SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Tavoitteet 1 Määritelmät 1 2 LUKU JÄTTEIDEN OMATOIMINEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ 3 Jätteiden kompostointi 3 Jätteiden poltto 3 Jätteiden hautaaminen maahan 4 3 LUKU JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖ 4 Hyötyjätteiden lajittelu ja keräilyvälineet 4 Keräyspaperin ja -pahvin hyötykäyttö 5 Polttokelpoisen jätteen hyötykäyttö 5 Biojätteen hyötykäyttö 5 Muiden jätteiden hyötykäyttö 6 4 LUKU JÄTTEIDEN KERÄYS JÄRJESTETYSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA 6 Jätteiden keräilyvälineet ja niiden huolto 6 Jätteiden keräilyvälineiden sijoittaminen 7 Jätteiden sijoittaminen keräilyvälineisiin 7 5 LUKU JÄTTEIDEN KERÄYSVÄLINEIDEN TYHJENNYS JA JÄTTEIDEN KULJETUS 8 Jätteiden keräilyvälineiden tyhjennysvälit 8 Jätteiden kuljetus 9 Jätteiden kuormausajat ja muut määräykset 10 6 LUKU ERITYISJÄTTEIDEN KERÄILY JA KÄSITTELY 10 Erityisjätelajit 10 Erityisjätteiden käsittelypaikat 11 Erityisjätteiden merkintä ja muut määräykset 11 7 LUKU ONGEMAJÄTTEIDEN VARASTOINTI, KERÄILY JA KÄSITTELY 11 Ongelmajätelajit 11 Ongelmajätteiden varastointi ja keräys 12 Ongelmajätteiden vastaanotto 12 Ongelmajätteiden toimitukset ja kirjanpito 13 8 LUKU JÄTTEIDEN JA ONGELMAJÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT 13 Jätteiden ja ongelmajätteiden vastaanottopaikat 13 9 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 14 Rekisterin pitäminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyneistä 14 Liittymisvelvollisuus järjestetyssä jätteenkuljetuksessa 14 Poikkeamiset jätehuoltomääräyksistä 14 Erilliset ohjeet 14 Voimaantulo ja soveltaminen 15
1 1 LUKU. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Tavoitteet 1 Nämä määräykset on annettu jätelain (1072/93) 17 :n nojalla. Sen lisäksi, mitä muualla on jätehuollon järjestämisestä säädetty tai määrätty, on noudatettava näitä jätehuoltomääräyksiä. Määräysten ensisijaisena tavoitteena on vähentää muodostuvan jätteen määrää. Jätettä käsiteltäessä on tavoitteena, että jätteestä mahdollisimman suuri osa käytettäisiin hyödyksi, ensisijaisesti raaka-aineena ja toissijaisesti energiana. Jätteille, joita ei voida hyödyntää, pyritään varmistamaan turvallinen käsittely. Jätteistä ja jätehuollosta ei saa missään vaiheessa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Määritelmät 2 Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä, yhdyskuntajätteellä asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, ei kuitenkaan ongelmajätettä, sekajätteellä yhdyskuntajätettä, jota ei näiden määräysten mukaan kerätä lajikohtaisesti erikseen, polttokelpoisella jätteellä haitattomasti esikäsiteltävää ja poltettavaa jätettä, kuten materiaalihyötykäyttöön soveltumatonta puu-, muovi-, pahvi- ja kartonkijätettä, ongelmajätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, tuottajan vastuulla tarkoitetaan tuottajan velvollisuutta huolehtia markkinoille luovuttamiensa tuotteiden ja niistä syntyvien jätteiden uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista, erityisjätteellä jätteitä, joiden keräily, kuljetus tai käsittely määrän tai laadun vuoksi edellyttää erityisiä toimia ja jotka kaatopaikalla on sijoitettava erikseen muusta jätteestä tai toimitettava erityiskaatopaikalle, elintarvikejätteellä ruoan valmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneitä ruoka-aineksia ja elintarvikkeita sekä ruoantähteitä samoin kuin elintarvikkeiden ja rehujen valmistuksessa sekä elintarvikkeiden kaupassa syntyvää eloperäistä jätettä,
2 biojätteellä (eloperäisellä jätteellä), biologisesti hajoavaa, kiinteää ja myrkytöntä jätettä, kuten ruokajätettä ja muuta elintarvikejätettä, puutarha- ja puistojätettä sekä eloperäisiä tuotantojätteitä, kierrätyspolttoaineella tarkoitetaan yhdyskuntien ja yritysten polttokelpoisista, kuivista, kiinteistä ja syntypaikalla lajitellusta jätteestä valmistettua polttoainetta, lietteellä tarkoitetaan puhdistamo-, saostus- ja umpikaivolietettä sekä muuta vastaavaa lietettä, lietteen stabiloinnilla tarkoitetaan lietteen käsittelyä mikrobiologisesti turvalliseksi joko kalkitsemalla, kompostoimalla, mädättämällä tai ilmastamalla, puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntynyttä eloperäistä jätettä, kompostoinnilla tarkoitetaan eloperäisen jätteen käsittelyä pieneliöiden avulla hapellisissa olosuhteissa siten, että saavutetaan yli 40 ºC:n lämpötila kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai omistajan vertaista haltijaa taikka kiinteistöä hallitsevaa vuokraoikeuden haltijaa, jätteiden keräilyvälineillä astioita, säiliöitä, syväkeräyssäiliöitä, lavoja, kontteja ja muita vastaavia, joihin jätteet kiinteistöllä kootaan sieltä kuljettamista varten, järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyneellä kiinteistöllä sellaista, joka on tehnyt jätehuoltomääräysten mukaisen sopimuksen alueella jätteitä kuljettavan jätetiedostoon hyväksytyn yrityksen kanssa tai on liittynyt jätehuoltomääräysten mukaisesti yhteiseen jätteiden keräilyvälineeseen, taajama-alueella Pielaveden kirkonkylän asemakaavoitettua aluetta sekä Säviän osayleiskaavaalueella erilliseen karttaliitteeseen merkittyä aluetta, hyötyjätteellä jätettä, jonka raaka-aine tai energiasisältö voidaan käyttää uudelleen, ottaa talteen tai muutoin hyödyntää. Hyötyjätteitä ovat mm: - keräyspahvi - keräyspaperi - kirkas/värillinen lasijäte - keräysmuovi ja -kumi - keräysmetalli - kyllästämätön puujäte - betoni- ja tiilijäte - tekstiilijäte. Kunnan jätehuoltoa järjestävä viranomainen voi asettaa edellä mainituille hyötyjätteille laatuvaatimukset.
2 LUKU. JÄTTEIDEN OMATOIMINEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ Jätteiden kompostointi 3 3 Eloperäisten jätteiden ensisijainen käsittelymenetelmä on kompostointi. Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntynyttä eloperäistä jätettä. Kompostoijan on huolehdittava, että komposti on riittävän ilmava, kostea sekä sisältää sopivasti ravinteita ja että komposti saavuttaa tarvittavan lämpötilan. Kompostiin ei saa laittaa jätteitä, jotka eivät kompostoidu tai haittaavat kompostointia. Komposti on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava siten, etteivät haittaeläimet pääse siihen ja ettei siitä aiheudu hajuhaittoja, roskaantumista, vesien pilaantumista tai muuta haittaa terveydelle ja ympäristölle. Kompostia ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi kaivoa eikä 4 metriä lähemmäksi tontin rajaa ilman naapurin suostumusta. Komposti voidaan kuitenkin sijoittaa hyväksytyissä rakennusluvissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan. Taajama-alueella puutarhajäte on kompostoitava seinällisessä kompostorissa, jonka ei kuitenkaan tarvitse olla lämpöeristetty. 4 Elintarvikejätteen, erityisesti kalaa tai lihaa sisältävän jätteen kompostointi on sallittua vain erillisessä kompostorissa (kompostisäiliössä) noudattaen seuraavaa: 5 1) Kompostoinnin on tapahduttava lämpöeristetyssä ja kannellisessa kompostorissa. Siinä tulee olla pohja tai pohjaverkko estämään haittaeläinten pääsyn kompostoriin, mutta joka sallii ilman kierron kompostissa. 2) Kompostoituneiden elintarvikejätteiden tulee olla selvästi kompostoituneita ennen niiden poistamista säiliöstä. Jälkikompostointi on hoidettava niin, ettei se aiheuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Taajama-alueella käymäläjätteiden kompostointiin vaaditaan ilmoitus kunnan jätehuoltoa valvovalle viranomaiselle, joka voi antaa ilmoituksen johdosta määräyksiä. Tällä alueella on käymäläjätteen kompostointi sallittua vain tarkoitukseen varatussa kompostointilaitteessa. Lannan ja lietteiden kompostointi on taajama - alueella kielletty. Nämä määräykset eivät koske kompostointia, johon on saatu ympäristölupa. Jätteiden poltto 6 Taajama-alueella saa polttaa risuja ja oksia sekä puhdasta / kyllästämätöntä ja maalaamatonta / käytöstä poistettua puutavaraa sekä puhdasta paperia ja pahvia samoin kuin poltettavaksi kelpaavaa muovia ja
4 muuta niihin verrattavaa jätettä keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä lämmityslaitteessa tai uunissa, jollei jäljempänä ole muuta määrätty. Avopoltto sekä muiden jätteiden polttaminen tällä alueella on kielletty. 7 Taajama - alueen ulkopuolella saa polttaa 6 :ssä tarkoitettuja jätteitä, puutarhajätettä sekä maa- ja metsätaloudessa ja puistojen hoidossa syntyviä polttokelpoisia jätteitä kuten hakkuutähteitä ja olkia. Muiden jätteiden poltto on kielletty. Avopolttaa saa ainoastaan puutarhajätettä sekä maa- ja metsätaloudessa ja puistojen hoidossa syntyviä poltettavaksi kelpaavia jätteitä, kuten olkia ja hakkuutähteitä, jos niiden kompostointi ei ole mahdollista. 8 Jätteenpoltto ei saa aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle. Ongelmajätteiden, kyllästetyn puun, PVC - muovin, kumin, nahan ja näihin rinnastettavien jätteiden kaikenlainen poltto on kielletty. Nämä määräykset eivät koske jätteenpolttoa, johon on saatu ympäristölupa. Jätteiden hautaaminen maahan 9 Maahan saa haudata ainoastaan puutarhajätettä ja lemmikkieläimiä sekä vähäisessä määrin puiden kantoja, jos niiden hyödyntäminen ei ole mahdollista. Maahan hautaaminen ei saa aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle. Nämä määräykset eivät koske kotieläinten ruhojen hautaamista, johon on saatu kunnaneläinlääkärin lupa. 3 LUKU. JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖ Hyötyjätteiden lajittelu ja keräilyvälineet 10 Jätteen tuottaja on velvollinen huolehtimaan jätteiden lajittelusta niin, että hyötyjätteet ja ongelmajätteet pidetään muista jätteistä erillään ja että eri jätelajit toimitetaan niille tarkoitetuille vastaanotto- tai käsittelypaikoille. Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että kiinteistöllä on tarpeellinen määrä kannellisia keräilyvälineitä, muunlaisia keräilyyn sopivia astioita tai säilytykseen sopivaa katettua tilaa hyötyjätteiden keräilyä varten. Keräyspaperille tarkoitetun keräilyvälineen suositellaan olevan väriltään vihreä, polttokelpoiselle jätteelle tarkoitetun keräilyvälineen oranssi ja biojätteelle tarkoitetun keräilyvälineen ruskea. Keräilyväline on merkittävä sisältöä osoittavalla tekstillä. Mikäli hyötyjätteet noudetaan kiinteistöltä, tulee keräilyvälineissä ja niiden hoidossa noudattaa 4 luvun mukaisia määräyksiä.
5 Jos kiinteistöllä ei ole omaa hyötyjätteen keräilyvälinettä, tulee siellä syntyneet hyötyjätteet toimittaa lähimpään alueelliseen hyötyjätteen keräyspisteeseen. Hyötyjätteen välivarastointi kiinteistöllä on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Lajitellun jätteen keräilyvälineisiin ei saa koota muuta kuin siihen kerättävää jätettä. Kunnan jätehuoltoa järjestävä ja valvova viranomainen voi tarvittaessa antaa hyötykäyttöä koskevia tarkempia määräyksiä. Keräyspaperin ja -pahvin hyötykäyttö 11 Keräyspaperi tulee pitää erillään muista jätteistä ja sijoittaa sille varattuihin keräilyvälineisiin. Muilla kuin asuinkiinteistöillä on muusta jätteestä erotettava hyötykäyttökelpoinen pahvi, mikäli sitä syntyy enemmän kuin 50 kg / viikko ja kiinteistöllä tulee olla yksi tai useampi keräysväline pahvia varten. Polttokelpoisen jätteen hyötykäyttö 12 Kierrätyspolttoaineen valmistukseen kelpaava polttokelpoinen jäte suositellaan pidettävän erillään muista jätteistä ja kerättävän sille varattuihin keräilyvälineisiin, jos polttokelpoisen jätteen hyötykäyttö on paikkakunnalla järjestetty. Biojätteen hyötykäyttö 13 Taajama-alueella olevassa asuinkiinteistössä, jossa on vähintään kymmenen (10) huoneistoa, tulee biojäte pitää erillään muista jätteistä ja sijoittaa sille varattuun keräilyvälineeseen. Myös muualla kuin asuinkiinteistössä syntyvä biojäte tulee pitää erillään muista jätteistä ja sijoittaa sille varattuun keräilyvälineeseen, jos kiinteistö on taajama-alueella ja siellä syntyy biojätettä vähintään 50 litraa viikossa. Kiinteistöllä, jolla biojäte tulee pitää erillään, tulee olla yksi tai useampi keräilyväline biojätettä varten. Kiinteistön biojätteen keräilyväline, joka on tarkoitettu tyhjennettäväksi puristinlaitteella varustetulla keräysautolla, saa olla tilavuudeltaan korkeintaan 240 litraa. Biojätteen keräilyvälineissä tulee olla biohajoava jätesäkki likaantumisen ehkäisemiseksi. Biojäte tulee olla kääritty biohajoavaan kääreeseen keräilyvälineeseen toimitettaessa. Jos edellä mainituilla kiinteistöillä kompostoidaan biojätteet, tulee siitä tehdä ilmoitus jätehuoltoa valvovalle viranomaiselle.
6 Muiden jätteiden hyötykäyttö 14 Rakennustoiminnassa muodostuva betoni- ja tiilijäte, kyllästämätön puujäte, metallijäte sekä puhdas maa- ja kiviaines on pidettävä erillään muista jätteistä ja sijoitettava niille varattuihin keräily- tai kuljetusvälineisiin ja toimitettava hyötykäyttöön. 15 Hyötykäyttökelpoinen lasi-, kumi-, muovi-, tekstiili- ja metallijäte on kerättävä erilleen ja toimitettava hyötykäyttöön, mikäli niiden keräily on paikkakunnalla järjestetty. 4 LUKU. JÄTTEIDEN KERÄYS JÄRJESTETYSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA Jätteiden keräilyvälineet ja niiden huolto 16 Kiinteistön haltijan on huolehdittava, että yhdyskuntajätteen järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä olevilla kiinteistöillä on tarpeellinen määrä jätteiden keräilyvälineitä ja ne vastaavat kooltaan mahdollisimman hyvin asianomaisen kiinteistön jätehuoltoa. Yhdyskuntajätteen keräilyvälineinä saadaan järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä olevalla kiinteistöllä käyttää: 1) käsin siirrettävissä olevia enintään 660 litran kannellisia tartuntakahvoilla ja taajama-alueella pyörillä varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat jäteautojen koneelliseen kuormaukseen; 2) kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat jäteautojen koneelliseen kuormaukseen tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle; 3) saostus- ja umpikaivoja sekä erotuskaivoja, jotka on rakennettu hyväksyttyjen suunnitelmien mukaan; 4) maahan upotettavia jätesäiliöitä, joihin sijoitettava jätesäkki voidaan koneellisesti siirtää jäteautoon tai maahan sijoitettuja jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen. Yhdyskuntajätteen keräilyvälineen suositellaan olevan väriltään harmaa ja se on merkittävä sisältöä osoittavalla tekstillä. 17 Keräilyvälineen haltijan on pidettävä keräilyvälineet sellaisessa kunnossa, että ne ovat jatkuvasti tiiviitä, kuormauskäsittelyn ja myös kuumapesun kestäviä eivätkä aiheuta terveydellistä haittaa tai ympäristön likaantumista tai roskaamista. Jätteiden keräilyvälineet on puhdistettava riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Käsin siirrettäviksi tarkoitetut keräilyvälineet saavat painaa täysinä enintään 60 kg.
7 Jätehuollon järjestämisestä vastaava viranomainen voi sallia muidenkin keräilyvälineiden käytön, mikäli niiden käytöstä ei aiheudu haittaa ympäristölle ja ne soveltuvat kunnan alueella toimivaan kuljetusjärjestelmään. Jätteiden keräilyvälineiden sijoittaminen 18 Jätteiden keräilyvälineet, jotka ovat käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että jäteautolla on esteetön pääsy alle 10 metrin päähän keräilyvälineestä. Jätteiden keräilyvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että kuormaus jätteenkuljetusajoneuvoon voidaan suorittaa suoraan sijaintipaikalta. Sijoitettaessa keräilyvälineet ulkotiloihin, on keräilyvälineiden oltava tasaisella alustalla ja ne on tarvittaessa suojattava näköesteellä, kuten aitauksella, istutuksin tai sijoitettava erilliseen katokseen. Sijoituspaikalla on oltava riittävä valaistus. Alueiden ja väylien, joilla keräilyvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Aitausten, istutusten ja katosten sekä alueiden ja väylien tulee lisäksi olla sellaisia, että keräilyvälineitä voidaan joustavasti ja esteettömästi siirtää. Alueet ja väylät eivät saa olla liukkaita. Niiden kaltevuuden tulee olla, mikäli mahdollista alle 1:10. Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräilyvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijoituspaikan kunnossa ja puhtaanapidosta siten, että keräilyvälineet voidaan siirtää ja tyhjentää esteettä. Sijoitettaessa keräilyvälineet asuinrakennuksessa erityiseen jätehuoneeseen, tulee siinä olla riittävä ilmanvaihto ja valaistus. Mahdollisuuksien mukaan jätehuoneeseen on järjestettävä sisäänkäynti suoraan ulkotiloista sekä vesijohto ja viemäri. Jätteiden sijoittaminen keräilyvälineisiin 19 Sekajäte kerätään kiinteistöllä oleviin keräilyvälineisiin, ellei jätehuoltoa järjestävä viranomainen ole jätelain 7 4 momentin nojalla päättänyt, että se on tietyillä päätöksessä mainittavilla alueilla toimitettava alueelle sijoitettuihin yhteisiin keräilyvälineisiin. Vierekkäiset kiinteistöt ja lähinaapurit voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää samoja keräilyvälineitä. Yhteisen keräilyvälineen käytöstä ja siitä luopumisesta tulee ilmoittaa etukäteen kyseistä jätettä kuljettavalle yritykselle. Jätehuoltoa valvova viranomainen voi kieltää yhteisen keräilyvälineen käytön. 20 Jätteet tulee keräilyvälineen likaantumisesta ja pilaantumisesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tarvittaessa pakata ennen sijoittamista keräilyvälineeseen.
21 8 Sekajätteen keräilyvälineisiin ei saa laittaa: 22 1) hyötyjätteitä, mikäli niille on järjestetty omat keräilyjärjestelmät tai -välineet; 2) palon tai räjähdyksen vaara aiheuttavia jätteitä, kuten esimerkiksi vähäisinäkään määrinä kuumaa tuhkaa; 3) ongelmajätteitä; 4) esineitä tai aineita, jotka saattavat vahingoittaa jätteenkuljetusajoneuvoa tai keräilyvälinettä taikka jotka saattavat vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista; 5) esineitä tai aineita, jotka saattavat aiheuttaa jätteen tuojalle tai keräilyvälineen käsittelijälle vaaraa, kuten terävät esineet, isohkot lasi- ja metalliesineet tms.; 6) sellaisia painavia esineitä tai aineita, jotka kohtuuttomasti vaikeuttavat jätteen kuormaamista, kuten kiinteistöjen korjausten yhteydessä käytetty betoni, kiviaines tms.; 7) nestemäisiä jätteitä, kuten lietteitä ym. saostuskaivoihin tarkoitettuja jätteitä; 8) käymäläjätettä; 9) erityisjätettä. Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voi panna keräilyvälineeseen, se voidaan tilapäisesti sijoittaa keräilyvälineen välittömään läheisyyteen jätteelle varattuun paikkaan. Tarvittaessa jäte on pakattava siten, ettei se aiheuta roskaantumista, likaantumista tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. 5 LUKU. JÄTTEIDEN KERÄILYVÄLINEIDEN TYHJENNYS JA JÄTTEIDEN KULJETUS Jätteiden keräilyvälineiden tyhjennysvälit 23 Jätteitä on noudettava kiinteistöltä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräilyvälineisiin ja keräilyvälineet voidaan aina sulkea. Jätehuollon järjestämisestä vastaava tai sitä valvova viranomainen voivat antaa määräyksiä keräilyvälineiden tyhjennysvälineistä. 24 Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa sekajätteen keräilyvälineet on tyhjennettävä kerran viikossa tai useammin. Omakotitaloissa voidaan keräilyvälineet tyhjentää kerran kahdessa viikossa. Milloin jätteen määrän, laadun tai keräilyvälineen ominaisuuksien salliessa on perusteltua, voi tyhjennysväli olla pidempikin. Pidennetty tyhjennysväli voi tulla kyseeseen sekajätteelle, mikäli
9 sekajätteen keräilyvälineeseen ei laiteta eloperäistä jätettä tai jätteen lämpötila keräilyvälineessä on alle +5 ºC. Pisin mahdollinen tyhjennysväli edellä mainitusti varastoidulle jätteille voi olla taajama alueella 4 viikkoa ja taajama - alueen ulkopuolella 16 viikkoa. Vapaa ajan asunnon edellä mainitusti varastoidun jätteen keräilyvälineet voidaan tyhjentää kerran vuodessa, jos asuntoa käytetään vain kesäaikoina. 25 Biojätettä sisältävät keräilyvälineet on tyhjennettävä kerran viikossa tai useammin 1.5-30.9. välisenä aikana. Talviaikaan (1.10.- 30.4.) keräilyväline voidaan tyhjentää kerran kahdessa viikossa. Syväkeräysastiat on tyhjennettävä kolmen viikon välein tai useammin. 26 Polttokelpoista jätettä sisältävät keräilyvälineet on tyhjennettävä neljän viikon välein tai useammin. 27 Kiinteistöjen saostus- ja hiekanerotuskaivot sekä rasvan- ja öljynerotuskaivojen pintarasva ja -öljy tulee tyhjentää tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Öljynerotuskaivojen pohjasakka tulee tyhjentää vähintään kerran kahdessa vuodessa. Jätteen haltijan on pidettävä kirjaa hiekanerotuskaivojen, umpi- ja saostuskaivojen sekä öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisajoista ja -paikoista, jonne kaivoista kerätyt jätteet on toimitettu. 28 Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveydellistä haittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteiden kuljetus 29 Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa jätteitä saadaan kuljettaa: 1) umpikorisessa kuljetusvälineessä; 2) keräilyvälineenä käytettävässä umpinaisessa jätesäiliössä; 3) puristinlaittein varustetussa jätesäiliössä tai; 4) avolavaisessa kuljetusvälineessä keräilyvälineen niin salliessa (mm. syväkeräilysäiliöiden säkit).
30 10 Sellaisten isokokoisten jäte-esineiden tai poikkeuksellisen suurten jätemäärien kuljetuksesta, jotka eivät sovellu kerättäviksi ja kuljetettaviksi yhdessä muiden yhdyskuntajätteiden kanssa, kiinteistön haltijan on sovittava erikseen kuljetuksesta huolehtivan kanssa tai hoidettava kuljetus itse. 31 Jätteet on kerättävä ja kuljetettava niin, ettei keräilystä ja kuljetuksesta aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle eivätkä jätteet pääse kuormauksen ja kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön. Pölyävää jätettä tai pienikokoista ja kevyttä jätettä saa kuljettaa vain umpinaisessa tai kannellisessa säiliössä. Muutoin kuorma on peitettävä tiiviillä verkolla tai peitteellä. Jätteiden kuormausajat ja muut määräykset 32 Jätteiden kuormaaminen taajama-alueella olevalla asuinkiinteistöllä tai sen läheisyydessä on kielletty 22.00-06.00 välisenä aikana. Sunnuntaina tai juhlapyhinä tehtävä kuormaus, joka ei kuitenkaan saa olla asuinkiinteistöjen eikä asuinalueella olevien kauppakiinteistöjen jätteenkuljetusta, on tehtävä mahdollisimman häiriöttömästi. 33 Niillä kiinteistöillä, jotka ovat saaneet vapautuksen järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisestä, noudatetaan myös soveltuvin osin 4. ja 5. luvun määräyksiä. Jätehuolto kyseessä olevilla kiinteistöillä ei saa aiheuttaa haittaa terveydelle tai ympäristölle. 6 LUKU. ERITYISJÄTTEIDEN KERÄILY JA KÄSITTELY Erityisjätelajit 34 Erityisjätteitä ovat mm: - teurasjätteet - eläinten ruhot - pilaantuneet elintarvike-erät - kuivakäymäläjätteet - puhdistamolietteet - saostus-, umpikaivo- ja jätevesilietteet - kemiallisten käymälöiden käymäläjäte - rasvanerottimien pintarasva ja pohjasakat - isokokoiset jäte-esineet - seuraavat jätteet, jotka tavallisesti luetaan ongelmajätteiksi, mutta jotka eivät poikkeuksellisesti määrän tai laadun vuoksi vaadi käsittelyä ongelmajätteiden käsittelypaikassa. Luokitus ongelmajätteisiin ja erityisjätteisiin selvitetään tapauskohtaisesti:
- erityislietteet - nuohouslietteet ja -tuhkat - pilaantuneet maa - ainekset - prosessi- ja tuotantojätteet - eräät sairaalajätteet 11 Erityisjätteiden käsittelypaikat 35 Puhdistamolietteet tulee ohjata hyötykäyttöön, mikäli ne täyttävät hyötykäytölle asetetut laatuvaatimukset. Saostus- ja umpikaivolietteet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle. Stabiloidut lietteet voidaan haja - asutusalueella sulan maan aikana levittää pellolle lannoitteena käytettäväksi edellyttäen, että ne mullataan peltoon välittömästi. Kemiallisten käymälöiden käymäläjäte on toimitettava kunnan viemäriverkkoon vesi- ja viemärilaitoksen ohjeiden mukaisesti. Teurasjätteet ja pilaantuneet elintarvike - erät, joita ei tarkoiteta sivutuoteasetuksessa sekä kuivakäymäläjätteet tulee hyödyntää kompostoimalla, mikäli se voidaan toteuttaa niin, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Muiden kuin kompostoivien kuivakäymälöiden jätteet tulee kerätä tiiviisiin pakkauksiin. Taajama-alueelta nämä jätteet tulee kuljettaa kaatopaikalle niille osoitettuun paikkaan, ellei niitä kompostoida erillisessä tiiviissä kompostointilaitteessa. Muut erityisjätteet tulee toimittaa kaatopaikalle niille varattuun paikkaan erillään muusta jätteestä, ellei niitä koskevassa erityislainsäädännössä ole toisin säädetty. Erityisjätteiden merkintä ja muut määräykset 36 Erityisjätteitä sisältäviin pakkauksiin on merkittävä pakkauksen sisältö ja tuojan nimi sekä tarpeelliset varoitusmerkinnät. Erityisjätettä kaatopaikalle toimitettaessa on jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta vaadittaessa esitettävä selvitys jätehuoltoa valvovalle viranomaiselle, joka antaa tarvittaessa määräyksiä jätteen käsittelystä ja kaatopaikalle tuomisesta. 7 LUKU. ONGELMAJÄTTEIDEN VARASTOINTI, KERÄILY JA KÄSITTELY Ongelmajätelajit 37 Ongelmajätteitä ovat mm: - jäte- ja voiteluöljyt - öljy-vesi- tai hiilivety-vesiseokset ja emulsiot - öljy- ja liuotinainepakkaukset - freonia tai öljyä sisältävät kodinkoneet
12 - maali-, lakka- ja liimajätteet - hartsit ja lateksit - painovärit ja väriaineet - valokuvauskemikaalit - liuotinjätteet - torjunta-ainejätteet - puunsuojauskemikaalit - lääkejätteet - tartuntavaaralliset ja riskijätteet - akut - romuautot - osa sähköelektroniikkaromusta - asbestijäte - raskasmetalliparistot - elohopealamput, loisteputket ja muut elohopeaa sisältävät jätteet - kiinteät öljyjätteet, öljynsuodattimet ja iskunvaimentimet - hapot, emäkset ym. myrkkyjätteet. Ongelmajätteiden varastointi ja keräys 38 Erilaatuiset ongelmajätteet on kerättävä lajiteltuina omiin keräilyvälineisiinsä. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muusta jätteestä. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään. 39 Mikäli kiinteistön haltija on järjestänyt ongelmajätteille tai jollekin niistä keräyksen, tulee näin kerättyjä ongelmajätteitä varten olla erillinen lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, josta jätettä ei voi vapaasti poistaa (keräilypiste). Jokaista keräilypisteeseen toimitettavaa ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen selvästi merkitty keräilyväline. Kiinteistön haltijan on asetettava keräilypisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat hyvin kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Kiinteistön haltijan on lisäksi tiedotettava keräilypisteen käyttäjille siitä, kuinka ongelmajätteiden keräily kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty. 40 Nestemäiset ongelmajätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa niille tarkoitetuissa ja tiivispohjaiselle alustalle sijoitetuissa astioissa, joissa on asianmukaiset merkinnät. Käytetyn voiteluaineen keräykseen saa käyttää vain tiiviitä kannellisia säiliöitä, joissa on teksti käytetty voiteluaine. Ongelmajätteiden vastaanotto 41 Niitä kotitalouksien ja maatalouden ongelmajätteiden pieneriä, joita ei koske tuottajan vastuun säädökset, otetaan vastaan yleisissä ongelmajätteiden vastaanottopaikoissa. Vastaanottopaikoista saa
13 tarkempia tietoja kunnan jätehuoltoa järjestävältä ja valvovalta viranomaiselta sekä alueellisen kaatopaikan ylläpitäjältä. Ongelmajätteiden toimittaminen vastaanottopaikkoihin edellyttää, että jätteet ovat asianmukaisesti pakattuja ja niiden sisältö on merkitty astioihin. Suositeltavin astia on aineen alkuperäinen pakkaus. Ongelmajätteitä saa toimittaa vastaanottopaikkoihin vain niiden aukioloaikoina. Suuremmat ongelmajäte-erät ja yritystoiminnassa syntyneet ongelmajätteet on toimitettava suoraan ongelmajätteiden käsittelyluvan saaneeseen laitokseen, ellei jätehuollosta vastaavan viranomaisen kanssa ole tehty sopimusta niiden toimittamisesta yleiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Ongelmajätteiden toimitukset ja kirjanpito 42 Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti asianmukaisesti hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi. Varastoidut ongelmajätteet on toimitettava käsittelyyn vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa niin usein, että ongelmajätteiden varastoinnista ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteiden varastoinnista ja toimituksista on pidettävä kirjaa muilla kuin asuinkiinteistöillä. Jätehuoltoa valvovan viranomaisen määräämien yritysten on lähetettävä vuosittain yhteenveto ongelmajätekirjanpidosta jätehuoltoa valvovalle viranomaiselle. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. 8 LUKU. JÄTTEIDEN JA ONGELMAJÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT Jätteiden ja ongelmajätteiden vastaanottopaikat 43 Asumisessa syntynyt jäte sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettava teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyt jäte sekä asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa syntynyt ongelmajäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanottopaikkaan. 44 Jätteiden vastaanottopaikkoja ovat alueellinen jätekeskus, kunnan omat ylijäämämaan vastaanottopaikat sekä hyötyjätteiden vastaanotto- ja keräilypaikat sekä ongelmajätteiden vastaanottopaikat. 45 Jätteiden toimittaminen vastaanottopaikoille on sallittu vain vastaanottopaikkaa ylläpitävän toiminnanharjoittajan määrääminä aikoina. Liikuttaessa jätteiden vastaanottopaikalla sekä tyhjennettäessä jätekuormia on noudatettava vastaanottopaikan henkilökunnan antamia ohjeita. Jätekuorman saa tyhjentää vain sille osoitettuun paikkaan.
14 Vastaanottopaikan henkilökunnalla on lupa kieltää jätekuorman tyhjentäminen, mikäli jäte ei sovellu käsittelypaikalle tai jos sille on osoitettavissa toimiva hyötykäyttöpaikka. Jätteiden keräily ja kuljettaminen pois jätteiden vastaanottopaikoilta on sallittu vain vastaanottopaikkaa ylläpitävän toiminnanharjoittajan luvalla. 9 LUKU. MUUT MÄÄRÄYKSET Rekisterin pitäminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyneistä 46 Jätteitä kuljettavien yritysten on pidettävä rekisteriä asiakkaistaan kunnan jätehuoltoa järjestävän viranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti. Liittymisvelvollisuus järjestetyssä jätteenkuljetuksessa 47 Järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisvelvollisuus koskee koko kunnan aluetta. Mikäli jätteen haltija ei ole liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen eikä ole siitä vapautettu, voidaan jätteen haltija jätehuoltoa valvovan viranomaisen päätöksellä ja tarvittaessa uhkasakon uhalla velvoittaa liittymään järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Poikkeamiset jätehuoltomääräyksistä 48 Kunnan jätehuoltoa valvovan viranomaisen päätöksellä voidaan yksittäistapauksessa erityisestä syystä poiketa siitä, mitä määräysten luvuissa 2-6 on määrätty. Tällöinkin on huolehdittava siitä, ettei toimenpiteestä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilliset ohjeet 49 Näiden jätehuoltomääräysten lisäksi voivat kunnan jätehuoltoa järjestävä ja valvova viranomainen antaa erillisiä ohjeita jätteiden käsittelystä, kuljetuksesta tms. Lisäksi alueellista kaatopaikkaa ylläpitävä yhtiö voi antaa jäteneuvontaa.
15 Voimaantulo ja soveltaminen 50 Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 24.06.2005. Jätteiden keräilyvälineet, joista on määrätty 16 :ssä, on vaihdettava määräysten mukaisiksi niiden uusimisen yhteydessä, kuitenkin viimeistään vuoden 2009 loppuun mennessä, jolloin mm. säkkitelineet viimeistään poistuvat käytöstä. Se, mitä jätehuoltomääräysten 33 ja 47 :ssä on sanottu järjestetystä jätteenkuljetuksesta vapauttamisesta, on voimassa 31.12.2005 saakka. Jätelakia on muutettu siten, että jätelain 11 :n 2 momentin nojalla myönnetyt vapautukset järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisestä ja jätelailla kumotun jätehuoltolain (673/1978) 14 :n nojalla tehdyt päätökset kiinteistön jättämisestä järjestetyn jätteenkuljetuksen ulkopuolelle lakkaavat olemasta voimassa 1 päivästä tammikuuta 2006 lukien. Näillä määräyksillä kumotaan ennen 24.06.2005 voimassa olleet Pielaveden kunnan yleiset jätehuoltomääräykset.