AKTIA HYPOTEEKKIPANKKI OYJ VUOSIKERTOMUS 2012

AKTIA HYPOTEEKKIPANKKI OYJ VUOSIKERTOMUS 2012

Sisältö. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2012 1 Yleistä. 1 Toimintamalli 1 Tuotteet. 1 Tulos........................... 1 Tuotot ja kulut. 1 Tase. 2 Velat luottolaitoksille. 2 Liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat. 2 Osakepääoma. 4 Omat varat ja vakavaraisuus. 4 Hallinto. 4 Riskienhallinta. 4 Asuntolainamarkkinat Suomessa. 4 Tilikauden jälkeiset tapahtumat. 4 Vuoden 2013 näkymät. 5 Voittovarojen jakoehdotus. 5 Viisivuotiskatsaus 31.12. 6 Tunnuslukujen laskentaperusteet 6 Tuloslaskelma 7 Laaja tuloslaskelma 7 Tase 8 Rahavirtalaskelma 9 Liitteet 11 Liite 1. Yhteenveto Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista vuonna 2012. 11 Liite 2 Riskienhallinta. 15 Tuloslaskelman liitetiedot. 21 Taseen liitetiedot. 23 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot. 30 Muut liitetiedot. 31 Tilintarkastuskertomus 33 Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n hallinnointiraportti 34

Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2012 Yleistä Aktia Hypoteekkipankki Oyj on asuntolainojen myöntämiseen erikoistunut suomalainen luottolaitos, jonka toimintaa säätelevät laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta ja luottolaitoslaki. Vuosi 2012 oli Hypoteekkipankin yhdestoista täysi tilivuosi. Vuoden lopussa Hypoteekkipankin omistus jakautui seuraavasti: Aktia Pankki omisti osakekannasta 50,9 % ja äänivallasta 70 %, 30 säästöpankkia omistivat osakkeista 37,2 % ja äänivallasta 20 % ja 34 POP Pankkia 11,9 % osakkeista ja äänivallasta 10 %. Vuoden lopussa Aktia Pankin lisäksi 55 paikallispankilla on välitys sopimus Aktia Hypoteekkipankin kanssa. Hypoteekkipankin lainoja on myyty välittäjä pankkien yli 350 konttorissa eri puolilla Suomea. Aktia Hypoteekkipankin hallitus päätti 11.9.2012 pidetyssä kokouksessaan, että Hypoteekkipankki keskittyy jatkossa huolehtimaan olemassa olevasta lainakannasta sekä sen jälleenrahoituksesta ja asuntolainojen uuslainananto ohjataan omistajapankkien omiin toimintoihin. Toimintamalli Kaikki 56 välityssopimuksen tehnyttä yhteistyöpankkia ovat voineet välittää Hypoteekkipankin lainoja asiakkailleen. Kaikki asiakaspalvelu, laina-asiat mukaan lukien, hoidetaan paikallisesti yhteistyöpankissa.hypoteekkipankin oma henkilöstö vastaa keskitetysti rahoitukseen, riskienhallintaan, luottoprosessin hallintaan ja hallintoon liittyvistä tehtävistä. Hypoteekkipankki rahoittaa toimintansa ensisijaisesti katetuilla joukkolainaemissioilla. Myönnetyt kiinteistövakuudelliset lainat ovat liikkeeseen laskettujen joukkolainojen vakuutena. Moody s Investors Service Ltd on antanut kaikille Hypoteekkipankin joukkolainoille Aa3-luottoluokituksen. Moody s laski katettujen joukkolainojen luokituksen Aa1 tasolta Aa3 tasolle 5.10.2012. Lainoja välittävät yhteistyöpankit ovat sitoutuneet pitämään Hypoteekkipankin pääomituksen riittävällä tasolla. Aktia-konserni Aktia konsernin emoyhtiö Aktia Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinkiin. Aktia Oyj:llä on 47 931 osakkeenomistajaa ja sen markkina-arvo 31.12.2012 oli 420 miljoonaa euroa. Aktia Oyj omistaa Aktia Pankki Oyj:n koko osakekannan. Aktia Hypoteekkipankki Oyj kuuluu Aktia Pankki- konserniin. Muut Aktia Pankki-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Oy Aktia Asset Management Ab, Aktia Rahastoyhtiö Oy, Aktia Invest Oy ja Aktia Yritysrahoitus Oy. Aktia Pankki on suomalainen pankki, jonka 70 konttoria palvelevat noin 400 000 henkilöasiakasta lähinnä rannikkoalueilla ja sisämaan kasvukeskuksissa. Aktia-konsernin antolainaus oli noin 7,2 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Suomalaiset paikallispankit Paikallispankit ovat vakavaraisia, itsenäisiä pankkeja, joilla on toimipaikkoja eri puolella Suomessa. Säästöpankkiryhmään kuuluu 33 säästöpankkia ja POP Pankki-ryhmään 36 pankkia. Paikallispankeilla on yhteensä yli 330 toimipaikkaa. Tuotteet Aktia Hypoteekkipankin lainakanta koostuu pääasiallisesti yksityis henkilöille ja kotitalouksille myönnettävistä kiinteistövakuudellisista lainoista. Hypoteekkipankki on erikoistunut asuntolainojen myöntämiseen. Lainojen vakuutena on aina Suomessa sijaitseva asuinkiinteistö tai asunto-osakkeet. Tulos Liikevoitto ennen veroja oli 2,3 (2,7) miljoonaa euroa. Nettotuotto suojauslaskennasta sekä nettotuotot myytävissä olevista rahoitusinstrumenteistä olivat yhteensä 0,9 (-1,0) miljoonaa euroa. Tilikauden 2012 tulos verojen jälkeen oli 1,7 (2,0) miljoonaa euroa. Tuotot ja kulut Liiketoiminta kasvoi vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana voimakkaasti. Luottoluokituksiin kohdistuvan epävarmuuden vuoksi kasvua rajoitettiin toisen vuosineljänneksen aikana ja uusluotonanto lopetettiin 1.10.2012. Korkokate pieneni lievästi 9,8 (10,3) miljoonaan euroon mutta palkkio tuotot nousivat 1,8 (1,7) miljoonaan euroon. Palkkiokuluista valtaosa muodostuu yhteistyöpankeille maksetuista asuntoluottojen välityspalkkioista. Palkkio kulut kasvoivat 5,6 (5,2) miljoonaan euroon. Henkilöstö- ja hallintokulut laskivat 2,9 (3,2) miljoonaan euroa. Tilikauden aikana ei kirjattu arvonalentumistappioita. 1

Tase Hypoteekkipankin taseen loppusumma 31.12.2012 oli 4 113,9 miljoonaa euroa (4 039,8 milj. ). Lainasalkku Aktia Hypoteekkipankin asiakaskunta koostuu pääasiassa yksityishenkilöistä ja kotitalouksista. Asunto-osakeyhtiöille myönnettyjen lainojen yhteis määrä oli 93,6 milj. euroa vuoden 2012 lopussa. Pankki ei ole myöntänyt lainoja kaupallisille kiinteistöyhtiöille eikä julkisyhteisöille. Vuoden aikana lainakanta kasvoi 1 %:lla 3 916,8 miljoonaan euroon (3 889,7 milj. ). Lainojen määrä lisääntyi vuoden aikana noin 800 kappaleella ja pankilla oli vuoden päättyessä 50 102 lainaa salkussaan. Lainojen keskimääräinen koko oli vuoden lopussa noin 78 000 euroa (79 000 euroa). Suurin yksittäinen laina oli 1,5 miljoonaa euroa (1,5 milj. ) ja kymmenen suurimman lainan yhteenlaskettu määrä oli 0,3 % (0,4 %) salkusta. Suurimmat lainat ovat tyypillisesti asunto-osakeyhtiöille, remontoimiseen ja perusparannuksiin myönnettyjä lainoja suhteellisen matalalla luototusasteella vakuuden käyvästä arvosta. Hypoteekkipankin lainakannan laatu on erinomainen. Pankilla ei ollut vuodenvaihteessa lainoja joiden maksusuoritukset olisivat olleet viivästyneinä yli 3 kuukautta. Alle 3 kuukauden mittaisia viivästyneitä maksuja oli 0,52 %:ssa (0,56 %) lainoista. Vuodenvaihteessa pankin myöntämiä nostamattomia lainoja oli 1,1 miljoonan euron arvosta (31,3 milj.euroa). 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Lainojen suuruus 0 49 50 99 100 149 150 199 > 200 Vakuuksien maantieteellinen jako 56 % 33 % Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Muut alueet 5 % 5 % 1 % Velat luottolaitoksille Hypoteekkipankin lyhytaikainen rahoitus hoidetaan ensisijaisesti Aktia Pankin myöntämän 500 miljoonan euron likviditeettilimiitin avulla. Vuodenvaihteessa limiitistä oli käytössä 265,0 miljoonaa euroa (225,0 me). Aktia Hypoteekkipankki keräsi omistajiltaan vuonna 2012 235,3 miljoonan euron vakuudettoman rahoituserän. Rahoitus on rakenteeltaan tilisaatava ja eräpäivätön. Järjestelyllä rahoitetaan luottoluokittelijan edellyttämä ylivakuusvaade sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämällä valtion takauksella myönnetyt luoton osat, joita ei voida käyttää vakuutena katettujen joukkolainojen emissioissa. Rahoitusta on yhteensä kerätty 419,9 miljoonaa euroa. Lisäksi Hypoteekkipankilla on käytettävissään 250 miljoonan euron luottolimiitti Aktia Pankin myöntämänä sekä normaali päivittäisen toiminnan vaatima tililimiitti. Kumpikaan näistä limiiteistä ei ollut käytössä 31.12.2012. Vuodenvaihteessa rahoitusta luottolaitoksilta oli yhteensä 770,9 miljoonaa euroa (466,6 milj.euroa) sisältäen johdannaissopimuksien markkina-arvon perusteella saatuja vakuuksia 86 miljoonaa euroa. Liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat Hypoteekkipankin pitkäaikainen rahoitus on hankittu laskemalla liikkeelle katettuja joukkolainoja pankin joukkolainaohjelman alla. Liikkeeseen laskettuja katettuja joukkolainoja oli vuoden lopussa kahdeksan kappaletta ja niiden yhteismäärä on nimellisarvoltaan 2 925 miljoonaa euroa. Moody s Investors Service Ltd on antanut kaikille Hypoteekkipankin joukkolainoille Aa3-luottoluokituksen. Moody s laski katettujen joukkolainojen luokituksen Aa1 tasolta Aa3 tasolle 5.10.2012. Hypoteekkipankin luottokannan tai toiminnan laatu eivät olleet luottoluokituksen laskun syitä. Hypoteekkipankin ankkuriluokituksena toimivan suurimman omistajan Aktia Pankin luottoluokitus laski tasolle A3 keväällä 2012. Ilman Hypoteekkipankin toiminnan rajoittamista olisi ankkuriluokituksen lasku saattanut johtaa vielä suurempaan katettujen joukkolainojen luottoluokituksen laskuun. Hypoteekkipankin kaikki katetut joukkolainat ovat julkisen kaupankäynnin kohteena Luxemburgin pörssissä. Vuoden 2012 aikana Hypoteekkipankki laski liikkeelle kolme katettua joukkolainaa, nimellisarvoltaan yhteensä 625 miljoonaa euroa. Kaksi lainoista oli ennalta määritellyille sijoittajille suunnattuja emissioita ja kolmas lyhytaikainen rahoitusjärjestely, joka erääntyi 10.12.2012. Lainojen pääoma käytettiin erääntyvien kahden yhteensä 525 miljoonan euron suuruisten lainojen pääoman takaisinmaksamiseen ja lopulla rahoitettiin kannan kasvua. Aktia Hypoteekkipankin liikkeellä olevien joukkolainojen sijoittajakunta on hyvin kansainvälinen. Sijoittajia on 25 eri maasta, joista sijoitusten suhteessa merkittävimmät ovat: Saksa 25 %, Suomi 25 %, Tanska 17 %, Norja 6,5 % ja Iso-Britannia 5,0 %. 2

Hallituksen toimintakertomus Saksan markkinoille suunnatun Registered Covered Bond lainaohjelman (Gedeckte Namensschuldverschreibung) alla on laskettu liikkeelle yhteensä 83 miljoonan euron nimellisarvosta katettuja lainoja, joista 22 miljoonaa vuoden 2012 alussa. Liikkeelle lasketut lainat ovat suunnattu saksalaiselle instituutiosijoittajille. Tunnusmerkillisiä piirteitä niissä ovat: pitkä laina-aika, räätälöitävyys sijoittajan tarpeiden mukaan ja liikkeeseenlaskijan ennenaikainen takaisinmaksumahdollisuus (call-optio). Katettujen joukkolainojen vakuudet Lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010) mukaan kaikkia lainoja ja lainanosia, joiden vakuusarvo on korkeintaan 70 %, voidaan käyttää joukkolainojen vakuutena. Pankki jatkaa katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskuja lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisen uuden joukkolainapoolin (pool 1) pohjalta. Uudessa pool 1:ssä oli 31.12.2012 vakuuskelpoisia lainoja tai lainanosia 2 034,0 miljoonaa euroa (1 462,3 milj.euroa). Lisäksi pool 1:ssä oli muiden pankkien liikkeelle laskemia arvopapereita lisävakuutena 10,0 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudessaan vakuusmassaa oli 2 044,0 miljoonaa euroa. Vakuudet eriteltyinä lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisesti (pool 1), milj. 2 034,0 LTV -70% Täytevakuudet Hypoteekkipankilla oli vuoden 2012 lopussa liikkeeseen laskettuna katettuja joukkolainoja ja muita erillisen lainaohjelman alla liikkeeseen laskettuja velkainstrumentteja 3 008 miljoonan euron (3 286 milj.euroa) arvosta. Näistä 1600 miljoonaa euroa on laskettu liikkeeseen vanhan kiinnitysluottopankkilain ja 1408 miljoonaa euroa uuden lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisen joukkolainaohjelman ja uuden Registered Covered Bond ohjelman alla. Uuden lain säännökset sisältävän Aktia Hypoteekkipankin joukkolainaohjelman alla liikkeelle lasketuille joukkolainoille edellytetään 112 %:n vakuusastetta. Pool 1:ssä vakuuksien yhteenlaskettu määrä oli 2 044,0 miljoonaa euroa ja vakuusaste 145,17 %. Joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärä ylitti nykyarvoltaan 48,8 %:lla joukkolainoista aiheutuvien maksuvelvoitteiden yhteenlasketun nykyarvon. Vanhan kiinnitysluottopankkilain mukaisen jvk-lainaohjelman alla liikkeelle lasketuille joukkovelkakirjalainoille edellytetään 108,5 % vakuusastetta. Vakuuksien yhteenlaskettu määrä pool 0:ssa oli vuoden lopussa 1 843,0 miljoonaa euroa sisältäen kaikki lainaohjelman mukaiset hyväksyttävät vakuudet. Vakuusaste oli näin ollen 115.2 %. Kaikilla yksityishenkilöille myönnetyillä lainoilla on ensimmäisen panttioikeuden kiinteistövakuus ja kaikki vakuudet sijaitsevat Suomessa. Kaikki vakuuskelpoiset lainat ja lisävakuudet kirjataan lakisääteiseen joukkolainarekisteriin edellä selostetun lain muutoksen edellyttämällä tavalla. Lainojen korkein hyväksyttävä luototusaste on 70 % (lainan pääoman suhde vakuuden käypään arvoon). Tämä luototusaste voidaan ylittää vain, jos lainalla on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämä valtiontakaus. Koko lainakannan keskimääräinen luototusaste oli 55,4 % vakuuden käyvästä arvosta. 10,0 Vanhan Kiinnitysluottopankkilain mukaan kaikkia lainoja ja lainanosia, joiden vakuusarvo on korkeintaan 60 %, voidaan käyttää joukkovelkakirjalainojen vakuutena. Kiinnitysluottopankkilain mukainen vakuusmateriaali pysyy olemassa olevien joukkovelkakirjalainojen vakuutena alkuperäisessä poolissa (pool 0) ja vuodenvaihteessa näitä lainoja tai lainanosia oli vakuusarvoltaan 1 654,6 miljoonaa euroa. Vakuudet eriteltyinä kiinnitysluottopankkilain mukaisesti (pool 0), milj. 1,654.6 0 114.8 73.7 8 1 (enint. 60 %) 8 2 (60 70 %) Valtiontakaus Täytevakuudet Kiinnitysluottopankkilain ja lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaan hyväksyttyjen vakuuksien määrän tulee aina ylittää liikkeeseen laskettujen joukkolainojen yhteenlaskettu määrä. Lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaan katettujen joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärä on nykyarvoltaan jatkuvasti ylitettävä vähintään kahdella prosentilla katetuista joukkolainoista aiheutuvien maksuvelvoitteiden yhteenlaskettu nykyarvo. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lainakannan jakauma luototusasteittain* 0 50 % 50 60 % 60 70 % 70 80 % 80 85 % 31.12.2012 31.12.2011 85 % * Taulukko kertoo kuinka suuri osuus lainoista kuuluu tiettyyn luototusasteväliin. Esimerkki: 60 000 asuntolaina 60 % luototusasteella jakautuisi 50.000 eur LTV 0 50 % sammioon ja 10.000 eur LTV 50 60% sammioon. Johdannaiset Hypoteekkipankin korkojohdannaissalkku oli yhteensä 4 179,7 miljoonaa euroa (4 712,1 milj.euroa). Kaikki johdannaissopimukset on tehty lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisesti suojaamistarkoituksessa. Johdannaiset arvostetaan käypään arvoonsa. Aktia Pankki toimii vastapuolena kaikissa johdannaissopimuksissa. Valuuttajohdannaisia ei ole tehty. Kaikki varat ja velat ovat euromääräisiä. 3

Osakepääoma Aktia Hypoteekkipankilla on kaksi osakesarjaa, A ja B. Äänivaltaisia A-sarjan osakkeita on 24 050 kappaletta. Kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. B-sarjan osakkeella ei ole äänivaltaa. Vuonna 2012 toteutettiin yksi Hypoteekkipankin omistajille suunnattu osake-emissio. Kesäkuussa laskettiin liikkeelle 13 327 B-sarjan osaketta, josta pankille kertyi yhteensä 16 019 054 euroa uutta pääomaa. Annin jälkeen B- osakkeiden kokonaismäärä on 83 650 osaketta. Omat varat ja vakavaraisuus Finanssivalvonnan myöntämän poikkeusluvan perusteella Hypoteekkipankin vakavaraisuuden hallintaprosessi käsitellään osana Aktia-konsernin pääomanhallintaa. Aktia-konsernin pääomanhallintaprosessi sekä tulokset on kuvattu konsernin vuosikertomuksessa. Hypoteekkipankin asettama vakavaraisuustavoite oli vuodelle 2012 kokonaisvakavaraisuuden osalta 10 % ja ensisijaisen vakavaraisuuden osalta 9 %. Hypoteekkipankin hallitus päätti keväällä 2011 nostaa ensisijaisen vakavaraisuuden 10 %:n tasolle vuoden 2013 loppuun mennessä. Aktia Hypoteekkipankki on jättänyt Finanssivalvonnalle sisäisen luottoluokituksen hakemuksen (IRBA = Internal Risk Based Approach). Hallitus valmistelee hakemuksen hyväksymisen ja sisäisen luottoluokituksen käyttöönoton yhteydessä vakavaraisuudelle tavoitetasoa joka ylittänee 15 %. Joulukuun 31. päivänä 2012 Hypoteekkipankin omat varat olivat 152,4 miljoonaa euroa (137,7 milj.euroa), josta 107,7 miljoonaa euroa (94,4 milj.euroa) oli osakepääomaa, 20,9 miljoonaa euroa (22,6 milj. euroa) toissijaisia omia varoja ja 23,8 miljoonaa euroa (20,7 milj.euroa) varauksia ja vapaata omaa pääomaa. Pankin riskipainotettu tase oli 1 352,1miljoonaa euroa (1 346,8 milj. euroa). Vuoden 2012 lopulla vakavaraisuusaste oli 11,3 % (10,2 %) ja ensisijaisten omien varojen osuus riskipainotetusta taseesta oli 9,7 % (8,5 %). Hallinto Hallitus Hallitus vastaa Hypoteekkipankin hallinnosta ja toiminnasta. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa on vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä. Kevään 2012 yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Stefan Björkman, varatoimitusjohtaja, Aktia Oyj Pasi Kämäri, toimitusjohtaja, Säästöpankkiliitto Heikki Suutala, toimitusjohtaja, POP Pankkiliitto Jussi Laitinen, toimitusjohtaja, Aktia Oyj Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Stefan Björkman. Operatiivinen johto Pankin toimitusjohtaja vastaa Hypoteekkipankin päivittäisestä hallinnosta ja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä. Toimitusjohtajana toimii Timo Ruotsalainen. Toimitusjohtajan varamiehenä on toiminut Stefan Björkman. Tarkastustoiminta Hypoteekkipankin varsinaisen yhtiökokouksen (13.4.2012) päätöksellä valittiin tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Jari Härmälä, KHT. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on valvoa Hypoteekkipankin toimintaa ja tarkastuksen on hoitanut Aktia Oyj:n sisäisen tarkastuksen yksikkö. Yksikön päällikkö raportoi suoraan Hypoteekkipankin hallitukselle. Aktia Hypoteekkipankki on Finanssivalvonnan valvonnan alainen luottolaitos. Riskienhallinta Hypoteekkipankin riskienottoa ja -hallintaa koskevat periaatteet perustuvat kiinnitysluottopankkilakiin ja lakiin kiinnitysluottopankkitoiminnasta. Toiminnalle on tunnusomaista matala ja vakaa riski sekä tuloksen ennustettavuus. Hallitus vahvistaa vuosittain Hypoteekkipankin riskienhallintapolitiikan. Aktia-konsernin Riskienvalvonta-toiminto, joka on Hypoteekkipankista riippumaton elin, valvoo pankin riskienottoa ja riskienhallintaa. Yksityiskohtaisempi kuvaus riskienhallinnasta ja riskipositioista on Hypoteekkipankin tilinpäätöksen liitteessä 2. Asuntolainamarkkinat Suomessa Suomalaisten kotitalouksien asuntolainakanta kasvoi 86,1 miljardiin euroon vuoden 2012 loppuun mennessä. Vuoden 2011 lopulla kanta oli 81,8 miljardia euroa. Asuntokauppa on hidastunut ja asuntojen myyntiajat pidentyneet. Asuntoluototukseen kaavailtua vakuuden kokonaisluototusta rajoittavat regulaatioehdotukset saattavat entisestään hidastaa kaupankäyntiä etenkin pääkaupunkiseudulla. Asuntojen hintakehitys on ollut maltillisesti myönteistä vuositasolla, mutta kuukausitasolla on koko maassa ollut myös laskukuukausia. Vuositasolla pääkaupunkiseudulla vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat 5,2 % ja muualla maassa 2,4 %. Neljännellä vuosineljänneksellä pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnoissa oli nousua 0,3 % mutta muualla maassa laskua 0,4 %. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Ei tilikauden jälkeisiä merkittäviä tapahtumia. 4

Hallituksen toimintakertomus Vuoden 2013 näkymät Vuotta 2012 leimannut Euro-alueen velkakriisi on edelleen merkittävin lähivuosien kansantalouden kehitykseen vaikuttava tekijä. Lähivuodet tulevat olemaan vaatimattoman kasvun vuosia. Vuosi 2013 tulee olemaan Suomessa kasvun suhteen lievästi positiivinen, mutta epävarmat näkymät tulevat vaikuttamaan kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen ja säästämiseen. Asunto- ja asuntolainamarkkinat hidastuvat. EU-komission ja Baselin pankkivalvontakomitean laatimia Finanssimarkkinoiden vakautta sääteleviä ohjeita ja toimenpiteitä aletaan portaittain ottaa käyttöön tulevan vuoden aikana ja tämä on jo näkynyt pankkien luotonannon ehtojen kiristymisenä. Myös maakohtaiset, erityisesti asuntoluototusta ja kiinnitysluottopankkitoimintaa rajaavat määräykset ovat todennäköisiä. Aktia Hypoteekkipankin toiminta on rajattu syyskuussa 2012 pankin hallituksen tekemällä päätöksellä olemassa olevan asuntovakuudellisen luottokannan hallintaan ja jälleenrahoitukseen. Luottokanta tulee pienenemään normaalien lainanlyhennysten lisäksi ylimääräisillä lainakannan takaisinostoilla luottoja välittäneiden yhteistyöpankkien toimesta. Hypoteekkipankki varaa luotonlyhennyksistä ja takaisinostettavista luotoista saamansa pääomat katettujen joukkolainojen ja lainojen korkojen takaisinmaksuun. Voittovarojen jakoehdotus Hypoteekkipankin jakokelpoiset voittovarat ovat 25 135 528,91 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: osinkona maksetaan 12,56 euroa osakkeelta, yhteensä 1 352 712,00 euroa. Omaan pääomaan jää 23 782 816,91 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako hallituksen käsityksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. 13. helmikuuta 2013 Hallitus 5

Viisivuotiskatsaus 31.12. (1 000 euroa) 2012 2011 2010 2009 2008 Korkokate 9 835 10 307 8 674 2 522 11 304 Palkkiotuotot netto -3 790-3 460 456-2 900-6 818 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot -857-1 046-68 1 840-1 063 Liiketoiminnan muut tuotot 33 9 8 7 1 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 5 222 5 810 9 070 1 470 3 424 Henkilöstökulut -646-778 -672-523 -489 IT-kulut -628-620 -503-395 -310 Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -1-10 -21-24 -25 Liiketoiminnan muut kulut -1 645-1 745-1 081-1 125-972 Liiketoiminnan kulut yhteensä -2 919-3 153-2 277-2 067-1 795 Liikevoitto 2 303 2 657 6 793-598 1 629 Taseen loppusumma 4 113 942 4 039 837 3 405 226 2 786 464 2 226 069 Kulu/tuotto-suhde 0,56 0,54 0,25 1,41 0,52 Osakekohtainen tulos, euroa 17,13 23,32 77,45-14,26 27,91 Osakekohtainen laaja tulos, euroa 24,11 9,84 89,02-10,15 5,85 Oman pääoman tuotto (ROE), % 1,41 1,93 6,40-1,15 2,33 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,04 0,05 0,16-0,03 0,06 Omavaraisuusaste, % 3,23 3,10 2,85 2,73 2,68 Vakavaraisuusaste, % 11,3 10,22 9,88 10,27 9,95 Tunnuslukujen laskentaperusteet Kulu/tuotto-suhde Henkilöstökulut + IT-kulut + poistot ja arvonalennukset + liiketoiminnan muut kulut Korkokate + nettomääräiset palkkiotuotot + rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Osakekohtainen tulos, euroa Osakkeenomistajille luettava kauden voitto verojen jälkeen Osakkeiden emissiokorjattu määrä tilikauden aikana keskimäärin Osakekohtainen laaja tulos, euroa Kauden laaja tulos verojen jälkeen Osakkeiden emissio-oikaistu määrä tilikauden aikana keskimäärin Koko pääoman tuotto (ROA), % Kauden voitto (vuositasolla) x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Vakavaraisuusaste, % Omat varat (ensisijaiset omat varat + toissijaiset omat varat) x 100 Riskipainotetut sitoumukset Oman pääoman tuotto (ROE), % Kauden voitto (vuositasolla) x 100 Oma pääoma keskimäärin 6

Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liite 1 12/2012 1 12/2011 Korkotuotot 3 95 603 96 994 Korkokulut 3-85 767-86 687 Korkokate 9 835 10 307 Palkkiotuotot 4 1 779 1 719 Palkkiokulut 4-5 570-5 179 Palkkiotuotot netto -3 790-3 460 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot 5-857 -1 046 Liiketoiminnan muut tuotot 33 9 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 5 222 5 810 Henkilöstökulut 6-646 -778 IT-kulut -628-620 Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -1-10 Liiketoiminnan muut kulut 7-1 645-1 745 Liiketoiminnan kulut yhteensä -2 919-3 153 Liiketulos 2 303 2 657 Verot 8-564 -694 Tilikauden voitto 1 739 1 963 Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 9 17,13 23,32 Osakekohtaisessa tuloksessa ei ole laimennusvaikutusta. Laaja tuloslaskelma (1 000 euroa) Liite 1 12/2012 1 12/2011 Tilikauden voitto 1 739 1 963 Muut laajan tuloslaskelman erät verojen jälkeen: Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostuksen muutos käypään arvoon 356-60 Kassavirtasuojausten arvostuksen muutos käypään arvoon 353-1 074 Laaja tulos eristä, jotka voidaan siirtää tuloslaskelmaan 709-1 134 Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos 2 448 828 Osakekohtainen laaja tulos, euroa 9 24,11 9,84 7

Tase (1 000 euroa) Liite 31.12.2012 31.12.2011 Varat Korkosijoitukset 10 10 028 20 561 Myytävissä olevat rahoitusvarat 10 028 20 561 Johdannaissopimukset 11 132 383 98 355 Saamiset luottolaitoksilta 12 20 305 3 102 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 12 3 943 857 3 907 370 Lainat ja muut saamiset 3 964 162 3 910 471 Aineettomat hyödykkeet 13 - - Aineelliset hyödykkeet 14 2 2 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 15 6 940 9 551 Muut varat yhteensä 6 940 9 551 Tuloverosaamiset 110 349 Laskennalliset verosaamiset 16 317 548 Verosaamiset 428 897 Varat yhteensä 4 113 942 4 039 837 Velat Velat luottolaitoksille 17 770 909 466 647 Velat luottolaitoksille yhteensä 770 909 466 647 Johdannaissopimukset 11 40 665 34 989 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 18 3 104 357 3 346 324 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 19 21 000 23 000 Muut rahoitusvelat 3 125 357 3 369 324 Siirtovelat ja saadut ennakot 20 44 960 52 500 Muut velat 20 38 1 137 Muut velat yhteensä 44 999 53 637 Laskennalliset verovelat 16 155 - Verovelat 155 - Velat yhteensä 3 982 085 3 924 596 Oma pääoma Osakepääoma 107 700 94 373 Käyvän arvon rahasto -978-1 687 Sidottu oma pääoma 21 106 722 92 686 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 15 699 13 006 Edellisten tilikausien voitto 1.1. 9 549 8 540 Osingonjako -1 851-954 Tilikauden voitto 1 739 1 963 Vapaa oma pääoma 21 25 136 22 555 Oma pääoma 131 857 115 241 Velat ja oma pääoma yhteensä 4 113 942 4 039 837 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 26 Käyttämättömät luottojärjestelyt 1 097 31 323 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 1 097 31 323 8

Rahavirtalaskelma Rahavirtalaskelma (1 000 euroa) 1 12/2012 1 12/2011 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 2 303 2 657 Rahavirtaan vaikuttamattomien erien oikaisut: Käyvän arvon muutokset 863 1 046 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 1 10 Purettu kassavirtasuojaus -632 - Maksetut tuloverot -171-1 511 Liiketoiminnan rahavirta ennen liiketoiminnan saamisten ja velkojen muutosta 2 364 2 202 Liiketoiminnan saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) -16 929-596 366 Myytävissä olevat rahoitusvarat 11 005 57 140 Lainat ja muut saamiset -29 798-649 212 Muut varat 1 865-4 295 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) 16 900 564 053 Velat luottolaitoksille yhteensä 304 262 144 647 Liikkeeseen lasketut velkakirjat -276 866 407 118 Muut velat -10 496 12 288 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 2 335-30 111 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin - -2 Investointien rahavirta yhteensä - -2 Rahoituksen rahavirta Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, vähennys -2 000-2 000 Osakepääoman lisäys 13 327 22 301 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston lisäys 2 692 4 728 Maksetut osingot -1 851-954 Rahoituksen rahavirta yhteensä 12 168 24 075 Rahavarojen nettomuutos 14 504-6 038 Rahavarat vuoden alussa 3 102 9 139 Rahavarat vuoden lopussa 17 605 3 102 Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 17 605 3 102 Yhteensä 17 605 3 102 9

Laskelma oman pääoman muutoksesta (1 000 euroa) Voittovarat Osakepääoma Käyvän arvon rahasto Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta Oma pääoma 1.1.2011 72 072-553 8 279 8 540 88 338 Osakeanti 22 301 4 728 27 029 Osingonjako -954-954 Tilikauden voitto 1 963 1 963 Myytävissä olevat rahoitusvarat -60-60 Kassavirran suojaus -1 074-1 074 Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos -1 134 1 963 828 Muu muutos omassa pääomassa 0 Oma pääoma 31.12.2011 94 373-1 687 13 006 9 549 115 241 Oma pääoma 1.1.2012 94 373-1 687 13 006 9 549 115 241 Osakeanti 13 327 2 692 16 019 Osingonjako -1 851-1 851 Tilikauden voitto 1 739 1 739 Myytävissä olevat rahoitusvarat 356 356 Kassavirran suojaus 353 353 Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos 709 1 739 2 448 Muu muutos omassa pääomassa 0 Oma pääoma 31.12.2012 107 700-978 15 699 9 437 131 857 Kesäkuussa 2011 toteutettiin yksi osake-emissio. 17.6.2011 merkittiin kaupparekisteriin 22 301 B-sarjan osaketta. Annilla kerättiin yhteensä 27,0 miljoonaa euroa uutta omaa pääomaa, josta 22,3 miljoonaa euroa kirjattiin osakepääomaan ja 4,7 miljoonaa euroa sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Kesäkuussa 2012 toteutettiin yksi osake-emissio. 19.6.2012 merkittiin kaupparekisteriin 13 327 B-sarjan osaketta. Annilla kerättiin yhteensä 16,0 miljoonaa euroa uutta omaa pääomaa, josta 13,3 miljoonaa euroa kirjattiin osakepääomaan ja 2,7 miljoonaa euroa sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. 10

Liitteet Liitteet Liite 1. Yhteenveto Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista vuonna 2012 Hallitus hyväksyi 13.2.2013 tilikauden 1.1. 31.12.2012 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, jotka yhtiökokous vahvistaa 22.3.2013. Vuosikertomus julkaistaan 8.3.2013. Kopio Hypoteekkipankin tilinpäätöksestä on saatavilla Aktia Hypoteekkipankki Oyj:ssä, Mannerheimintie 14, 00100 Helsinki, tai Aktian kotisivuilla osoitteessa www.aktia.fi. Laatimisperusteet Hypoteekkipankin tilinpäätös on laadittu EU:n hyväksymien, kansainvälisten IFRS -kirjanpitostandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti siten kuin EU on standardit hyväksynyt. Hypoteekkipankin tilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on huomioitu myös suomalainen kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntö sekä viranomaismääräykset. Tilinpäätöksen luvut esitetään tuhansina euroina, jos toisin ei mainita. Tilinpäätöksen arvostamisperusteena on alkuperäinen hankintameno, ellei tilinpäätösperiaatteissa toisin mainita. Luvut esitetään vuoden aikana puolivuosikatsauksessa niin, että tuloslaskelman eriä verrataan vastaavaan kauteen edellisvuonna, kun taseen eriä verrataan edelliseen vuodenvaihteeseen, jos toisin ei mainita. Uudet ja vuonna 2012 muutetut standardit, joilla ei ole ollut vaikutusta Hypoteekkipankin tulokseen tai taloudelliseen asemaan Seuraavat IFRS -standardit ja tulkinnat voivat vaikuttaa tulevien liiketapahtumien raportointiin, mutta niillä ei ole ollut vaikutusta Hypoteekkipankin tulokseen tai taloudelliseen asemaan vuonna 2012: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardi (muutettu) parantaa tulosraporttien lukijoiden mahdollisuuksia arvioida rahoitusvaratapahtumista aiheutuvia riskejä ja riskien vaikutusta Hypoteekkipankin taloudelliseen asemaan. Standardi tuli pakolliseksi 1.7.2011, ja Hypoteekkipankki esittää täydentävät tiedot muutetun IFRS 7:n mukaisesti. IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi (muutettu) edellyttää, että tuloslaskelmaan siirrettävät erät ja erät, joita ei voi siirtää tuloslaskelmaan, kirjataan erikseen laajaan tuloslaskelmaan. Standardi tuli pakolliseksi 1.7.2012, ja Hypoteekkipankki esittää laajan tuloslaskelman muutetun IAS 1:n mukaisesti. Uudet ja vuonna 2013 tai myöhemmin muuttuvat standardit, joilla voi olla vaikutusta Hypoteekkipankin tulokseen ja taloudelliseen asemaan IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tillinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardi (muutettu) tarkentaa rahoitusinstrumenttien ja vastaavien sopimusten netottamista koskevia tietoja. Vertailutiedot ovat pakollisia ja standardi tuli pakolliseksi 1.1.2013. Muutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Hypoteekkipankin tietoihin. IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen -standardi määrittelee käyvän arvon ja sisältää säännöt käyvän arvon määrittelemiseksi sekä tarkentaa tiedotusvaatimukset. IFRS 13 sisältää käypään arvoon arvostamisen määritelmät muiden IFRS-standardien sitä vaatiessa. Standardi tuli pakolliseksi 1.1.2013, ja Hypoteekkipankki tulee arvioimaan mahdolliset siihen liittyvät tiedotusvaatimukset. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardi (julk. marraskuu 2009) on ensimmäinen vaihe prosessissa, jossa IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardi korvataan uudella standardilla. IFRS 9 sisältää uudenlaisia vaatimuksia rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelusta ja arvostuksesta. Rahoitusvarat ja -velat jaetaan kahteen luokkaan: käypään arvoon arvostettuihin ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin. Hypoteekkipankin riskienhallintamalli ja rahoitusinstrumenttien tulevia rahavirtoja koskevat ominaisuudet tulevat vaikuttamaan Hypoteekkipankin luokitteluun. Standardi ei ole vielä valmis, mutta sen lasketaan tulevan pakolliseksi 1.1.2015 alkaen. Hypoteekkipankki ei voi vielä arvioida IFRS 9:n kaikkia vaikutuksia tulosraportteihin. Hypoteekkipankki arvioi, että muilla uusilla tai muutetuilla IFRS-standardeilla tai IFRIC-tulkinnoilla (International Financial Reporting Interpretations Committee) ei tule olemaan olennaista vaikutusta Hypoteekkipankin tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tietoihin. Segmenttiraportointi Hypoteekkipankissa on vain yksi tilinpäätöksessä kuvattu liiketoimintasegmentti, joten erillistä segmenttiraportointia ei tarvita. Valuutan muuntaminen Kaikki Hypoteekkipankin varat ja velat ovat euromääräisiä. 11

Tuottojen ja kulujen tuloutusperiaatteet Korot ja osingot Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajan mukaan. Tällä menetelmällä instrumentin tuotot ja kulut jaksotetaan tasaisesti suhteessa jäljellä olevaan määrään eräpäivään saakka. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin liittyvät korko tuotot ja -kulut kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Kun rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta on kirjattu arvonalentumistappio, korkotuoton laskemisessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkoa. Osingot ja osuudet kirjataan tuotoiksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt. Palkkiot Palkkiotuotot ja -kulut kirjataan pääsääntöisesti suoriteperiaatteen mukaisesti. Rahoitusvarat Hypoteekkipankki soveltaa rahoitusvaroihin IFRS -sääntöjä, joissa rahoitusvarat jaetaan neljään arvostusluokkaan. Hypoteekkipankilla on rahoitusvaroja kahdessa luokassa, myytävissä olevat rahoitusvarat sekä lainat ja muut saamiset. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kirjataan saamistodistukset sekä osakkeet ja osuudet, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa tai eräpäivään asti. Realisoimaton arvonmuutos kirjataan laajaan tulokseen laskennallisilla veroilla vähennettynä kunnes myynti tai arvonalentuminen tapahtuu. Myynnin tai arvonalentumistappion sattuessa kertynyt realisoimaton voitto tai tappio siirretään tuloslaskelman erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot, joka sisältyy erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Poistot Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä tehdään lineaarisia suunnitelman mukaisia poistoja hankintahinnasta hyödykkeen taloudellisen eliniän mukaan. Yleensä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden jäännösarvoksi oletetaan nolla. Hyödykelajien mukaiset arvioidut taloudelliset eliniät ovat seuraavat: Aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Korvaukset henkilökunnalle Eläkejärjestelyt 3 5 vuotta 3 5 vuotta Hypoteekkipankki kirjaa kaikki eläkejärjestelyt maksuperusteisina. Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä Hypoteekkipankki maksaa kiinteät maksut ulkoisille eläkevakuutusyhtiöille. Hypoteekkipankilla ei tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta maksaa muita maksuja, jos eläkevakuutusyhtiöillä ei ole riittäviä varoja maksaa henkilöstön eläkkeitä kuluvalta tai aiemmilta kausilta. Merkittävin maksuperusteinen järjestely on työntekijän eläkelain mukainen perusvakuutus (TEL). Maksuperusteisiksi luokiteltujen järjestelyjen eläkevakuutusmaksut on tilinpäätöksessä jaksotettu vastaamaan suorituspalkkoja. Lainat ja muut saamiset Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan saamiset luottolaitoksilta sekä saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Nämä saamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Uudelleenluokittelu Myytävissä olevat rahoitusvarat, pois lukien johdannaiset, voidaan luokitella uudelleen eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, jos Hypoteekkipankilla on tarkoitus tai edellytykset pitää rahoitusvarat lähiajan tai eräpäivään saakka. Uudelleen luokiteltavien varojen tulee uudelleenluokittelun yhteydessä täyttää sitä luokkaa koskevat määritelmät, johon ne uudelleenluokitellaan. Luokkaan eräpäivään saakka pidettäviin sijoituksiin uudelleenluokittelun edellytyksenä on, että Hypoteekkipankki on muuttanut omistuksen tarkoitusta ja että sillä on edellytykset pitää rahoitusvarat eräpäivään saakka. Uudelleenluokittelu tehdään käypään arvoon uudelleenluokittelun ajankohtana. Käyväksi arvoksi tulee alkuperäinen hankintameno tai jaksotettu hankintameno. Rahoitusvelat Verot Tuloslaskelman verot koostuvat vuoden ja aikaisempien vuosien tuloveroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi koskien eriä, jotka kirjataan suoraan omaan pääomaan, jolloin myös verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa. Tuloverot kirjataan vuoden arvioidun verotettavan tulon perusteella. Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisen eron mukaan. Luokkaan Rahoitusvelat kirjataan velat luottolaitoksilta sekä yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat. Rahoitusvelat merkitään taseeseen sopimuksentekohetkellä hankintamenoon ja sen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Rahavirtalaskelmassa liikkeeseen laskettujen velkojen katsotaan kuuluvan Hypoteekkipankin juoksevaan toimintaan, kun taas velkojen, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, katsotaan kuuluvan rahoitustoimintaan. 12

Liitteet Rahoitusvarojen arvostus käypään arvoon Aktiivisilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien noteerattujen osakkeiden ja muiden rahoitusvarojen käypä arvo perustuu noteerattuun ostokurssiin. Jos rahoitusinstrumentin noteerattu hinta ei edusta todellisia ja säännöllisesti esiintyviä markkinatapahtumia tai jos noteerattuja hintoja ei ole saatavilla, käypä arvo vahvistetaan soveltuvan arvostustekniikan mukaan. Arvostustekniikat voivat vaihdella diskontattujen kassavirtojen yksinkertaisesta analyysistä monimutkaisiin optioarvostusmalleihin. Arvostusmallit on laadittu siten, että todennettavissa olevia markkinahintoja ja kursseja käytetään syöttötietoina, mutta myös ei-todennettavissa olevia malliparametrejä voidaan käyttää. Liitteessä K2 Riskienhallinta esitetään rahoitusinstrumenttien käyvän arvon jaottelu sen mukaan, onko ne saatu saman instrumentin toimivilla markkinoilla noteerattujen kurssien avulla (taso 1), todennettavissa olevia tietoja käyttävien arvostustekniikoiden avulla (taso 2) vai käyttäen arvostusmenetelmiä tai -malleja, jotka perustuvat ei-todennettavissa olevaan tietoon (taso 3). Rahoitusvarojen arvonalentuminen Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan, jos yrityksen, johon sijoitus on tehty, taloudellinen tilanne on huonontunut merkittävästi. Kriteerit ovat seuraavat: yritys on asetettu konkurssiin tai se on maksukyvytön.. yritys on tehnyt yrityssaneeraussopimuksen tai hakenut suojaa velkojiaan vastaan tai velkojiin vaikuttava laaja uudelleenjärjestely on meneillään. Kun jokin yllä mainituista kriteereistä täyttyy, arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen on markkina- ja hankinta-arvon välinen erotus tilinpäätöshetkellä. Jos markkina-arvoa ei ole tai on erityistä syytä olettaa, että markkina-arvo ei edusta arvopaperin todellista arvoa tai Hypoteekkipankilla on määräysvaltaa yhtiössä, arvonalentumispäätös tehdään hallituksen vahvistaman erillisen arvion perusteella. Maksukyvyttömyyden lisäksi saamistodistukset tutkitaan yksilöllisesti arvonalennustarpeen arvioimiseksi, jos arvopaperin kurssi on laskenut yli 50 prosenttia ja instrumentin luottoluokitus on laskenut alle Investment Grade -luokituksen (BB+, Ba1 tai alhaisempi). Arvonalentumistappiot lainoista ja saamisista Lainojen ja saamisten arvonalentumisia kirjataan kohdistettuina. Arvonalentuminen kirjataan kohdistettuna, jos on objektiivista näyttöä siitä, että asiakkaan maksukyky on heikentynyt sen jälkeen, kun saaminen alun perin kirjattiin taseeseen. Objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, sopimusrikot, kuten viivästyneet koron tai pääoman maksut, taloudellisista tai juridisista syistä annettu lievennys, jota lainantaja ei olisi muutoin harkinnut tai velallisen konkurssi tai muu taloudellinen uudelleenjärjestely. Saamisen arvo on laskenut, jos arvioitu saamisen tuoma rahavirta, vakuuden käypä arvo huomioon ottaen, on pienempi kuin luoton kirjanpitoarvon ja luoton maksamattomien korkojen summa. Arvioitu tuleva rahavirta diskontataan luoton alkuperäisellä todellisella korolla. Jos luoton korko on vaihtuva, diskonttauskorkona käytetään tarkistushetken sopimuskorkoa. Arvonalentumiseksi kirjataan alemman rahavirran palautusten ja peruutusten nykyarvon ja luoton kirjanpitoarvon erotus. Rahoitusvarojen oston tai myynnin kirjaus Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän mukaan ( trade date ). Johdannaissopimukset Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen ja arvostetaan käypään arvoon. Johdannaiset, joiden käypä arvo on positiivinen, kirjataan varoiksi erään Johdannaiset. Johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen, kirjataan veloiksi erään Johdannaiset. Johdannaissopimukset kirjataan tuloslaskelmaan johdannaisten luokan mukaan. Jos johdannaissopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa, arvonmuutos kirjataan jäljempänä kuvattujen tilinpäätösperiaatteiden, käyvän arvon tai rahavirran suojaus, mukaan. Suojauslaskenta Kaikki johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Hypoteekkipankki on IFRS -säännösten mukaan kirjannut suojauslaskennan joko käyvän arvon tai rahavirran suojauksena. Tavoitteena on neutralisoida varojen ja velkojen käyvän arvon mahdollinen muutos. Hypoteekkipankin suojauslaskentapolitiikan mukaisesti suojaavan johdannaisen ja suojattavan erän suojaussuhde sekä riskinhallinnan tavoitteet ja strategia dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojauksen tulee olla erittäin tehokas. Suojausta pidetään tehokkaana, jos suojausinstrumentin käyvän arvon muutosten voidaan suojauksen alussa ja koko juoksuaikana odottaa olennaisesti neutraloivan suojattavan erän käyvän arvon muutokset. Toteutuman tulee olla 80 125 prosenttia. Suojauksen tehokkuutta jälkikäteen arvioitaessa Hypoteekkipankki arvostaa suojausinstrumentin käypään arvoon ja vertaa tämän arvon muutosta suojattavan erän käyvän arvon muutokseen. Tehokkuutta mitataan kumulatiivisesti. Jos johdannaisen ja suojatun erän suojaussuhde ei ole 100-prosenttinen, tehoton osa kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Jos suojaussuhde ei täytä edellä mainittuja tehokkuusvaatimuksia, suojauslaskenta lopetetaan. Johdannaisten realisoimattoman arvon muutos kirjataan käypään arvoon tuloslaskelman korkokatteeseen siitä alkaen, kun suojausta viimeksi pidettiin tehokkaana. 13

Käyvän arvon suojaus Käyvän arvon suojausta sovelletaan johdannaisiin, joita käytetään tiettyyn riskiin liittyvän varan tai velan käyvän arvon muutosten suojaukseen. Hypoteekkipankissa varojen ja velkojen käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee pääasiassa lainoja, arvopapereita ja sellaista kiinteäkorkoista ottolainausta, joka aiheuttaa korkoriskin. Suojausinstrumentin käyvän arvon muutokset (johdannaiset) ja suojattavan erän käyvän arvon muutokset on kirjattu erikseen tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Jos suojaus on tehokas, käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa, mikä merkitsee sitä, että nettotulos on lähellä nollaa. Taseessa suojattavan riskin arvonmuutos kirjataan suojatun tase-erän arvon oikaisuna. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia ja korkotermiinejä. Käyvän arvon suojaukset lakkaavat seuraavissa tilanteissa: suojausinstrumentti erääntyy, myydään, puretaan tai lunastetaan suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja.. suojaussuhde katkeaa. Kun suojaussuhde päättyy, jaksotetaan kertyneet voitot tai tappiot, jotka ovat oikaisseet suojatun erän tuloslaskelmaan kirjattua arvoa. Jaksotus ulottuu suojatun erän jäljellä olevan juoksuajan yli tai puretun suojausinstrumentin alkuperäisen juoksuajan yli. Rahavirran suojaus Rahavirran suojausta sovelletaan tulevien korkovirtojen, kuten vaihtuvakorkoisten varojen ja velkojen koronmaksun suojaamiseksi. Käyvän arvon vuoden muutoksen tehokkaan suojauksen osuus kirjataan laajaan tulokseen ja tehoton osuus tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Omaan pääomaan kertyneet rahavirran käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jona suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia, korkotermiinejä ja korko-optioita. Korko-optioiden aika-arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtasuojaukset lakkaavat samoissa tilanteissa kuin käyvän arvon suojaukset. Kun rahavirtasuojaukset lakkaavat, mutta kassavirtoja odotetaan vielä, suojausinstrumenttia koskevat kertyneet voitot tai tappiot jäävät erilliseksi eräksi omaan pääomaan. Kertyneet voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan samoilta kausilta kuin aiemmin suojatut korkovirrat kirjataan tuloslaskelmaan. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Suunnitelman mukaiset poistot tehdään hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Oma pääoma Liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen, kirjataan omaan pääomaan Vapaan oman pääoman rahastoon pääoman lisäyksen vähennyksenä. Osingot osakkeenomistajille kirjataan omasta pääomasta silloin kun yhtiökokous on päättänyt niiden maksusta. Johdon harkintaa edellyttävät tilinpäätösperiaatteet Tilinpäätöksen laatiminen IFRS -standardien mukaan edellyttää johdolta tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin ja kuluihin sekä ehdollisiin varoihin ja velkoihin. Hypoteekkipankin keskeiset oletukset koskevat tulevaisuutta ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyviä keskeisiä epävarmuustekijöitä, ja ne liittyvät mm. käyvän arvon arviointiin, rahoitusvarojen, lainojen ja saamisten sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisiin. Käyvän arvon arviointi Markkinahintatiedon ollessa rajoitettua julkisesti noteeraamattomien rahoitusvarojen tai muiden rahoitusvarojen arviointi edellyttää johdon harkintaa. Periaatteet arvostuksesta käypään arvoon kuvataan kohdassa Rahoitusvarojen arvostus käypään arvoon. Eräpäivään saakka pidettävien rahoitusvarojen käyvät arvot ovat alttiita korkotason muutoksille, instrumenttien likviditeetille ja riskipreemioille. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Hypoteekkipankissa arvioidaan kunkin tasepäivän osalta, onko olemassa objektiivista näyttöä, että muiden kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen rahoitusvarojen arvo on alentunut. Periaatteet esitetään edellä kohdassa Rahoitusvarojen arvonalentuminen. Käteiset varat Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta sisältyvät Lainoihin ja muihin saamisiin. Rahavirtalaskelman rahavaroihin sisältyvät käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta. 14

Liitteet Liite 2 Riskienhallinta Hypoteekkipankin riskienottoa ja -hallintaa koskevat periaatteet perustuvat lakiin kiinnitysluottopankkitoiminnasta. Toiminnalle on tunnusomaista matala ja vakaa riski sekä tuloksen ennustettavuus. Hallitus vahvistaa vuosittain Hypoteekkipankin riskienhallintapolitiikan. Aktia-konsernin Riskienvalvontatoiminto, joka on Hypoteekkipankista riippumaton elin, valvoo pankin riskienottoa ja riskienhallintaa. Luottoriskien hallinta Luottoriskien hallinnalla tarkoitetaan menettelyä, jolla toisaalta pyritään estämään se, ettei vastapuoli kykene vastaamaan sitoumuksistaan ja aiheuttamaan näin Hypoteekkipankille tappioita, toisaalta taataan, että asetettavat vakuudet kattavat pankin saatavat. Aktia Hypoteekkipankki Oyj myöntää lainoja vain yksityishenkilöille ja kotitalouksille. Kaupallisiin kiinteistöhankkeisiin lainoja ei myönnetä. Lainoja myönnetään vain turvaavaa vakuutta vastaan. Vakuuden arvioinnissa sovelletaan hyvää arviointitapaa. Välittäjäpankin paikallistuntemus lisää arvioinnin tarkkuutta. Jokainen asiakas ja asiakaskokonaisuus arvioidaan ennen luottopäätöksen tekemistä. Jokaisen uuden yksityishenkilön luottopäätöksen yhteydessä tehdään luottoluokitus scoringmallin avulla. Lainanottajan luottokelpoisuus arvioidaan seuraavien tekijöiden perusteella: maksukykyanalyysi, jossa lainanhoitokuluja lasketaan 6 prosentin korolla ja 25 vuoden laina-ajalla, tulot, elinkustannukset ja mahdolliset maksuhäiriöt sekä aiempi asiakkuus. Hypoteekkipankki myöntää lainoja vain asiakkaille, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Kaikki yhteistyöpankit käyttävät samaa metodiikkaa asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin. Markkinariskien hallinta Aktia Hypoteekkipankin varat ja velat ovat kaikki euroissa, joten valuuttariskiä ei synny. Markkinariskillä tarkoitetaan pelkästään korkovaihtelujen vaikutusta pankin tulokseen. Markkinariskien hallinnalla pyritään korkokatteen vakaaseen ja ennustettavaan kehittymiseen. Riski syntyy, kun pankin varojen ja velkojen korkorakenne eivät vastaa toisiaan. Hypoteekkipankki suojaa korkopositionsa viikoittain koronvaihtosopimuksilla ja korkotermiineillä, joilla saadaan katettujen joukkolainojen ja asuntolainakannan korkovirrat vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Lisäksi pankki suojaa asuntolainojen osana myytyjen korkokattojen nimellisarvosta 95 prosenttia ostamalla uusmyyntiä vastaavat korkokatto-optiot. Riskiä mitataan laskemalla säännöllisesti odotettavissa oleva korkokate tulevalle 12 kuukauden ajanjaksolle. Tämän lisäksi simuloidaan seuraavien vuosien korkokate. Sen varmistamiseksi, että tulevat korkomuutokset eivät vaikuta korkokatteeseen, laaditaan myös laskelmat odotettavissa olevasta korkokatteesta olettaen, että markkina-korot nousevat tai laskevat yhden prosenttiyksikön joko heti tapahtuvana paralleelishokkina tai lineaarisesti vuoden aikana tapahtuvana muutoksena suhteessa termiinikorkojen implikoimaan korkokehitykseen. Korkokatteen on oltava kaikissa ennustevaihtoehdoissa positiivinen. Päätökset suojaustoimenpiteistä tehdään edellä kuvattujen raporttien perusteella Hypoteekkipankissa. Tasehallintapalvelut ostetaan ALM Partners Oy:ltä. Aktia Pankki on vastapuoli suojaustransaktioissa. Vakuuksien arviointi Hypoteekkipankin ohjeiden mukaisesti vakuus on aina todennettava ja arvioitava kiinteistöjen hyvän arviointitavan mukaan. Yhteistyöpankin toimialueella sijaitsevan kohteen arvioinnin suorittaa pankin henkilöstö asuinkiinteistövakuuden velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,5 miljoonaa euroa ja vapaa-ajankiinteistön velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,3 miljoonaan euroa. Kaikista muista vakuuksista vaaditaan riippumattoman kiinteistöarvioijan laatima arviokirja tai riippumattomien osapuolten välinen kauppakirja. Arviointiperiaatteet on dokumentoitu luottokäsikirjassa. Hypoteekkipankki hyväksyy vain Suomessa sijaitsevat kiinteistövakuudet. Kaikkien vakuuksien on myös oltava palovakuutettuja. Joukkolainarekisteri Hypoteekkipankki ylläpitää jatkuvasti päivitettävää joukkolainarekisteriä. Joukkolainarekisteriin kirjattuja lainoja voidaan käyttää kiinnitysluottopankkilain alaisuudessa emittoitujen katettujen joukkolainojen vakuutena enintään 60 prosenttiin vakuuden käyvästä arvosta ja 1.8.2010 voimaan tulleen lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta alla emittoitujen katettujen joukkolainojen vakuutena enintään 70 prosenttiin vakuuden käyvästä arvosta. Joukkolainarekisteriin kirjataan myös kaikki lisävakuudet ja suojaavat johdannaiset. Raportti kiinnitysluottopankkitoiminnasta lähetetään Finanssivalvontaan kvartaaleittain. Korkoriskipositio 31.12.2012 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0-50 000 000 Rahoitus ja likviditeetti 0 1 v. 1 2 v. 2 3 v. 3 4 v. 4 5 v. 5 6 v. 6 7 v. 7 8 v. 8 9 v. 9 10 v. Rahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata velvoitteistaan asiakkailleen ja sijoittajille. Hypoteekkipankki ei ota toiminnassaan riskejä, jotka johtaisivat pankin maksukyvyn vaarantumiseen. Hallitus hyväksyy vuosittain pankin rahoitussuunnitelman. Aktia Hypoteekkipankilla on käytettävissään useita rahoituslähteitä. Valtaosa pitkäaikaisesta rahoituksesta saadaan kuitenkin katetuista joukkolainoista. Muita mahdollisia rahoituslähteitä ovat vakuudettomat joukkovelkakirjalainat, debentuurilainat sekä rahoitus toisilta pankeilta. 15