Naisjärjestöjen Keskusliiton juhlavuosi 100 vuotta tiedolla ja taidolla

2011 Naisjärjestöjen Keskusliiton juhlavuosi 100 vuotta tiedolla ja taidolla

Naisjärjestöjen Keskusliiton juhlavuosi 100 vuotta tiedolla ja taidolla Suuret kiitokset kaikille Naisjärjestöjen Keskusliiton 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumiin osallistuneille, niitä toteuttaneille ja niitä suunnitelleille! Juhlavuosi oli täynnä upeita tapahtumia, joissa kaikissa viestimme vahvasti suomalaisten naisten tietä eri vaiheiden kautta yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi. Mukana olivat myös sotavuodet, jolloin naisten hartioilla oli sotaa käyvän rintaman muonituksen lisäksi kotirintamalla huolenpito perheestä, lapsista ja maatilasta karjoineen. Silloinkaan Suomi ei olisi pyörinyt päivääkään ilman naisten merkittävää panosta! 100 vuotta tiedolla ja taidolla - juhlavuosi oli upea kooste NJKL:n kymmenien jäsenjärjestöjen monipuolisesta toiminnasta. Me Suomen naiset saimme täydet poliittiset oikeudet jo vuonna 1906 maailman radikaaleimman eduskuntauudistuksen johdosta. Suomalainen nainen on murtanut yhteiskunnallisen Yhdysvaltalainen sosiologi Robert D. Putnam on tutkinut sosiaalisen pääoman merkitystä ihmisten hyvinvointiin ja elinikään. Yhdessä keilaajat ja kuorossa laulajat voivat paremmin ja elävät pidempään kuin yksinään toimivat. Naisjärjestötyö, yhdessä tekeminen, kasvattaa meidän sosiaalista pääomaamme ja antaa meille lisää elinvoimaa. vaikuttamisen saralla kaikki lasikatot. Sen sijaan elinkeino- ja liike-elämässä sekä ammattiyhdistysliikkeessä meillä on vielä paljon haastetta tasa-arvoisen osallistumisen ja vaikuttamisen saralla! Paljon olemme 100 vuoden aikana kehittäneet naisten asemaa Suomessa, mutta haasteita riittää edelleen. Jotkut tahot ajattelevat meidän jo saavuttaneen kaiken mahdollisen! Näin ei suinkaan ole. Työtä riittää niin samapalkkaisuuden edistämisessä kuin työ- ja perheelämän joustavammassa yhteensovittamisessa sekä perhevapaakustannusten tasaamisessa, unohtamatta naisten kokemaa väkivaltaa ja naiskauppaa. Internet-foorumeilla vaanii suuri vaara: miehet, jotka houkuttelevat ja käyttävät seksuaalisesti häikäilemättä hyväkseen nuoria tyttöjä ja naisia. Sadan vuoden antamalla viisaudella lähdemme uudelle vuosisadalle kunnioittaen menneitten sukupolvien työtä mutta samalla vahvasti suunnaten uusiin haasteisiin. 100 vuotta järjestön toiminnassa on todella kunnioitettava saavutus, josta voimme olla aidosti ylpeitä. Olemme jokainen tärkeä lenkki omalla paikallamme. Kiitokset kaikille naisjärjestöaktiiveille juhlavuodesta! Lämpimin terveisin Sirkka-Liisa Anttila Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila on yksi suomalaisista edelläkävijänaisista. Forssassa sijaitsevan maatilan emäntä Anttila on toiminut politiikassa kohta kolme vuosikymmentä, vuodesta 1983 saakka. 1990-luvulla hän edusti Suomea Euroopan parlamentissa ja 2000-luvulla toimi maa- ja metsätalousministerinä. NYTKISin puheenjohtajana toimiessaan hän edisti hyvin vahvasti naisjärjestöjen rahoituksen järjestämistä. Anttila on toiminut myös Suomen Keskustanaiset ry:n puheenjohtajana. Vuonna 2007 Anttila valittiin NJKL:n puheenjohtajaksi, mitä tehtävää hän hoiti usean vuoden ajan ministerin tehtävien ohella. 2 3

100 vuotta tiedolla ja taidolla Järjestöt kuuluvat demokratiaan. Järjestöissä kuullaan ihmisten ajatuksia ja muotoillaan niitä toiminnaksi, usein kansainvälistä taustaa vasten. Järjestöissä opitaan yhteiskunnallisiksi toimijoiksi ja vaikuttajiksi. Naisjärjestöissä toimiminen antaa enemmän voimaa ajaa oman sukupuolen asioita. Naisjärjestöistä on noussut naisia julkisuuteen paljon enemmän kuin niistä kansalaisjärjestöistä, joissa toimii sekä naisia että miehiä. Järjestönaiset ovat tehneet laajamittaista yhteistyötä kansanedustajanaisten kanssa. On ajettu samoja asioita: kunnallista äänioikeutta, julkisten virkojen ja muiden työalojen avaamista naisille, samaa palkkaa, naimisissa olevien naisten oikeuksien laajentamista ja yhdenmukaistamista muiden aikuisten tasolle, avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten aseman parantamista, raittiuskysymyksiä, prostituution lakkauttamista ja hyväntekeväisyyteen liittyviä asioita. Suuri osa naisjärjestöjen toiminnasta on ollut muiden auttamista. Yhdessä on ratkottu ihmisten arjen ja myös laajempia sosiaalisia ongelmia. On perustettu oppilaitoksia, Naisjärjestöjen Keskusliitto juhli satavuotista Suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuus ei ole niinkään hallinnon ja politiikan menettelytapojen ansiota. Se kirjastoja, lastenkoteja ja -tarhoja sekä taivaltaan koko vuoden johtuu ensisijaisesti naisten omasta 2011. Samalla kun juhlittiin liiton pitkää his- kesäsiirtoloita. On vaikutettu lainsäädäntöön naisen ja perheen aseman patelmän välinpitämättömyydestä huo- aktiivisuudesta ja yhteistyöstä järjestoriaa, juhlittiin myös rantamiseksi. Useimmista naisjärjestöjen alkuun panemista toiminnoista on kehittynyt kunnan tai valtion ylläpitämiä hyvinvointipalveluja. tavallista suomalaista naista ja hänen arkensa tasa-arvoistumista. limatta. Tasa-arvon lisääminen vaatii ennen kaikkea ihmisiä, jotka käyttävät rohkeasti puheenvuoroa silloin, kun tuntevat ajamansa asian olevan tärkeä. Naisjärjestöt ovat toimineet yhteiskunnallisina ideoijina ja uranuurtajina luoden pohjaa suomalaisen hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikalle. Suomen Naisten Kansallisliitto (vuodesta 1947 Naisjärjestöjen Keskusliitto, NJKL) perustettiin vuonna 1911. Keskeinen syy perustamiselle oli mahdollisuus liittyä Kansainvälisen Naisliiton (International Council of Women, ICW) jäseneksi ja voida osallistua sen toimintaan päämääränä parantaa naisten yhteiskunnallista asemaa ja lisätä perheiden hyvinvointia. NJKL:n seitsemästä perustajajäsenestä Suomen Voimisteluliitto Svoli ja Suomen Naisyhdistys ovat edelleen jäseniä. Viisi muuta Koulukeittoyhdistys, Kasvatusopillinen talouskoulu, Suomen Käsityön Ystävät, Naisliitto Hemmet ja Maria-yhdistys ovat joko lopettaneet toimintansa tai eronneet liitosta. Sadan toimintavuoden aikana liiton jäsenenä on ollut 115 naisjärjestöä. Vuonna 2011 Keskusliittoon kuului 62 järjestöä, joissa oli yli 400.000 henkilöjäsentä. Naisjärjestöjen Keskusliiton kanssa yhtä vanha, 100 vuotta vuonna 2011 täyttänyt Tekstiiliopettajaliitto TOL Textillärarförbundet ry liittyi NJKL:n jäseneksi 1945, tuolloin Käsityönopettajayhdistys Handarbetslärarinneförbund -nimisenä. TOL:lla on takanaan 100 vuotta käsityötaidon opetuksen edistämistä: opetuksen tuomista kouluihin, yhtenäisten oppisisältöjen luomista, opetta-jien koulutukseen vaikuttamista, oppiaineen näkyvyyden lisäämistä. Jäsenkunnan liikkuvuus on ollut tyypillistä NJKL:n toiminnalle koko sen olemassaolon ajan. Osa järjestöistä on lopettanut toimintansa, osa eronnut ja osa tullut taas jossakin vaiheessa takaisin. Vaihtuvuus kertoo joskus näkemyseroista toiminnan linjauksissa, mutta ennen kaikkea se heijastaa yhteiskunnan muuttumista. Koulukeittoyhdistystä ei enää tarvittu, kun kouluruokailu toteutui. Metsänhoitajien rouvat hankkivat omat ammatit. Puhelinvirkailijoita ei enää ole. Suomen Kansanpuolueen Naiset lopetti toimintansa emopuolueen myötä. Viimeisen kymmenvuotiskauden uusia jäseniä ovat muun muassa Kassandra ry, Naisten Linja Suomessa ry ja Vantaan Nicehearts ry. 4 5

Tammikuu Naisjärjestöjen Keskusliiton juhlavuosi toteutettiin lukuisien yhteistyökumppaneitten kanssa. Juhlintaa ryhdyttiin valmistelemaan jo vuonna 2008. Tuolloin NJKL:n syyskokous perusti 100-vuotisjuhlatoimikunnan. Sen puheenjohtajaksi valittiin liiton varapuheenjohtaja, kotitalouden lehtori Tuula Ahola, joka on toiminut liiton hallituksessa vuodesta 2003. Ahola edusti NYTKIS-järjestöjä Kestävän kehityksen toimikunnassa. Tuula Aholan organisointikyky tuli hyvään käyttöön laajamittaisen 100-vuotisjuhlinnan järjestämisessä. Aholan taidot tulivat 2000-luvun kuluessa esille jo puheenjohtaja Päivi Varpasuon vuonna 2001 aloittaman vuosittaisen Naisten Laiva -tapahtuman tekemisessä. Kotitalousopettajien liitto Hushållslärarnas förbund on ollut perustamisestaan, vuodesta 1918, NJKL:n jäsen. Kotitaloustunneilla tapahtuvaa käytännön tasaarvokasvatusta on vahvistettava ja perusopetuksen On uskallettava katsoa kauas tulevaisuuteen. On uskallettava ajatella suuresti ja rohkeasti, silloin ehkä uskoen voidaan päästä pieni askel eteenpäin suurta ihannepäämäärää kohti. Jos itsekin epäilemme, silloin ei suunnitelmiamme kukaan muukaan ryhdy toteuttamaan. Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Helle Kannila kotitalouden tuntimäärää lisättävä näin puretaan arjesta ja kotitöistä alkava segregaatio! kirjoittaa Tuula Ahola. 100-vuotisjuhlatoimikunnan jäseniksi valittiin erityisopettaja Annamaija Eskola Kalevalaisten Naisten Liitosta, NJKL:n kunniajäsen, opetusneuvos Raili Malmberg, maisteri Riitta-Maija von Weissenberg-Hartiala Suomen Akateemisten Naisten Liitto - Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund -järjestöstä. Lisäksi liiton hallitus kutsui juhlatoimikuntaan Maria Laakson Suomen Voimisteluliitto Svolista, toiminnanjohtaja Merja Meraston, sitten toiminnanjohtaja Marianne Heikkilän Marttaliitosta ja pääsihteeri Riitta Sipilän Kalevalaisten Naisten Liitosta. Juhlavuoden teema, visuaalinen ilme ja uusien kotisivujen valmistelu koostettiin NJKL:n toimiston, järjestö- ja viestintätoimikunnan, 100-vuotisjuhlatoimikunnan ja hallituksen yhteistyönä. Juhlavuoden ilmeen loi mainostoimisto Family Inc. Naisjärjestöjen Keskusliiton hallitus Puheenjohtaja Ministeri Sirkka-Liisa Anttila 2007 2012, Suomen Keskustanaiset ry Varapuheenjohtajat Kotitalouden lehtori Tuula Ahola 2003 2011, Kotitalousopettajien liitto Hushållslärarnas förbund ry Professori Helena Ranta 2004 2012, Zonta International Piiri 20 ry Jäsenet: Suunnittelija Yonca Ermutlu 2009 2011, Kassandra ry Erityisopettaja Annamaija Eskola 2011 2013, Kalevalaisten Naisten Liitto ry Toimittaja Meri Eskola 2011 2013, Naistoimittajat ry Johtava konsultti Eva Hänninen-Salmelin 2007 2012, Soroptimist International of Finland ry Toiminnanjohtaja Aura Korppi-Tommola 2006 2011, Suomen Akateemisten Naisten Liitto ry, Suomen Naisyhdistys ry Kehittämispäällikkö Leea Paija 2011 2013, Suomen Voimisteluliitto Svoli ry Toiminnanjohtaja Anita Paulig 2007 2012, Finlands svenska Marthaförbund rf Varatuomari Anri Rantala 2010 2012, Naisjuristit ry Työterveyshoitaja Eriikka Sailo 2011, Suomen Kätilöliitto ry Turvallisuusasiantuntija Lea Sairanen 2011 2013, Marttaliitto ry 6 7

Tammikuu Aleksandra Gripenbergin jälkeen NJKL:n puheenjohtajina ovat toimineet Vuonna 1884 perustettu Suomen Naisyhdistys on Naisjärjestöjen Keskusliiton perustajajäsen. Molemmat järjestöt pani alulle vapaaherratar Aleksandra Gripenberg, innokas naisasianainen. Tilma Hainari, 1914 1936 Hänellä oli laaja kansainvälinen Alli Wiherheimo, 1937 kontaktipiiri, johon hän halusi myös muiden suomalaisten nais- Helle Kannila, 1938 1946 ten kiinnittyvän. Gripenbergistä tuli yksi The International Coun- Margit Borg-Sundström, 1947 1967 cil of Women -organisaation johtohelvi Sipilä, 1967 1972 hahmoista. Hänet valittiin vuonna 1907 myös eduskuntaan yhte- Marjatta Väänänen, 1972 1981 nä ensimmäisistä 19 naiskansanedustajista. Helvi Sipilä, 1982 1984 Elämä oli Aleksandralle raskasta. Kouluun hän ei päässyt, sillä perheen niukassa rahatilanteessa vain pojat saivat opiskella. Nuoruuden kokemukset Minua vaivasi alituinen, hiukaiseva tiedon nälkä, ja öin ja päivin ajattelin vain, miten saisin lukea, oppia. Anneli Winter-Mäkinen, 1985 1987 Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Aleksandra Gripenberg Tuija Leppämäki, 1994 1996 Tuulikki Petäjäniemi, 1988 1990 Elsi Hetemäki-Olander, 1991 1993 saivat Aleksandra Gripenbergin omistautumaan naisasialle. Hän itse kirjoitti säännöllisesti päätoimittamaansa Koti ja yhteiskunta -leh- Laura Finne-Elonen, 1997 1999 Päivi Varpasuo, 2000 2003 teen ja julkaisi lukuisia teoksia Leena Salmensaari, 2004 2006 naisten asemasta, mm. neliosaisen selvityksen naisasian kehi- Sirkka-Liisa Anttila, 2007 tyksestä eri maissa. 8 9

Helmikuu Naisjärjestöjen Keskusliitto on laajasti verkostoitunut. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete - NYTKIS ry ja Tasa-arvoasian neuvottelukunta TANE. NYTKIS on 1988 perustettu suomalaisten naisjärjestöjen yhteenliittymä, johon kuuluvat kaikki eduskunnassa olevien puolueiden naisjärjestöt sekä Naisjärjestöjen Keskusliitto ry, Suomen Naistutkimuksen seura ry ja Naisasialiitto Unioni ry. NYTKIS työskentelee sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten aseman edistämiseksi kansallisella ja kansainväliselläkin tasolla. NYTKIS pyrkii lisäämään naisten tietoisuutta tasa-arvoasioista ja seuraa kansainvälisten velvoitteiden toteuttamista Suomen lainsäädännössä, politiikassa ja käytännön tasolla. Vuonna 2011 NYTKISin puheenjohtajajärjestö oli Kokoomuksen Naisten Liitto. Puheenjohtajana toimi ministeri Henna Virkkunen ja varapuheenjohtajana pääsihteeri Elina Laavi. NJKL:n edustat NYTKISissä 2011 olivat Eriikka Sailo (äänivaltainen), Tuula Ahola, Anri Rantala ja Lea Sairanen. NJKL:n pääsihteeri Leena Ruusuvuori Kaikkien ihmisten, niin miesten kuin naisten, on syytä kysyä itseltään, mitä voi tehdä auttaakseen naisia, joilla on suurin vastuu maailman lapsista ja sitä kautta maailman tulevaisuudesta. Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Helvi Sipilä. toimi NYTKISin hallituksen varsinaisena jäsenenä ja Helena Ranta varajäsenenä. NYTKIS ry ja Aarikka Oy tuottivat vuonna 2011 yhteistyössä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen Liekki-korusarjan. Korun avulla autettiin myös naisehdokkaita eduskuntavaalien varainkeruussa. Marraskuussa 2011 NYTKISin koordinoima Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio järjesti kynttilätempauksen kuudellakymmenellä paikkakunnalla ja Silent Witness -näyttelyn Helsingissä Kolmen sepän patsaalla. Naisjärjestöjen Keskusliitolla on pysyvä asiantuntijajäsenyys Tasaarvoasian neuvottelukunnassa. TANEn tavoitteena on sukupuolten välinen tasa-arvo yhteiskunnassa. TANE tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja tasa-arvoon vaikuttavan lainsäädännön ja muiden tasa-arvoon vaikuttavien toimenpiteiden kehittämiseksi. TANE edistää myös tasa-arvoa koskevaa tutkimustoimintaa ja -tulosten hyödyntämistä käytännössä. Leena Ruusuvuori toimi TANEn varsinaisena jäsenenä ja Aura Korppi-Tommola, sittemmin Eva Hänninen-Salmelin varajäsenenä. Leena Ruusuvuori oli jäsenenä myös TANEn vaalityöryhmässä ja 40-vuotistyöryhmässä. Ministeri Helvi Sipilän aloitteesta perustettu Suomen Unifem, nykyisin Suomen UN WOMEN toimii naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi maailmassa. Suomen UN WOMENin tavoitteena on saavuttaa kaikissa yhteiskunnissa tasa-arvo, jossa naiset ja miehet toimivat yhteistyökumppaneina ja hyötyvät kehityksestä, ihmisoikeuksista ja rauhasta. NJKL:n edustajana Suomen UN WOMEN hallituksessa toimi Anita Paulig. Väestöliitto edistää perheiden, nuorten ja koko väestön hyvinvointia. Toiminta painottuu nuorten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseen, suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuuden vahvistamiseen sekä seksuaaliterveyden edistämiseen. NJKL on yksi Väestöliiton 37 jäsenjärjestöstä. Pirkko Korvala oli Väestöliiton hallituksen jäsen Kotitalousopettajien liiton ja Naisjärjestöjen Keskusliiton yhteisenä edustajana. SPEK ry:n (Suomen Pelastusalan Keskusliitto) valtuustossa Naisjärjestöjen Keskusliittoa edusti entinen NJKL:n hallituksen jäsen, Maanpuolustusnaisten edustaja Pirkko Raitila. Anita Paulig puolestaan kuului Vapepan (Vapaaehtoinen pelastuspalvelu) hallitukseen ja työvaliokuntaan. Pirkko Raitila oli jäsenenä myös Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittaman Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 2013 seurantakomiteassa. Vuonna 2011 Naisjärjestöjen Keskusliitto liittyi Miina Sillanpään Seuran aloitteesta Miina Sillanpään eli kansalaisvaikuttamisen liputuspäivää koskevan esityksen tekijöihin. Naisten muistaminen myös liputuspäivissä on yksi tapa vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Lausunnoilla, kuulemisilla ja kannanotoilla puututaan aktiivisesti ajankohtaisiin tasa-arvokysymyksiin. Leena Ruusuvuori oli työ- ja tasa-arvovaliokunnan kuultavana helmikuussa 2011 koskien valtioneuvoston tasa-arvoselontekoa. Kesäkuussa NJKL antoi Oikeusministeriölle lausunnon kansalaisaloitetyöryhmän mietinnöstä. Lausunnossa todettiin, että sukupuolivaikutusten arvioiminen on tämänkin lakiesityksen osalta jäänyt tekemättä. 10 11

Helmikuu Talvella 2011 Naisjärjestöjen Keskusliitto kannusti naisia ja miehiä äänestämään naista huhtikuussa 2011 järjestetyissä eduskuntavaaleissa. naistemme vihdoinkin panevan sellaisen joukkomarssin vaaliuurnille, että naisedustajien lukumäärä tekisi huiman nousukaaren. Jokaisella yhteiskunnan päätöksenteon tasolla pitäisi olla tasainen edustus molempia sukupuolia, niin naisia kuin miehiäkin. Naiset ovat edenneet Suomessa niin presidentin, pääministeri, eduskunnan puhemiehen kuin piispankin tehtäviin. Edelleen naisia on kuitenkin liian vähän talouselämän johtopaikoilla ja talouselämän päätöksenteossa. Nyt meillä naisilla on mahdollisuus vaikuttaa äänestämällä siihen millaista tasa-arvotyötä seuraavalla eduskuntakaudella tehdään. Naisjärjestöjen Keskusliiton tavoitteena on saada 100 naista eduskuntaan. Tämä tavoite toteutuu äänestämällä naisehdokkaita. Samalla tavoin totesi Suomalaisen Naisliiton puheenjohtaja Hilja Vilkemaa vuonna 1933. Ei mitään verukkeita, ei mitään epäilyksiä siitä, etteikö maamme eduskunnassa tarvittaisi yhtä paljon miksei enemmänkin naisia kuin miehiä. Toivoisimme Naiset äänestäkää naista! Vetoan kaikkiin naisiin, äänestäkää naista ja vaikuttakaa siihen millaisen eduskunnan Suomi asenteiltaan ja arvoiltaan vaaleissa saa. Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila Puolueiden naisjärjestöistä Kokoomuksen Naisten Liitto ry, Perussuomalaiset Naiset Sannfinländska Kvinnor ry, Suomen Keskustanaiset ry, Suomen Kristillisdemokraattiset (KD) Naiset ry, Finlands Kristdemokratiska (KD) Kvinnor rf, Suomen Liberaalinaiset ry, Svenska Kvinnoförbundet rf ja Vihreät Naiset ry, Gröna Kvinnorna rf ovat NJKL:n jäseniä. Vanhin jäsenjärjestö on Svenska Kvinnoförbundet, joka liittyi jo 1917 naisjärjestöjen yhteistyöhön. Kokoomuksen Naisten Liitto tuli mukaan toimintaan kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1919. NYTKISverkoston kautta NJKL on verk o s t o i t u n u t kaikkien puolueiden naisjärjestöjen kanssa. Sekä Sosialidemokraattiset naiset että Vasemmistonaiset olivat muun muassa mukana Naisten huoneet elämää ja tekoja -näyttelyssä. 12 13

Maaliskuu Naisten päivää on vietetty vuodesta 1911. Kansainvälisenä naisten vuonna 1975 päiväksi vakiintui 8.3. Vuonna 2011 Naisten päivä merkitsi Naisjärjestöjen Keskusliitolle 100-vuotisjuhlinnan alkamista. Päivä alkoi rautatieasemalla, missä Helsingin tasa-arvotoimikunta järjesti tasaarvotorin. NJKL sekä kaksitoista muuta tasa-arvotyötä tekevää järjestöä tervehtivät Helsinkiin saapuvia kukkien, musiikin ja runonlausunnan voimalla. NYTKIS esitteli heti aseman ovien vieressä toimintaansa ja eri puolueiden naisehdokkaita sekä tarjosi kasvishernekeittoa. Yhdysvaltain varapresidentin puoliso Jill Biden pistäytyi tilaisuudessa ja pääsihteeri Leena Ruusuvuori antoi hänelle NJKL:n uudet Kalevala Korut. Köyliön kukka päätyi heti pojantyttären kaulaan. Iltapäivällä juhlinta jatkui Kansainvälisen naistenpäivän juhlassa Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa. Yhdeksättä kertaa järjestettyä juhlaa vietettiin tavallista juhlavammissa merkeissä satavuotiaan naistenpäivän ja satavuoti- Onnittele Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. kukalla, kortilla tai puhelinsoitolla naista, joka on ollut sinulle esikuvana tai kannustanut oikealla hetkellä. aan Naisjärjestöjen Keskusliiton kunniaksi. Järjestäjinä mukana olivat myös Suomen UN WOMEN ja Helsingin yliopiston Alumni ry. Naistenpäivän juhlan teemana oli koulutus. Helsingin yliopiston ensimmäinen vararehtori Ulla-Maija Forsberg ja Helsingin yliopiston professori ja sukupuolentutkimuksen uranuurtaja Tuija Pulkkinen sekä suurlähettiläs Kirsti Lintonen olivat juhlapuhujat. Tilaisuuden päätti NJKL:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila, joka kertoi 400 hengen yleisölle NJKL:n satavuotisesta historiasta. Musiikkitervehdyksen juhliin toi Philomela, tunnettu naiskuoro. Tervehdyksensä juhlaan toi myös Suomen UN WOMENIN tuore puheenjohtaja Leena Linnainmaa. Yliopiston juhlasalissa Naistenpäivän juhlan esitelmiä kuuntelivat rouva Eeva Ahtisaari, eduskunnan pitkäaikainen puhemies, valtiopäiväneuvos Riitta Uosukainen, professori Aura Korppi- Tommola ja professori Kaari Utrio. Yliopistolta siirryttiin Vanhalle Raatihuoneelle, missä Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen tarjosi sata vuotta täyttävän kansainvälisen naistenpäivän ja Sederholmin talon näyttelyn avajaisten kunniaksi vastaanoton Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenjärjestöille ja näyttelyn yhteistyökumppaneille. Vastaanottoa emännöi apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen. Sederholmin talossa pidetyn näyttelyn Naisten Huoneet elämää ja tekoja avajaisia vietettiin noin 400 elämää ja tekoja KVINNORUM liv och gärningar WOMEN S ROOMS lives and actions kutsuvieraan voimin. Avajaisissa puhui kaupunginmuseon johtaja Tiina Merisalo. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan myös Aleksandra Gripenberg ja Lucina Hagman (näyttelijät Emma Paju- Torvalds ja Sanna Sofia Vuori). Näyttely avautui yleisölle 9.3.2011 ja jatkui 28.8.2011 saakka. Naisjärjestöjen Keskusliiton satavuotisjuhlanäyttely kertoi tasa-arvon historiasta Suomessa. Näyttelyssä esiteltiin naisjärjestöjen vuosikymmenien uurastusta sen eteen, että suomalaiset naiset saisivat oman huoneensa, oikeudenmukaisen tilan yhteiskunnassa. Vuonna 1757 valmistuneen kantakaupungin vanhimman rakennuksen, Sederholmin talon, tunnelmallisissa huoneissa nostettiin esille sekä tunnettuja että jo unohdettuja naisia. 14 15

Maaliskuu Helsingin ja Uudenmaan Kokoomusnaiset pohtivat Sederholmin talon viidessätoista huoneessa esiteltiin luonnollisen kokoisten pahvinaisten, torsojen ja valokuvien keinoin sekä tavallisia, erilaisissa ammateissa toimivia naisia että järjestökentän vaikuttajanaisia. Näyttelyssä pyrittiin asioiden ja tapahtumien rikkaaseen kirjoon. Kansainväliset yhteydet ja naisten asema koko maailmassa olivat vahvasti läsnä. Viestinä oli, että jokainen meistä luo naisten todellisuutta ja että jokainen on osa Minun tasa-arvoani ja Minun työuraani ja hyvinvointiani. Keskustanaiset, joka vietti 70-vuotisjuhlaansa 2011, kertoi ylisukupolvisesta keskustanaiseudesta. Vihreät Naiset vaativat Sataa naista eduskuntaan ja puhuivat politiikan poikakerhoista ja muista oudoista ilmiöistä, jotka hankaloittavat naisten etenemistä politiikassa. Kristillisdemokraattiset Naiset muistelivat KD-naisten aikaisempia poliittisia naiselämää. Sisältö rakennettiin yhteistyössä Naisten Huoneet elämää kysymyksiä ja esittelivät nykyisiä naisjärjestöjen kanssa. ja tekoja esitteli naisia, jotka ovat rakentaneet teemojaan. suomalaista tasa-arvoa. Näyttelyn aikana monet naisjärjestöt Näyttely kertoi sitkeästä, esittelivät Sederholmin talossa toimintaansa. vuosikymmeniä kestäneestä Maaliskuussa erityisesti puolueiden naisjärjestöt uurastuksesta tär- keiksi koettujen asioiden toivat eteen ja muisteli rohkeita esille tärkeinä pitämiään tekoja naisten aseman parantamiseksi. teemoja ja niitä ajavia ehdokkaitaan. Demarinaiset järjestivät näyttelyn yhteydessä Vappu Taipaleen kirjan Vanha ja vireä virkistyskirja vanhoille naisille julkistamistilaisuuden. Vasemmistonaiset ihmettelivät yhdessä Naisjuristien ja Naistoimittajien kanssa, missä ovat Naisten oikeudet, naisten äänet ja naisten rahat. elämää ja tekoja 9.3. 28.8.2011 KVINNORUM liv och gärningar WOMEN S ROOMS lives and actions Helsingin kaupunginmuseo Sederholmin talo Aleksanterinkatu 18 puh. 09 3103 6529 ke-su 11 17, to 11 19 AINA VAPAA PÄÄSY Helsingfors stadsmuseum Helsinki City Museum Sederholmska huset Sederholm House Alexandersgatan 18 Aleksanterinkatu 18 tel. 09 3103 6529 tel. 09 3103 6529 ons sön 11 17, tors 11 19 Wed-Sun 11 5, Thu 11 7 ALLTID FRITT INTRÄDE ALWAYS FREE ENTRY www.helsinginkaupunginmuseo.fi 16 17

Huhtikuu Aprillipäivän julkaistiin Naisjärjestöjen Keskusliiton juhlavuoden postimerkkisarja Loistavat naiset Helsingin pääpostin postisalissa. Anna-lehden sivuilta tutut sarjakuvasuosikit Maisa ja Kaarina seikkailevat Tiina Pajun ja Sari Luhtasen suunnittelemissa postimerkeissä, joilla juhlitaan paitsi NJKL:n historiaa, myös tavallisen suomalaisen naisen arkea. Loistavat naiset -postimerkkisarja on mukana myös Postimerkkivuosi 2011-kirjassa, jossa sitä käsitellään kolmella aukeamalla yhdessä NJKL:n historiaa esittelevin tekstein ja kuvin. Aleksandra Gripenberg ja Lucina Hagman (näyttelijät Emma Paju-Torvalds ja Sanna Sofia Vuori) keskustelevat Loistavat naiset -postimerkkisarjan julkistamistilaisuudessa naisen asemasta sata vuotta sitten. Jo hekin olivat sitä mieltä, että naisen ei kannata piilottaa kynttiläänsä vakan alle. Parempi loistaa kirkkaasti kuin polttaa vakka. Sederholmin talolla Vantaan Nicehearts juhli kymmenvuotista toimintaansa tyttötyön ja maahanmuuttajien työllistämisen parissa. Saman ikäinen African Care ry kertoi naisyrittäjyydestä ja tasa-arvoa edistävästä kehitysyhteistyöstä. Naisjärjestöjen Keskusliiton jäseneksi vuonna 1929 liittynyt Marttaliitto opetti kaupunkiviljelyä ja hyvinvoinnin lisäämistä hidastamalla elämän tahtia. Monien muiden näyttelyn yhteydessä järjestettyjen tapahtumien ohella Soroptimist International of Tuhansilla eri aloilla oli kuljettava uusia polkuja ja samalla tasoitettava sisäisiä kuiluja kansalaisten välillä. Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Tilma Hainari Finland esitteli omaa toimintaansa. Soroptimist International of Finland ry on kuulunut vuodesta 1974 Naisjärjestöjen Keskusliittoon. Suomen ensimmäinen soroptimistiklubi perustettiin 1952. Soroptimistit haluavat kehittää maailmaa kansainvälisen hyvän tahdon, ymmärtämisen ja ystävyyden avulla edistämällä erityisesti naisten ja tyttöjen asemaa ja tasa-arvoa. 18 19

Huhtikuu Naisjärjestöjen Keskusliiton sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 26.4.2011 Ylen Isossa Pajassa. Ennen kokousta osallistujilla oli mahdollisuus osallistua Ylen uutisstudion kiertokäynnille. Ylen viestintäjohtaja Reija Hyvärinen ja Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmista vastaava johtaja Atte Jääskeläinen kertoivat Ylen tasa-arvotilanteesta, toimintaympäristöstä ja ajankohtaisista asioista. Naisjärjestöjen Keskusliiton kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin ministeri Marjatta Väänänen, joka oli Keskusliiton puheenjohtaja 1972 1981 Maaseudun naisten aktivoiminen ja kunniajäsen vuodesta 1995. oli Marjatta Väänäsen sydämen Lääketieteen lisensiaatti Laura asia. Sitä hän ajoi poliitikkona Finne-Elonen (Svenska Kvinnoförbundet), ekonomi Tuija-Riitta Lindholm (aik. Leppämäki, Suomen Maalaisliitossa, Kotilieden kulttuuritoimittajana ja lukuisissa luottamustehtävissään. Väänäsen liike- ja virkanaisten liitto), johtama naisedustuskomitea laati Suomen kartan, johon oli merkitty varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa (Naisjuristit) ja pastori ei ollut naisia kunnanvaltuustos- mustaksi sellaiset kunnat, joissa Leena Salmensaari (Naisteologit) kutsuttiin kunniajäseniksi. Kuvassa ovat Laura Finne-Elonen, sa. Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana hän jatkoi tätä työtä. Tuija-Riitta Lindholm, Marjatta Väänänen ja Leena Salmensaari. varatuomari Tuulikki Petäjäniemi, varatuomari Anneli Winter-Mäkinen ja VTM Leena Krohn, nykyinen puheenjohtaja kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila sekä muissa yhteyksissä ansioituneet opetusneuvos Raili Malmberg, ministeri Elisabeth Rehn ja professori Päivi Setälä. Anneli Winter-Mäkisen monipuolinen oikeudellisten kysymysten tuntemus palveli Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajan tehtävässä 1980-luvulla, kun ihmisoikeuskysymykset nousivat tärkeiksi ja valmisteltiin tasa-arvolakia. Muut NJKL:n kunniajäsenet ovat entiset puheenjohtajat valtiopäiväneuvos Elsi Hetemäki-Olander, 20 21

Toukokuu Järjestöjen tilaisuudet jatkuivat Sederholmin talossa. ProMama ry opetti naisia tutustumaan rintoihinsa. Valkonauhaliitto järjesti Jämäkkyysseminaarin, jossa kerrottiin, miten olla hyvällä tavalla luja ja lempeä. Suomen Akateemisten Naisten Liiton Espoon, Helsingin ja Vantaan yhdistykset järjestivät Sederhomin talolla seminaarin Kympin tytöt johtajina. Suomalainen Naisliitto tarttui myös Kympin tytöt -huoneen ajatukseen ja järjesti maaliskuussa Kympin naiset -tapahtuman, jossa kerrottiin oman aikansa mahtinaisista. Kympin tyttöjen huoneessa esiteltiin Suomen vanhimman naisjärjestön Suomen Naisyhdistyksen tavoitteita. Ne olivat naisten äänioikeus, taloudellinen itsenäisyys, pääsy koulutukseen ja ammatteihin sekä oikeudenmukainen kohtelu kaikilla elämän alueilla. Akateemisesti koulutettujen naisten palkka on yhä vain 81 prosenttia vastaavan koulutuksen saaneiden miesten palkasta. Tyttöjen koulumenestystä ei myöskään mediassa kehuta. Sen sijaan mietitään, miksi pojat eivät pärjää koulussa ja kauhistellaan kympin tyttöjen tulvimista kaikkiin ammatteihin. Vuonna 1907 perustettu Suomalainen Naisliitto liittyi Naisjärjestöjen Keskusliiton jäseneksi 1921 ja Suomen Akateemisten Naisten Liitto pian perustamisensa jälkeen, vuonna 1925. Kympin tyttöjen huo- neen neljäs järjestö, Naistoimittajat ry, juhli 65-vuotista taivaltaan vuonna 2011. Myös Sotilaskotiliitto, joka täytti 90 vuotta vuonna 2011, esitteli omaa historiaansa Naisten huoneet -näyttelyssä huoneessa Soppaa ja sidetarpeita yhdessä Maanpuolustusnaisten Liiton ja Suomen Lottaperinneliiton kanssa. Sotilaskotiliitto, joka on ollut NJKL:n jäsenenä vuodesta 1964, myönsi juhlavuotensa kunniaksi NJKL:lle standaarinsa. Pääesikunnan vartiotuvassa järjestetyssä huomionosoitusten luovutustilaisuudessa julkistettiin myös Kirje tai tekstiviesti tuntemattomalle sotilaskotisisarelle -kirjoituskilpailun palkinnot. Martoilla on monta hyvää neuvoa ja niiden keskiössä on usein nainen. Äiti on perheen keskipiste. Meidän kotiemme sydämellinen, lämmin ja hyveellinen henki riippuu suurimmaksi osaksi äidin persoonasta. Marthaförbundet opastaa, että kannattaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja tehdä se kunnolla loppuun. Kun hosuu vähän sinne ja tänne, tuntuu, ettei ole saanut mitään aikaan. Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen Joka naisen energiansäästöopas kertoo, miten voit säästää sekä euroja että luontoa. Puutarhanaiset ovat yhteisö niille, jotka haluavat ammentaa viljelystä iloa elämään. Niksejä ja nuukailua -huoneen tarraseinälle näyttelyvieraat voivat jättää omia vinkkejään. Naisten täytyy ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja olemustaan syventämällä sekä taipumuksiaan kehittämällä luoda oma tulevaisuutensa eikä odottaa valmista ulkoapäin. Suomalaisen Naisliiton puheenjohtaja Maikki Friberg 22 23

Toukokuu Naisjärjestöjen Keskusliitto on jäsenenä maailman vanhimmassa, 1888 perustetussa kansainvälisessä naisjärjestössä, the International Council of Womenissa (ICW). Laura Finne-Elonen toimi ICW:n hallituksessa sen kutsumana sihteerinä kolmivuotiskauden 2010 2012 ajan. Suomalaiset naisjärjestöt liittyivät NYTKISin kautta European Women s Lobbyyn (EWL) vuoden 1995 alusta Suomen tultua EU:n jäsenvaltioksi. EWL:n hallituksen Suomen edustaja on sovitun mukaisesti ollut NYTKISin pääsihteeri ja varajäsenyys on kiertänyt eri jäsenjärjestöjen kesken. Toinen Suomen kahdesta yleiskokousedustajasta on NJKL:n edustaja. Brysselissä kesäkuussa pidetyssä kokouksessa edustajana oli Anita Paulig. Naisjärjestöjen Keskusliiton kansainvälisten- ja tasa-arvoasioiden toimikunta pohtii liiton ICW:n ja EWL:n kokouksissa esille tulevia asioita ja ajankohtaisia tasa-arvoasioita. Toimikunta valmisteli kevään 2011 hallitusohjelmaan Köyhyys on suurin este tyttöjen kouluttamiselle. Köyhissä perheissä tyttöjä tarvitaan tekemään naisille perinteisesti kuuluvat kotityöt. NNKY-järjestöjen maailmanliiton World YWCAn ohjelmajohtaja Hendrica Okondo esitettäviä tavoitteita oikeusnotaari Marjo Rantalan koostaman Peking + 15 -kansalaisjärjestöjen rinnakkaisraportista tehdyn kirjan sekä valtioneuvoston tasa-arvoselonteon pohjalta. Hallitusohjelmatavoitteet painettiin lehtiseksi, jota toimitettiin jäsenjärjestöjen lisäksi poliittisille päättäjille sekä tasa-arvotoimijoille. Toimikunnan puheenjohtajana toimi Helena Ranta, varapuheenjohtajana Aura Korppi-Tommola sekä jäseninä Yonca Ermutlu, Anita Paulig, Anri Rantala, Eriikka Sailo ja Pirjo-Liisa Penttinen NNKY-liitosta. Sihteerin tehtäviä hoitivat Leena Ruusuvuori ja NJKL:n vs. järjestösihteeri, maisteri Katja Laaksonen. Suomen YK-liitto tekee tunnetuksi ja tukee Yhdistyneiden kansakuntien toimintaa ja periaatteita. Eva Hänninen-Salmelin toimi hallituksen jäsenenä. Leena Ruusuvuori kuului Suomen YK-liiton hallinnoiman ja ulkoasiainministeriön tukeman Kansalaisten maailmannäyttämön ohjausryhmään. NJKL on lisäk- si 1325-verkoston, Ihmiskaupan vastaisen järjestöverkoston sekä Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion jäsen. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus tavoitteena on suojata naisia ja tyttöjä aseellisissa selkkauksissa ja konflikteissa. Lauselmassa naisia ja tyttöjä ei nähdä pelkästään uhreina vaan myös aktiivisina toimijoina, joilla on oikeus osallistua rauhanrakennukseen ja konfliktien ehkäisyyn. YK:n Naistenasematoimikunnan The Commission on the Status of Women (CSW ) kokous järjestettiin New Yorkissa helmi maaliskuun vaihteessa. Kokouksessa käsiteltiin naisten ja tyttöjen pääsyä ja osallistumista koulutukseen, ammattiopintoihin sekä tieteen ja teknologian tutkimukseen. Teemaan liittyi vaatimus naisten tasa-arvoisesta osallistumisesta työelämään. CSW:n kokouksen yhteydessä järjestettiin kuudes kansainvälinen Helvi Sipilä Seminar She says YES to Education. Aiempien seminaarien otsikot ovat olleet: Power in her Hands (2006), Girls Shaping our Futures (2007), Girls Shaping our Futures (2008), She says NO to violence 2009 ja She says YES to Power (2010). Seminaari järjestettiin yhteistyössä NYTKISin, Suomen UN Womenin, Suomen Akateemisten Naisten Liiton ja NNKY-liiton kanssa. Suomen maahanmuuttajissa on satoja luku- ja kirjoitustaidottomia. Suuri osa heistä on naisia, joko pienten lasten äitejä tai iäkkäitä, jotka jäävät yleisesti julkisten koulutuspalveluiden ulkopuolelle. Naisjärjestöt, Zonta International Piiri 20 (Suomi ja Viro), Suomen Unifem ja Suomen Akateemisten Naisten Liitto ovat luoneet Luetaan yhdessä -verkoston, jossa vapaaehtoiset naiset opettavat maahanmuuttajanaisia. 24 25

Kesäkuu Sederholmin talossa järjestettiin jälleen Helsinki-viikolla historiallinen kahvilatapahtuma, jonka makumatka suuntautui tällä kertaa 1800 1900-lukujen vaihteeseen. Naisten huoneet - elämää ja tekoja -näyttelyn kunniaksi kahvila oli omistettu Anna Olsonille, Suomen ensimmäiselle kotitalousopettajalle. Suur-Helsingin Kalevalaiset Naiset panivat Sederholmin talolla Helmat heilumaan! välittäen näyttelyvieraille suomalaista perinnettä, kulttuuria ja iloista yhdessäoloa koko päivän ajan. Kalevalaisten Naisten Liitto on ollut NJKL:n jäsen vuodesta 1941. Kalevalaisten Naisten Liittoon kuuluu 60 yhdistystä Suomessa ja Ruotsissa. Liitto tekee työtä suomalaisen kansanperinteen pohjalta järjestämällä seminaareja, kulttuuripäiviä ja -matkoja, näyttelyitä ja kirjoituskilpailuja. Laajojen kansainvälisten kontaktien ja vaikuttamisen lisäksi Naisjärjestöjen Keskusliitolla on joka vuosi vieraina useita ulkomaisia naisjärjestöjen edustajia. Vuoden 2011 ensimmäiset vieraat tulivat Norjassa, missä vuonna 2013 juhlitaan naisten 100-vuotista äänioikeutta. Juhlavuotta valmisteleva valtuuskunta vieraili Suomen eduskunnassa ja NJKL:n toimistolla. Valtuuskunta halusi kuulla, miten NJKL juhlisti vuonna 2006 Suomen äänioikeuden 100-vuotisjuhlavuotta. Myös Marokon suurlähettiläs Mina Tounsi vieraili NJKL:n tiloissa. Hän kertoi naisten asemasta Marokossa. Liettulainen Sugardas TV kävi NJKL:n toimistolla haastattelemassa pääsihteeri Leean Ruusuvuorta Euroopan parlamentin rahoittamaan projektiin New Horizons of United Europe. Aiheena oli naisten työn tuoma lisäarvo ja innovaatioiden merkitys. Kesäkuussa Ruusuvuori esitteli näyttelyä muun muassa DEMOn vieraana olleille tansanialaisille naispoliitikoille ja brasilialaiselle toimittajalle Margarida Tellesille. Kului päivä, vieri viikko, kului kultainen ikäni. Kului vuodet kunnialla toimessa tosi hyvässä. Kanteletar 26 27

Heinäkuu Naisjärjestöjen Keskusliitolla oli heinäkuussa Porin Suomi Areenan kansalaistorilla oma osasto eli teltta pöytineen keskeisellä paikalla kauppatorin kupeessa. Teltalla hallituksen jäsen Annamaija Eskola, varapuheenjohtajat Tuula Ahola ja Helena Ranta sekä pääsihteeri Leena Ruusuvuori esittelivät kävijöille NJKL:n satavuotista taivalta ja myivät juhlavuoden tuotteita. Professori Helena Ranta on ollut Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen jäsen vuodesta 2004. Ranta toimi NJKL:n kansainvälistenja tasa-arvoasioiden toimikunnan puheenjohtajana, työvaliokunnan varapuheenjohtajana sekä NYTKISin hallituksen varajäsenenä ja maanpuolustusopetuksen neuvottelukunnan varsinaisena jäsenenä. Helena Ranta on NJKL:n läheisen yhteistyökumppanin, Suomen UN WOMENin puheenjohtaja. NJKL:n hallituksessa hän edustaa Zonta International Piiri 20 ry:tä. Yksi NJKL:n tärkeistä tehtävistä on välittää ajankohtaista tietoa naisasiasta ja naisjärjestökentän toiminnasta jäsenjärjestöilleen, muille suomalaisille ja kansainvälisille yhteistyökumppaneilleen, viranomaistahoille, tiedotusvälineille ja meille kaikille. Liitto palvelee koko yhteiskuntaa. Zonta International Piiri 20 ry liittyi vuonna 1991 Naisjärjestöjen Keskusliiton jäseneksi. Zonta International on kansainvälinen palvelujärjestö, jonka tavoitteena on naisten ja tyttöjen oikeudellisen, poliittisen, taloudellisen, koulutuksellisen, terveydellisen ja ammatillisen aseman parantaminen kaikkialla maailmassa. Suomen ensimmäinen Zonta-kerho perustettiin Helsinkiin 1934. NJKL:n kotisivuilla tiedotetaan ajankohtaisista liiton ja jäsenjärjestöjen tapahtumista sekä liiton antamista tiedotteista ja lausunnoista. Kotisivut saivat juhlavuoden kunniaksi uuden ilmeen ja rakenteen. Samalla perustettiin NJKL:n facebook -fanisivu. 28 29

Elokuu Naisten Huoneet - elämää ja tekoja -näyttely päättyi elokuussa 2011. Sederholmin talossa kävi 25 esilläoloviikon aikana 16 252 kävijää. Näyttely oli erityisesti ryhmien suosiossa. Se oli oiva retkikohde eri järjestöille ja koululaisryhmille. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin 37 naisjärjestöjen tapahtumaa ja yhdeksän Helsingin Kaupunginmuseon järjestämää tapahtumaa. Naisten Linja Suomessa ry on ollut Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsen perustamisestaan (1999) saakka. Naisten Linja vastustaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ylläpitäviä asenteita ja rakenteita, pyrkii poistamaan väkivaltaa ja auttaa väkivaltaa kokeneita naisia ja muita osallisia. Sen elokuussa järjestämä tapahtuma oli nimeltään Omat rajani! Tyttöjen kokema väkivalta seurustelusuhteissa. Helsingin kaupunginmuseon oma ohjelma koostui näyttelyesittelyistä suomeksi ja ruotsiksi sekä Naisten Helsinki-kiertokävelyt ympäri kaupunkia tutustumassa pääkaupunkiin ja naisten elämään siellä. Tyttö on syntynyt ihanaa! huoneessa esim. keskusteltiin lasten hoidosta ja harjoiteltiin vaippojenvaihtoa, ja Suomen Voimisteluliitto Svolin naisliikuntahuoneessa tutustuttiin kahvakuuliin. Juhlavuoden näyttelyn suunnittelu alkoi 2008. Aluksi suunniteltiin virka-asujen ja -hattujen näyttelyn järjestämistä Kulttuuritehdas Korjaamolla ja Raitiovaunumuseossa. Neuvottelujen kariuduttua Helsingin kaupunki tarjosi näyttelypaikaksi Sederholmin taloa. Näyttelyn tuotannosta vastasivat NJKL:n pääsihteeri Leena FM Ruusuvuori ja Helsingin kaupunginmuseon intendentti Elina Kallio. Työryhmään kuuluivat myös näyttelysuunnittelusta vastannut näyttelyarkkitehti Tarja Kunttunen (edec Development Oy), graafisen suunnittelun yhteistyössä Family Incin kanssa toteuttanut graafikko Natalia Martamo (edec Development Oy) ja näyttelyn käsikirjoituksen laatinut tohtori Maritta Pohls (Tutkimuksen Aika) sekä professori Aura Korppi-Tommola ja työssäoppimiskoulutettava YTM, Maria Junila yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon edustajien museolehtori Anna Finnilän ja tutkija Tiina Heinon kanssa. Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan toiminnanjohtaja Aura Korppi-Tommola on edustanut Suomen Akateemisten Naisten Liittoa ja Suomen Naisyhdistystä liiton hallituksessa vuodesta 2006. Hän toimi liiton Kansainvälisten- ja tasa-arvoasioiden toimikunnan varapuheenjohtajana, varajäsenenä Tasa-arvoasian neuvottelukunnassa ja Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunnassa sekä jäsenenä TANEn sukupuoli ja valta -jaostossa. Käännökset ruotsiksi ja englanniksi teki maisteri Petra Nysten (Qrisp). Näyttelymateriaalin konservoinnista huolehtivat Helsingin kaupunginmuseon konservaattorit Maarit Jones, Leena Lehto ja Ritva Mannermaa. Näyttelyrakenteista vastasi Nykypuu Oy ja niiden toteutuksesta Helsingin kaupunginmuseon museomestarit Jari Hiltunen ja Viljami Valo sekä Pensselimiehet Oy:n Erkki Hynönen, Daniel Bumann ja Markku Havimo. Näyttelymateriaalin painotyöt teki Lönnberg Oy. Vanhempainvapaa kestää kymmenen kuukautta, josta kuusi kuukautta voi vaihtaa isyysvapaaksi. Kuitenkin äidit käyttävät vanhempainvapaista 93 %. Naisjärjestöjen Keskusliitto ajaa 6+6+6 mallia. Se tarkoittaa, että sekä isä että äiti saisivat oman kuuden kuukauden vanhempainvapaan ja viimeisestä kuudesta kuukaudesta he voisivat sopia keskenään, kumpi sen käyttää. Malli tasaisi huomattavasti sukupuolten lapsesta maksamaa hintaa ja johtaisi isiä suurempaan hoitovastuuseen. Näyttelyä pidettiin onnistuneena. Asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista vierailijoista runsas puolet piti näyttelyä erittäin hyvänä ja kolmannes hyvänä. Näyttelyn aihe, sopivuus Sederholmin taloon, esineiden ja valokuvien kiinnostavuus, näyttelyn ulkoasu, tilojen siisteys ja asiakaspalvelu saivat arvosanaksi hieman yli 4, arviointiasteikon ollessa 1-5. Näyttelyn yleisarvosanaksi tuli 4,12. Ensimmäinen näyttelykirjanen (suomi-englanti, 3000 kappaletta) loppui toukokuussa. Kesäkuussa painettiin laajempi kirjanen, joka sisälsi lähes kaikki näyttelytekstit ja kuvat. Kirjaa painettiin suomeksi 3000 kappaletta, ruotsiksi 1000 kappaletta ja englanniksi 2000 kappaletta. Näyttelykirjan onnitteluilmoitukset sekä Svenska Kulturfondenin ja Opetusja kulttuuriministeriön avustukset mahdollistivat kirjan jakamisen maksutta näyttelyssä ja maakuntakirjastoissa. Koska näyttely ei saanut tarpeeksi ulkopuolista rahoitusta, se toteutettiin yhteistyössä järjestöjen kanssa. Samalla osoitettiin, että naisten yhteistyössä on edelleen voimaa! 30 31

Elokuu Teemahuoneet Järjestöhuone naisten oikeuksien aikajana ja järjestölehdet Tyttö on syntynyt ihanaa! Suomen Kätilöliitto Finlands Barnsmorsekförbund ry ja Suomen UN Women ry sekä Kansaneläkelaitos ja Lastentarvike Oy Luetaan yhdessä Pääkaupunkiseudun Hiusyrittäjät ry, Suomen Akateemisten Naisten Liitto Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry Me maailman naiset Kalevalaisten Naisten Liitto ry, Kassandra ry ja Vantaan Nicehearts ry sekä Oy Gustav Paulig Ab, Kalevala Koru Oy, Raisio-konserni ja Veikkaus Oy Kympin tytöt - naisasiaa vuodesta 1884 lähtien Naistoimittajat, Suomalainen Naisliitto ry, Suomen Akateemisten Naisten Liitto - Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry ja Suomen Naisyhdistys ry sekä Helsingin yliopistomuseo Naisilta naisille Naisten Kulttuuriyhdistys ja Soroptimist International of Finland Niksejä ja nuukailua Finlands svenska Marthaförbund rf, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Marttaliitto ja Puutarhanaiset- Trgårdskvinnorna ry Lasikaton läpi Architecta ry, Helsingin Yrittäjänaiset ry, Lastentarhanopettajaliitto LTOL- Barnträdgårdslärarförbundet BTLF ry, Naisjuristit Kvinnliga jurister ry, Naistoimittajat, Suomen Liike- ja virkanaisten liitto Finlands yrkeskvinnorsföbund ry, Suomen Naishammaslääkärit ry, Tehy ry, TekstiiliopettajaliittoTOL ry ja Zonta International, piiri 20 sekä Itella Oyj/Postimuseo ja Tullihallitus/Tullimuseo Äänestä naista! Eurooppanaiset ry, Kokoomuksen Naisten Liitto ry, Suomen Keskustanaiset ry, Suomen Kristillisdemokraattiset Naiset ry, Sosialidemokraattiset naiset, Svenska Kvinnoförbundet rf, Vasemmistonaiset ja Vihreät Naiset ry 100 vuotta tiedolla ja taidolla NJKL sekä Suomen Kansallisteatteri Soppaa ja sidetarpeita Maanpuolustusnaisten Liitto ry, Sotilaskotiliitto Soldathemsförbundet ry ja Suomen Lottaperinneliitto ry Ruusukuja 76 NNKY-liitto Naiset auttavat Naistenkartano ry, Naisten Linja Suomessa, NNKY-liitto, ProMama ry ja Suomen Valkonauhaliitto Förbundet Vita Bandet i Finland ry Voimisteluliikunnan monipuolinen osaaja Suomen Voimisteluliitto Svoli ry 32 33

Syyskuu Naisjärjestöjen Keskusliitto oli mukana Helsingin Kampintorilla syyskuussa järjestetyillä Vapaaehtoistoiminnan syys-markkinoilla. Järjestöteltassa sekä ulkolavalla esiintyivät Lucina Hagman ja Aleksandra Gripenberg. NJKL:n ja ulkoasiainministeriön yhteistyö on vakiintunutta. Maaliskuussa Leena Ruusuvuori oli ministeriön järjestämässä kuulemistilaisuudessa kertomassa NJKL:n kannan YK:n neljättä vähiten kehittyneitä (LDC) maita koskevaan konferenssiin, joka pidettiin Istanbulissa toukokuussa 2011. Toukokuussa NJKL antoi ministeriölle lausunnot Suomen seitsemänteen määräaikaisraporttiin liittyvästä YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevasta yleissopimuksesta (CE- DAW) sekä mietinnöstä, joka käsittelee YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamista koskien lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa. Neljäs ulkoasiainministeriön pyytämä lausunto annettiin joulukuussa. Se koski Suomen kansallisen raportin laatimista YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallista määräaikaistarkastelua (UPR) varten. Pääsihteeri Leena Ruusuvuori on nimitetty ulkoasiainministeriön työryhmään, joka selvittää ja valmistelee Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan yleissopimuksen ratifointitoimenpiteet. 34 35

Lokakuu Naisjärjestöjen Keskusliiton sääntömääräinen juhlasyyskokous pidettiin Helsingissä Finlandia-talon Elissasalissa perjantaina 28.10.2011. Kokoukseen osallistui 86 henkilöä 38 järjestöstä. Äänivaltaisia osallistujia oli paikalla 63. Kokouksen napakkana puheenjohtajana toimi Eeva Nurmi Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta. Liiton syyskokous valitsi hallituksen jäseniksi kaudelle 2012 2014 Heli Järvisen Yrittäjänaisten Keskusliitosta, Elina Palolan Eurooppanaisista, Eriikka Sailon Suomen Kätilöliitosta ja Elina Suonio- Peltosalon Kokoomuksen Naisten Liitosta. Syyskokous myönsi Naisjärjestöjen Keskusliiton Aleksandra-palkinnon huomattavasta työstä tasa-arvon edistämiseksi Suomen Voimisteluliitto Svolin puheenjohtaja Kirsti Partaselle. Suomen Voimisteluliitto Svoli on Suomen toiseksi suurin lajiliitto, jonka seuroissa liikkuu yli 125 000 jäsentä. Seurat tarjoavat laadukasta toimintaa vauvasta mummiin ja vaariin, naisille ja miehille, tytöille ja pojille: perheliikunta, jumppakoulu, nuorten harrastevoimistelu, aikuisten Syyskokouksessa hyväksyttiin Naisjärjestöjen Keskusliiton julkilausuma, jossa vaaditaan naisen euroa kokonaiseksi ja kiirehditään valtioneuvostoa ja työmarkkinajärjestöjä toteuttamaan samapalkkaisuusohjelmaa. voimistelu, ikääntyvien toiminta, kiltatoiminta. Naisjärjestöjen Keskusliiton juhlavuoden pääjuhlaa vietettiin 29.10.2011 Finlandia-talon Finlandia-salissa. Juhlaan osallistui reilut 500 henkeä. Esiintyjiä juhlassa oli lähes sata. Ensimmäisen puoliajan ohjelma koostui pääosin jäsenjärjestöjen esityksistä, toisen puoliajan ollessa puolestaan ammattiesiintyjien esityksiä. Juhlaa kunnioittivat läsnäolollaan tervehdyksensä esittänyt tasavallan presidentti Tarja Halonen sekä juhlapuheen pitänyt Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite. Molemmille annettiin lahjaksi Asta Caplanin alkuperäiset grafiikanlehdet sekä Kalevala Korun koko Köyliö-sarja. Kotkan Helkanuorten tervetuloruno aloitti juhlan. Helkanuorten liitto on Suomen ainoa lausuntaan, suulliseen ilmaisuun sekä muuhun kansanperinteeseen erikoistunut lapsi- ja nuorisojärjestö. Helkanuoret tarjoaa lapsille ja nuorille energisen ja iloisen harrastuksen, joka johdattaa jännittäviin tarinoihin menneiltä ajoilta ja sytyttää pysyvän palon esiintymiseen. Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila toivotti vieraat tervetulleiksi. Kassandrakuoro esitti senegalilaisen laulun Gumbee, malesialaisen Jambatan ja kolumbialaisen Kalabasson. Kassandra ry on kansainvälinen taidekeskus, joka tuottaa ja välittää teatteriesityksiä ja taideohjelmia sekä järjestää taidetyöpajoja. Kuoron jäsenet ovat kotoisin eri kulttuureista. Yhdessä he luovat musiikkia, joka on vahvasti läsnä nyky-suomessa ja jossa samanaikaisesti sykkii koko maailma. Suomen Voimisteluliitto Svoliin kuuluvat Keravan Naisvoimistelijat ilahduttivat naisvaltaista yleisöä esityksellä Tahdon tanssia kanssasi. Ensi vuonna 75 vuotta täyttävä Keravan Naisvoimistelijat liikuttaa 1500 keravalaista vauvasta vaariin. Seuran toiminnassa on mukana myös erittäin innostuneita ja ihastuttavia miesjumppareita. Vantaan Voimisteluseura Ajattomien esitys Kutsumattomat oli osa 15 minuutin koreografista kokonaisuutta Masquarade, joka valmistettiin kesän 2011 kansainväliseen voimistelufestivaaliin Gymnaestradaan, Sveitsin Lausanneen. Masquarade kertoo keskiaikaisista juhlista linnassa, johon Kutsumattomat saapuvat nimensä mukaisesti kutsumattomina kuokkavieraina. Häplänperän valittajat Raumalta on Suomen ainoa kuviolausuntakuoro. Kuoro pureutuu valituksissaan naisten ryppyihin ja ryntäisiin. Siivous, äitiys ja seksi valitetaan ilmoille ja naisenergia suorastaan räjähtää popliinitakin alta. Tarkka koreografia, harkitut sanat, suloinen liike ja hiottu hurmos takaavat yleisölle yllätyksellisen elämyksen. 36 37

Lokakuu Philomela on helsinkiläinen kuoro, jonka muodostaa noin 40 ennakkoluulotonta, laulamista rakastavaa naista. Musiikkineuvos Marjukka Riihimäen johtama Vuonna 1984 perustettu Philomela on 2000-luvun kuluessa noussut yhdeksi Suomen arvostetuimmista kuoroista. Vuonna 2010 Philomela edusti Suomea Shanghain maailmannäyttelyssä ja marraskuussa he vievät jälleen suomalaista musiikkia Kiinaan. Philomela esittämät kappaleet olivat Lapponia, Nature Boy ja Haltin häät. sen nimi oli Funky 4 Pandas 5 Minutes of Funk. Finlandia-talon juhlassa esitettiin maailmankantaesityksenä Susanna Leinosen ja Jouko Valkaman Naisjärjestöjen Keskusliiton 100-vuotisjuhlaan luoma tanssiteos Romeo ja Julia. Se kertoo kaikkien tunteman klassisen rakkaustarinan fyysisen liikekielen keinoin tuoden rakastavaisten tarinan lähemmäksi tätä päivää. Romeon ja Julian väliset kosketukset kuljettavat tapahtumia rakastumisesta kohti vääjäämätöntä loppua. Gaalaillallinen 154 vieraalle järjestettiin Finlandiatalon ravintolan juhlavissa puitteissa. Illalla esiintyivät pianotaiteilija Sirkku Suuronen ja juhlapuheen piti Maija-Riitta Ollila. Sosiaali- ja terveysministeriön tervehdyksen juhlaan toi valtiosihteeri Jarmo Lindén. Loppuillan musiikista vastasi taidokas Ladies First Big Band. Tilaisuuden juonsivat Marianne Heikkilä ja Jere Nurminen Will Funk For Food on seitsemän iloisen ihmispandan muodostama tanssipoppoo, jonka ilmaisukeinona on locking-tanssi. Will Funk For Foodin missio on lisätä Suomessa vielä varsin pienen piirin harrastuksen näkyvyyttä ja saada yleisö viihtymään. Juhlayleisölle tarjotun esityk- Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdyksen jälkeen Liettuan tasavallan presidentti Dalia Grybauskaite piti juhlapuheen. 38 39