SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1996 N:o 1269 1277 SISÄLLYS N:o Sivu 1269 Laki Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta... 3697 1270 Laki ulkoilulain 2 :n muuttamisesta... 3700 1271 Asetus kuntien valtionosuudesta... 3701 1272 Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen muuttamisesta... 3704 1273 Asetus lukioasetuksen 39 :n kumoamisesta... 3708 1274 Asetus vieraskielisistä yksityisistä kouluista annetun asetuksen 13 a :n kumoamisesta... 3709 1275 Asetus valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun asetuksen 8 :n muuttamisesta... 3710 1276 Asetus valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun asetuksen muuttamisesta... 3711 1277 Asetus eräisiin opetustointa koskeviin asetuksiin sisältyvien oppilaan kotikunnan maksuosuutta koskevien säännösten kumoamisesta... 3712 N:o 1269 Laki Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteisten asioiden käsittelyä ja hoitamista varten on Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV). Mainittuja kuntia kutsutaan tässä laissa jäsenkunniksi ja niiden muodostamaa aluetta pääkaupunkiseuduksi. Yhteistyövaltuuskunnan kotipaikka on Helsinki. 2 Tehtävät Yhteistyövaltuuskunnan tehtävänä on: 1) hoitaa jäsenkuntien jätehuolto ja siihen liittyvä toiminta; 2) järjestää seudullinen joukkoliikenne ja hankkia seudulliset liikennepalvelut sekä hoitaa muutoinkin joukkoliikennettä koskeva jäsenkuntien yhteistyö; 3) laatia pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskevia suunnitelmia ja edistää niiden täytäntöönpanoa; 4) hyväksyä pääkaupunkiseudulla noudatettava joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmä ja seudullisen liikenteen taksat; 5) huolehtia jäsenkuntien ilmansuojelun seuranta-, tutkimus- ja suunnittelu- sekä koulutus- ja valistustehtävistä; sekä 6) huolehtia pääkaupunkiseudun aluetta ja jäsenkuntien yhteisten asioiden hoitamista palvelevasta selvitys-, tutkimus-, suunnitteluja valmistelutyöstä sekä antaa lausuntoja yhteistyötä koskevista asioista. 3 Tehtävien siirtäminen yhteistyövaltuuskunnalle Jäsenkunnat voivat yhdessä antaa yhteistyövaltuuskunnan hoidettavaksi muunkin, 2 :ssä mainittuihin rinnastettavan tehtävän. HE 223/1996 HaVM 26/1996 EV 240/1996 173 1996 460301A
3698 N:o 1269 Yhteistyövaltuuskunta voi sopimuksen perusteella ottaa hoitaakseen yhdelle tai useammalle jäsenkunnalle kuuluvan 2 :ssä tarkoitetun ja niihin rinnastettavan tehtävän. Yhteistyövaltuuskunta voi 1 :n estämättä sopimuksen perusteella ottaa hoidettavakseen muulle kunnalle tai kuntayhtymälle kuuluvan 2 :n mukaiseen toimialaansa liittyvän tehtävän. Kunnalle tai sen viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän siirtämisestä yhteistyövaltuuskunnalle on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalain (365/95) 76 :n 3 momentissa säädetään. 4 Oikeustoimikelpoisuus Yhteistyövaltuuskunta voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. 5 Seutukokous Päätösvaltaa yhteistyövaltuuskunnan asioissa käyttää seutukokous. Seutukokouksessa on Helsingillä 11, Espoolla ja Vantaalla kummallakin viisi sekä Kauniaisilla yksi kunnan valitsema edustaja. Seutukokousedustajan esteellisyydestä ja seutukokouksen julkisuudesta on voimassa, mitä valtuutetun esteellisyydestä ja kunnanvaltuuston kokouksen julkisuudesta säädetään kuntalain 52 :n 1 momentissa ja 57 :n 1 momentissa. Seutukokouksen tehtävänä on: 1) hyväksyä talousarvio ja taloussuunnitelma; 2) hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta; 3) valita jäsenet yhteistyövaltuuskunnan toimielimiin, ja ellei laissa toisin säädetä; 4) valita tilintarkastaja; 5) hyväksyä johtosäännöt; sekä 6) päättää muista tämän lain mukaan seutukokoukselle kuuluvista tehtävistä. 6 Muu hallinto Yhteistyövaltuuskunnan hallinnon järjestämisestä, hallituksesta ja muista toimielimistä sekä luottamushenkilöistä on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalain 14 :ssä, 16 :n 1 momentissa, 17 :ssä, 18 :n 2 5 momentissa, 19 :n 1 momentissa, 20 25, 32, 33 ja 37 43 :ssä, 57 :ssä, 81 :n 4 momentissa, 82 :n 1 ja 2 momentissa ja 85 :ssä säädetään. Yhteistyövaltuuskunnassa on yhteistyöjohtaja, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalaissa säädetään kunnanjohtajasta. Yhteistyövaltuuskunnan muusta henkilöstöstä on voimassa, mitä kuntien viranhaltijoista ja työntekijöistä säädetään. 7 Kulujen jakaminen jäsenkuntien kesken Jäsenkunnat maksavat yhteistyövaltuuskunnan eri tehtävistä aiheutuvat kulut, siltä osin kuin tehtävän hoidosta perittävät maksut ja muut tuotot eivät riitä kattamaan kuluja, palvelujen käytön mukaisesti. Niistä kuluista, joihin 1 momentissa olevaa perustetta ei voida soveltaa, Helsingin kaupunki suorittaa puolet ja muut jäsenkunnat yhteensä toisen puolen asianomaisen vuoden tammikuun 1 päivän mukaisen kuntien asukkaiden lukumäärän suhteessa, kukin kuitenkin vähintään kolme prosenttia. 8 Sopimukseen perustuvien kulujen jakaminen ja ennakot maksuosuuksista Yhteistyövaltuuskunnan tehtävistä aiheutuvien kulujen jakamisesta jäsenkunnat voivat yhdessä päättää toisin kuin 7 :ssä säädetään. Jäsenkunnilta voidaan periä ennakkoja niiden osuuksista 7 :ssä mainittuihin kuluihin seutukokouksen päättämien perusteiden mukaan. Korvaus niistä tehtävistä, jotka yhteistyövaltuuskunta hoitaa sopimuksen perusteella, määritellään sopimuksessa, jonka perusteet yhteistyövaltuuskunnan hallitus hyväksyy. 9 Osuudet varoihin ja velkoihin Jäsenkuntien osuudet yhteistyövaltuuskunnan varoihin ja velkoihin määräytyvät 7 :n 2 momentissa tarkoitettujen viideltä edelliseltä vuodelta laskettujen suhteiden mukaan.
N:o 1269 3699 10 Viittaussäännös Yhteistyövaltuuskunnasta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalain 27 29, 44 52, 58 62, 64 65 ja 67 75 :ssä ja 11 luvussa sekä muussa laissa kuntayhtymästä säädetään. 11 Tilapäinen toimikunta Kuntalain 22 :ssä tarkoitetun tilapäisen valiokunnan asemesta seutukokous asettaa tilapäisen toimikunnan. Kelpoisuudesta toimikunnan jäseneksi on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalain 72 :n 3 momentissa säädetään. 12 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Tällä lailla kumotaan Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta 15 päivänä maaliskuuta 1985 annettu laki (253/85) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 13 Siirtymäsäännös Yhteistyövaltuuskunnassa tämän lain voimaan tullessa voimassa olevaa johtosääntöä ja muita sääntöjä noudatetaan, kunnes tämän lain nojalla toisin päätetään. Jos johtosäännön tai muun säännön määräys on ristiriidassa tämän lain kanssa, noudatetaan tätä lakia. Ennen tämän lain voimaantuloa valitun luottamushenkilön kelpoisuudesta ja ennen tämän lain voimaantuloa asetetuista toimielimistä on voimassa, mitä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta annetussa laissa säädetään tai sen nojalla määrätään. Ministeri Jan-Erik Enestam
3700 N:o 1270 Laki ulkoilulain 2 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä heinäkuuta 1973 annetun ulkoilulain (606/73) 2 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä maaliskuuta 1985 annetussa laissa (255/85), seuraavasti: 2 Ulkoilureitin pitäminen, johon kuuluu reitin tekeminen ja kunnossapito, on kunnan asiana. Kunta voi uskoa tehtävän sopivaksi katsotulle yhteisölle. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Ministeri Jan-Erik Enestam HE 223/1996 HaVM 26/1996 EV 240/1996
3701 N:o 1271 Asetus kuntien valtionosuudesta Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun kuntien valtionosuuslain (1147/1996) nojalla: 1 Kuntien valtionosuuslain 4 :n 2 momentissa tarkoitettuna kunnan ansiotason muutoksena pidetään Tilastokeskuksen julseman kunnan palkansaajien ansiotasoinkaideksin muutosta. Palkkasidonnaisina maksuina pidetään kuntien maksamiin palkkoihin liittyviä kuntien työnantajina suorittamia kansaneläke-, sairausvakuutus-, työttömyysvakuutus- ja eläkemaksuja. Yleisen hintatason muutoksen mittaaminen perustuu Tilastokeskuksen julkaisemaan kuluttajahintaindeksin muutokseen. 2 Määrättäessä kunnan verotulojen perusteella tehtäviä valtionosuuksien tasauksia otetaan kuntien valtionosuuslain 7 :n mukaisina laskennallisina verotuloina huomioon verot siltä verovuodelta, jonka maksuunpanotiedot ovat käytettävissä varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 1 päivään mennessä ja ne Verohallituksen tilastoimat kiinteistöjen verotusarvot, jotka ovat saman verovuoden kiinteistöveron perusteena. Laskelmassa ei oteta huomioon Ahvenanmaan maakunnan kuntia. Kunnan laskennallisen kunnallisveron ja yhteisövero-osuuden määrä saadaan kertomalla kunnan laskennallinen veroäyrimäärä kuntien veroäyrimäärillä painotetulla keskimääräisellä kunnan tuloveroprosentilla. Laskennallinen veroäyrimäärä on maksuun pannun kunnallisveron ja yhteisövero-osuuden yhteismäärä jaettuna kunnan tuloveroprosentilla. Kunnan laskennallinen kiinteistövero saadaan kertomalla kunnan kiinteistöverolain (654/92) 11 14 :ssä tarkoitettujen kiinteistölajeittaisten verotusarvojen yhteismäärät kaikkien kuntien kiinteistölajeittaisilla verotusarvoilla painotetuilla keskimääräisillä kiinteistöveroprosenteilla. Laskennallista verotuloa laskettaessa asukaslukuna käytetään sen vuoden asukaslukua, jonka tuloihin kunnallisvero ja yhteisövero perustuvat. 3 Kuntien valtionosuuslain 10 :ssä tarkoitettu syrjäisyysluku muodostuu kahden väestöpohjaindeksin summasta, joiden kummankin minimiarvo on 0. Ensimmäinen väestöpohjaindeksi (paikallinen väestöpohja) mittaa väestön määrää 25 kilometrin etäisyydellä ja toinen 50 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta (seudullinen väestöpohja). Kunnan paikallinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 15 000:sta enintään 25 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 15 000:lla. Seudullinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 60 000:sta enintään 50 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 60 000:lla. Indeksit lasketaan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistettavasta ti-
3702 N:o 1271 lastosta, joka koskee väestön jakautumista neliökilometrin kokoisille alueille. Syrjäisyyslisään oikeutetut kunnat vuoden 1995 tilaston perusteella ovat seuraavat: Syrjäisyysluku Kunta Enontekiö... 1,94 Utsjoki... 1,93 Savukoski... 1,83 Muonio... 1,75 Kolari... 1,67 Pelkosenniemi... 1,61 Kittilä... 1,61 Salla... 1,61 Ranua... 1,56 Puolanka... 1,53 Inari... 1,53 Pello... 1,52 Taivalkoski... 1,50 Ylitornio... 1,49 Posio... 1,39 Vaala... 1,33 Houtskari... 1,31 Sodankylä... 1,26 Pudasjärvi... 1,26 Hyrynsalmi... 1,23 Pyhäntä... 1,23 Kestilä... 1,18 Ilomantsi... 1,11 Suomussalmi... 1,11 Kinnula... 1,07 Kuhmo... 1,07 Värtsilä... 1,05 Kemijärvi... 1,04 Pulkkila... 0,99 Rautavaara... 0,96 Kivijärvi... 0,96 Uukuniemi... 0,91 Piippola... 0,90 Pihtipudas... 0,89 Hailuoto... 0,83 Korppoo... 0,80 Vuolijoki... 0,80 Viitasaari... 0,79 Valtimo... 0,79 Perho... 0,78 Keitele... 0,77 Juuka... 0,77 Karstula... 0,72 Puumala... 0,71 Kannonkoski... 0,69 Syrjäisyysluku Kunta Iniö... 0,69 Vesanto... 0,69 Pyhäjärvi... 0,68 Halsua... 0,68 Lestijärvi... 0,66 Reisjärvi... 0,64 Nurmes... 0,64 Kuusamo... 0,63 Rantsila... 0,63 Savonranta... 0,61 Tervola... 0,61 Kesälahti... 0,59 Kuivaniemi... 0,58 Kyyjärvi... 0,58 Kärsämäki... 0,57 Heinävesi... 0,56 Tuupovaara... 0,56 Kustavi... 0,55 Kuhmoinen... 0,52 Sulkava... 0,51 Haukivuori... 0,50 Virolahti... 0,50 Merikarvia... 0,50 Lieksa... 0,50 4 Kuntien valtionosuuslain 11 :n mukaisen taajamaväestön määrä ja määrittely perustuu Tilastokeskuksen julkaisemaan tilastoon, joka tarkistetaan viiden vuoden välein. Taajamalisään oikeutetut kunnat vuoden 1996 tilaston perusteella ovat seuraavat: Kunta Väkiluku Taajamaväestö Espoo... 191247 187499 Helsinki... 525031 512686 Vantaa... 166480 162946 Hämeenlinna... 44891 43532 Joensuu... 50431 49224 Jyväskylä... 74072 73096 Kotka... 55903 53712 Kuopio... 84733 78100 Lahti... 95119 93110 Lappeenranta... 56663 50329 Oulu... 109094 106983 Pori... 76627 72121 Tampere... 182742 175335 Turku... 164744 158529 Vaasa... 55502 54067
N:o 1271 3703 5 Kuntien valtionosuuslain 6 :n mukaisesta kustannustenjaon kehityksestä neuvottelevat sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetusministeriö kukin erikseen kuntien keskusjärjestön kanssa. Näiden ministeriöiden ja valtiovarainministeriön edustajilla on oikeus olla läsnä myös muissa kuin oman hallinnonalansa neuvotteluissa. Neuvottelujen tulosten yhteensovittamiseksi järjestetään tarvittaessa sisäasiainministeriön johdolla yhteisneuvottelu 1 momentissa mainittujen osapuolten kesken. Tähän neuvotteluun kutsutaan myös valtiovarainministeriön edustaja. 6 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Ministeri Jan-Erik Enestam
3704 N:o 1272 Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen muuttamisesta Opetusministerin esittelystä kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 28 päivänä elokuuta 1992 annetun asetuksen (820/1992) 3 a :n 4 ja 8 momentti sekä 4, 5, 10 ja 10 b, sellaisina kuin niistä ovat 3 a :n 4 ja 8 momentti sekä 5 asetuksessa 812/1993, 4 osaksi viimeksi mainitussa asetuksessa sekä 10 b asetuksessa 262/1995, muutetaan 1 3 ja 3 b, 6 :n 1 ja 2 momentti, 7 ja 8 sekä 9 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 asetuksessa 1226/1995, 3 b asetuksessa 353/1996, 6 :n 1 momentti asetuksessa 1461/1994 ja 2 momentti mainitussa asetuksessa 262/1995, 7 osaksi asetuksessa 627/1994 ja 8 osaksi mainituissa asetuksissa 812/1993 ja 262/1995, sekä lisätään asetukseen uusi 1 a seuraavasti: 1 Peruskoulun yksikköhinnan laskeminen Peruskoulun yksikköhinta lasketaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 12 :n 1 momentissa tarkoitettuna vuonna 1 a ja 2 :ssä säädetyllä tavalla laskettavien markkamäärien painotettuna keskiarvona siten, että 1 a :ssä tarkoitetun kunnan asukastiheyden mukaan laskettavan markkamäärän vaikutus on 60 prosenttia ja 2 :ssä tarkoitetun peruskoulun tunnusluvun mukaan laskettavan markkamäärän vaikutus on 40 prosenttia. Näin laskettuun markkamäärään lisätään peruskoululain 32 :n 3 momentissa tarkoitettua opetusta saavien oppilaiden osalta markkamäärä, joka saadaan, kun opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 10 :n nojalla vahvistettu peruskoulun yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä kerrotaan kahdella. Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden osalta mainittu lisäys on kuitenkin peruskoulun yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä kerrottuna luvulla 3.5. Tässä pykälässä sekä 1 a ja 2 :ssä säädettyjä yksikköhintojen porrastusperusteita vastaavat markkamäärät otetaan huomioon kaikkien kuntien yksikköhintoja laskettaessa. Kuntayhtymän ja yksityisen ylläpitämän peruskouluopetusta vastaavaa opetusta antavan koulun sekä peruskoululain 83 :ssä tarkoitetun peruskoulua vastaavaksi järjestetyn yksityisen koulun yksikköhinta lasketaan samalla tavalla kuin kunnan yksikköhinta. Yksikköhintaa laskettaessa asukastiheys ja saaristoisuus määräytyvät koulun sijaintikunnan mukaan. 1a Kunnan asukastiheyden mukaan laskettava markkamäärä Edellä 1 :ssä tarkoitettua peruskoulun yksikköhinnan laskemisessa käytettävää kun-
N:o 1272 3705 nan asukastiheyteen perustuvaa markkamäärää laskettaessa kunkin kunnan asukastiheyttä verrataan asianomaiselle kunnalle peruskoulusta oppilasta kohden aiheutuneisiin kustannuksiin. Näin saaduista tiedoista lasketaan regressioanalyysillä kuntien asukastiheyksien ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten keskimääräistä valtakunnallista lineaarista riippuvuutta kuvaavat funktiot erikseen kunnille, joiden asukastiheys on enintään 2, yli 2 mutta enintään 5, yli 5 mutta enintään 10 ja yli 10 mutta enintään 30 asukasta maaneliökilometriä kohden. Asukastiheyden mukaan laskettava markkamäärä määrätään kunnan asukastiheyden perusteella funktiosta, joka saadaan, kun edellä mainittujen ryhmien rajakohdissa olevien markkamäärien keskiarvoja kuvaavat pisteet yhdistetään toisiinsa suorilla ja viimeinen suora pisteeseen, joka kuvaa oppilasmäärillä painotettujen oppilaskohtaisten kustannusten keskiarvoa kunnissa, joiden asukastiheys on yli 30 asukasta maaneliökilometriä kohden. Kunnan yksikköhintaa määrättäessä asukastiheytenä käytetään kunnan asukastiheyttä varainhoitovuotta edeltävän vuoden alussa. Kaksikielisen kunnan asukastiheys lasketaan erikseen suomenkielisten asukkaiden ja erikseen ruotsinkielisten asukkaiden määrän mukaan laskettujen asukastiheyksien painotettuna keskiarvona. 2 Peruskoulun tunnusluvun mukaan laskettava markkamäärä Edellä 1 :ssä tarkoitettuun peruskoulun yksikköhinnan laskemisessa käytettävää tunnuslukuun perustuvaa markkamäärää laskettaessa kunkin kunnan tämän pykälän mukaan määräytyvää oppilasta kohden laskettua tunnuslukua verrataan asianomaiselle kunnalle peruskoulusta oppilasta kohden aiheutuneisiin kustannuksiin. Näin saaduista tiedoista lasketaan regressioanalyysillä kuntien oppilasta kohden laskettujen tunnuslukujen ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten keskimääräistä valtakunnallista lineaarista riippuvuutta kuvaava funktio, josta ylläpitäjittäin oppilasta kohden lasketun tunnusluvun perusteella määrätään tässä pykälässä tarkoitettu markkamäärä. Tunnusluku lasketaan 3 5 momentissa säädetyllä tavalla oppilasta kohti määräytyvien lukujen keskiarvona. Oppilaskohtainen luku on 100. Kunnassa, jossa ei ole yläasteen koulua, luku on kuitenkin 80. Edellä 3 momentissa tarkoitettua oppilaskohtaista lukua korotetaan: 1) alle 80 oppilaan ala-asteen koulua käyvän oppilaan osalta luvulla, joka saadaan, kun luvun 80 ja koulun oppilasmäärän erotus kerrotaan luvulla 1,2; 2) kunnan ainoaa samankielistä alle 180 oppilaan yläasteen koulua käyvän oppilaan osalta luvulla, joka saadaan, kun luvun 180 ja koulun oppilasmäärän erotus kerrotaan luvulla 0,6, kuitenkin enintään luvulla 60; sekä 3) peruskoululain 36 a :ssä tarkoitettua erityisopetusta saavan oppilaan osalta luvulla 106. Edellä 4 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen oppilaiden osalta ei oteta huomioon mainitun momentin 1 ja 2 kohdassa mainittuja korotuksia. Tämän pykälän mukaan laskettua markkamäärää korotetaan niissä kunnissa, joiden asukastiheys maaneliökilometriä kohden varainhoitovuotta edeltävän vuoden alussa on alle 5, kunnan asukastiheydestä riippuvalla kertoimella, joka kuvaa oppilasta kohden laskettavan markkamäärän ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten välistä keskimääräistä eroa näissä kunnissa. Kunnan yksikköhintaa määrättäessä tunnusluku lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän oppilasmäärätietojen mukaan. Tunnuslukua laskettaessa ei oteta huomioon peruskoulua korvaavan koulun oppilaita. 3 Lukion yksikköhinnan laskeminen Lukion yksikköhinta lasketaan siten, että 2 4 momentin mukaan laskettu ylläpitäjän lukioiden oppilasmäärää kuvaava tunnusluku kerrotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 10 :n nojalla vahvistetulla lukion yksikköhintojen keskimääräisellä markkamäärällä, ja näin laskettu markkamäärä jaetaan luvulla 100. Kunnan tunnusluku on 100. Kunnassa, 2 460301A/173
3706 N:o 1272 jonka lukioiden oppilasmäärä on alle 200, kunnan tunnuslukua korotetaan luvulla 0,4 jokaista oppilasta kohti, jolla oppilasmäärä alittaa 200, ja lisäksi luvulla 2,1 jokaista oppilasta kohden, jolla oppilasmäärä alittaa 60. Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Kunnassa, joka järjestää lukiokoulutusta sekä suomen että ruotsin kielellä, tunnusluku lasketaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä koulutusta varten. Kunnan tunnusluku on kieliryhmittäin laskettujen tunnuslukujen oppilasmäärillä painotettu keskiarvo. Yksityisen lukion tunnuslukuna käytetään sijaintikunnan lukion tunnuslukua. Jos kunnassa ei ole samankielistä kunnan lukiota, yksityisen lukion tunnusluku lasketaan 2 momentin mukaisesti. Edellä 2 momentissa säädettyjä porrastusperusteita vastaavat markkamäärät otetaan huomioon kaikkien lukioiden yksikköhintoja laskettaessa. Lukion yksikköhintaa määrättäessä tunnusluku lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän oppilasmäärätietojen mukaan. 3b Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat Ammattikorkeakoulujen tutkintokohtaiset yksikköhinnat ovat korkeammat kuin yksikköhinnat muussa samaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa seuraavasti: 1) maa- ja metsätalouden ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa metsätalouden, metsätalouden ja puutekniikan sekä metsäja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelmissa 20 prosenttia; 2) liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa sihteerityön ja kielten koulutusohjelmassa 20 prosenttia; 3) matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa hotelli-, ravintola- ja matkailualan liikkeenjohdon koulutusohjelmassa 30 prosenttia; 4) liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa 50 prosenttia; sekä 5) koulutuksessa, joka opiskelijan vamman tai siihen rinnastettavan syyn takia edellyttää erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluita, 50 prosenttia. Edellä 1 momentissa säädettyjä porrastuksia vastaavat kustannukset otetaan huomioon kaikkia ammattikorkeakoulujen yksikköhintoja laskettaessa. 6 Oppilasmäärien laskeminen Peruskoulun käyttökustannusten valtionosuus lasketaan ja tarkistetaan kahden laskemista tai tarkistamista edeltävän syyskuun 20 päivän oppilasmäärien keskiarvon perusteella. Keskiarvoon lisätään peruskoululain 4 :n 4 momentissa tarkoitettua peruskouluopetukseen valmistavaa opetusta saaneet, jos opetus on päättynyt ennen mainittua toimenpidettä edeltävää syyskuun 20 päivää. Lukion, aikuislukion, ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun käyttökustannusten rahoitus lasketaan ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän oppilas- ja opiskelijamäärien keskiarvon perusteella. Aikuislukion ja lukion aikuislinjan oppilasmääriin lasketaan peruskoulun tai lukion koko oppimäärää opiskelevat oppilaat. Ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammatillisessa erityisoppilaitoksessa oppilasmääriin lasketaan ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoa suorittavat sekä talouskoulussa opiskelevat oppilaat. Ammattikorkeakoulussa opiskelijamääriin lasketaan ammattikorkeakoulututkintoa ja ammatillisia erikoistumisopintoja suorittavat opiskelijat. Yksityisoppilaita ja maksullisena palvelutoimintana järjestettävään koulutukseen osallistuvia oppilaita ja opiskelijoita ei oteta lukuun oppilas- ja opiskelijamääriä laskettaessa. 7 Oppilasmäärien laskentapäivän soveltaminen eräissä tapauksissa Oppilaitosta perustettaessa sovelletaan perustamisajankohtaa seuraavan laskentapäivän mukaista oppilas- ja opiskelijamäärää sen kuukauden alusta, josta lukien oppilaitos on perustettu. Oppilaitosta lakkautettaessa sovelletaan lakkautusajankohtaa edeltävän laskentapäivän mukaista oppilas- ja opiskelijamäärää oppilaitoksen lakkauttamista edel-
N:o 1272 3707 tävän kuukauden loppuun. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin tapauksia, joissa oppilaitoksen koulutustehtävä muuttuu olennaisesti. 8 Oppilasmäärien ilmoittaminen Oppilaitoksen ylläpitäjän tulee ilmoittaa oppilas- ja opiskelijamäärät valtionapuviranomaiselle kymmenen päivän kuluessa 6 :ssä säädetyistä oppilas- ja opiskelijamäärien laskentapäivistä. Peruskoulun, lukion, aikuislukion, ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen erityisoppilaitoksen oppilaat ilmoitetaan oppilaitosmuodoittain. Ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen erityisoppilaitoksen oppilaat ilmoitetaan myös koulutusaloittain. Ammattikorkeakoulun osalta ilmoitetaan erikseen kutakin tutkintoa ja ammatillisia erikoistumisopintoja suorittavien opiskelijoiden määrät. Rahoitus voidaan jättää myöntämättä niiden oppilaiden ja opiskelijoiden osalta, joita ei ole ilmoitettu valtionapuviranomaiselle 1 momentissa säädetyssä määräajassa. Musiikkioppilaitoksen ylläpitäjän tulee ilmoittaa ammatillista peruskoulutusta saavien oppilaiden määrät valtionapuviranomaiselle tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän tilanteen mukaan kymmenen päivän kuluessa mainituista päivistä. 9 Asutusrakenneryhmitys Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 15 :n ja 23 :n 2 momentin mukaisia yksikköhintoja laskettaessa kunnat jaetaan asukastiheytensä perusteella viiteen asutusrakenneryhmään seuraavasti: asukastiheys maaneliökilometriä kohden varainhoitovuotta edeltävän vuoden alussa asutusrakenneryhmä enintään 2 1 yli 2 mutta enintään 5 2 yli 5 mutta enintään 15 3 yli 15 mutta enintään 100 4 yli 100 5 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 1 :n 1 momentissa säädetään, rahoitus vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden osalta lasketaan vuonna 1997 siten, että mainittujen oppilaiden määrä syksyllä 1997 kerrotaan 1 :n 1 momentissa säädetyllä tavalla mainittuja oppilaita varten lasketulla yksikköhinnalla. Näin laskettua rahoitusta maksetaan elokuun alusta vuoden 1997 loppuun. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
3708 N:o 1273 Asetus lukioasetuksen 39 :n kumoamisesta Opetusministerin esittelystä säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan 12 päivänä lokakuuta 1984 annetun lukioasetuksen (719/1984) 39, sellaisena kuin se on asetuksessa 689/1993. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
3709 N:o 1274 Asetus vieraskielisistä yksityisistä kouluista annetun asetuksen 13 a :n kumoamisesta Opetusministerin esittelystä säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan vieraskielisistä yksityisistä kouluista 11 päivänä lokakuuta 1963 annetun asetuksen (460/1963) 13 a, sellaisena kuin se on asetuksessa 1460/1994. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
3710 N:o 1275 Asetus valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun asetuksen 8 :n muuttamisesta Opetusministerin esittelystä muutetaan valtionosuutta saavista kansanopistoista 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun asetuksen (1219/1993) 8 :n 1 momentti seuraavasti: 8 Opiskelijamäärien laskeminen ja ilmoittaminen Ammatillisen peruskoulutuksen sekä peruskoulu- ja lukio-opetuksen opiskelijamäärien laskemisesta ja opiskelijamäärien ilmoittamisesta on voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen (820/1992) 6 8 :ssä säädetään. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
3711 N:o 1276 Asetus valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun asetuksen muuttamisesta Opetusministerin esittelystä kumotaan valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista 13 päivänä marraskuuta 1992 annetun asetuksen (1019/1992) 13 16, sellaisina kuin niistä ovat 13 ja 14 asetuksessa 1476/1993, sekä muutetaan 17 ja 18, sellaisena kuin niistä on 17 mainitussa asetuksessa 1476/1993, seuraavasti: 17 Opiskelijamäärien ilmoittaminen Koulutuskeskuksen ylläpitäjän on toimitettava asianomaiselle ministeriölle ammatilliseen peruskoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden määrät tammikuun 20 ja syyskuun 20 päivän tilanteen mukaan kymmenen päivän kuluessa mainituista päivistä. 18 Kokeilu- ja kehittämistoiminta Koulutuksen kehittämiseksi järjestettävässä kokeilussa voidaan asianomaisen ministeriön luvalla poiketa valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain ja tämän asetuksen muista kuin valtionosuutta koskevista säännöksistä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
3712 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1277 Asetus eräisiin opetustointa koskeviin asetuksiin sisältyvien oppilaan kotikunnan maksuosuutta koskevien säännösten kumoamisesta Opetusministerin esittelystä säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetusten lainkohdat: 1) kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista 12 päivänä lokakuuta 1984 annetun asetuksen (724/1984) 33 a :n 1 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 1306/1992; 2) 19 päivänä huhtikuuta 1985 annetun harjoittelukouluasetuksen (336/1985) 62, sellaisena kuin se on asetuksessa 819/1993; 3) suomalais-venäläisestä koulusta 7 päivänä huhtikuuta 1977 annetun asetuksen (314/1977) 19, sellaisena kuin se on asetuksessa 813/1993; 4) Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta 6 päivänä toukokuuta 1977 annetun asetuksen (373/1977) 20, sellaisena kuin se on asetuksessa 814/1993; sekä 5) ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista 31 päivänä elokuuta 1990 annetun asetuksen (762/1990) 17 a, sellaisena kuin se on asetuksessa 818/1993. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen N:o 1269 1277, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1996