EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN KANSLIA Helsinki 8.3.2013 Dnro 4086/4/12 Jyrki Risku Walterintie 2 05620 Hyvinkaa Viite: Kirjeenne 28.10.2012 VASTAUS Arvostelitte kirjeessanne Helsingin karajaoikeuden ratkaisua lapsen tapaamisoikeuden taytantoonpanoa koskevassa asiassa. Kirjeenne mukaan asiassa puheenjohtajana toiminut karajatuomari Elina Haapasalo oli ylittanyt valtuutensa ohittaen tosiasiat, ihmisoikeudet, perusoikeudet, useat lainkohdat ja kasitellyn asian olennaisen nayton ja todisteet. Kasityksenne mukaan taytantoonpanohakemuksenne hylkaaminen oli perustunut Haapasalon arvioon vanhempien riitaisuudesta. Katsoitte, etta taytantoonpanoasian osapuolet voidaan aina arvioida riitaisiksi ja nain perustelu tarkoitti sita, etta tallaiset hakemukset voidaan hylata aina. Vaaditte, etta Haapasalo asetetaan syytteeseen virkarikoksesta ja hanen aiheuttamista karsimyksista ja vahingoista maaritellaan hyvitykset. Perustelitte arvosteluanne kantelukirjeesta tarkemmin ilmenevasti ja tuoden esiin muun muassa seuraavaa. Kirjeenne mukaan Haapasalo ei ollut kasitellyt paatoksessa lainkaan erasta asiassa esitettya merkittavaa todistetta. Kuitenkin Haapasalo oli tulkinnut lapsenne kertomaa tavalla, joka ei vastannut tuon kiistattomana pitamanne todisteen osoittamaa. Asiassa esitetyista kymmenesta todisteesta Haapasalo oli paatoksessa kasitellyt vain yhta ja senkin todistusteema oli sivuutettu ja tuomari oli itse kehitellyt tilalle "epamaaraisen kiistanalaisen vaittaman". Kirjeenne mukaan Haapasalon todisteesta tekemaa virheellisena pitamaanne paatelmaa ei ollut todisteen yhteydessa kasitelty oikeudenkaynnissa. Kirjeenne mukaan Haapasalo oli myos estanyt lahestymiskieltoasian syiden selvit- Osoite: 00102 Eduskunta Puhelin: (09) 4321 Telefax: (09) 432 2268 Sahkoposti: oikeusasiamies@eduskunta.fi Internet: www.oikeusasiamies.fi
2 telyn. Edelleen kerroitte, etta Haapasalo oli jattanyt paatoksessa kokonaan kasittelematta taytantoonpanosovittelusta laaditut dokumentit, eika ollut perustellut ristiriitaa sovittelijoiden suosituksen ja oman paatoksensa valilla. Arvostelitte Haapasalon asiassa tekemia johtopaatoksia. Katsoitte, ettei han ollut ottanut huomioon "tiedossa ollutta taydellista lapsen eristamista toisesta vanhemmastaan ja siten todennakoista manipulointia millaan tavalla". Totesitte, etta taytantoonpanoprosessia tulisi johtaa kiireellisena alusta loppuun. Tahan liittyen kerroitte, etta lapsenne aiti ei ollut itse saapunut istuntoon 30.11.2011, jonka vuoksi Haapasalo oli todennut, ettei paakasittelya voitu toimittaa. Epailitte, etta asiasta oli sovittu vain toisen osapuolen kanssa. Tuossa istunnossa olitte yrittanyt selvittaa mahdollisuutta lapsen joululahjan toimittamiseen ja lapsen yhteystietoihin. Kerroitte, etta Haapasalo ei ollut kehottanut aidin asianajajaa edistamaan naita pyrkimyksia. Kerroitte, etta paatoksessa ei ollut ollut valitusosoitusta oikeudenkayntikulujen osalta. Mielestanne tama kuvasi paatoksen mielivaltaa. Kirjeenne mukaan Haapasalo oli 30.1.2012 sahkopostitse ilmoittanut valitusoikeudesta, jonka ilmoituksen mukaan valitusaikaa olisi ollut 1.2.2012 saakka. Taman jalkeen Haapasalo oli uudessa sahkopostiviestissa korjannut ilmoitustaan, selittaen tarkoittaneensa tyytymattomyyden ilmoituksen aikaa ja ilmoittanut, etta valitusaika oli normaali 30 paivaa. Viesteista ei ollut nahtavissa, miten ne oli viestitetty vastapuolellenne. Mielestanne tallainen viestinta lisasi epailyksia siita, etta tuomari laiminlyo osapuolten tasapuolisen kohtelun. Piditte ihmis- ja perusoikeuksien vastaisena sita, etta paatoksesta, jolla taytantoonpanohakemus on lapsen edun perusteella hylatty, ei voi valittaa seuraavaan oikeusasteeseen. Odotitte oikeusasiamiehen ottavan kantaa siihen, miten kirjeessanne kerrotut EIS 8 artiklan ja lapsen oikeuksien yleissopimuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaiset Suomen valtion velvoitteet kohdallanne toteutuvat. Viela esititte, etta ensisijaisena pyrkimyksenanne ei ole prosessoida omaa juttuanne uudelleen. Ilmoittamanne mukaan pyrkimyksenanne on saattaa suurta paatantavaltaa vaarin kayttava virkamies vastuuseen paatoksistaan, ettei monien alaikaisten lasten tarvitsisi jatkossa karsia virkamiehen virheista niin kuin oma lapsenne oli joutunut karsimaan. Olette tiedustellut asian kasittelyvaihetta 27.1.2013. Asian esittelija on vastannut tiedusteluunne 28.1.2013. Asianne esiteltiin oikeusasiamies Petri Jaaskelaiselle. Hanen pyynnostaan ilmoitan seuraavan.
3 Olette asian kasittelyvaihetta koskevassa tiedustelussanne ihmetellyt, etta asian esittelijaksi oli nimetty allekirjoittanut esittelija, joka oli toiminut edellisenkin kanteluasianne esittelijana ja jota ratkaisua olitte kritisoinut. Oikeusasiamies totesi, etta yksin kantelijan tyytymattomyys aikaisemmin saamaansa ratkaisuun ei tee asian esittelijasta esteellista. Oikeusasiamies katsoi, ettei asiassa ole ilmennyt sellaisia perusteita, joiden nojalla asian esittelija olisi esteellinen kasittelemaan asioitanne. Suomen perustuslain 3 :n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa Suomessa kayttavat riippumattomat tuomioistuimet, ylimpina tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Oikeusasiamiehen tulee puolestaan perustuslain 109 :n 1 momentin mukaan valvoa, etta muun muassa tuomioistuimet noudattavat lakia ja tayttavat velvollisuutensa. Oikeusasiamies ei voi puuttua siihen, miten tuomioistuin on kayttanyt sille lain mukaan kuuluvaa harkintavaltaa, jollei tuota harkintavaltaa ole ylitetty tai kaytetty vaarin. Oikeusasiamies ei lahtokohtaisesti siten voi ottaa kantaa riippumattoman tuomioistuimen paatoksen asiasisaltoon. Tuomioistuimiin kohdistuvassa laillisuusvalvonnassa onkin kysymys ennen muuta menettelyllisten oikeusturvatakeiden valvonnasta. Eduskunnan oikeusasiamiehesta annetun lain mukaan oikeusasiamies voi kiinnittaa valvottavan, siis myos tuomioistuimen, huomiota perus-ja ihmisoikeuksien toteutumista edistaviin nakokohtiin. Oikeusasiamiehen valvonnan piiriin kuuluvat tyypillisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan ja Suomen perustuslain 21 :n tarkoittamat oikeudenmukaisen oikeudenkaynnin ja hyvan hallinnon takeet, kuten oikeus saada asiansa kasitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytysta, kasittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu paatos ja hakea muutosta. Kirjeessanne on kysymys lapsen tapaarrlisoikeuden taytantoonpanoa koskevasta asiasta. Tallaisen asian kasittelyyn tuomioistuimessa sovelletaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan paatoksen taytantoonpanosta annettua lakia ja mainitun lain 10 :n nojalla, mita hakemusasiasta saadetaan. Lisaksi asian tuomioistuinkasittelyyn vaikuttaa asian luonne. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan paatoksen taytantoonpanosta annettua lakia koskevissa esitoissa taytantoonpanoasian on katsottu olevan luonteeltaan indispositiivinen riita-asia, jonka kasittelyssa noudatetaan virallisperiaatetta. Esitoissa todetun mukaan tama merkitsee sita, etta oikeuden on viran puolesta huolehdittava muun muassa lapsen edun toteutumisesta. Tuomioistuin ei ole indispositiivista asiaa ratkaistessaan sidottu asianosaisten nakemyksiin eika asianosaisten vaatimuksilla ja myontamisilla ole samaa merkitysta kuin riita-asioissa yleensa. (LaVM 7/1996 vp ja Markku Helin - Tuula Linna - Matti Rintala: Huolto- ja tapaamispaatoksen taytantoonpano, 1997, s. 129-132.)
4 Asianne on tullut karajaoikeudessa vireille 8.7.2011. Karajaoikeus on 30.8.2011 tehnyt paatoksen sovittelijan maaraamisesta ja samalla maarannyt, etta sovittelijankertomus on annettava karajaoikeudelle viimeistaan 7.10.2011. Kertomus on saapunut karajaoikeudelle 5.10.2011. Taman jalkeen asiassa on toimitettu jatkettu valmistelu 30.11.2011 seka jatkettu valmistelu ja paakasittely 10.1.2012. Paakasittelyssa on esitetty karajaoikeuden paatoksesta ilmenevat kirjalliset todisteet ja henkilotodistelu, joka on kasittanyt Teidan ja lapsen aidin kuulemisen. Karajaoikeus on paakasittelyn ulkopuolella kuullut lastanne 17.1.2012. Lapsen kuuleminen on tapahtunut karajatuomarin ja lapsen kahdenkeskisessa tilaisuudessa. Paatoksen karajaoikeus on antanut 25.1.2012. Kirjeessanne on pitkalti kysymys nayton arvioinnista ja myos ratkaisun perustelemisesta. Nayton arviointi kuuluu riippumattomalle tuomioistuimelle. Teidan asiassanne Helsingin karajaoikeus on arvioinut sille esitettya nayttoa riippumattomalle tuomioistuimelle kuuluvan harkintavallan nojalla. Ottaen huomioon oikeudenkaynnin suullisuus- ja valittomyysperiaatteet oikeusasiamiehen mahdollisuudet ryhtya kirjallisessa kantelumenettelyssa uudelleen arvioimaan asiassa esitettya nayttoa tai sen uskottavuutta ovat varsin rajalliset. Paatoksen perustelemista koskevan arvostelunne osalta oikeusasiamies totesi, etta ratkaisuperusteita laatiessaan ja erityisesti nayttokysymyksia perustellessaan tuomioistuimilla on laaja harkintavalta. Kirjeenne mukaan siina kertomanne "Farssi oikeudenkayntikuluista" kuvasi osaltaan karajaoikeuden paatoksen mielivaltaa. Kirjeenne perusteella Teille toimitetussa paatoksessa ei ollut ilmoitettu muutoksenhakuohjeita oikeudenkayntikulujen osalta. Edelleen kirjeenne perusteella karajatuomari Haapasalo oli ilmoittanut Teille 30.1.2012 valitusoikeudestanne nailta osin ja viela vastauksessaan tyytymattomyyden ilmoitukseenne 31.1.2012 korjannut edellisessa ilmoituksessa ilmoittamaansa. Olette valittanut karajaoikeuden oikeudenkayntikulujen korvaamista koskevasta ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen. Hovioikeus on myontanyt Teille jatkokasittelyluvan ja ratkaissut valitusasianne 16.10.2012. Nain ollen, vaikka karajaoikeuden paatoksen 25.1.2012 muutoksenhakuohjaus olisi kertomallanne tavoin ollut puutteellinen, karajatuomari on ilmoittanut Teille muutoksenhakuohjeet riittavan ajoissa, etta olette ehtinyt hakea ratkaisuun muutosta. Kertomastanne puutteesta paatoksen muutoksenhakuohjeissa ei siten ole aiheutunut Teille oikeudenmenetysta. Oikeusasiamies katsoi, etta asiassa ei ole kertomanne puutteen johdosta aihetta ryhtya toimenpiteisiin.
5 Oikeusasiamies katsoi, etta kantelunne perusteella ei ole ilmennyt aihetta epailla, etta karajaoikeus olisi paatoksen perusteluiden kirjoittamisessa tai muutoin ollut asiassanne puolueellinen tai olisi muutoinkaan ylittanyt sille asiassa kuuluvan harkintavallan tai kayttanyt sita vaarin. Piditte perus- ja ihmisoikeuksien vastaisena sita, etta taytantoonpanohakemuksen hylkaavasta paatoksesta ei saa valittaa. Asiasta on saadetty lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan paatoksen taytantoonpanosta annetun lain 30 :ssa. Sen 1 momentin 2 kohdan mukaan valittamalla ei saa hakea muutosta paatokseen, jolla hakemus on 14 :n nojalla hylatty. Mainitun 14 :n mukaan karajaoikeuden on hylattava hakemus, jos taytantoonpano olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn vuoksi on selvasti lapsen edun vastaista. Arvostelitte lakia koskevassa hallituksen esityksessa esitettya oikeusturvakeinoa eli uuden huoltajuusprosessin kaynnistamista. Hallituksen esityksessa on asiasta esitetty muun muassa seuraavaa: "Huoltajalla, jonka taytantoonpanohakemus on hylatty, on kuitenkin oikeudellinen intressi saada asia uudelleen tuomioistuimen kasiteltavaksi. Huoltaja (hakija) voi ehdotuksen 14 :n 4 momentin nojalla panna vireille huolto- ja tapaamisoikeuslain mukaisesti lapsen huoltoa koskevan asian. Huoltajan kaytossa on nain ollen tehokas oikeusturvakeino, koska lapsen huollosta voidaan aikaisemman paatoksen lain- tai oikeusvoiman estamatta antaa uusi paatos. Jos huoltaja huolto- ja tapaamisoikeuslain mukaisesti panee vireille lapsen huoltoa koskevan asian, tuomioistuimen uusi aikaisempaa vastaava lapsen huollosta antama paatos palauttaa paatoksen taytantoonpanokelpoisuuden". (HE 96/1995 vp.) Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtavana on perustuslain 109 :n 1 momentin mukaan valvoa, etta tuomioistuimet ja muut viranomaiset seka virkamiehet, julkisyhteisdn tyontekijat ja muutkin julkista tehtavaa hoitaessaan noudattavat lakia ja tayttavat velvollisuutensa. Eduskunnan oikeusasiamiehesta annetun lain 2 :n mukaan oikeusasiamiehelle voi kannella jokainen, joka katsoo valvottavan tehtavaansa hoitaessaan menetelleen lainvastaisesti tai jattaneen tayttamatta velvollisuutensa. Saman lain 4 :n mukaan oikeusasiamies voi ottaa laillisuusvalvontaansa kuuluvan asian kasiteltavakseen myos omasta aloitteesta. Lainsaadantovalta kuuluu sen sijaan eduskunnalle, eika oikeusasiamies voi puuttua eduskunnan lainsaadantotoimintaan ja sen taustalla olevaan yhteiskuntapoliittiseen paatoksentekoon. Oikeusasiamies voi kuitenkin viimeksi mainitun lain 11 :n mukaan kiinnittaa valtioneuvoston tai muun lainsaadanndn valmistelusta vastaavan toimielimen huomiota saannoksissa tai maarayksissa havaitsemiinsa puutteisiin ja tehda esityksia niiden korjaamiseksi. Oikeusasiamies katsoi, etta hanella ei ole aihetta ryhtya kirjeenne johdosta eduskunnan oikeusasiamiehesta annetun lain 11 :ssa tarkoitettuihln toimenpiteisiin.
Aslaa ratkaistessaan oikeusasiamiehella oli kaytettavissaan kopiot Helsingin hovioikeuden asiakirjavihosta dnro S 12/654 ja Helsingin hovioikeuden paatoksesta 16.10.2012 nro 2786. Oikeusasiamiehensihteeri