Jos hakija on tyytymätön työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan antamaan päätökseen, hän voi hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella 30 päivän kuluessa päätöksen saamisesta. Valitus osoitetaan vakuutusoikeudelle, mutta toimitetaan työttömyyskassalle. Työvoimaviranomaisen antamaan työvoimapoliittiseen lausuntoon ei voi hakea erikseen muutosta. 15 VÄÄRINKÄYTÖKSET Kassan maksamat etuudet perustuvat jäsenen antamiin tietoihin. Väärien ja harhaanjohtavien tietojen antaminen on rangaistava teko. Väärin perustein liikaa maksetut etuudet peritään takaisin ja vilpillisessä tapauksessa voi seurauksena olla erottaminen kassan jäsenyydestä ja vilpillisen menettelyn saattaminen poliisitutkintaan. 16 TYÖTTÖMYYSKASSA

Postiosoite Jytyn työttömyyskassa Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki Palvelunumero 020 690 069 Puhelinpalveluaikamme on arkipäivisin klo 9.00 15.00 (ajalla 1.6. - 31.8. ma, ke, pe klo 9.00-11.00 ja ti, to klo 9.00 14.00) lukuun ottamatta toimihenkilöidemme yhteisiä koulutus- ja palaveriaikoja. Toimisto 020 690 871 Telekopio 020 789 3872 Sähköposti tkassa@tk.jytyliitto.fi Nettikassa Nettikassa on osoitteessa www.jytyliitto.fi/työttömyyskassa toimiva sähköinen asiointijärjestelmä. Palvelun kautta jäsen saa tietoa omista työttömyyskassa-asioistaan 24 tuntia vuorokaudessa. Nettikassassa voi täyttää ja lähettää sähköisiä hakemuksia tai tulostaa niitä postitettavaksi sekä lähettää viestejä etuuskäsittelijälle. Lisäksi palvelun kautta on mahdollista tarkastella ja muuttaa omia yhteystietojaan, laskea päivärahan suuruus eri tilanteissa, tarkastella päätöksiä, TE-toimistojen lausuntoja sekä maksuhistorioita. Sulku Jäsenellä on oikeus estää omien tietojensa antaminen puhelimitse. Sulun voimaan saattamisesta on ilmoitettava kassalle. Sulku koskee kaikkea henkilötunnuksella puhelimessa annettavaa tiedotusta myös jäsenelle itselleen. Arvot ANSIOPÄIVÄRAHAN SUURUUS 1.1.2013 alkaen 3,89 % 70 %

Peruspäiväraha 32,46 21,5 80 % 3408,30 asti 45 % ja tämän ylimenevästä osasta 20 % 45 % 57,5 % (korkeintaan 90 % päiväpalkasta) 90 % 65 % Korotettu ansio-osa 20 % 35,00 % 3408,30 asti 57,5 % ja tämän ylimenevästä osasta 35 % 32,46 37,50 % Muutosturvan ansio-osalla maksettu ansio-päiväraha 3408,30 asti 65% ja tämän ylimenevästä osasta 37,5 % Lapsikorotus/päivä/ 1 lapsi 5,24-2 lasta 7,69-3 tai enemmän 9,92 Ansiopäiväraha vähintään 32,46 Korotettu ansiopäiväraha vähintään (32,46 + 4,75 ) 37,21 Palkka/kk Palkka -3,89 % Päiväpalkka Ansiopäiväraha Korotettuna maksettu ansiopäiväraha Muutosturvan ansio-osalla maksettu ansiopäiväraha Vuorottelukorvaus (70 %) Vuorottelukorvaus (80 %) 705,00 677,58 31,52 32,46 37,21 37,21 22,72 25,97 720,00 691,99 32,19 32,46 37,21 37,21 22,72 25,97 740,00 711,21 33,08 32,46 37,21 37,21 22,72 25,97 760,00 730,44 33,97 32,46 37,21 37,21 22,72 25,97 780,00 749,66 34,87 32,46 37,21 37,21 22,72 25,97 800,00 768,88 35,76 32,46 37,21 37,21 22,72 25,97 820,00 788,10 36,66 32,99 37,21 37,21 23,09 26,39 840,00 807,32 37,55 33,79 37,21 37,21 23,65 27,03 860,00 826,55 38,44 34,60 37,21 37,21 24,22 27,68 880,00 845,77 39,34 35,40 37,21 37,21 24,78 28,32 900,00 864,99 40,23 35,96 37,21 37,51 25,17 28,77 920,00 884,21 41,13 36,36 37,44 38,09 25,45 29,09 940,00 903,43 42,02 36,76 37,96 38,67 25,73 29,41 960,00 922,66 42,91 37,16 38,47 39,26 26,02 29,73 980,00 941,88 43,81 37,57 38,99 39,84 26,30 30,05 1 000,00 961,10 44,70 37,97 39,50 40,42 26,58 30,38 1 020,00 980,32 45,60 38,37 40,01 41,00 26,86 30,70 1 040,00 999,54 46,49 38,77 40,53 41,58 27,14 31,02 1 060,00 1 018,77 47,38 39,18 41,04 42,16 27,42 31,34 1 080,00 1 037,99 48,28 39,58 41,56 42,74 27,70 31,66 1 100,00 1 057,21 49,17 39,98 42,07 43,32 27,99 31,98 1 120,00 1 076,43 50,07 40,38 42,58 43,90 28,27 32,31 1 140,00 1 095,65 50,96 40,79 43,10 44,49 28,55 32,63 1 160,00 1 114,88 51,85 41,19 43,61 45,07 28,83 32,95 1 180,00 1 134,10 52,75 41,59 44,13 45,65 29,11 33,27 1 200,00 1 153,32 53,64 41,99 44,64 46,23 29,39 33,59 1 220,00 1 172,54 54,54 42,39 45,15 46,81 29,68 33,92 1 240,00 1 191,76 55,43 42,80 45,67 47,39 29,96 34,24 1 260,00 1 210,99 56,32 43,20 46,18 47,97 30,24 34,56 1 280,00 1 230,21 57,22 43,60 46,70 48,55 30,52 34,88 1 300,00 1 249,43 58,11 44,00 47,21 49,13 30,80 35,20 1 320,00 1 268,65 59,01 44,41 47,72 49,72 31,08 35,52 1 340,00 1 287,87 59,90 44,81 48,24 50,30 31,37 35,85 1 360,00 1 307,10 60,80 45,21 48,75 50,88 31,65 36,17 Palkka/kk Palkka -3,89 % Päiväpalkka Ansiopäiväraha Korotettuna maksettu ansiopäiväraha Muutosturvan ansio-osalla maksettu ansiopäiväraha Vuorottelukorvaus (70 %) Vuorottelukorvaus (80 %)