OMA KATSE SYKSY 2013 PETRI KANGAS 1
w Elämäntyönä vartalo Fitness-harrastus nostaa suosiotaan Suomessa. Saara Saunamäen fitness-elämäntapa alkoi jo viisi vuotta sitten. Oma rasvaprosenttini oli kuusi, mikä oli bikini fitness -kilpailuun liian alhainen. Ida Kannisto Kello soi aamulla seitsemän aikaan, dieetillä jopa ennen kuutta. Saara Saunamäelle, 23, aikainen aamu on itsestäänselvyys. Aamulenkki herättää elimistön uuteen päivään. Vaikka fitnessiä kutsutaan harrastukseksi, pyörii kilpaurheilijan arjessa kaikki lajin ympärillä. Saunamäki kilpailee bikini fitness -sarjassa. Body fitness on tulevaisuudessa mahdollinen lajivaihtoehto, mutta sen pariin Saunamäellä ei ole kiire. Oman kehon muokkaaminen vie aikaa, ja fitnessissä kisaa jopa nelikymppisiä naisia, jotka ovat ehtineet kasvattaa lihaksia vuosia. Olen aina halunnut olla iso. Lahden SM-kilpailuissa toivottiin pienempiä lihaksia. Lisäksi oma rasvaprosenttini oli kuusi, mikä oli bikini fitness -kilpailuun liian alhainen. Fitness-urheilija ja valmentaja Minna Pajulahti epäilee bikini fitnessin vaikuttaneen koko lajin suosion kasvuun. Tällä hetkellä on mediaseksikästä sanoa, että on bikinikilpailija. Pajulahti kertoo bikinin eroavan suuresti muista fitnessin alalajeista, koska hänen mukaansa se on lähempänä yleistä kauneusihannetta. Pajulahti ei pidä lajia muuta kilpaurheilua epäterveellisempänä: Bikinissä syödään tasaisesti, ja kaloreita tulee dieetilläkin. Lisäksi urheilijoilla on laaja tietämys ruokavaliosta. Tarkka ruokavalio kuuluu myös Saara Saunamäen elämään. Koulun ruokatunnilla hän juoksee kotiin valmistamaan omat ateriansa. Päivässä on juotava neljä litraa vettä. Vesipullo ja omat eväät kulkevat aina mukana. Säännöllinen ruokailu on välttämätöntä päivittäisen treenaamisen kannalta. Saunamäki kertoo, että viihteellä käyminen on vähentynyt ja alkoholi jäänyt kokonaan pois. Viime vuonna kävin toisinaan juhlimassa. Minulla oli tapana syödä välipalarahka aina kahdelta. Kerran portsari tuli kysymään, miksi en ole syönyt rahkaa, vaikka kello on jo yli kahden. Hän oli seurannut minua valvontakamerasta. Nykyään lajin vaatimat ratkaisut tuntuvat itsestään selviltä. Jouluna muu perhe syö maksalaatikkoa, mutta Saunamäen lautasella on kanaa ja kasviksia. Saunamäki kertoo olevansa yksinäinen susi. Hän harjoittelee mielellään yksin. Välillä valmentajan apu on tarpeen, koska itsekseen ei pysty ylittämään rajojaan. 2 3
Kevin Zhuang, 8, on nuoresta iästään huolimatta oikea ampujaässä. Jokainen laukaus löysi tiensä peukalonpään kokoiseen kasaan keskelle taulua. Matka ampumapaikalta taululle on 25 metriä. Napakymppi on pullonkorkin kokoinen. Nauha piipussa kertoo ammunnan johtajalle aseen olevan varmasti tyhjä. Jouko Kallio tarkastaa osumaa. Reikään painettava työkalu varmistaa osiman napakympiksi Santeri Harjula, 13, katsoo keskittyneesti tähtäinten läpi. Tähtäimen takana Nikke Kinnunen Osmonkallion väestönsuojan kivisiltä seiniltä kimpoilee laukausten ääni ympäri avaraa tilaa. Kädessäni on revolveri, jossa on viisi patruunaa. Odotan ammunnanjohtajan huutoa. Huomio! Taulut kääntyvät. Viritän vapaalla kädelläni aseen ja nostan sen ampuma-asentoon. Taulut näyttävät pieniltä. Puristava laukaus saa aseen paukahtamaan ja potkaisemaan hieman. Tehokas ilmastointi imee ruutikaasut jonnekin koleaan syysilmaan ennen kuin niiden haju ehtii sieraimiini. Seuraava laukaus on rennompi ja pian ase on tyhjä. Hylsyt ulos ja tauluille. Osumia tarkastellessa tunnelma on vapautunut ja kepeä. En tiedä, miksi odotin jotain vakavampaa. Aseiden läsnäolo ei muuta sitä tosiasiaa, että kyse on ennen kaikkea urheilusta. Tiukentuneet aselait ovat viime aikoina vaikeuttaneet harrastusta. Eniten ne potkivat nilkoille aktiivisia vasta-alkajia, sanoo Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n puheenjohtaja Lars-Christian Schauman. Ampumaseurat tarjoavat toki jäsenilleen laina-aseita, mutta kahden vuoden aktiiviharrastus ja lupahakemukset ennen oman aseen saamista eivät rohkaise uuteen harrastukseen. Aloittavien määrä ei kuitenkaan ole merkittävästi laskenut. Pohjois-Hämeen Ampujat järjestää ampumakouluja, ja Schauman arvioi uusia harrastajia tulevan viitisenkymmentä vuodessa. Se on enemmän kuin harrastuksen lopettavien määrä. Ammunta on laji, jossa oman kehityksensä näkee hyvin selvästi. Se vaatii keskittymistä ja tulosten parantumista on mukava seurata. Omassa taulussani 4 5
Tamperelainen Matti Mäkelä käy Pyynikin näkötornin kahviossa munkkikahvilla ainakin kerran viikossa. Noora Peltonen (keskellä) ja Emma Heikkilä kuuntelevat Urpo Karikon neuvoja. Emma lähti kokeilemaan ampumista ystävänsä Nooran houkuttelemana. on reikä napakympin kohdalla. Hymynkare karkaa väkisin kasvoille. Harrastuksen aloittaminen ei katso ikää eikä sukupuolta. Huomaan sen hyvin Tampereen Peltokadulla sijaitsevalla ilma-aseradalla. Ampumakoulun harjoitukset ovat juuri alkamassa. Seuran vanhimmat ovat jossain 80 vuoden kieppeillä, nuorin vasta kahdeksanvuotias. Harrastaminen on myös nuorille varsin edullista. Ratamaksut ja seuran jäsenyys ovat vain murto-osan esimerkiksi jääkiekon lisenssimaksuista. Kajaanin Otanmäen kylässä sijaitseva Ravintola Kuksa on Joni Hiljasen kantapaikka. Urheiluammuntakisoissa on kiellettyä käyttää Mediassa aseita käsimaastokuvioituja tellään lähes poikkeuksetta väkivallan välivaatteita. neinä. Ampumakoulua Jukka Petäjistö, vetävä Jukka Petäjistö Ampumavalmentaja sanoo, ettei siitä ole missään nimessä kyse. Urheiluammuntakisoissa on kiellettyä käyttää maastokuvioituja vaatteita. Säännöllä halutaan tehdä pesäero kaikenlaiseen sotilaalliseen toimintaan. Kyseessä on urheilu, miettikää vaikka ampumahiihtoa. Vanhat konkarit opastavat nuorempia ja iloiset ilmeet kertovat onnistumisesta. Lataan ilmakivääriini luodin ja hengitän rauhallisesti. Laukaus napsahtaa tauluun. 6 Kahvilla, kaljalla ja kellarissa Tampereen yliopistossa englantia opiskeleva Nicolas Kivilinna tekee kellarissaan omakustannelevyjä. 11-vuotiaan Ivan Samurovin ase ei tärise. 7
Tampereen yliopiston teatterityön kolmannen vuosikurssin opiskelijat harjoittelivat lokakuun alussa Jerusalemin tanssi -näytelmää. Ensi-ilta oli lokakuun 11. päivänä. Jerusalemin tanssi kertoo 1920 1930 -luvuilla Pohjois- Ruotsissa ja Torniojokilaaksossa vaikuttaneesta herätysliikkeestä. Näytelmän ohjasi professori Yrjö Juhani Renvall, jonka professuurin viimeiseksi työksi Jerusalemin tanssi jäi. 8