Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi, omista toimistaan vastuuta ottavaksi, tasapainoiseksi ja luovaksi ihmiseksi sekä aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Nuorisotyön toiminta-ajatuksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sukupolvien välistä vuorovaikutusta sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja niin, että nuori saa mahdollisuuden monipuoliseen harrastustoimintaan ja itsensä kehittämiseen. Liikuntatoimen toiminta-ajatuksena on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä ja luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä, kehittämällä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja ja järjestämällä liikuntaa erityisryhmille. Lasten päivähoidon toiminta-ajatuksena on tarjota tukea vanhemmille heidän kasvatustehtävässään ja yhdessä heidän kanssaan edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä, edistää yksilöllisten tarpeiden mukaisesti lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja uskonnollista kasvatusta sekä tukea lapsen kasvua yhteisvastuuseen ja rauhaan sekä elinympäristön vaalimiseen. Lasten päivähoitoa ja esiopetusta toteutetaan päiväkodeissa ja kouluissa. Esikoulu toteutetaan joko suomen tai ruotsin kielellä ja toteutuksessa noudatetaan samoja periaatteita kuin koulujen hallinnossa. Oppilaitoksille, päiväkodeille sekä nuoriso- ja liikunta toimelle turvataan edellytykset edellä sanottujen tavoitteiden toteutumiseksi. Sivistystoimen järjestämisessä noudatetaan sen lisäksi, mitä laissa ja asetuksessa sekä kaupungin hallintosäännössä on määrätty, tämän johtosäännön määräyksiä. Sivistyslautakunnan toimialaan kuuluvat - koulutoimi: esiopetus, perus- ja toisen asteen opetus sekä lisäopetus - nuoriso- ja liikuntatoimi - musiikkikoulutus. - lasten päivähoito, aamu- ja iltapäivätoimi sekä varhaiskasvatus
2 Sivistyslautakunnan ja sen jaostojen valinta ja tehtävät Sivistystoimesta vastaa yhdeksänjäseninen sivistyslautakunta. Jäsenistä vähintään neljä kuuluu jompaan kumpaan kieliryhmään. Sivistyslautakunta huolehtii opetus-, koulutus-, lasten päivähoito- ja nuoriso- ja liikuntatoiminnasta. Lautakunta jakaantuu kahteen jaostoon: - suomenkieliseen jaostoon, jonka vastuualueena on suomenkielinen esikoulu, perus- ja toisen asteen koulutus sekä lisäopetus - ruotsinkieliseen jaostoon, jonka vastuualueena on ruotsinkielinen esikoulu, perus- ja toisen asteen koulutus sekä lisäopetus Jaostoissa on seitsemän jäsentä. Kaupunginvaltuusto nimeää sivistyslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä kummankin jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lautakunnan asianomaiseen kieliryhmään kuuluvista jäsenistä sekä määrää nimeämänsä lautakunnan muut jäsenet jaostojen jäseniksi sen mukaan, kumpaan kieliryhmään he kuuluvat. Jäsenille määrätään henkilökohtaiset varajäsenet erikseen jaostoa varten. Lisäksi kaupunginvaltuusto valitsee jaostoihin tarpeellisen määrän lisäjäseniä henkilökohtaisine varajäsenineen. Sivistyslautakunnan tehtävänä on niiden lautakunnalle muutoin säädettyjen tai määrättyjen tehtävien lisäksi joita ei ole siirretty muun viranomaisen päätettäväksi, määrätä alaistensa laitosten toiminnan järjestämisen yleiset perusteet sekä ratkaista toimialallaan seuraavat asiat: 1. Hyväksyä opetussuunnitelmat ja päättää koulutuksen järjestämisluvista ja kokeiluista, 2. Päättää koulujen lukuvuoden työ- ja loma-ajat, 3. Päättää nuorisotyön toimintalinjoista erityisnuorisotyön projekteista, työpajatoiminnasta sekä muusta nuorisotyöstä, 4. Päättää liikuntatoiminnasta, liikuntapaikkojen kehityksestä sekä erityisliikuntatoiminnasta, 5. Päättää lasten päivähoidon järjestämisestä, 6. Antaa alaisilleen laitoksille keskeisistä asioista tarpeellisia määräyksiä ja ohjeita,
7. Sivistystoimen johtajaa, päivähoidon johtajaa ja nuoriso- ja liikuntajohtajaa lukuun ottamatta, valita vakinainen henkilökunta ja määrätä heidän toimipaikkansa. 8. Hyväksyä talousarvio ja -suunnitelmaehdotus sekä valvoa tulosyksiköiden käyttöön varattujen määrärahojen käyttöä, 9. Hyväksyä sopimukset ja sitoumukset ja päättää avustusten jaosta, 10 Päättää viraston hallinnassa olevien kiinteistöjen sekä näihin kuuluvien laitteiden luovuttamisesta, 11 Hyväksyä toimialansa maksut ja taksat kaupunginvaltuuston talousarviossa ja muuten asettamien perusteiden mukaisesti, 12 Tehdä hankinta- ja muut sopimukset ja päättää irtaimen omaisuuden myynnistä, luovuttamisesta, vaihtamisesta, poistamisesta ja hävittämisestä kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti, 13 Seurata oppivelvollisuuden suorittaneiden nuorten opiskelu- ja työelämään sijoittumista sekä tehdä aloitteita nuorten koulutustason nostamiseksi, 14 Päättää toimivaltansa siirrosta edelleen jaostoille ja alaisilleen viranhaltijoille, 15 Suorittaa muut kaupunginhallituksen määräämät toimialaansa kuuluvat tehtävät ja 16 Vahvistaa sivistystoimen toimintasääntö, jossa määritellään lautakunnan alaisen viraston tehtävien hoidosta ja päätösvallasta. Sivistyslautakunnan jaostot käyttävät lautakunnan päätäntävaltaa yhtä kieliryhmää koskevissa asioissa. Koulut ovat joko suomen- tai ruotsinkielisiä ja niitä koskevat asiat käsitellään ao. jaostossa. Päätös asiassa, joka on delegoitu virkamiehelle on ilmoitettava lautakunnalle / jaostolle. Oikaisuvaatimus delegoidusta asiasta tehdään lautakunnalle tai ao. jaostolle.
3 Esittely ja läsnäolo Asiat ratkaistaan sivistyslautakunnan kokouksissa sivistystoimen johtajan esittelystä. Lautakunnan jaoston esittelijänä toimii lautakunnan määräämä rehtori. Sivistystoimen johtajalla on oikeus ottaa myös jaoston toimialaan kuuluva asia esiteltäväkseen. Esittelijällä, jolta asia on siirtynyt, on oikeus merkityttää pöytäkirjaan mielipiteensä käsiteltävästä asiasta. Yksiköiden johtajilla ja muilla lautakunnan määräämillä henkilöillä on tarvittaessa velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksissa. 4 Sivistyslautakunnan johtavien viranhaltijoiden pätevyysvaatimukset ja muut säännökset Sivistyslautakunnan alaisena sivistystoimen virastopäällikön tehtäviä varten on sivistystoimen johtajan virka. Sivistystoimen johtajan virkaan on kelpoinen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on kokemusta kouluhallinnon tehtävistä ja opettajan kelpoisuus ja on suorittanut arvosanan kasvatustieteessä sekä opetushallinnon tutkinnon. Lisäksi häneltä vaaditaan julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukainen suomen- tai ruotsinkielen täydellinen hallitseminen sekä toisen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Viraston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa sivistystoimen johtoryhmään kuuluva lautakunnan määräämä viranhaltija. Nuoriso- ja liikuntatoimesta vastaa nuoriso- ja liikuntajohtaja, jonka kelpoisuusvaatimukset ovat seuraavat: soveltuva korkeakoulu tutkinto tai aikaisempi opistotasoinen liikunta- ja/tai nuorisotyön tutkinto, toisen kotimaisen kielen erinomaiset taidot ja toisen kielen hyvät taidot sekä riittävä johtamistaito. Päivä- ja iltapäivätoiminnasta vastaa päivähoidon johtaja, jonka kelpoisuusvaatimukset ovat seuraavat: vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot. Lisäksi vaaditaan riittävä johtamistaito ja toisen kotimaisen kielen erinomaiset taidot ja toisen kielen hyvät taidot sekä kokemusta tai tuntemusta päivähoidosta. Edellä mainitut johtavat viranhaltijat valitsee kaupunginvaltuusto. Viranhaltijoiden ratkaisuvalta määrätään hallintosäännössä. Johtavien viranhaltijoiden työtehtävät on määrätty sivistystoimen toimintasäännössä.
Muiden viranhaltijoiden kelpoisuusehdoista päättää sivistyslautakunta niiltä osin, kuin niistä ei ole muutoin säädetty tai määrätty Oppilaitoksilla on toiminnasta vastaava rehtori.