Hallituksen kokous Aika: 28.9.2012 klo 18.00 Paikka: Maaseutuhotelli Eevantalo, Kuopio Läsnä: Vesa-Pekka Hirvioja, puheenjohtaja Juha Puurunen, kokouksen sihteeri Seppo Goman Laura Koistinen Marko Kurkinen Käsitellyt asiat: 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18:00 2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi 3. Työjärjestys Hyväksyttiin kokoukselle työjärjestys 4. Edellisten kokousten pöytäkirjat 4.1. Pöytäkirja 5/2012 Todettiin alustavassa tarkastuksessa havaittu virhe korjatuksi ja hyväksyttiin pöytäkirja. (LIITE 1) 4.2. Pöytäkirja 6/2012 Hyväksyttiin. (LIITE 2) 5. Yleishallinto 5.1. Toimintasuunnitelma 2013 Käytiin läpi toimikuntien valmistelemat toimintasuunnitelmat vuodelle 2013. Vesa-Pekka Hirvioja kokoaa läpi käydyt suunnitelmat kokonaisuudeksi. Kokonaisuus tarkistetaan vielä ennen julkaisua. Toimintasuunnitelma julkaistaan netissä hyvissä ajoin ennen syyskokousta. 5.2. Talousarvio 2013 Käytiin läpi toimikuntien esitysten pohjalta valmisteltu talousarvio. Juha Puurunen tekee talousarvion loppuun kokouksessa tehtyjen muutosten perusteella. Kokonaisuus tarkistetaan ennen julkaisua. Talousarvio julkaistaan netissä hyvissä ajoin ennen syyskokousta. 5.3. WUSV MM 2015 projekti Projekti on herättänyt kiinnostusta ja muutamia halukkaita on ilmoittautunut eri tehtäviin. (LIITE 3) Vesa-Pekka Hirvioja on yhteydessä kiinnostuneisiin ja sopii jatkotoimenpiteistä. 5.4. SPL Itä-Uusimaa, sääntömuutos (LIITE 4) Todettiin sääntöjen vastaavan alaosastoille tehtyjä mallisääntöjä. Hyväksyttiin esitetyt säännöt. 5.5. SPL standaari SPL standaarit on varastosta loppu. Todettiin standaarin uudistamistarve ja toimittajalta tulleet esitykset (LIITE 5) sen uudistamisesta. Päätettiin ottaa käyttöön esityksen ehdotus nro 1.Toimisto tilaa uusia standaareja varastoon 20 kpl. 5.6. SPL mestaruuskilpailut / palkinnot
Päätettiin hankkia varastoon 20 kpl (3 vuoden tarve) SPL mestareille kunniapalkintona luovutettavaa kääröä. Vesa-Pekka Hirvioja hoitaa tilauksen. 5.7. SPL koulutusleirin eläinsuojelutarkastuslausunto Puheenjohtaja on laatinut ja toimittanut vastineen (LIITE 6). Todettiin 6. Tietohallinto Ei käsiteltäviä asioita 7. Taloudellinen tilanne Käytiin läpi taloudellinen tilanne, tuloslaskelma ja tase 31.8.2012. 8. Jalostus 8.1. WUSV:n suunnitteleman ja julkaiseman kasvatusohjeen käännös (LIITE 7) Tiina Laine on toimistotyönä kääntänyt ohjeen. Ohje toimitetaan SPLkasvattajille ja julkaistaan SPL:n nettisivuilla. Juha Puurunen hoitaa julkaisemisen. 8.2. Tutkimus saksanpaimenkoiran hoch- / leistungszucht linjojen geneettisestä varianssista Suomessa. Todettiin tutkimusraportti sekä siihen saatu tarkennusraportti (LIITEET 8 ja 9). Lisäksi todettiin lehdessä 6 julkaistava professori Riitta Ahosen kirjoittama artikkeli (LIITE 10) tieteellisen tutkimuksen tekemisestä. 9. Koulutus- ja koetoimikunta 9.1. Koe- ja koulutustoimikunnan kokous 6/2012 muistio (LIITE 11) Todettiin muistio. Päätöksiä edellyttävät asiat käsitellään omina kohtinaan. 9.1.1 SPL mestaruuskilpailuohjeen täydennys Koetuomaritoimikunnan esitys: Esitetään, että Mestaruuskilpailuohjeeseen ja kokeenjärjestämisohjeeseen lisätään sääntö: Järjestävällä alaosastolla yhdessä ylituomarin/spl valvojan kanssa on mahdollisuus rajoittaa kilpailukentän käyttöä. Perustelu: Vantaalla järjestettävissä Mestaruuskilpailuissa jouduttiin olosuhteista johtuen järjestäjän ja ylituomarin yhteisellä päätöksellä kieltämään yksittäiset harjoitukset kilpailukentällä. Järjestäjä järjesti yhteisen harjoituspäivän, johon kaikilla oli mahdollisuus osallistua. Päätös: Hyväksyttiin esitys muutoksin. Edellä esitetyn lisäksi mestaruuskilpailuohjeeseen kirjataan, että tieto mahdollisesta rajoituksesta on julkaistava mestaruuskisojen ilmoituksessa Saksanpaimenkoiralehdessä 9.1.2 WUSV MM 2015 tuomariesitys Koetuomaritoimikunnan esitys: Esitetään hallitukselle, että se edelleen esittää WUSV:n hallitukselle Jari Kokkosen nimeämistä tuomariksi vuoden 2015 WUSV MM kilpailuun. Päätös: Hyväksyttiin koetuomaritoimikunnan esitys. 9.2 SPL-mestarit 2012 Todettiin vuoden 2012 SPL mestarit. Suojelu Tommi Vanhala ja spu Troyen's Yrmy Jälki Riikka Teerimäki ja spn Sonorian Elektra Haku Elina Manninen ja spn Bacteroides Trine EK Jaana Järvinen ja Olli-Pekka Asell ja spn Powerpfote Cebada TOKO Arto Vasenius ja spn Volles Haus Cider Vetomestarit: Miehet B 45 Pertti Kettunen ja spu Musketeer`s Darius Naiset B 45 Sirpa Kuiri ja spu Harmaakallion Cepe
Naiset B Kaisa Mäntyranta ja spu Britax Enzo Miehet B Jari Kaukonen ja spu Miku 9.3 Kevätleiri 2013 Leiriä on anonut järjestettäväkseen SPL Kanta-Häme. Päätettiin myöntää. Laura Koistinen ja Vesa-Pekka Hirvioja sopivat käytännön asioista järjestäjien kanssa. 10 Näyttelyt Ei käsiteltäviä asioita 11 Lehti 11.1 Lehti Todettiin lehden eri tehtäviin tulleet hakemukset. Päätoimittajaksi hakemuksia 3 kpl, taittajaksi 1 kpl ja kielenhuoltajaksi 1 kpl. Lisäksi yksi hakija lehden ilmoitusmyyjäksi. Juha Puurunen ja Vesa-Pekka Hirvioja käy jatkokeskustelut hakijoiden kanssa ja tekevät päätösesityksen keskustelujen pohjalta viimeistään seuraavaan kokoukseen. ( Hakemukset liitteenä) 11.2 Painotarjoukset Todettiin lehden painotarjoukset 3 kpl ( LIITTEET). Juha Puurunen ja Vesa- Pekka Hirvioja tekevät vertailun tarjousten välillä ja vertailun perusteella päätösesityksen viimeistään seuraavaan kokoukseen. 12 Jäsenasiat 12.1 Todettiin jäsentilanteen (LIITE 12) olevan hyvä. Jäsenmaksun korotus ei ole aiheuttanut jäsenkatoa, tilanne on lähes sama kuin viime vuonna tähän aikaan. 12.2 Hyväksyttiin uudet jäsenet (LIITE 13). 12.3 Todettiin eronneet jäsenet (LIITE 14) 13 Saapuneet kirjeet 13.1 Valitus Kennel Donattaren toiminnasta (LIITE) 13.2 Tampereen Holiday-Inn hotellin tarjous strategiakokoukseen liittyen(liite) 14 Muut asiat Ei käsiteltäviä asioita 15 Seuraava kokous 23.11.2012 Tampere Holiday-Inn 16 Päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 23:10 puheenjohtaja Hirvioja Vesa-Pekka varapuheenjohtaja Puurunen Juha
LIITE 1 SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY PÖYTÄKIRJA 5-12 1 (2) Hallituksen kokous Aika 17.8.2012 klo 18.00 Paikka Hotelli Holiday Inn, Tampere Läsnä: 1. Avaus Hirvioja V-P pj / sihteeri Puurunen Juha Kurkinen Marko Goman Seppo Kurki Anne Koistinen Laura, (puhelimen välityksellä) Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi 2 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Työjärjestys Todettiin Hyväksyttiin työjärjestykseksi esityslista seuraavin lisäyksin: 5.6 Kokous 6.2012 6.1 Jalostustarkastustietokanta 8.3 Kasvattajatoimikunta pöytäkirja 8.4 Kasvattajakoulutukset 2012 10.1 Näyttelytoimikunnan pöytäkirja 10.1.1 Tarkennus näyttelyohjeeseen 10.1.2 Tarkennus rohkeuskoeohjeeseen 13.9 SKL kirje, Ilmoitukset vihaisesta koirasta 13.10 Lausunto eläinsuojelutarkastuksesta, 13.11 Kutsu Rajavartiolaitoksen mestaruuskilpailuihin. 13.12 Kutsu SPL Porvoon 20v juhlaan, LIITE 38 13.13 Eroilmoitus Marko Kurkinen, LIITE 39 Poistetaan kohta 9.7.2 4 Edellisen kokouksen pöytäkirja Pöytäkirja 4-12. LIITE 1 Todettiin. Hyväksytty sähköisesti 5 Yleishallinto 5.1 WUSV. MM 2015
Todettiin graafisen suunnittelukilpailuun tulleeksi useita ehdotuksia. Toimikunta antaa lausunnon niistä seuraavaan kokoukseen. MM-2015 projekti on saanut toimikunnilta ja jäsenistöltä uudenlaista tukea. V-P Hirvioja jatkaa projektin vetäjänä ja Juha Puurunen on myös käytettävissä. Vastuuhenkilöiden kartoitus aloitetaan välittömästi. 5.3 WUSV kokoukset 2012 osallistujat. WUSV- kokous SV-päänäyttely, Ulm 3.9.2012. Osallistuu Seppo Goman WUSV- kokous Steyr 8.10.2012 Osallistuu V-P Hirvioja ja Juha Puurunen 6 Tietohallinto 5.4 Toimisto Päätettiin asentaa toimistoon ilmalämpöpumppu, kustannukset 1680. 5.5 Syyskokous valmistelut 5.6 Kokous 6.2012 Paikka ja aika 27.10.2012 Tampere, normaalikoulu tai sampola Kokouskutsu, seuraava lehti 17.9.2012 pj laatii Toimintasuunnitelmat 2013, toimikunnittain 23.9.2012 mennessä yleishallinnolle Talousarvio 2013, taloudelle ja yleishallinnolle Siirretään pidettäväksi Kuopiossa 28.9.2012. 6.1 Jalostustarkastustietokanta Marko Kurkinen tehnyt on saanut jalostustarkastustietokannan valmiiksi. Lausunnot voi tallentaa sähköiseen muotoon täydellisenä. Vanhojen lausuntojen kirjaaminen tietokantaan on aloitettu. Työtä tekevät tällä hetkellä Kainulainen, Manninen ja Mallat. 7 Talous 7.1. Taloudellinen tilanne: Tase 6/2012 LIITE 3 Tuloslaskelma, 6/2012 LIITE 4 Taloudellinen tilanne, 6/2012, LIITE 5 Kesäleirin tuloslaskelma, LIITE 6. Todettiin oheisten liitteiden mukaisesti vakaa taloudellinen tilanne, tuloslaskelma, tase ja kesäleirin tuloslaskelma.
7.2 WUSV MM-2012 Fani vaatteet WUSV Faniasut, tilanne: Tilausmäärä ei ole täyttänyt ennakko-odotuksia. Markkinointia tehostetaan. Suojelumestaruuskilpailut on viimeinen tilauspaikka. Kilpailupaikalle on varattu tila sekä kaikki sovituskoot. Laajennetaan asukokonaisuutta hupparilla. Juha Puurunen organisoi. 8 Jalostus 8. 1 Timo Tokolan Esitys näyttelyyn ilmoittautumiseen Timo Tokolan esitys (LIITE 17): Esitän, että 1.1.2013 alkaen, tai mahdollisimman pian ko. päivämäärän jälkeen otetaan käytäntöön seuraava muutos koirien ilmoittautumisessa SPL -näyttelyyn tai Saksanpaimenkoirien erikoisnäyttelyyn. Ne koetulokset, jotka vaaditaan koiralle korkeimpiin arvosanoihin käyttöluokassa, tulee ilmoittautuessa ilmoittaa täydessä koekirjan laajuudessa. Nämä tiedot lisätään myös koiran kaikissa muodoissa julkaistaviin näyttelytuloksiin SPL ry:n tai näyttelyjärjestäjän toimesta. Ilmoittautuessa täytyy kertoa: Koepaikka, koepäivä, paikkakunta, maa, koiran nimi, ohjaaja, koelaji, pisteet, koulutustunnus, kokeenjohtaja, koekirjan tuloksen allekirjoittanut tuomari. Mikäli koiran tiedot ovat puutteelliset sen ilmoittautuminen hyväksytään, mutta se ei voi kilpailla V tai V-A arvosanoista. Mikäli SPL: n hallitus ei hyväksy ehdotusta esitän sen SPL:ry:n syyskokouksen 2012 hyväksyttäväksi. Päätös: Kaikkia esityksessä mainittuja kohtia ei ole kaikissa kilpailukirjoissa. Asia siirretään esityksen mukaan syyskokouksen päätettäväksi. 8.2. SKL:n Koiranomistajan peruskurssi rotutesti, LIITE 7 Seppo Goman valmistelee ja toimittaa elokuun loppuun mennessä. 8.3. Kasvattajatoimikunta pöytäkirja, LIITE 8 Toimintasuunnitelma 2013, LIITE 9 Talousarvio 2013, LIITE 10 Todettiin liitteet 8, 9 ja 10 8.4. Kasvattajakoulutukset 2012 Esitys luennoitsijoiksi: Kasvattajakurssi 2. lähijakso:
Merja Dahlblom Lotta Axelsson. Kasvattajapäivät 17-18.11.201, Forssa Rantasipi W.Hoffman (SV tuomari) Lotta Axelsson (Saksanpaimenkoiran selkä) Yritys- ja verotuksen asiantuntia (luennoitsija??) Uusi jalostustoimikunta (Ilta paneeli) Raakaruokinta (luennoitsija??) Marko Kurkinen (tilastointi / terveystietokanta) Päätös: hyväksytään esityksen mukaan. Lisäyksenä voisi pyytää geenitutkimusryhmästä Katriina Tiiraa sekä professori Riitta Ahosta. 8.6 SKL ry JTT pöytäkirjanote 5/2012. LIITE 11 SKL JTT:n tarkennus saksanpaimenkoiran PEVISA indeksiehtoon.. Tiedotettu jäsenistölle ja kasvattajille www-sivujen välityksellä. 8.7 Hannes Lohen tutkimusryhmän kertomus SPL linjojen jakautumisesta. LIITE 12 9 Koulutus- ja koetoimikunta Todettiin erittäin mielenkiintoinen kertomus tutkimustuloksesta. Ko. tutkimuksen kertomuksessa todetaan saksanpaimenkoiran jakautuneen geneettiseltä perimältään kahteen eri linjaa, näyttelylinjaan sekä käyttölinjaan. Tästä tuloksesta on tiedotettu www-sivuilla. Kertomus julkaistaan myös saksanpaimenkoira lehdessä. Samaan lehteen pyritään saamaan asiantuntijan laatima artikkeli tieteellisestä tutkimuksesta ja niiden tuloksista. 9.1 Koulutus- ja koetoimikunnan pöytäkirja, LIITE 13 9.1.2 Pätevöidyt koulutusohjaajat ja maalimiehet 2012. Todettiin koulutusleirillä seuraavat pätevöinnit: SPL maalimiehiksi: Janne Jalasaho, SPL Etelä-Uusimaa Teo Lintula, SPL Ylä-Savo Otto Soininen, SPL Saimaa SPL koulutusohjaajiksi: Miia Heikkinen, SPL Lohja Pia Mallat, SPL Helsinki Marjaana Vihervuori, SPL Imatra 9.2. Syksyn 2012 suojeluseminaari
Toimikunnan esitys: Esitetään, että suojeluseminaari siirretään ensi vuodelle (toukokuulle, sunnuntaina) päällekkäisyyden ja syksyn MM 2015-kilpailumaalimieskoulutuksen takia. Kysytään etelä-suomesta mahdollista järjestäjää ns. tutustu suojeluun päivälle, tapahtuma toimii samalla WUSV-joukkueen varainkeruuna. Päätös: Hyväksytään siirto esitetyllä tavalla 9.3. WUSV MM-2015 kilpailumaalimieskoulutus MM-maalimieskoulutuksen suunnitelma esitys, LIITE 14 ja budjetti, LIITE 15 Päätös: Hyväksytään esityksien mukaan. (Hyväksytty sähköisesti 24.7.2012) Ensimmäinen koulutus 20.-21.10.2012, tiedote LIITE 16 Todettiin suunnitelman mukaiseksi. 9.4. Koulutus tapahtumat 2013 Toimikunnan esitys: Tottisseminaari, helmi-maaliskuu, laitetaan järjestäjä yleiseen hakuun Suojeluseminaari, toukokuu, kysytään järjestäjää Kansallisten lajien tottisleiri, huhtikuun puolivälissä, kysytään järjestäjää Kansallisten lajien maastoleiri, toukokuun puolivälissä, kysytään järjestäjää Kevätleiri, huhtikuussa, laitetaan järjestäjä yleiseen hakuun Päätös: Hyväksytään, Laitetaan kaikki yleiseen hakuun 9.5 SPL - Mestaruuskilpailut 2013 Toimikunnan esitys: Suojelumestaruuskilpailut: Esitetään, että vuoden 2013 SPL suojelumestaruuskilpailut järjestetään 29.8. 1.9.2013. Tokomestaruuskilpailut: SPL Keski-Suomi anoo SPL- tokomestaruuskilpailuja. Esitetään, että SPL- tokomestaruuskilpailut pidetään 13.-14.7.2013 paikkana Mänttä. Kilpailut rajoitetaan vain saksanpaimenkoirille. Valjakkohiihdon mestaruuskilpailut on myönnetty esityksen perusteella SPL Saimaa ry:lle. Laitetaan yleiseen hakuun seuraavat mestaruuskilpailut: SPL suojelumestaruuskilpailut SPL kansallisten lajien mestaruuskilpailut SPL erikoisjälkimestaruuskilpailut SPL agilitymestaruuskilpailut Päätös: Hyväksytään esitetyllä tavalla. Järjestäjää vailla olevat mestaruuskilpailut laitetaan välittömästi yleiseen hakuun.
9.6 SPL koetuomarit / jatkokoulutus Koulutus ja koetoimikunnan esitys: Perustuen koetuomaritoimikunnan esitykseen esitetään, että hallitus peruu kokouksen 4/12 päätöksensä ja tekee päätöksen asiassa koetuomareitten laajennetun kokouksen 21.4.2012 mukaisesti lisättynä tiedolla, että Koetuomaritoimikunta tarkentaa 21.4.2012 esitettyä koetuomareiden jatkokoulutussääntöä listalle palaamisen ja hyväksyttävien jatkokoulutusten osalta. Koetuomaritmk. tarkentaa jatkokoulutussääntöä viimeistään koetuomaritoimikunnan laajennetussa kokouksessa keväällä 2013 siten, että tarkennettu esitys on kevätleiriä 2013 seuraavassa hallituksen kokouksessa päätettävissä. Koetuomaritoimikunta tekee em. tarkennukset nopeammalla aikataululla, jos aikataulun nopeuttamiseen on painavia syitä. Keskustelun pohjaksi: Koetuomaritoimikunnan esitykset: Pöytäkirjasta 2/2012 : Esitetään hallitukselle että SPL tuomareitten pitää osallistua SPL jatkokoulutuksiin kahden vuoden välein. Ryhdytään pitämään listaa osallistujista. Mikäli jatkokoulutus velvoite ei täyty, putoaa pois tuomarilistalta. SPL tuomarin on osallistuttava koulutukseen vähintään joka toinen kalenterivuosi. Sovittiin että koulutukset ovat kiinteät, ainakin kevät- ja koulutusleirillä. Pöytäkirjasta 4/2012: Vesa-Pekka Hirvioja esittää: Tuomarin tulee olla osallistunut SPL:n arvostelun yhtenäistämistilaisuuteen viimeisen kahden (2) vuoden aikana ennen koekautta 2013 (vuodet 2011-2012), eli kevätleiri 2013 vielä käy. Jos ei ole osallistunut ko. aikana, sanktiona menettää SPL- tuomarioikeudet määräajaksi vuoden 2013 loppuun. Mikäli ei osallistu vuoden 2013 aikanakaan, menettää oikeudet pysyvästi. Oikeudet saa takaisin vain uudelleenkoulutuksen kautta. 2013 alkaen vaaditaan vuosittain osallistuminen jompaankumpaan arvostelun yhtenäistämistilaisuuteen. Vaatimus ei koske SPKL- tuomarioikeuksia, koska heillä on siihen omat säännöt. Perustelut: Ei voida puhua SPL- tuomareiden yhtenäisestä arvostelusta, jos on tuomareita jotka eivät ole osallistuneet arvostelun yhtenäistämistilaisuuksiin moneen vuoteen. Arvostelulinjan yhtenäisyys on SPL- tuomareiden tavaramerkki. Toimikunnan päätös: Koetuomareiden laajennetussa kokouksessa Hämeenlinnassa 21.04.2012 käsiteltiin ko.asiaa, sekä tehtiin päätös: "Esitetään hallitukselle että SPL- tuomareitten pitää osallistua SPLjatkokoulutuksiin kahden vuoden välein. Ryhdytään pitämään listaa osallistujista. Mikäli jatkokoulutus velvoite ei täyty, putoaa pois tuomarilistalta. SPL- tuomarin on osallistuttava koulutukseen vähintään joka toinen kalenterivuosi. Sovittiin että koulutukset ovat kiinteät, ainakin kevät- ja koulutusleirillä." Toimikunnan yksimielinen päätös on, että noudatetaan laajennetun kokouksen päätöstä. Aiemmin päätetty että, Diegel koulutustilaisuus luetaan vuoden 2012 koulutustilaisuudeksi (laajennettu kokous 16.04.2011).
Hallituksen päätös pöytäkirja 4/2012: Hyväksytään koetuomaritoimikunnan esitys jatkokoulutuksista. Lisäksi tuomarin tulee olla osallistunut SPL:n arvostelun yhtenäistämistilaisuuteen viimeisen kahden (2) vuoden aikana ennen koekautta 2013, eli kevätleiri 2013 tilaisuus on viimeinen. Jos ei ole osallistunut ko. aikana, sanktiona menettää SPLtuomarioikeudet määräajaksi vuoden 2013 loppuun. Mikäli ei osallistu vuoden 2013 aikanakaan, menettää oikeudet pysyvästi. Oikeudet saa takaisin vain uudelleenkoulutuksen kautta. Vuodesta 2013 alkaen vaaditaan osallistuminen arvostelun yhtenäistämistilaisuuteen vähintään kerran kahdessa (2) vuodessa. Vaatimus ei koske SPKL tuomarioikeuksia. Päätös: Hallitus muuttaa ed. kokouksen päätöksen ja hyväksyy tuomaritoimikunnan esityksen jatkokoulutuksesta 2v. välein. Koetuomaritoimikunnan tulee tarkentaa seuraavassa laajennetussa kokouksessaan esitystään jatkokoulutuksen sisällön suhteen, ottaen huomioon arvostelunyhtenäistämisen. Jatkokoulutuksille tulee määritellä esitettyjen lisäksi, koulutuksen sisältö ja määräaika. Esityksessä tulee ottaa huomioon SPKL:n tuomareille asettamat jatkokoulutusvelvoitteet. 9.7 Maalimiestoimikunnan muistio, LIITE 18 9.7.1 Maalimiestoimikunnan kokoonpano Esitys: Maalimieskokous esittää toimikunnan kokoonpanoon muutoksia seuraavasti: Edellinen toimikunta Risto Haapala, Jari Kantoluoto, Jani Koistinen ovat eronneet. Uudeksi toimikunnaksi esitetään Jari Kokkonen 3v, Reijo Korpela 2v ja Jusa Koivisto 1v. Toimikunta esittää Jari Kokkosta vetäjäksi ja koulutus- ja koetoimikunnan jäseneksi. Päätös: Maalimieskokouksen/ toimikunnan esitys hyväksytään muutoksitta (päätös tehty sähköisesti 20.7.2012.) 9.7.3 Suojelu mestaruuskilpailujen maalimiehet 2012: Esitys: Toimikunta esittää tuomarille maalimiehiksi Hannu Vasarainen 1-osa, Rami Leino 2-osa ja varalle Jani Kuittinen. Päätös: Hyväksytään esitetyllä tavalla. 10 9.8 Koulutus- ja koetoimikunta kokoonpano Esitys: Esitetään koulutus- ja toimikunnan kokoonpanoon muutos seuraavasti: Eronneen Risto Haapalan tilalle valitaan maalimiestoimikunnan edustajaksi koulutus- ja koetoimikuntaan Jari Kokkonen Päätös: Hyväksytty esityksen mukaisesti (sähköinen päätös 20.7.2012).
Näyttelyt 10.1 Näyttelytoimikunnan pöytäkirja, LIITE 19 10.1.1 Tarkennus näyttelyn järjestämisohjeeseen Toimikunnan esitys: Ohjeen kohtaan 3.2. Tuomareiden kutsuminen tarkennetaan: Liiton näyttelytoimikunnalta saamalla toimeksiannolla liiton toimisto tiedustelee tuomarit ja toimittaa heille viralliset kutsut. Päätös: Hyväksytään esitetyllä tavalla, lisätään ohjeisiin 10.1.2 Tarkennus päänäyttelyn rohkeuskoeohjeeseen Toimikunnan esitys: Lisätään ohjeen kohtaan 12.1. Rajoitukset Tarkennus: Hyväksytty suoritus on tuomarilta osa-alueista numeroina vähintään 3/3. - Hylkäysperusteet ovat: *kolmen yrityksen jälkeen ei seuraa vapaana kuljetuksessa *koiranohjaaja jättää merkityn paikan pitkässä liikkeessä *koira ei irrota kolmannestakaan käskystä *koira puree muualle kuin suojahihaan *ohjaajan ruumiilliset avut 11 Tiedotus Päätös: Hyväksytään esitetyllä tavalla, lisätään ohjeisiin 11.1 Lehden päätoimittaja / taittaja Hakua jatketaan, Seuraavaan lehteen ilmoitus. Etsitään päätoimittajaa, taittajaa, mediamyyjää. 11.2 www sivujen tilanne Sivut on vielä kesken. Lajiesittelyt on tarkistettu ja toimitettu. Seppo Goman tarkastaa näyttelyosion elokuun loppuun mennessä. Puheenjohtaja ja tiedotus selvittää vielä puuttuvat ja tarkistamattomat materiaalit tekijän kanssa. Pyritään julkaisemaan mahdollisimman pian. 12 Jäsenasiat 12.1. Jäsentilanne, LIITE 20 Todettiin 12.2. Uudet jäsenet, LIITE 21 Todettiin 12.3. Eronneet, LIITE 22 Todettiin 13 Saapuneet kirjeet
13.1 WUSV kirje, VIP Ausweise, WUSV-2012 Steyr. LIITE 23 13.2 WUSV kirje kasvatusohje Guidelines of the WUSV for the Breeding, of German Shepherd Dogs, LIITTEET 24 ja 25 Annetaan toimistolle käännettäväksi. 13.3 Kutsu WUSV kokous ULM 3.9.2012, LIITE 26 13.4 Esityslista WUSV kokous ULM, LIITTEET 27 ja 28 13.5 VIP/ osallistujat ilmoitus WUSV kokous ULM, LIITE 29 13.6 WUSV talous, 2011, LIITE 30 13.7 WUSV talous 2012, LIITE 31 13.8 SKL ry JTT pöytäkirjanote 5/2012, LIITE 32 13.9 SKL kirje, Ilmoitukset vihaisesta koirasta. LIITE 33 13.10 Lausunto eläinsuojelutarkastuksesta, LIITTEET 34,35 ja 36 Raportin sisältö ja sanamuoto on tällaiseen raporttiin varsin vihjaileva. Lähetetään vastaus puheenjohtajan toimesta. 13.11 Kutsu Rajavartiolaitoksen mestaruuskilpailuihin.liite 37 Puheenjohtaja osallistuu 13.12 Kutsu SPL Porvoon 20v juhlaan, LIITE 38 13.13 Marko Kurkinen eroilmoitus, LIITE 39 Todettiin Marko Kurkisen eroilmoitus SPL ry:n hallituksesta. 14 Muut asiat Ei muita asioita. 15 Päättäminen puheenjohtaja päätti kokouksen klo 21.32 Vesa-Pekka Hirvioja puheenjohtaja Juha Puurunen varapuheenjohtaja
LIITE 6 Saksanpaimenkoiraliitto ry 27.8.2012 Helena Koskentalo Kaupungineläinlääkäri Seinäjoki Eläinsuojelutarkastuskertomus (päivätty 12.7.2012) ELÄINSUOJELUTARKASTUKSESTA SAKSANPAIMENKOIRALIITON KESÄLEIRILLÄ Saksanpaimenkoiraliitto ry on suurena rotujärjestönä aina pitänyt velvollisuutenaan kouluttaa roduntuntevia kouluttajia, jotka jakavat jäsenilleen ja koiranomistajille koulutustietoa ja taitoa ympäri maatamme. Koulutustiedon jakamisen tavoitteena on saada keskuudessamme elävistä saksanpaimenkoirista yhteiskuntakelpoisia ja sitä kautta aktiviteettia ja harrastuksen iloa myös omistajilleen. Koulutusjärjestelmämme on tuottanut asiantuntevia ja vastuullisia kouluttajia oman liittomme lisäksi myös muille koirajärjestöille sekä viranomaisille. Liittomme piirissä suhtaudutaan erittäin vakavasti myös eläinsuojelullisiin seikkoihin. Jokavuotinen kesäleirimme on varmasti maan suurimpia koulutustapahtumia, niin osallistujamäärältä kuin koulutusleirin kestoltakin. Olemme erityisesti kiinnittäneet huomiota koirien pitoon sekä kohteluun leirin aikana. Koirien hyvinvointi ja kohtelu varsinkin tällaisen pitkän ja rankan leirin osalta vaatii jatkuvaa huolenpitoa ja valvontaa. Näitä asioita valvoo niin leirin henkilökunta kuin itse leiriläisetkin. Koirien ja yleensä eläinten koulutusmenetelmät ovat kehittyneet viimeisen 5-10v aikana todella valtavasti ja nimenomaan eläinystävällisempään suuntaan. Koulutusmenetelmiin on myös tullut mukaan erittäin paljon välineitä, johon on suurena syynä myös kaupallisuus. Välineet eivät itsessään kouluta koiraa vaan kouluttajan taito on edelleenkin se ykkösasia, siihen liittomme tulee panostamaan jatkossakin. Kiitos tekemästänne tarkastuksesta ja tarkastuskertomuksestanne. Teemme mielellämme yhteistyötä eläinsuojeluviranomaisten kanssa jatkossakin. Autamme mielellämme tulevaisuudessakin vastaavissa tarkastuksissa. Nimettömät ilmoitukset ovat meidän suojeluharrastusta harrastavien keskuudessa jokavuotinen ilmiö. Suojelukoulutus on monelle koiraharrastajallekin varsin outo ja tuntematon laji. Kaukaa katsottuna lajia ja asiaa ymmärtämättömän silmin harjoitus saattaa näyttää hyvin erikoiselta ja jopa eläinsuojelullisesti arveluttavalta, se on ymmärrettävää. Jaamme mielellämme tietoa ja informaatiota lajistamme myös eläinsuojeluviranomaisille. Muutamia huomioita tarkastuskertomuksestanne: Tarkastuskertomus on pääosiltaan erittäin asiallinen ja lakiin perustuva. Kohdassa, Johtopäätökset, kiinnitimme huomiota erityisesti kahteen kohtaan. 1. Lause Leirillä ei päästy näkemään koulutuskaulaimia ( piikkipanta ) eikä elektronisia kaulaimia ( sähköpanta ) koulutustilaisuuksissa eikä muulloinkaan.
Lause on vihjaileva ja antaa sivullisille ymmärtää että ko. välineitä oli mutta ei päästy näkemään. Tällaisessa virallisessa tarkastuksessa ei tulisi kirjata olettamuksia vaan ainoastaan todetut asiat. 2. Lause Viranomaisen pysähtymiskehotusta noudattamatta jättäneen koiranohjaajan menettelyä ei voi pitää hyväksyttävänä. Viranomaisen pysähtymiskäskyä tulee jokaisen kansalaisen noudattaa. Se edellyttää kuitenkin viranomaiselta oman asemansa ilmoittamisen, joka tässä tapauksessa tuli ilmi koiranohjaajalle vasta tarkastajien saavuttua koiran ja ohjaajan luokse. Humppilassa 28.8.2012 Saksanpaimenkoiraliitto ry puheenjohtaja Hirvioja Vesa-Pekka LIITE 7 WUSV:n suuntaviivat Saksanpaimenkoiran kasvatukselle Rodun vastuullinen kasvatus tarkoittaa ei vain tyypin ja olemuksen säilyttämistä vaan mahdollisesti myös sen parantamista. Saksanpaimenkoira kasvatuksen päätavoitteena pitäisi olla sen tämän päivän vaatimukset täyttävien ominaisuuksien säilyttäminen ja lisääminen. Erityisesti on otettava huomioon se, että varmistetaan sen kelvollisuus perhekoirana ilman että sen perinnölliset käyttöominaisuudet häviävät. Tähän liittyy jalostusvalintoja tehtäessä eri kriteerit: 1. Päämäärät Kasvatustyö ei tarkoita koiramäärän lisäämistä vaan laadun parantamista. Päämääränä tulisi olla että saataisiin yhden pentueen sisältä mahdollisimman monta tervettä ja laadullisesti hyvää koiraa. Nämä laadulliset tunnuspiirteet koskevat erityisesti terveyttä ja käyttöominaisuuksia työskentelyhalua, itsevarmuutta, kuormitettavuutta, luonnetta ja olemusta, kuten myös rakennetta, tyyppiä ja ilmettä. 2. Jalostuksen kriteerit 2.1. Jalostuskoirat Sv on määrittänyt säännöissään jalostuskoirien perusvaatimukset. Säännöistä löytyy mitkä vaatimukset saksanpaimenkoiran tulee täyttää jotta siitä tulee jalostuskoira. Muodollisten perusvaatimuksien tarkistuslista löytyy jalostusohjeesta.
Jalostuskoirien valinta on yksin kasvattajan vastuulla. Hyvä perusta on tärkein ja kasvattajan tulisi käyttää vain parasta jalostusmateriaalia. Valintaa tehtäessä tulee ottaa huomioon koko tausta populaatio, ei vain yhtä yksilöä. Narttujen tulee olla olemukseltaan erittäin hyviä, koska olemus ei vain periydy, pennut oppivat sen myös emältään. Toiseksi linjojen tulee täsmätä, negatiivisesti huomiota herättävää ei tule löytyä. 2.2. Lupa kasvattaa ei ole vapaapassi Jalostus ei tarkoita yksinkertaisesti kahden jalostukseen hyväksytyn koiran käyttämistä. Vastuuntuntoinen kasvattaja suunnittelee pentueen jo kauan ennen astutusta. Tämä on erittäin tärkeää, koska vain etukäteen analysoidut koirat antavat perustan parhaalle mahdolliselle jalostusvalinnalle. On tärkeää arvioida koirat kriittisesti, totuudenmukaisesti ja neutraalisti. Näyttelyissä, jalostustarkastuksissa ja kokeissa käynneistä voi olla erittäin paljon apua ja niistä voi löytyä suuntaa valinnoille. Jalostusvastaavan tulisi auttaa kokematonta kasvattajaa jalostusvalinnoissa esim. käymällä läpi mahdollisen partnerin paperit. 2.3. Kasvattaminen Monien vaatimusten kuten kasvatus ja jalostussäännön, myös neuvojen ja informaation, lisäksi on myös sukutaululla merkittävä vaikutus jalostusvalintoja tehtäessä. Ei ole kovin järkevää toistaa hyvää pentuetta montaa kertaa koska näin tulee suuri määrä saman sukutaulun omaavia koiria jalostukseen. Tämä pienentää pitkällä aikavälillä geenipoolia sekä lisää geneettisiä sairauksia. Lisäksi perintötekijöiden ja niiden kombinaatioiden suuren määrän takia tiettyjen pentueominaisuuksien uusiminen on hyvin epätodennäköistä. Koska pennut ovat rodun tulevaisuuden jalostusperusta, liian läheinen sisäsiitos ja pentueiden uusintayhdistelmät kaventavat verilinjoja. Siksi olisi viisaampaa käyttää kaukaisempia linjoja jalostuksessa, vaikka ei olisikaan aina 100 % varmaa mitkä negatiiviset perintötekijät periytyvät. Riskit ovat aina olemassa, mutta näin joka pentueessa on yksilöitä joita voidaan myöhemmin käyttää jalostukseen. Eriävien linjojen käyttö leventää meidän jalostuspohjaa. Laaja geneettinen moninaisuus on olennainen pohja menestyksekkäälle, terveelle kasvatukselle. Välttäkää sisäsiittoisuutta ja tavoitelkaa mahdollisimman monipuolista geenipohjaa. 2.4. Kasvatuksen tärkeät päämäärät Tärkeimpien päämäärien tulee olla - Kasvattaa terveitä koiria - Kasvattaa käyttöominaisuuksia omaavia koiria
- Kasvattaa standaarit täyttäviä koiria - Ja kaikkein tärkeimpänä; noudattakaa AINA annettuja prioriteetteja ja annetussa järjestyksessä 2.4.1 Terveys Käyttökoirakasvatuksen tärkein prioriteetti pitää olla terveiden koirien kasvattaminen. Terveys ja jalostukseen soveltuvuus tarkoittaa: hyvä yleiskunto, vapaa periytyvistä sairauksista, korkea eliniän odotus, terveet ja vähintään keskimääräisesti suuret pentueet, nartun terveet äidinvaistot, lisääntymiseen kykenevä/haluava uros. Kasvatuksemme tärkein peruselementti pitää olla koirien terveys. Eroteltuna se tarkoittaa: Lonkat: - Pyrkikää aina käyttämään lonkiltaan mahdollisimman terveitä yksilöitä - Koirille joiden lonkkien täydellisestä terveydestä (esim B lonkat) ei ole varmuutta tulee käyttää vain täysin lonkiltaan tervettä (A-lonkat) yksilöä. - Älkää käyttäkö koiria joiden molempien lonkissa on lievä lonkkavika (C-lonkat) - Yrittäkää saada yhdistelmälle mahdollisimman pieni indeksi. Tavoitteena tulisi olla 80 tai sen alittava indeksi. Välttäkää yhdistelmiä joiden indeksiksi tulee 90 tai sen yli. - Ottakaa huomioon vanhempien lonkkakuvauskiintiöt indeksien lisäksi. Jos yhdistelmän alhainen indeksi perustuu alhaiseen kuvauskiintiöön, se ei ole niin vakuuttava ja voin johtaa vääriin johtopäätöksiin. Kyynärpäät - Pyrkikää aina käyttämään kyynärpäiltään mahdollisimman terveitä yksilöitä - Koirille joiden kyynärpäiden täydellisestä terveydestä (esim 1) ei ole varmuutta tulee käyttää vain täysin kyynärpäiltään tervettä (0/0) yksilöä. - Älkää käyttäkö koiria joiden molempien kyynärpäissä on lievä vika (2) 2.4.2 Olemus ja työhalukkuus Saksanpaimenkoiran tulee olla olemukseltaan tasapainoinen, hermorakenteeltaan kunnossa, itsevarma, täysin välinpitämätön- paitsi ärsytettäessä ja hyväntahtoinen. Lisäksi myös tarkkaavainen ja ohjattavissa. Sen tulee omata viettiominaisuudet, olla kuormitettava ja itsevarma pystyäkseen selviytymään kaikista annetuista tehtävistä koti-, seura-, urheilu-, vahti- ja työkoirana.
Jalostuspartnereita valittaessa huomioikaa, että käyttökoiraominaisuudet ovat selvästi nähtävissä Kouluttakaa jalostusnarttunne yli minimivaatimusten Ottakaa jalostusuroksen valinnassa huomioon että sen työhalukkuuden olisi todennut useampi tuomari ja mielellään eri piireissä useampaan otteeseen. Juuri olemusta arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että ympäristö ja ympäristötekijät vaikuttavat olemukseen, luovutusikäiset pennut eivät ole vielä valmiita olemukseltaan. Kasvattaja voi antaa vain mahdollisimman hyvät lähtökohdat. 2.4.3. Rakenne ja ulkoinen olemus Ulkoisen olemuksen standaari on määritelty. Tärkeätä olisi tavoitella perusolemusta ilman liioittelua. Kasvattajan tulisi pysyä mahdollisimman lähellä annettua perusrakennetta, seuraten kuitenkin rodun kehitystä. Koiran mahdollisimman korrekti rakenne ottaen huomioon terveys ja olemus - on kasvatuksen perusta. Rakenteellisesti parhaaseen yhdistelmään tarvitaan kokemusta ja silmää. Säännölliset käynnit jatkokoulutuksissa tulisi olla itsestäänselvyyksiä, kuin myös tietoa antavat henkilökohtaiset käynnit näyttelyissä ja päänäyttelyssä Erityisesti tulee huomioida koirat joiden periyttäminen näkyy jälkeläisryhmissä 3. Kasvatus - Kenneli (tarhat, pentulaatikot, pentujen tarhat jne.) tulee olla helposti tarkkailtavissa ja sijaita mahdollisimman lähellä asuintiloja. - Koirien olosuhteet tulee olla kunnolliset ja vastata koirien tarpeita - Pennuilla tulee olla tarpeeksi virikkeitä - Vastuullisen kasvattajan tulisi itsestään selvästi huolehtia siitä, että pennut saavat riittävästi kontakteja ihmisiin ja kokemuksia ympäristöstä. Se kehittää pentujen luottamusta ihmisiin ja jokapäiväisiin asioihin. - Nartulla tulisi olla aina mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaan. - Pentuja ei tulisi jättää päivällä moneksi tunniksi ulos yksinään. Ne tarvitsevat virikkeitä kuten esim. leluja, tunneleita ja erityisesti kontakteja eri ihmisiin.
4. Kasvattajien ja jalostusvastaavien jatkokoulutus Alkukoulutus - kasvattajaseminaarit järjestetään SV toimesta jotta uusi aloittava kasvattaja saa riittävästi tietoa ja tuntemusta aloittaessaan kasvatustyön. SV järjestää vuosittain jatkokoulutusta kasvattajapäivillä ja seminaareilla sekä muiden tapahtumien yhteydessä. SV pyrkii järjestämään yhteistyössä yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa mielenkiintoisia rotukohtaista tietoa ja kokemusta antavia koulutuksia ja projekteja niin kasvattajille/jalostusvastaaville että koiraharrastajille/koiranomistajille. Asiantuntevan kasvattajan ja jalostusvastaavan pitäisi pystyä jakamaan tietoa ja jatkokouluttamaan ihmisiä annettujen raamien mukaisesti. Kasvattaminen on vastuullinen tehtävä, joka tulisi perustua tietoon, ei vain tunteeseen. 5. Päämäärät ja visiot Kasvattaminen on monimutkaista. Henkilö joka haluaa päästä pitkälle kasvatuksellisesti, löytää kiehtovan tehtäväalueen, joka vaatii sitoutumista ja asiasta innostumista. Henkilö joka ei hae tietoa saa pian eteensä seinän. Yhteistyöstä muiden kasvattajien kanssa kohti samaa päämäärää, ja sitä määrätietoisesti noudattaen, on suuresti apua. Päätöksiä tuetaan laajasti ja ne ovat myös helpommin tuotavissa esille. Kasvatustyö voi onnistua vain silloin kun kaikki kasvattajat tähtäävät samaan päämäärään. Käytettävät työkalut ovat meidän säännöt ja erilaiset ohjeet. Olisi väärin haluta tehdä koirasta aina vain kauniimpaa. Kasvatuksessa tulee ottaa huomioon rodulle ominaiset fenotyypilliset ominaisuudet, jotta rotu pystyy jatkuvasti täyttämään sille asetetut odotukset nimittäin terveen, kestävän, monikäyttöisen koti- ja työkoiran ominaisuudet. Päämääränä täytyy olla terve ja olemukseltaan vahva saksanpaimenkoira! Ohjeen on kirjoittanut SVÖ:n jalostusvastaava Helmut Wehinger ja SVÖ:n puheenjohtaja sekä WUSV:n varapresidentti Dr. Wolfgang Tauber.
LIITE 8
LIITE 9 Selvennyksiä saksanpaimenkoirarodun perinnölliseen eriytymiseen Lyhyt tutkimusraporttimme saksanpaimenkoiralinjojen perinnöllisestä eriytymisestä on herättänyt kovasti kiinnostusta, keskustelua ja myös kysymyksiä eri foorumeissa. Tervehenkinen kritiikki tutkimuksen aineistoa, metodeja, analyysejä ja johtopäätöksiä kohtaan on tervetullutta ja osa tutkijoiden arkea. Olemmekin laatineet vastauksia ja tarkennuksia keskeisiin tutkimusta ja tutkimusraporttia koskeviin kysymyksiin. Miksi tutkimusraportti laadittiin? Lähes vuosi sitten (elokuu/2011) silloinen SPL jalostustoimikunta esitti tutkimusryhmälle kysymyksen näyttely- ja käyttölinjojen mahdollisesta perinnöllisestä eriytymisestä: muodostavatko linjat omat geenivarantonsa ja ne ovatko ne näin vähitellen eriytyneet jalostuksen tuloksena omiksi linjoikseen. Meillä on tutkimusryhmässä aktiivisesti käynnissä useita eri rotuja koskevia tutkimusprojekteja. Projekteissa selvitämme erilaisten ominaisuuksien ja sairauksien taustalla olevia geenejä. Geenien tunnistamista varten koirien perimä analysoidaan nk. perimän laajuisella analyysillä, jossa jokaisen koiran perimä testataan ~173 000 eri kohdasta. Tästä analyysistä saatua perimänkuvaa verrataan sitten tapausten (esim. sairas, tai tietyn ominaisuuden omaava) ja verrokkien välillä geenien paikantamiseksi. Osana tätä analyysiä näemme myös samalla tutkittavan populaation (rodun) rakenteen. Lähisukulaisten perimä muistuttaa keskimäärin enemmän toisiaan kuin kaukaisempien sukulaisten. Tämä voidaan havainnollistaa raportissakin esittämällämme klusterikuvalla (kuva 1). Koirat, joiden perimät muistuttavat (samankaltaiset alleelifrekvenssit) toisiaan asettuvat kuvassa lähemmäksi toisiaan. Tautigeenien tunnistamisessa on erittäin tärkeää tietää myös tutkimuspopulaation sisäinen rakenne, koska sillä on suuria vaikutuksia tutkimusasetelmaan ja tulosten analysointimetodeihin väärien positiivisten tulosten välttämiseksi. Tutkimusraportissa esitelty populaatiorakenne saksanpaimenkoirille on syntynyt osana tällaista geenitutkimusprojektia ja projektin yhteydessä saatu tietoa on hyödynnetty vastaamaan jalostustoimikunnan kysymykseen. Vaikka varsinaisten sairausgeenien löytäminen on usein pääasiallinen tavoitteemme, on hyvä, että voimme tutkimustemme kautta tarjota vastauksia myös muihin mahdollisiin rotua koskeviin kiinnostaviin kysymyksiin. Täytyy muistaa, että ilman koiran omistajien, kasvattajien ja rotujärjestöjen vapaaehtoista tukea ja ponnisteluita näytteiden keräämiseksi, ylipäätään mikään geenitutkimus ei olisi mahdollista. Onko tutkimus tieteellisesti pätevä? Tutkimuslaboratoriomme on kansainvälisesti tunnustettu ja palkittu ja käytämme vain kansainväliselle tasolle riittäviä tutkimus- ja analyysimenetelmiä. Vaikka saksanpaimenkoirien linjojen geneettinen eriytyminen on tärkeä asia kasvattajien ja rodun harrastajien piirissä, populaation eriytyminen alapopulaatioihin voimakkaan suuntaavan valinnan seurauksena ei ole kuitenkaan tieteellisesti uusi asia, eikä sinällään kovinkaan merkityksellinen löydös tieteelliseltä kannalta (esim. koirat: Chang et al 2010). Tutkimuksessa käytetystä metodiikasta kertovaa tieteellistä kirjallisuutta löytyy paljon, ja voimme välittää teille artikkeleita mikäli haluatte perehtyä niihin paremmin. Tutkimusraportissa esitelty linjojen eriytymistä käsittelevä julkaisu ei olisi tieteellisesti riittävän uusi tai kiinnostava, jotta sitä kannattaisi edes tarjota kansainväliselle tiedelehdelle ja siten vertaisarviointiin. Tänä päivänä populaatiorakennetta koskevat asiat julkaistaan yleensä osana isompaa tutkimuskokonaisuutta. Tämän vuoksi päädyimme tällä kertaa lyhyempää tutkimusraporttiin SPL:lle. Koska raportti oli suunnattu koiraharrastajille, eikä tieteelliseen artikkelisarjaan, on se
kirjoitettu mahdollisimman selkeästi, jättämällä tarkemmat metodi- ja analyysikuvaukset pois. Tämä ei kuitenkaan millään tavoin kumoa tutkimuksen tieteellistä arvoa. Koska rotujen rakennetta koskeva aihepiiri kiinnostaa koiraväkeä, suunnittelemme laajemman ja perusteellisemman artikkelin kirjoittamista esim. Koiramme-lehteen eri rotujen esimerkein. Pieni otoskoko? Tutkimusraportissa esitetty aineisto koostuu koirista, jotka ovat olleet mukana meneillään olevissa saksanpaimenkoiraa koskevissa tutkimuksissa. Aineistoa ei kerätty nimenomaisesti tätä analyysiä varten. Vaikka tutkimusaineiston koko ei ollutkaan erityisen suuri, tulokset osoittavat käyttö- ja näyttelylinjojen selvän eriytymisen. Pieni otoskoko tässä tapauksessa vieläpä vahvistaa tulosta eriytymisestä. Suurin osa koirista on lähtöisin eri kasvattajilta niin näyttö- ja kuin käyttölinjoissa, ja siten aineisto on pienuudessaankin jo nyt suhteellisen kattava. Odotamme uusia tuloksia lonkkavikaprojektista suomalaisilla saksanpaimenkoirilla lähiaikoina ja niillä voidaan täydentää aiempaa tutkimusta. Suunnittelemme myös suurempaa reilun 500 sakanpaimenkoiran analysointia Suomesta ja Saksasta syksyn aikana ja se havainnollistaisi mahdollisia maiden välisiä eroja populaatiorakenteessa. Mikäli, rotuyhdistykset haluavat vielä suurempaa populaatiorakenteen tutkimusta, tutkimusryhmämme on valmis analysoimaan rotuyhdistyksen kustannuksella lisää koiria tarkemman populaatiogeneettisen ja monimuotoisuus analyysin suorittamiseksi. Varsinainen kiinnostuksemme jatkotutkimuksissa on selvittää voitaisiinko hyvistä käyttö- tai näyttelylinjan koirista tunnistaa tarkemmin vielä huippukoirat perimän analyysin perusteella. Tähän jatkotutkimukseen tarvitsemme kuitenkin tiivistä yhteistyötä SPL:n ja SAKU:n asiantuntijoiden kanssa. Miten koirat on valittu tutkimukseen? Koirat on valittu alun perin meneillään oleviin tutkimusprojekteihin, ko projektin kriteereiden mukaisesti, eikä siis varsinaisesti populaatiorakenteen tutkimukseen. Koirat määritteli linjoihin SPL:n silloinen jalostustoimikunnan jäsen Keijo Kodis. Linjajaottelun on tarkistanut myös SPL:n Juha Puurunen. Koira määriteltiin käyttölinjaiseksi, mikäli sen viiden sukupolven sukutaulussa esiintyy tunnettuja käyttökoiria. Vastaavasti, jos sukutaulussa esiintyy tunnettuja näyttelykoiria, koira määriteltiin näyttelylinjaiseksi. Mikäli sukutaulussa esiintyy molempia linjoja, koira määriteltiin sekalinjaiseksi. Sekalinjan määrittäminen on haastavampaa, mikä näkyy raportin kuvassakin: sekalinjan koirat sijoittuvat loogisesti näyttely- ja käyttölinjan väliin. Tutkimuksen mukaan linjojen määrittäminen sukutaulujen avulla osui niin sanotusti nappiin. Onko aineisto valikoitunut jonkun kasvattajan koiriin? Tutkimusaineistossamme sekä käyttö- että näyttölinjoissa koirat tulevat pääsääntöisesti eri kasvattajilta: näyttelylinjassa 14/17:sta koirasta ja käyttölinjassa 26/30:stä koirasta. Täten aineisto ei ole keskittynyt tietyn kasvattajan tai kasvattajajoukon koiraan, vaan on suhteellisen kattava otos populaatiosta. Miksi koirien nimiä ei voi antaa julkisuuteen? Tutkimusryhmämme käsittelee tutkimukseen annettuja koiran ja omistajan tietoja ehdottoman luottamuksellisesti, emmekä lähde erikseen missään tutkimusraportissa yksilöimään ja nimeämään koiria. Tämä on hyvän tutkimusetiikan mukaista niin ihmis- kuin koiratutkimuksessakin. Keijo Kodiksen määrittelyn lisäksi SPL nykyinen jalostusvastaava Juha Puurunen on nähnyt lista niistä 60 koirasta, jotka eivät ole kieltäneet tiedon antamista rotujärjestölle. Tätä kysytään erikseen omistajalta verinäytelomakkeessa, joka täytetään verinäytteen luovutuksen yhteydessä. Perustuvatko päätelmät oikeasti tuloksiin ja antaako käytetty menetelmä valideja tuloksia? Olemme käyttäneet tutkimuksessa menetelmiä, jotka ovat yleisesti käytössä maailmanlaajuisesti populaatiogeneettisessä tutkimuksessa. Jokaisen koiran perimä on
analysoitu kokoperimänlaajuisella analyysillä (Illuminan HD Canine SNP Chip 173K). Kyseisestä metodia on käytetty mm. eri rotujen geneettistä etäisyyttä tutkivissa artikkeleissa (mm. Boyko et al. 2010, von Holdt et al. 2010). Huomionarvoista on myös se, että populaatiogeneettisissä tutkimuksissa harvoin päästään yhtä suureen markkerimäärään kuin mitä käytimme tutkimuksessamme (~173 000 markkeria). Monet eläin- ja kasvipopulaatioiden samankaltaisuutta tai geneettistä monimuotoisuutta käsittelevät tutkimukset on tehty jopa muutamalla tai muutamalla kymmenellä (3-40) markkerilla (Eckert et al. 2008). Käyttämämme DNA-tutkimusmetodi on siis erittäin luotettava. Varsinaiset datan analyysit on tehty R-ohjelmistoon kuuluvilla assosiaatioanalyysi- ja populaatiogenetiikkastatistiikkapaketeilla GenABEL (Aulchenko et al. 2007) ja pegas (Paradis 2009). Niihin liittyvistä laskennallisista kaavoista saa lisätietoa kyseistä viitteistä. Mikä on tulosten merkitys jalostuksellisesti? Tutkimuksemme osoittaa, että saksanpaimenkoiran geneettisessä rakenteessa on tunnistettavissa kaksi alapopulaatiota. Rodussa on tehty suuntaavaa valintaa, jonka seurauksena on syntynyt kaksi perinnöllisesti eroavaa linjaa. Alapopulaatiot muodostuvat suhteellisen nopeasti voimakkaan suuntaavan valinnan seurauksena, mutta ne voidaan myös purkaa sekoittamalla kaksi populaatiota, mikäli niin halutaan. Populaatiogeneettisesti rodun jakautuminen kahteen linjaan vähentää myös geneettistä muuntelua linjojen sisällä. Yksittäisessä linjassa on vähemmän vaihtelua kuin rodussa kokonaisuutena. Linjojen yhdistäminen tai sekoittaminen voisi lisätä molempien linjojen perinnöllistä muuntelua (yhdistynyt geenivaranto). Yleisellä tasolla geneettisen muuntelun väheneminen saattaa mm. lisätä sairauksien määrää ja heikentää rodun elinvoimaa, mikä näkyy esimerkiksi pienentyneissä pentuemäärissä. Tutkimuksessa ei ole kuitenkaan määritelty tarkemmin monimuotoisuuden määrää rodussa tai linjojen välillä eikä se ota kantaa ovatko ne riittävällä tasolla tämän päivän koirissa. Yleisesti monimuotoisuuden vaaliminen on kuitenkin suositeltava jalostuksellinen tavoite terveiden ja elinvoimaisen rodun säilyttämiseksi. Kahden eri linjan jalostaminen lienee rotujärjestöltä ja kasvattajilta aikoinaan tietoinen päätös. On ollut tarve erityyppisille saksanpaimenkoirille ja on suosittu yhdistelmiä, jotka ovat tuottaneet haluttuja ominaisuuksia koiriin. Näihin ominaisuuksiin vaikuttavat myös geenit ja samalla eri linjoihin on rikastunut erilaisia geenejä. Tämä antaa tutkijoille mahdollisuuden eritellä yksittäisten ominaisuuksia koirien molemmista linjoista ja linjojen sisältä ja selvitellä tarkemmin millaisia geenejä erilaisten ominaisuuksien taustalta voisi löytyä riittävän isolla aineistolla. Tällaista geenitietoa voisi mahdollisesti hyödyntää tarkemmin erilaisten koirien jalostamisessa tulevaisuudessa. Mikä merkitys tällä tuloksella on? Rodussa on tunnistettavissa DNA-tasolla kaksi alapopulaatiota, näyttely- ja käyttölinja. Havaintomme jalostuksellinen merkitys on selitetty yllä. Kertooko raportti saksanpaimenkoirien käyttöominaisuuksista? Tutkimustulokset eivät kerro mitään saksanpaimenkoirien käyttöominaisuuksista. Miten määritellään hyvä käyttöominaisuus? Mikäli tutkimuksellisesti halutaan porautua syvemmälle käyttöominaisuuksien genetiikkaan, pitää ne ensin määritellä ja löytää objektiiviset tavat niiden periytyvyyden arvioimiseksi ja ylipäätään mittaamiseksi. Ominaisuuksien määritteleminen on haastava tehtävä, ja siihen tarvitaan niin tutkijoiden kuin rodun kokeneiden käyttöominaisuuksien asiantuntijoiden suurta panosta. Käyttöominaisuudet koostuvat monesta persoonallisuuskomponentista ja niitä määrittävät useat geenit. Monigeenisten ominaisuuksien löytämisestäkin tutkimusryhmällämme on kokemusta (Wilbe et al. 2009). Viitteet: Boyko AR, Quignon P, Li L, Schoenebeck JJ, Degenhardt JD, et al. (2010) A Simple Genetic Architecture Underlies Morphological Variation in Dogs. PLoS
Biol 8(8): e1000451. doi:10.1371/journal.pbio.1000451 Chang, M, Yokoyama, J, Branson, N, Dyer, D, Hitte, C, Overall, K. & Hamilton S. (2009) Intrabreed Stratification Related to Divergent Selection Regimes in Purebred Dogs May Affect the Interpretation of Genetic Association Studies. Journal of Heredity 2009:100(Supplement 1):S28 S36 doi:10.1093/jhered/esp012 Eckert et al. (2008) Genetic variation across species geographical ranges: the central marginal hypothesis and beyond. Molecular Ecology 17, 1170 1188. Wilbe et al. (2010) Genome-wide association mapping identifies multiple loci for a canine SLE-related disease complex Nature Genetics 42(3): 250-255 Von Holdt et al. (2010) Genome-wide SNP and haplotype analyses reveal a rich history underlying dog domestication. Nature 464(8): 898-903. doi:10.1038/nature08837898 Yurii S. Aulchenko, Stephan Ripke, Aaron Isaacs, Cornelia M. Van Dujin (2007) GenABEL : an R library for genome-wide association analysis. Bioinformatics (2007) 23 (10): 1294-1296. Paradis, E. (2009) pegas: an R package for population genetics with an integrated-modular approach. Bioinformatics (2010) 26 (3): 419-420. LIITE 10 KYSEENALAISTAMINEN KUULUU TIETEESEEN - Lyhyt johdatus tutkimuksen kriittiseen arviointiin Asioiden kyseenalaistaminen on eräs tieteen peruspilareista. Lähes päivittäin tiedotusvälineissä kerrotaan uusista tutkimustuloksista, joista etenkin terveyteen ja sairauteen liittyvät tutkimukset kiinnostavat yleisöä. Maallikot saattavat tehdä tutkimustuloksista sellaisia päätelmiä ja yleistyksiä, joita ei käytetyn tutkimusasetelman tai menetelmien perusteella voida tehdä. Koiriin kohdistuva tutkimus on ilahduttavasti yleistynyt. Ainakin osalle koiraharrastajista saattaa olla vaikea arvioida julkaistujen tutkimustulosten merkitystä ja yleistettävyyttä. Koirat ovat omistajilleen tunneherkkiä asioita, joten tutkimustuloksiin saatetaan suhtautua enemmän tunteella kuin järjellä. Tässä artikkelissa esitetään lyhyt yhteenveto tieteellisen tutkimuksen luotettavuuden arvioinnista. Hyvä tieteellinen käytäntö Akateemisessa maailmassa tieteellisen tutkimuksen luotettavuus ja uskottavuus perustuvat siihen, että tutkijat noudattavat hyvää tieteellistä käytäntöä. Siihen kuuluu seuraavat perusperiaatteet: - Tiedeyhteisön tunnustamien toimintatapojen noudattaminen - Yleinen huolellisuus ja tarkkuus tutkimustyössä ja tulosten esittämisessä - Muiden tutkijoiden työn saavutusten huomioon ottaminen - Omien tulosten esittämien oikeassa valossa - Tieteen avoimuuden ja kontrolloitavuuden periaatteiden noudattaminen Kyseenalaistaminen ja kriittisyys ovat osa tiedemaailmaa
Tieteen avoimuuden ja kontrolloitavuuden periaatteisiin kuuluu, että tutkijat esittävät käyttämänsä menetelmät ja tutkimusasetelmat tutkimusraportissa mahdollisimman tarkasti. Näin toiset tutkijat voivat arvioida saatujen tulosten luotettavuutta ja merkitystä. Tiedemaailmassa on tapana kyseenalaistaa tehtyjä löydöksiä, mutta kritiikille pitää löytää perusteita. On pystyttävä osoittamaan mahdolliset virhelähteet. Kyse ei ole toisen tutkimuksen mollaamisesta. Yleensä lähes kaikista julkaistuista tutkimuksista löytyy joitakin rajoituksia ja mahdollisia virhelähteitä. Yliopistoissa opetetaan tutkimuksen kriittistä arviointia sekä perus- että erityisesti jatkokoulutuksessa. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen on pystyttävä arvioimaan olemassa olevaa tietoa kriittisesti. Uusi tutkimus voi kumota täysin entisen tiedon tai sitten tukea sitä. Tästä on hyvänä esimerkkinä astman- ja allergian hoitosuositusten muuttuminen. Vielä 1980- ja 1990-luvun alussa luultiin, että lapset, jotka altistuvat eläimille allergisoituvat muita yleisimmin. Kun aiheesta oli kerätty riittävän edustavalla aineistolla ja pitkällä aikavälillä uutta tutkimustietoa, on asia kääntynyt päinvastaiseksi. Lapset, jotka ovat altistuneet erilaisille allergeeneille kuten eläimille, sairastuvat harvemmin astmaan ja allergiaan kuin liian puhtaassa ympäristössä eläneet lapset. Vertaisarviointi takaa laadun Arvostetuimpia tutkimuksia tiedemaailmassa ovat tieteellisissä lehdissä julkaistut artikkelit, sillä ne ovat käyneet läpi vertaisarvioinnin. Kun tutkija tai tutkimusryhmä lähettää tutkimusraportin tieteelliseen lehteen julkaistavaksi, se lähetetään arvioitavaksi vähintään kahdelle tutkijalle, jotka ovat perehtyneet samantyyppiseen tutkimukseen. Arvioitsijoiden valinnan tekee yleensä lehden vastaava päätoimittaja tai toimitus. Vertaisarvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa käytetyn aineiston edustavuuteen, menetelmien sopivuuteen, käytettyihin mittareihin sekä tutkimuksen vahvuuksiin ja heikkouksiin. Lisäksi arvioidaan sitä, ovatko tutkijat pohtineet riittävän kriittisesti oman tutkimuksensa rajoituksia, mahdollisia virhelähteitä sekä tutkimuksen merkitystä ja mahdollisia käytännön sovelluksia. Hyvässä tutkimuksessa on myös esitetty yhteenveto aiemmin samasta aiheesta tehdyistä tutkimuksista, jos niitä on julkaistu sekä verrattu omia löydöksiä niihin. Arvioitsijoiden kirjallisten lausuntojen perusteella tieteellisen lehden toimitus tekee päätöksen tutkimuksen julkaisemisesta tai hylkäämisestä. Akateemisessa maailmassa tutkijan pätevyyttä arvioidaan hänen julkaisemiensa tieteellisten artikkelien laadun ja määrän perusteella. Eri tieteellisillä lehdillä on erilainen arvostus. Tutkimustulosten yleistettävyys Hyvässä tutkimusraportissa tutkijat pohtivat sitä, miten yleistettäviä tulokset ovat ja toisaalta sitä miten suurella todennäköisyydellä tulos ei ole sattuman aiheuttamaa. Jos esimerkiksi halutaan tutkia kyselyllä 18- vuotiaiden suomalaisten terveystottumuksia, on tutkimuksen perusjoukkona kaikki 18-vuotiaat suomalaiset. On täysin mahdotonta ottaa heitä kaikkia mukaan tutkimukseen, joten tutkijoiden täytyy tyytyä otokseen, jonka voi poimia Väestörekisterikeskuksesta. Tämän jälkeen pitää pohtia minkä ominaisuuden suhteen otos halutaan edustavaksi, esimerkiksi sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kun aineisto on saatu kokoon, sitä verrataan perusjoukkoon niiden ominaisuuksien suhteessa, joita sen tuli edustaa. Ovatko esimerkiksi taajamissa asuvat 18-vuotiaat yli- tai aliedustettuina kyselyyn vastanneissa? Tutkimusaineiston koko ei sinällään ratkaise tutkimuksen yleistettävyyttä, vaan se miten hyvin otos vastaa