Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta (www.historianet.fi). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin Toimitus
ANTIIKIN ROOMA Julius Caesar murhattiin vuonna 44 eaa. Murhan seurauksena syntyi Rooman keisarikunta. LESSING ARCHIVE 1 Tiberius Tiberius piti Roomaa pelossa yli 20 vuotta. Kuolemakin pelkää Tiberiusta, kansa kuiski. Caligula Nuori keisari oli vakuuttunut jumaluudestaan ja halusi siksi lapsen sisa rensa kanssa. 2 3 Claudius Hyvänä päivänä Claudius oli hyvä keisari. Muulloin hän oli koko Rooman pilkan ja naurun kohteena. Nero Kukaan ei ollut turvassa Neron lähellä: hän murhautti sekä äitinsä että kaksi vaimoaan. Yksi huvitteli heitättämällä ihmisiä alas kalliolta, toinen halusi nimittää ratsunsa 4 konsuliksi. Kolmatta pidettiin jo lapsena jälkeenjääneenä ja neljäs potki puolisonsa hengiltä. Caesardynastian neljä Caesarin hillittömät perilliset viimeistä keisaria olivat H LLUT lähellä tuhota koko valtakunnan vaivaisessa 54 vuodessa. U
Julius-Claudiusten hallitsijasuku Murha synnytti keisarikunnan Maaliskuun 15. päivänä vuonna 44 eaa. tuore diktaattori Gaius Julius Caesar asteli Rooman senaattiin. Joukko senaattoreita ympäröi hänet heti, ja muutaman minuutin kuluttua Caesar oli kuollut 23 veitseniskuun. Murhan motiivina oli tasavaltalaisten senaattoreiden pelko siitä, että Caesar nimityttäisi itsensä yksinvaltaiseksi kuninkaaksi. Teon seuraukset olivat kuitenkin juuri päinvastaiset kuin mitä senaattorit olivat toivoneet. Caesarin murhan jälkeen Rooma suistui veriseen valtataisteluun. Caesarin adoptiopoika, 20-vuotias Gaius Octavius (keisarina Augustus), liittoutui Caesarin vanhan taistelutoverin Marcus Antoniuksen kanssa. Kaksi vuotta myöhemmin kaksikko tuhosi Caesarin murhaajat ja jakoi vallan. Ennen pitkää miehet ryhtyivät sotimaan toisiaan vastaan, ja Marcus Antonius hävisi kamppailun vuonna 31 eaa. Neljä vuotta myöhemmin Augustuksesta tuli Rooman ensimmäinen keisari. Hänen kuoltuaan vuonna 14 neljä hänen toinen toistaan mielipuolisempaa sukulaistaan hallitsi Roomaa vuoron perään. Agrippa 2 Julius Caesarin ottopoika Augustus oli Julius-Claudiusten keisarisuvun kantaisä. Sisäsiittoisuus ja periytyvä mielen vikaisuus tuhosivat lopulta dynastian. Julia Miespuollnen jälkeläinen /puoliso Naispuollnen jälkeläinen/puoliso Adoptiolapsi Lapsi Keisari Augustus Agrippina vanhempi Keisari Caligula Avioliitto Diktaattori Julius Caesar 1 Keisari Tiberius Livia Germanicus Agrippina nuorempi 4 Drusus Gnaeus Ahenobarbus 3 Keisari Nero Keisari Claudius Tiberius Nero Antonia Messalina Britannicus KEISARIT JESPER TAE JENSEN Historia 4 2008 15
LESSING ARCHIVE Tiberius rakennutti Caprille luksusbordellin Hallitsi Roomaa vuosina 14 37 Keisari Tiberius tunnettiin Roomassa kuolettavan tylsänä miehenä. Hänen seksifantasiansa sitä vastoin olivat mitä mielikuvituksellisimpia. Hänen Caprin huvilaansa koristivat kieroutuneet seksikuvaelmat, ja puutarhaansa keisari rakennutti lemmenpaviljonkeja, joissa nuoret tytöt ja pojat odottivat toteuttaakseen hänen fantasiansa. Keisarille kaikki oli sallittua, ja Tiberius osasi ottaa edusta kaiken irti. Tiberius halusi uhriensa pysyvän hengissä pitkään, jotta heitä voitiin kiduttaa monilla eri tavoilla. Äidin sandaalin alla Tiberius oli noussut valtaan enemmän tai vähemmän vasten tahtoaan. Hänen äitinsä Livia oli avioitunut keisari Augustuksen kanssa ja toivoi hartaasti pojastaan keisaria. Niinpä Livia taivutteli Augustuksen adoptoimaan Tiberiuksen. Kun Augustus vuonna 14 kuoli, 55-vuotias Tiberius valittiin keisariksi. Alkuun kaikki sujui hyvin, vaikka roomalaiset pitivätkin keisariaan puuduttavan pitkäveteisenä. Livian kuoltua Tiberius alkoi tulla yhä vainoharhaisemmaksi. Pian hän otti käyttöön ns. majesteettirikoksen käsitteen: kaikki keisaria jollakin tavalla loukanneet joutuivat tuomiolle, ja teloituksista tuli osa jokapäiväistä rutiinia. Itse Kuolemakin pelkää Tiberiusta, alkoivat roomalaiset kuiskia kaupungin kaduilla. Vuonna 26 Tiberius vetäytyi Caprilla sijaitsevaan huvilaansa. Siellä julmasta keisarista kehittyi oikea hirviö. Hän perusti erityisen palveluskunnan huolehtimaan moninaisista seksuaalisista tarpeistaan ja viihdytti itseään heittämällä epäsuositut vieraat alas Caprin kallioilta. Historioitsija Suetoniuksen mukaan hän myös kidutti vieraitaan juottamalla näille litroittain viiniä ja sidotuttamalla sitten heidän peniksensä niin, että vieraat olivat seota virtsaamisen tarpeesta. Vuonna 37 erakoitunut Tiberius viimein kuoli huvilassaan Caprilla. Roomalaiset ottivat uutisen keisarin kuolemasta ilolla vastaan, sillä he eivät tienneet, että vielä pahempaa oli tulossa.
Luottomies murhasi Tiberiuksen pojan än karttuessa keisari I Tiberius tuli yhä epäluuloisemmaksi ihmisiä kohtaan ja luotti lopulta vain yhteen mieheen, Lucius Sejanukseen, keisarillisen henkivartio kaartin eli pretoriaanien päällikköön. Tiberius luotti Sejanukseen ehdoitta ja siirsi vähitellen kaikki hallintotehtävät tämän vastuulle. Se ei kuitenkaan riittänyt kunnianhimoiselle Sejanukselle, joka halusi itse keisariksi. Hän raivasi järjestelmällisesti tieltään kaikki kilpailijat mustamaalaamalla heitä Tiberiukselle. Sejanuksen pahin kilpailija oli Tiberiuksen poika ja perijä Drusus. Niinpä hän vietteli Drusuksen vaimon ja houkutteli tämän antamaan miehelleen myrkkyä. Pojan kuolema sai Tiberiuksen sulkeutumaan lopullisesti Caprille ja siirtämään Rooman hallitsemisen Sejanukselle. Pian keisarille kuitenkin selvisi, että juuri Sejanus oli vastuussa Drusuksen kuolemasta. Tiberius määräsi sekä Sejanuksen että hänen perheensä surmattaviksi. Historijoitsija Tacituksen mukaan myös Sejanuksen kaksi pientä lasta, tyttö ja poika, teloitettiin. Tyttö ei ymmärtänyt, mistä oli kyse ja lupasi pyövelille olla vastedes kiltti. Se ei pelastanut häntä kuolemalta. Lucius Sejanus oli keisarin henkivartiokaartin eli pretoriaa nien päällikkö. BRIDGEMAN T iberius SCANPIX/AKG-IMAGES BRIDGEMAN Tiberius inhosi äitiään Liviaa. Kun iäkäs äiti sairastui vakavasti, Tiberius ei kertaakaan käynyt hänen luonaan. Tiberius vietti viimeiset vuotensa erakkona Caprilla, missä hän saattoi rauhassa antautua mitä villeimpiin seksihurjasteluihin. Tiberius oli Augustuksen viimeinen toivo Vaikka Tiberius oli keisari Augustuksen puolison Livian poika, Augustus nimitti Tiberiuksen perijäkseen vain pakon edessä. Hänellä ei ollut omia poikia vaan vain yksi tytär, ja siksi hän adoptoi monta poikaa. He ehtivät kuitenkin kaikki kuolla ennen kuin keisarinvirka vapautui. Livia tarttui heti tilaisuuteen nostaa poikansa keisarin perijäksi. Hän pakotti poikansa eroamaan tämän rakastamasta Vipsaniasta ja avioitumaan Augustuksen tyttären Julian kanssa. Kerrotaan, että Tiberius itki nähdessään myöhemmin Vipsanian, ja rakastavaisia kiellettiin tapaamasta toisiaan enää koskaan. Pian Augustus adoptoi Tiberiuksen ja nimitti hänet perijäkseen. Tiberius ja hänen veljensä Drusus olivat sotilaita. Kuvassa he ojentavat Augustukselle laakerinoksat. SCANPIX/AKG-IMAGES Historia 4 2008 17
C aligula Caligula oli keisarisuvun sisäpiirin vesa. Hänen oli isänsä keisari Tiberiuk sen veljenpoika, sotasankari Germanicus (oik.). Caligulan äiti Agrippina (vas.) oli keisari Augustuksen lapsenlapsi. Caligulan isä oli suuri sotapäällikkö Keisari Caligulan oikea nimi oli Gaius Caesar, ja hän oli Rooman suurimman sotasankarin Germanicuksen poika. Germanicus oli keisari Tiberiuksen veljenpoika, jonka Tiberius oli keisari Augustuksen kehotuksesta adoptoinut. Isän ollessa sotimassa Agrippina-äiti puki pikku Caligulan sotilas univormuun ja -saappaisiin (latinaksi caligae), mistä syystä sotilaat kutsuivat häntä nimellä Caligula, pikku saapas. Germanicus kuoli sotaretkellä LESSING ARCHIVE & HERITAGE IMAGE PARTNERSHIP hämärissä olosuhteissa, ja muutamaa vuotta myöhemmin vainoharhainen keisari Tiberius määräsi Agrippinan vankeuteen. Myöhemmin Agrippina surmasi itsensä ja hänen vanhin poikansa teloitettiin. Kolmannen pojan Tiberius antoi nääntyä nälkään sellissä, jossa poika pysytteli hengissä yhdeksän päivää syömällä patjantäytettä. Tiberiuksen kuoltua Agrippinan lapsista olivat hengissä enää nuorin poika Caligula ja kolme tytärtä. HERITAGE IMAGE PARTNERSHIP Caligula tappoi edeltäjänsä Kun Tiberius teki kuolemaa, Caligula kiiruhti osoittamaan hänelle kunnioitustaan. Tiberius ei kuitenkaan kuollut Caligulan mielestä tarpeeksi nopeasti, ja niinpä hän huhun mukaan tukehdutti vanhan keisarin tyynyllä. MARY EVANS Vuonna 40 Caligula johti suuren sotajoukon Englannin kanaalin rannalle aikeenaan valloittaa Englanti. Hän oli kuitenkin unohtanut järjestää paikalle laivoja, ja sotilaat määrättiin ajan kuluksi keräämään simpukoita rannalta. Caligulan kerrotaan rakastaneen hevostaan Incitatusta niin paljon, että hän kutsui ratsun illaliselle. Aterian aikana hän lupasi nimittää pollen konsuliksi. 18 Historia 4 2008
Caligula vietteli oman sisarensa Hallitsi Roomaa vuosina 37 41 ULLSTEIN BILD Caligulan hallittua Roomaa kaksi vuotta hänen mielenvikaisuutensa alkoi käydä yhä ilmeisemmäksi. Tuolloin 24-vuotias keisari sai yhtäkkiä päähänsä, että hän oli jumala. Hän halusi perillisensäkin olevan jumala ja uskoi, että vain hänen lähiomaisensa saattoi synnyttää hänelle jumalallisen jälkeläisen. Niinpä hän ryhtyi sukurutsaiseen suhteeseen sisarensa Drusillan kanssa, joka ehti kuitenkin kuolla ennen raskaaksi tulemistaan. Tämä ei kuitenkaan ollut ainoa karmiva tarina, jonka roomalaiset saivat keisaristaan kuulla. Kieroutunut jo nuorena Caligula oli keisari Tiberiuksen veljenpojan Germanicuksen poika. 19-vuotiaana Tiberius kutsui hänet Caprille. Suetoniuksen mukaan nuorukaisessa näkyi jo tuolloin psykoopaattisia piirteitä: Julmaa ja epäpuhdasta luontoaan hän ei tuolloinkaan pystynyt salaamaan; hän seurasi suurella mielenkiinnolla kuolemaantuomittujen teloituksia ja hiipi peruukkiin ja kaapuihin verhoutuneena tapaamaan naimisissa olevia naisia. Kun Caligula huudettiin Tiberiuksen kuoltua keisariksi, roomalaiset pitivät häntä vapauttajana, joka tekisi lopun Tiberiuksen ajan hirmuhallinnosta. Caligula järjesti suuria gladiaattoritaisteluja ja lahjoitti kansalle rahaa, mutta käytti myös valtavia summia omiin huvituksiinsa. Valtion kassa tyhjentyi vaivaisessa vuodessa. Caligulan hulluus ryöstäytyi käsistä. Hän kiristi verotusta, eritysesti perintöverotusta, ja kahmi omiin taskuihinsa 12 prosenttia prostituoitujen tuloista. Hän lukitsi valtion viljavarastot kansaa kiusatakseen ja antoi polttomerkitä kunniallisia roomalaisia tai jopa heitätti heitä villieläimille. Hän piti itseään jumalana, ja kaikki, jotka häntä ärsyttivät, tuomittiin kuolemaan. Hän myös harkitsi hevosensa nimittämistä konsuliksi. Viimein roomalaisten mitta tuli täyteen, ja Caligulan hallittua neljä vuotta henkivartija surmasi hänet hänen omassa palatsissaan. Kuolemantuomioita määrätessään Caligulan väitetään usein sanoneen pyövelille: Iske häntä niin, että hän huomaa kuolevansa.
Jopa Claudiuksen äiti piti häntä tomppelina Hoviväki pani tohvelit nukkuvan Claudiuksen käsiin ja nauroi katketakseen keisarin hämmennystä tämän herättyä. Hallitsi Roomaa vuosina 41 54 Claudius nilkutti ja pudisteli usein tahtomattaan päätään. Hän änkytti ja puhui epäselvästi, ja kun hän kiihtyi, hän honotti ja kuolasi. Jopa Claudiuksen äiti Antonia piti poikaansa ihmisen irvikuvana ja sanoi, että tämä oli lähtenyt luontoäidin käsistä keskentekoisena. Kun Antonia halusi osoittaa pitävänsä jotakuta idioottina, hän sanoi tämän olevan vielä tyhmempi kuin poikansa Claudius, kirjoitti Suetonius. LESSING ARCHIVE Keisariksi sattumalta Keisari Caligulan murhan jälkeen Claudius oli keisariperheen viimeinen elossa oleva miespuolinen jäsen. Kun keisarin murhanneet sotilaat löysivät pelosta tutisevan Claudiuksen palatsista verhon takaa piileksimästä, tämä uskoi loppunsa koittaneen. Sotilaat huusivat kuitenkin kaikkien yllätykseksi Claudiuksen keisariksi. Uusi keisari oli kiinnostunut historiasta ja oli mm. kirjoittanut laajoja tutkielmia etruskeista. Hän oli innostunut myös lainopista, mutta tuli silti usein yllätetyksi torkkumasta oikeuden istunnoissa. Claudius osallistui myös Rooman päivänpolitiikkaan. Siitä huolimatta hän joutui niin kansan kuin läheistensäkin pilkan kohteeksi. Aihetta pilkkaan antoi mm. hänen rakkauselämänsä. Kahden purkautuneen kihlauksen ja kariutuneen avioliiton jälkeen Claudius otti vaimokseen hekumallisen Messalinan, jonka kanssa hän sai pojan, Britannicuksen. Pian selvisi, että Messalina petti keisaria puolen Rooman kanssa, ja Claudius teloitutti hänet. Sitten keisari nai edesmenneen veljensä tyttären Agrippina nuoremman. Tällä oli ensimmäisestä avioliitostaan poika Nero, josta äiti toivoi keisaria. Agrippina taivutteli Claudiuksen adoptoimaan Neron. Pian sen jälkeen hän surmasi Claudiuksen myrkytetyllä sienimuhennoksella. Claudiuksen kuoltua keisariksi nousi kuin nousikin Agrippinan poika Nero.
Keisari Caligulan murhanneet sotilaat löysivät Claudiuksen piileksimästä verhon takaa. Hän luuli kuolevansa, mutta sotilaat huusivatkin hänet Rooman uudeksi keisariksi. BRIDGEMAN MARY EVANS ULLSTEIN BILD Claudiuksen suurin voitto oli Englannin valloitus. Brittien Carac tacusta viedään kuvassa Rooman halki voitonparaatissa. Messalina oli Claudiuksen suuri rakkaus, jonka keisari joutui lopulta teloituttamaan uskottomuuden vuoksi. Nero Britannicus Agrippina Claudiuksen kuoltua keisariksi nousi Nero, joka myrkytti pian Claudiuksen pojan Britannicuksen. Vaimo petti Claudiusta minkä ehti Claudiuksen suuri rakkaus oli Valeria Messalina, joka oli 33 vuotta puolisoaan nuorempi ja petti tätä lukemattomien miesten kanssa. Viimein Messalina rakastui komeaan senaattori Gaius Siliukseen. Kerran Claudiuksen poissa ollessa Messalina vietti suurin juhlamenoin häitä Siliuksen kanssa. Kun keisari Claudius kuuli tästä, hän määräsi sekä riettaan vaimonsa että tämän rakastajan teloitettavaksi. MARY EVANS C laudius Historia 4 2008 21
BRIDGEMAN BRIDGEMAN Keisari Nero vainosi säälimättä kristittyjä, joita hän antoi heittää villieläinten raadeltavaksi Rooman areenoilla. Rooman palon jälkeen Nero rakennutti valtavan Kultaisen palatsin, jossa hän vietti vieraineen riettaita orgioita yöstä toiseen. Filosofi Seneca oli Neron oppimestari Neron äiti Agrippina nuorempi palkkasi Rooman tunnetuimman filosofin Senecan poikansa opettajaksi ja neuvonantajaksi. Senecakaan ei kuitenkaan saanut pidettyä hillitöntä Neroa aisoissa. Murhattuaan äitinsä ja muut perheenjäsenensä keisari muisti Senecan. Vuonna 65 filosofia syytettiin osallisuudesta keisarin murhayritykseen, ja hän päätti tehdä itsemurhan. Hän viilsi ranteensa auki, mutta ilmeisesti hänen korkean ikänsä vuoksi verenvuoto oli vähäistä. Niinpä hän viilsi auki myös jalkojen suonet turhaan. Sitten hän otti myrkkyä, niin ikään ilman toivottua vaikutusta. Lopulta hän meni kuumaan kylpyyn kiihdyttääkseen verenvuotoa mutta tukehtuikin ammeesta nousevaan höyryyn. Senecan lukuisat ystävät olivat todistamassa hänen itsemurhaansa. LESSING ARCHIVE N ero BRIDGEMAN Keisari murhautti oman äitinsä Jo muutama vuosi keisariksi tulonsa jälkeen Nero joutui riitoihin äitinsä Agrippina nuoremman kanssa. Juuri Agrippina oli taivutellut vanhan Claudiuksen adoptoimaan Neron ja tekemään tästä perillisensä. Kun Agrippina kerran raivostuttuaan uhkasi taivutella pretoriaanikaartilaiset huutamaan Claudiuksen pojan Britannicuksen keisariksi, Nero suistui raiteiltaan. Hän myrkytti ensin kilpailijansa Britannicuksen, minkä jälkeen oli Agrippinan vuoro. Ensin Nero yritti murhata äitinsä myrkyllä, mutta tämä tiesi itsekin paljon myrkyistä ja piti aina vastalääkettä ulottuvillaan. Kolmen epäonnistuneen yrityksen jälkeen Nero hylkäsi myrkyn ja rakennutti Agrippinan makuukamariin huteran katto mekanismin, jonka oli tarkoitus sortua Agrippinan päälle tämän nukkuessa. Tämäkään juoni ei toiminut. Seuraavaksi Nero houkutteli äitinsä laivaan, jonka hän antoi upottaa yöllä Napolinlahteen. Kun Agrippina onnistui pelastautumaan laivasta uimalla, Nero menetti malttinsa ja määräsi kätyrinsä puukottamaan äitinsä hengiltä. Kun Agrippina näki salamurhaajien miekat, hänen väitetään huutaneen: Iske kohtuun, joka synnytti Neron maailmaan!
Nero potkaisi odottavaa vaimoaan vatsaan Hallitsi Roomaa vuosina 54 68 Keisari Nero ehti avioitua kolme kertaa. Ensimmäinen vaimo Octavia oli edesmenneen keisari Claudiuksen tytär, jonka Nero nai vastentahtoisesti tiukentaakseen otettaan vallankahvasta. Kun hän sitten rakastui kauniiseen Poppaea Sabinaan, Octavia oli raivattava tieltä. Nero yritti kuristaa hänet siinä onnistumatta. Sitten hän käski teloittaa Octavian aviorikoksesta syytettynä, ja tämän rannevaltimot viillettiin auki. Poppaea Sabina, jonka kanssa Nero kiirehti naimisiin, ei ollut paljon onnekkaampi: riidan päätteeksi Nero potkaisi raskaana olevaa Poppaeaa vatsaan niin, että tämä kuoli. ULLSEIN BILD LUE LISÄÄ: Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, WSOY 1999 Philip Matyszak: The Sons of Caesar, Imperial Rome's First Dynasty, Thames & Hudson Ltd. 2006 Ivar Lissner: Power and Folly: The Story of the Caesars, Cape 1958 www.livius.org/su-sz/ suetonius/suetonius. html#lives Keisariksi nuorukaisena Keisari Claudius oli adoptoinut Neron tämän ollessa 14-vuotias, ja vain kolme vuotta myöhemmin Nerosta tuli keisari. Senecan oppilaana Nerolla oli hyvät edellytykset hallita, ja alkuvuosina kaikki sujuikin hyvin. Pian valta kuitenkin sumensi nuoren keisarin mielen. Neron kerrotaan kuljeksineen naamioituneena Rooman öisillä kaduilla pieksämässä viattomia kaupunkilaisia. Hän piti itseään suurena taiteilijana ja alkoi laulaa ja näytellä julkisissa näytelmä esityksissä. Valitettavasti hän vain ei ollut kovinkaan lahjakas. Vuonna 64 tulipalo tuhosi suuren osan Roomaa, minkä jälkeen Nero rakennutti itselleen tuhoalueelle valtavan palatsin. Huhujen mukaan keisari oli itse sytyttänyt tulipalon. Nero puolestaan syytti palosta kristittyjä ja surmautti heitä satamäärin. Neron tuhlaavaisuus oli saattanut Rooman vararikon partaalle, ja vuonna 68 senaatti määräsi hänet teloitettavaksi. Nero ehti kuitenkin riistää oman henkensä. Hänen viimeisten sanojensa väitetään olleen: Minkä taiteilijan maail ma minussa menettääkään! Lapseton Nero oli Caesarin ja Augustuksen sukujen viimeinen keisari. Nero syytti Rooman palosta kristittyjä ja sidotutti heitä ristille öljyllä valelluissa vaatteissa, jotta he voisivat palaessaan valaista yötä.