JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja turkistuotantoalan työehtosopimukset: VUOSILOMA-ASIAA Käsitteitä lomanmääräytymisvuosi on 1.4. 31.3. välinen 12 kuukauden ajanjakso. täysi lomanmääräytymiskuukausi: työntekijä on työssä vähintään 14 päivää tai sopimuksen mukaan vähintään 35 tuntia kuukaudessa. lomakausi on 2.5. 30.9. talvilomakausi on 1.10. 30.4. lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka lomakorvaus on työsuhteen päättyessä maksettava korvaus ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä lomasta Vuosiloman ansainta Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Pääsääntö on, että vuosilomaa ansaitaan jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana työntekijä on työssä 14 työpäivää. Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaisesti työskentelee niin harvoina päivinä, ettei 14 työpäivää kuukaudessa kerry, sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Tällöin työntekijä ansaitsee lomaa jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana hän työskentelee 35 tuntia. Vain jompaakumpaa ansaintasääntöä sovelletaan kerrallaan, ansaintasääntöjä ei sovelleta rinnakkain tai limittäin. Työsopimuksessa sovittu työaika ratkaisee käytännössä sen, kumpaa ansaintasääntöä sovelletaan. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on ennen lomanmääräytymisvuoden loppua kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, ansaitsee työntekijä tämän lomanmääräytymisvuoden alusta lähtien lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Annankatu/Annegatan 31-33 C 48 00100 HELSINKI/HELSINGFORS Puhelin/Telefon (09) 725 04 500 Faksi/Fax (09) 725 04 511 info@tyonantajat.fi www.tyonantajat.fi Y-tunnus/FO-nummer 0215193-7
2(8) Vuosiloman kertyminen: Esimerkki 1: A:n työsuhde alkanut 22.4.2015 ja hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. A ansaitsee lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2015 31.3.2016 2 pv/kk eli 11 x 2 = 22 vuosilomapäivää. A:n työsuhteessa vuosi täyttyy 22.4.2016. Tältä 1.4.2016 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta A ansaitsee 2,5 päivää lomaa kuukaudessa. Mikäli hän työskentelee koko lomanmääräytymisvuoden, ansaitsee hän tällöin 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää. Esimerkki 2: B:n työsuhde alkanut juuri lomanmääräytymisvuoden alkaessa 1.4.2015 ja myös hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. B ansaitsee 1.4.2015 31.3.2016 lomanmääräytymisvuodelta 2,5 pv/kk eli 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää. Työssäolopäivien veroiset työpäivät ja -tunnit Vuosilomaa ansaitaan myös eräiltä työstä poissaolopäiviltä. Vuosilomalain 2 luvun 7 sisältää tyhjentävän luettelon siitä, mitkä poissaolot kerryttävät vuosilomaa: Työstä poissaolo, jolta työnantaja on lain mukaan palkanmaksuvelvollinen Työntekijän oma vuosiloma Työajan tasoittumisvapaat käytettäessä keskimääräistä työaikaa luetaan työssäolon veroisiksi vain siltä osin, kuin niiden määrä ylittää 4 päivää kuukauden aikana Julkisen luottamustehtävän hoitaminen tai todistajana kuuleminen Perhevapaista erityisäitiys-, äitiys, isyys- vanhempainvapaa, Sairaan lapsen tilapäinen hoitovapaa Pakottavista perhesyistä johtuva vapaa Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana Lääkinnällinen kuntoutus, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana Sairauden leviämisen estämiseksi annettu viranomaisen määräys Opintovapaa, enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa Työn edellyttämä koulutus Oppisopimuskoulutus, työpäivät ja tietopuoliseen koulutukseen käytetty aika Lomauttaminen, enintään 30 työpäivää kutakin lomautuskertaa kohden Lomauttamiseen verrattavat työaikajärjestelyt, enintään kuusi kuukautta kerrallaan Reservin harjoitus, ylimääräinen palvelus ja siviilipalvelun täydennyspalvelus Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut poissa töistä työehtosopimuksen mukaisten työajan lyhennysvapaiden vuoksi.
3(8) Vuosiloman ajankohta Työnantajan päättäessä loman ajankohdasta: Työehtosopimuksen mukaisesti kesäloma (enint. 24 arkipäivää) annetaan pääsääntöisesti lomakaudella 2.5. 30.9. Kesäloman antaminen ja jakaminen on työehtosopimuksissa määritelty seuraavasti: Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 12 arkipäivää 12 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle Puutarha-alan työehtosopimus lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 16 arkipäivää 8 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle Turkistuotantoalan työehtosopimus lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 18 arkipäivää 6 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle Mikäli kesälomaa on em. tavalla siirretty lomakauden ulkopuolelle työnantajasta johtuvasta syystä, annetaan siirretty loma 50 %:lla pidennettynä. Talviloma on 24 arkipäivää ylittävä loman osa ja se annetaan 1.10. 30.4. Loman ajankohdasta sopiminen työnantajan ja työntekijän välillä: Työnantaja ja työntekijä voivat yksittäistapauksissa sopia vuosiloman ajankohdasta ja jakamisesta työsuhteen kestäessä. Aloite sopimiseen voi tulla työnantajalta tai työntekijältä. Asiasta ei voida kuitenkaan ottaa pysyvää ehtoa esim. työsopimukseen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia: 12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa loman sijoittamisesta lomakautta edeltävän kalenterivuoden alusta alkavalle ja ennen seuraavan lomakauden alkua päättyvälle ajanjaksolle (esim. 31.3.2016 mennessä ansaittu loma voidaan pitää välillä 1.1.2016 30.4.2017). Näin sopien voidaan pitää vaikka koko kertynyt loma talvikaudella. 12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä (esim. seuraavan kesäloman yhteydessä) työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana, esim. puolina työpäivinä. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisena. Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät. Lomapäiviä eivät ole kalenteriin merkityt pyhäpäivät, eivätkä joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai.
4(8) Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen Pääsääntö: Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, kuitenkin ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Myös lyhyemmästä ilmoitusajasta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Ilmoitus loman ajankohdasta sitoo työnantajaa, ilmoitetun loman ajankohtaa saadaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella. Vuosiloman tai sen osan siirtäminen työkyvyttömyyden johdosta Vuosilomalaki on muuttunut siten, että työntekijällä on oikeus pyynnöstä siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lukien, jos hän on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi työkyvytön. Samoin loma on siirrettävä, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Jos työntekijä kuitenkin sairastuu työehtosopimuksen tarkoittaman lomanpidennyksen aikana, sovelletaan edelleen seitsemän päivän omavastuuaikaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vuosiloma kuluu lomanpidennyksen ajalle osuvan työkyvyttömyyden aikana. Työntekijän tulee esittää selvitys työkyvyttömyydestään. Työpaikalla kannattaa myös laatia ohjeet, joissa kerrotaan, millainen selvitys työkyvyttömyydestä vaaditaan ja miten ja kenelle loma-ajalle osuvista sairauspoissaoloista ilmoitetaan. Työntekijän tulee pyytää loman siirtoa työnantajalta ennen loman alkua tai loman jo alettua ilman aiheetonta viivytystä. Lomien siirtoa koskevalle pyynnölle ei ole laissa säädetty tarkkaa takarajaa. Työnantaja voi siirtää lomaa vasta ilmoituspäivästä lukien, mikäli työntekijän siirtopyyntö viivästyy ilman aiheetonta syytä. Asiaa harkittaessa tulee ottaa huomioon työntekijästä johtuvat olosuhteet, kuten sairauden tai tapaturman laatu sekä myös työnantajan olosuhteet, kuten se, onko esimerkiksi loma-aikana paikalla henkilö, jolle siirtopyyntö voidaan esittää. Esimerkki: Työntekijä aloittaa lomansa 11.7. ja hänen on tarkoitus olla lomalla 23.7. asti eli 2 viikkoa. Työntekijä sairastuu lomansa aikana ja on sairaana 14.- 19.7. Työntekijä ilmoittaa sairaudestaan työnantajalle ja toimittaa lääkärintodistuksen ja pyytää loman siirtoa. Palkanmaksussa em. työkyvyttömyysjaksolle lasketaan sairausajan palkka ja tämän jakson vuosilomapäivät (5 arkipäivää) siirretään myöhemmin pidettäväksi. Sairauden päätyttyä loma jatkuu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 20. - 23.7. Sairauden takia lomakauden ulkopuolelle siirrettyyn lomaan ei tule pidennyksiä. Loman ajankohdasta ilmoitetaan noudattaen vähintään yhden viikon ilmoitusaikaa.
5(8) Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma annetaan saman lomakauden aikana ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen ei ole tällä tavalla mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden loppuun mennessä ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli lomaa ei voida työkyvyttömyyden vuoksi antaa em. määräajoissa, työntekijälle maksetaan lomakorvaus pitämättä jääneistä lomapäivistä. Lomakorvaus on tällöin pitämättömien lomapäivien palkka + lomaltapaluuraha. Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle Vuosilomaa ei saa määrätä ilman työntekijän suostumusta alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolmea päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. Työnantaja ei myöskään saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Edellä mainittujen vapaajaksojen lisäksi vuosilomalaki ei rajoita loman sijoittamista muille vapaajaksoille. Loma voidaan määrätä esimerkiksi vanhempainvapaan tai hoitovapaan ajalle. Lomapalkka Tuntipalkkaiselle työntekijälle lomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Lomapalkan laskentakaava, maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala: Tuntipalkka (tarvittaessa keskituntiansio) kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä, jaetaan kuudella ja kerrotaan luvulla 1,03 = lomapäivän palkka, joka kerrotaan lomapäivien lukumäärällä Turkistuotantoalan urakkatyöt: katso työehtosopimuksen liite Kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalin kuukausipalkkansa myös sellaisena kuukautena, jolloin lomaa pidetään. Lomaltapaluurahan määrittämiseksi ja työsuhteen päättyessä lomakorvausta laskettaessa kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä. Lomaltapaluuraha Lomaltapaluurahan suuruus on 50 % loma-ajan palkasta. Lomaltapaluuraha maksetaan lomalta paluun jälkeen ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä vuosiloman päätyttyä on poissa töistä työnantajan suostumuksella tai edellä mainittujen vuosilomalain 2 luvun 7 :ssä mainittujen syiden takia. Lomaltapaluurahaa ei makseta loman pidennyksen osalta.
6(8) Kuukausipalkkaisen lomapalkka kun työaika muuttuu Vuosilomalain muutos koskee kuukausipalkkaisia työntekijöitä, joiden työaika ja palkka ovat muuttuneet osa-aikaeläkkeelle siirtymisen, osatyökyvyttömyyseläkkeen, osittaisen hoitovapaan, osa-aikaisen sairausloman tai työsopimuslain mukaisen osaaikaistamisen perusteella. Muutos koskee myös vastakkaista tilannetta eli kun osaaikainen työntekijä siirtyy kokoaikatyöhön. Palkanlaskentasääntö määräytyy sen mukaan, milloin työaika ja palkka ovat muuttuneet. Jos muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4. 31.3. aikana, lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden ansioista. Prosentit ovat 9 % (alle vuoden työsuhteissa, 24 arkipäivän loma) tai 11,5 % (yli vuoden työsuhteissa, 30 arkipäivän loma). Mikäli lomaa pidetään osissa, määritellään lomapalkka samassa suhteessa. Esimerkki: Työntekijä on siirtynyt osa-aikaeläkkeelle 1.2.2016. Hänelle on kertynyt lomaa 30 arkipäivää, joista hän pitää 12 arkipäivää heinäkuussa 2016. Lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuodelta seuraavasti: 11,5 % x (1.4.2015 31.3.2016 ansiot) / 30 x 12. Prosentit eivät sisällä lomaltapaluurahaa. Lomaltapaluurahat maksetaan työntekijöille työehtosopimusten mukaisten edellytysten täyttyessä. Jos työajan muutos tapahtuu lomanmääräytymisvuoden 1.4. - 31.3.päättymisen jälkeen ennen loman alkua, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kk-palkan mukaan. Esimerkki: Työntekijä siirtyy osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön 1.6.2016. Työaika lisääntyy 50 %:sta 100 %:iin. Työntekijän palkka nousee 1.000 eurosta 2.000 euroon. Loma alkaa 1.7.2016. Työntekijä saa lomapalkan 1.000 euron kuukausipalkan mukaan. Kun lasketaan vuosilomapalkkaa seuraavana vuonna (2017), käytetään edellä mainittua 11,5 %:n laskentasääntöä, jolloin tulee huomioiduksi kesken lomanmääräytymisvuotta tapahtunut muutos työajassa. Kausityöntekijän lomakorvaus Määräaikaisessa työsuhteessa lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä tai sovittaessa jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Lomakorvaus: maaseutuelinkeinot, puutarha-ala ja turkistuotantoala 12,5 % työansiosta siltä osin kuin työsuhde on jatkunut alle vuoden 15,8 % työansiosta vuoden yli menevältä osalta Työansioon luetaan työstä ja työkyvyttömyysajoilta maksetut palkat.
7(8) Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättyessä lomakorvaus = kertyneitä lomapäiviä vastaava lomapalkka. Lisäksi maksetaan lomaltapaluuraha, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä. Työntekijän oikeus vapaaseen Työntekijä, joka sopimuksen perusteella tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 päivää/kk, jonka aikana ollut työsuhteessa. Vapaa-ajalta maksetaan prosenttimääräinen lomakorvaus vuosilomalain mukaisesti. Lomakorvaus on alle vuoden työsuhteissa 9 % ja yli vuoden työsuhteissa 11,5 %. KELA:lta korvausta lomakustannuksiin Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyneistä vuosilomista aiheutuneista vuosilomakustannuksista työnantajalla on oikeus hakemuksesta saada KELA:lta korvausta. Korvauksen suuruus määräytyy työntekijälle vuosiloman kertymisajalta maksetun päivärahan perusteena olevan vuosityötulon perusteella. Korvausta on haettava 6 kuukauden kuluessa vanhempainrahakauden päättymisestä.
8(8) JUHANNUKSEN PALKANMAKSU Juhannusaatto on palkaton vapaapäivä. Mikäli juhannusaattona kuitenkin tuotannollisista syistä joudutaan teettämään työtä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka kuukausi samansuuruinen eikä kuukausipalkkaa näin ollen juhannusaatosta johtuen vähennetä. Juhannuspäivä on kirkollinen juhlapäivä ja sinä päivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Juhannuksena ei ole korvattavia arkipyhiä. Työntekijä, joka on vuosilomallaan juhannusviikolla, kuluttaa lomastaan neljä vuosilomapäivää. Perjantaita (24.6.), juhannusaattoa, ei lueta vuosilomapäiväksi kuten ei myöskään lauantaita (25.6.), joka on juhannuspäivä. Vuosilomalaki löytyy jäsensivuiltamme kohdasta: Työlainsäädäntö. Kunnioittavasti MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Veli-Matti Rekola