ELINIKÄINEN YKSI LIHA. Avioliitto, avioero ja uudelleen avioituminen. Opetuksen voi kuunnella tästä mp3-muodossa. Past.

ELINIKÄINEN YKSI LIHA Avioliitto, avioero ja uudelleen avioituminen Opetuksen voi kuunnella tästä mp3-muodossa. Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen (ät) gen.fi kotisivu: www.gen.fi 1 / 22

JÄSENNYS 1. AVIOLIITTO ON ESIKUVA 2. AVIOLIITTO TURVAPAIKKANA JA KASVATTAJANA 3. AVIOLIITTO EI OLE TARKOITETTU KAIKILLE 4. AVIOLIITOSSA SYNTYY YKSI LIHA 5. AVIOLIITTO JATKUU MYÖS EROTILANTEESSA 6. AVIOERO SALLITAAN KAHDESSA TAPAUKSESSA 7. UUDELLEEN AVIOITUMINEN? 8. UUSIOAVIOLIITOT JA SEKAVAT PERHESUHTEET 9. KAITSIJA: NUHTEETON YHDEN VAIMON MIES 2 / 22

1. AVIOLIITTO ON ESIKUVA Raamatun alussa, sen toisessa luvussa, Luojamme asettaa maanpäällisen elämän kenties tärkeimmän instituution eli tapajärjestelmän: miehen ja naisen välisen elinikäisen avioliiton ja siihen kuuluvan yhden lihan. "Ja Herra Jumala sanoi: 'Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva.'... Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi." (1Moos. 2:18, 24) Avioliitto ei ole vain ajalliseen elämään kuuluva asia. Miehen ja naisen välinen aviosuhde, yksi liha, on mitä syvimmillä tavalla esikuva eli typos Kristuksen ja seurakunnan välisestä suhteesta. "'Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.' Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa." (Ef. 5:31-32) Avioliitto saarnaa meille Kristusta, evankeliumia. Tästä puhuvat esim. Eevan luominen Aadamin kyljestä, joka on esikuva seurakuntamorsiamen luomisesta Jeesuksen kyljestä valuvasta verestä ja vedestä (Joh. 19.34) tai veriylkä (2Moos. 4:24-26), joka on esikuva Golgatan ristillä 3 / 22

verensä vuodattavasta sulhasesta. Efesolaiskirjeen viidennessä luvussa rinnastetaan vahvoin sanoin miehen ja vaimon välinen suhde Kristuksen ja seurakunnan väliseen suhteeseen. Joka opettaa väärin avioliitosta, opettaa samalla väärin myös Kristuksesta. Itse ajattelen, että lopulta perimmäinen syy siihen, miksi Jumala loi ihmisyyteen kaksi eri sukupuolta, johtuu Kristus-saarnasta. Luojamme halusi tällä tavalla luoda suhteen, joka kuvastaa Kristuksen ja seurakunnan välistä suhdetta. Kaksi eri sukupuolta on olemassa siksi, että oppisimme niiden kautta lisää Jeesuksesta ja Hänen rakkaudestaan ihmistä kohtaan. Suvunjatkumisen Jumala olisi voinut toki hoitaa muullakin tavalla kuin kahden eri sukupuolen kautta. Esim. partenogeneesin eli ilman urosta tapahtuvaa sikiämisen kautta tai kaksineuvoisuuden eli samassa yksilössä olevan kummankin sukupuolen kautta. Muusta luomakunnasta tällaiset lisääntymisen tavat toki tunnetaan. Tähän Jumala-suhteeseen ja Jeesuksen tuntemiseen liittyvän esikuvallisuuden tähden miehen ja naisen välinen aviosuhde on erityisasemassa ja korkeasti pyhä monien muiden asioiden joukossa. Samoin sukupuolisuuden väärinkäyttäminen koskee erityisellä tavalla ihmisen fyysistä ruumista, joka tehty Pyhän Hengen temppeliksi ja Jumalan kirkastamisesta varten. "Mutta ruumis ei ole haureutta varten, vaan Herraa varten, ja Herra ruumista varten; 14. ja Jumala, joka herätti kuolleista Herran, on herättävä meidätkin voimallansa. 15. Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne ovat Kristuksen jäseniä? Ottaisinko siis Kristuksen jäsenet ja tekisin ne porton jäseniksi? Pois se! 16. Vai ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, tulee yhdeksi ruumiiksi hänen kanssaan? Onhan sanottu: "Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi". 17. Mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan. 18. Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, mitä ikinä ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella; mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistansa vastaan. 19. 4 / 22

Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat? 20. Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne." (1Kor. 6:13-20) 2. AVIOLIITTO TURVAPAIKKANA JA KASVATTAJANA Avioliitolla on myös lakiin sekä ajalliseen yhteiskunnallis-oikeudelliseen elämään liittyviä tehtäviä. Avioliitto on paikka, jossa ihminen voi turvallisesti, vailla hylätyksi tulemisen pelkoa tulla rakastetuksi, antautua toiselle ja itse palvella toista. Seksuaalinen tyydytys edellyttää sen, että ei tarvitse pelätä toisen jättävän tai pelätä sukupuolitauteja ja raskaaksi tulemista. Avioliitto on tarkoitettu myös erityisesti lasten turvaksi, jos Herra niitä kenelle suo. Syvimmältään lapsen koti on isän ja äidin välinen suhde. Jos se on toimiva, turvallinen ja pysyvä, ei kodin seinillä tai varustelutasolla ole lopulta suurta merkitystä. Avioliitossa ihmisen luontainen syntisyys eli esim. ylpeys, itsekkyys ja laiskuus eivät voi vapaasti toteutua. Avioliitto on Kristus-esikuvallisuuden eli evankeliumin lisäksi myös syntiinlangenneelle tarvittava laki; se on syntisen lihan tarvitsema kahle ja vankila, joka oikealla tavalla estää ihmistä toteuttamasta itseään. Oman lihansa mukaan elävä ylpeä ihminen joutuu kadotukseen, syntejään katuva ja Kristuksen tahtoon taipuva saa nähdä Jumalan. 5 / 22

"Mutta mitä siihen tulee, mistä kirjoititte, niin hyvä on miehelle olla naiseen ryhtymättä; 2. mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä. 3. Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan. 4. Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa. 5. Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden. 6. Mutta tämän minä sanon myönnytyksenä, en käskynä." (1Kor. 7:1-6) "Rauta rautaa hioo ja ihminen toistansa hioo." (Sananl. 27:17) Kun kaksi ihmistä asuu pysyvästi saman katon alla, niin varmasti kenellekään ei jää epäselväksi, että jokainen on syntinen; ylpeä, itsekäs, särmikäs ja keskeneräinen. Viimeistään puolisosi sen sinulle kertoo. Myös juuri siksi Jumala on asettanut ja antanut avioliiton ja perheen, että sen keskellä hioudutaan: Joudutaan tekemään työtä silloinkin kun ei huvittaisi, kantamaan vastuuta, luopumaan omista pyyteistä ja suostumaan sekä toisten heikkouksiin että vikoihin. Perheen keskellä joutuu pyytämään ja antamaan anteeksi, nöyrtymään. 3. AVIOLIITTO EI OLE TARKOITETTU KAIKILLE Kaikkia ihmisiä ei ole tarkoitettu avioliittoon ja sukupuolielämään. "Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin." 10. Opetuslapset sanoivat hänelle: "Jos miehen on näin laita 6 / 22

vaimoonsa nähden, niin ei ole hyvä naida". 11. Mutta hän sanoi heille: "Ei tämä sana kaikkiin sovellu, vaan ainoastaan niihin, joille se on suotu. 12. Sillä on niitä, jotka syntymästään, äitinsä kohdusta saakka, ovat avioon kelpaamattomia, ja on niitä, jotka ihmiset ovat tehneet avioon kelpaamattomiksi, ja niitä, jotka taivasten valtakunnan tähden ovat tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi. Joka voi sen itseensä sovittaa, se sovittakoon." (Matt. 19:9-12) Mainokset, viihdeteollisuus, ns. kulttuuri ja monien pukeutuminenkin pursuavat seksuaalisia ärsykkeitä ja jopa suoraa pornografiaa. Maailma huutaa: "Et voi olla onnellinen ja tyytyväinen, jos et välittömästi täytä lihan himojasi!" On hyvä muistaa, että sukupuolielämä ja lihallisten himojen täyttäminen ei ole ihmisen elämän tärkein asia eikä syvimmältään hänen onnensa ja tyytyväisyytensä perustus. Ei sydämessä olevaa levottomuutta, tyhjyyttä tai yksinäisyyttä saa pois seksuaalisia tarpeita tyydyttämällä, vaikka Saatana niin korvaan kuiskuttaa tai huutaa. "Ju mala on luonut ihmisen elämään hänen yhteydessään. Sen tähden ihmissydän saa rauhan vain Jumalassa. Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia." (Vuoden 1948 Kristinoppi, kohta 1) Naimattomuus voi olla suorastaan armolahja, jonka Jumala on antanut, jotta ihminen voisi palvella Kristuksen seurakuntaa ja lähimmäisiään omista perhevelvollisuuksistaan vapaana tai ainakin huomattavasti kevennettynä. Koskeehan meitä jokaista käsky kunnioittaa (eli palvella ja hoivata erityisesti ikääntynyttä ja sairasta) isää ja äitiä. Pyhä apostoli Paavali, joka oli joko naimaton tai leski, kirjoittaa: "Soisin kaikkien ihmisten olevan niinkuin minäkin; mutta kullakin on oma lahjansa Jumalalta, yhdellä yksi, toisella toinen." (1Kor. 7:7) 7 / 22

4. AVIOLIITOSSA SYNTYY YKSI LIHA Avioliitossa syntyy miehen ja naisen välille yksi liha. Kun on tapahtunut sekä oikeudellisesti pätevä vihkiminen että sukupuoliyhdyntä, niin ihminen ei saa missään tilanteessa eikä minkään syyn perusteella enää tätä yhteyttä rikkoa. Huomattava on, että jos tapahtuu vain pelkkä vihkiminen ilman sukupuoliyhdyntää, niin silloin ei avioliittoa synny. Avioliitto ei synny myöskään pelkällä yhdynnällä ilman vihkimistä. Sellainen on harjoittajansa kadotukseen vievää haureutta ja huoruutta, jollei Herra suo parannuksen armoa. "Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." (Matt. 19:6) Yhtä lihaa olevan puolison hylkäämisen ja jonkun toisen kanssa avioitumisen syyksi ei kelpaa puolison henkinen tai fyysinen sairaus, puolison tuleminen avioliiton aikana kyvyttömäksi avioelämään, lapsettomuus, väkivaltaisuus, alkoholismi, narkomania, eriuskoisuus, uskosta osattomuus tms. Asumusero on elämän ja terveyden suojelemiseksi joskus äärimmäisen vaikeissa tilanteissa pakko toteuttaa. Herra on tarkoittanut avioliitossa syntyneen yhden lihan päättyväksi vasta kuolemassa - siinäkin tilanteessa, kun puolisot asuvat erillään. "Vai ettekö tiedä, veljet - minä puhun lain tunteville - että laki vallitsee ihmistä, niin kauan kuin hän elää? 2. Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista. 3. Sentähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle." (Room. 7:1-3) "Mutta naimisissa oleville minä julistan, en kuitenkaan minä, vaan Herra, ettei vaimo saa erota 8 / 22

miehestään; 11. mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa; eikä mies saa hyljätä vaimoansa. 12. Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö; 13. samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä. 14. Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä. 15. Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut. 16. Sillä mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mistä tiedät, mies, voitko pelastaa vaimosi?" ( 1Kor. 7:10-16) "Vaimo on sidottu, niin kauan kuin hänen miehensä elää, mutta jos mies kuolee, on hän vapaa menemään naimisiin, kenen kanssa tahtoo, kunhan se vain tapahtuu Herrassa." (1Kor. 7:39) Kaikki avioliiton ulkopuoliset sukupuolisuhteet - myös esiaviolliset - ovat Jumalan silmissä kauhistus. Avioliitosta erotettu sukupuolielämä on kadotukseen vievää veritekoon verrattavaa haureutta ja huoruutta. "Jos joku on ottanut vaimon ja yhtynyt häneen, mutta sitten hylkii häntä 14. ja esittää häntä vastaan perättömiä syytöksiä ja saattaa hänet pahaan maineeseen ja sanoo: 'Minä otin tämän naisen vaimokseni, mutta kun ryhdyin häneen, en tavannut hänessä neitsyyden merkkiä'... 20. Mutta jos syytös on tosi, jos tytössä ei tavattu neitsyyden merkkiä, 21. silloin vietäköön tyttö isänsä talon ovelle, ja kaupungin miehet kivittäkööt hänet kuoliaaksi, koska hän teki häpeällisen teon Israelissa, harjoittaen haureutta isänsä kodissa. Poista paha keskuudestasi. 22. Jos joku tavataan makaamasta naisen kanssa, joka on toisen miehen aviovaimo, niin kuolkoot molemmat, sekä mies, joka makasi vaimon kanssa, että vaimo. Poista paha Israelista. Jos joku neitsyt on kihloissa miehen kanssa ja toinen tapaa hänet kaupungissa ja makaa hänen kanssaan, 24. niin viekää molemmat sen kaupungin portille ja kivittäkää heidät kuoliaaksi, tyttö siksi, että hän ei huutanut apua kaupungissa, ja mies siksi, että hän teki väkivaltaa lähimmäisensä morsiamelle. Poista paha keskuudestasi." (5Moos. 22:13-14, 20-24) 9 / 22

"... Herra on todistaja sinun ja sinun nuoruutesi vaimon välillä, jolle sinä olet ollut uskoton, vaikka hän on sinun puolisosi, sinun aviovaimosi. 15. Niin ei tee yksikään, jolla on jäännöskään Hengestä. "Mutta kuinkas se yksi -?" Hän pyrki saamaan Jumalan lupaamia jälkeläisiä. - Ottakaa siis vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat nuoruutenne vaimolle. 16. Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra, Israelin Jumala, ja sitä, joka verhoaa vaatteensa vääryydellä, sanoo Herra Sebaot. Siis ottakaa vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat." (Mal. 2:14-16) Uusimmassa raamatunkäännöksessä (KR 1992) käännetään tämä alkutekstiltään vaikean kohdan loppu seuraavasti: "Varokaa siis, ettei kukaan teistä hylkää vaimoaan, jonka on ottanut jo nuoruudessaan! - Minä vihaan eroa, sanoo Herra, Israelin Jumala. Joka eroaa, tekee yhtä väärin kuin se, joka tahraa kätensä veriteolla, sanoo Herra Sebaot. Varokaa hylkäämästä vaimoanne!" (Mal. 2:15-16) Aviouskollisuuden hylkäävät saavat Herran edessä saman kadotustuomion kuin esim. epäjumalanpalvelijat ja pilkkaajat. "... ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, 10. eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa. 11. Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä." (1Kor. 6:9-11) 10 / 22

Kukaan meistä ei voi ylpeillä ja kehuskella omalla täydellisellä ja puhtaalla laintäyttämisellään myöskään kuudennen käsky kohdalla. Osoittaudumme lopulta jokainen huorintekijöiksi ja haureellisiksi kaiken näkevän ja tietävän Herran edessä. "Te olette kuulleet sanotuksi: 'Älä tee huorin'. 28. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa." (Matt. 5:27-28) Sille, joka jää synteineen Jeesuksen eteen, on tarjolla ihana anteeksiantamuksen ja tuomiosta vapautumisen sana. " Ihminen, sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut." (Luuk. 5:20) " En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee." (Joh. 8:11) Jeesus otti itse ristillä kantaakseen meille huorintekijöille ja haureellisille kuuluvan ikuisen helvetin tuomion. Tämä koskee niin lihassaan kuin sydämessään langenneita. 5. AVIOLIITTO JATKUU MYÖS EROTILANTEESSA Ihmisten läpikotainen pahuus voi päästä valtaan. Aviopuolisojen välit rikkoontuvat ja tiet erkanevat. Kummallakaan osapuolella ei ole kuitenkaan oikeutta rikkoa yhtä lihaa eli naida jotakuta muuta. Tämä Jumalan asettama velvollisuus ja käsky yhden lihan kunnioittamiseen koskee yhtä lailla niin hylkääjää kuin hylättyä - kumpikaan ei saa yhtyä kehenkään kolmanteen. Jos välejä ei saada korjatuksi, niin silloin kummankin on elettävä yksin. Sillä, onko tuomioistuin tuominnut avioeroon tai onko kysymyksessä asumusero, ei ole mitään merkitystä. "Ja fariseuksia tuli hänen luoksensa, ja kiusaten häntä he kysyivät häneltä, oliko miehen lupa hyljätä vaimonsa. 3. Hän vastasi ja sanoi heille: "Mitä Mooses on teille säätänyt?" 4. He 11 / 22

sanoivat: "Mooses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä vaimon". 5. Niin Jeesus sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden hän kirjoitti teille tämän säädöksen. 6. Mutta luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi. 7. Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa. 8. Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.' Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. 9. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." 10. Ja heidän mentyään huoneeseen opetuslapset taas kysyivät häneltä tätä asiaa. 11. Ja hän sanoi heille: "Joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan. 12. Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, niin hän tekee huorin." (Mark. 10:2-12) "On sanottu: 'Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan'. 32. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin, ja joka nai hyljätyn, tekee huorin."(matt. 5:31-32) "Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin." (Matt. 19:9) "Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto hävi ää. 18. Jokainen, joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, tekee huorin; ja joka nai miehensä hylkäämän, tekee huorin." (Luuk. 16:17-18) 6. AVIOERO SALLITAAN KAHDESSA TAPAUKSESSA 12 / 22

Jumala sallii avioeron kahdessa tapauksessa. Kumpikin tapaus osoittaa avioliiton ja yhden lihan rikkojan toimivan vastoin Pyhää Henkeä ja halveksivan Jeesuksen kalliilla maahan asti vuotaneella verellä hankkimaa sovitusta ja pelastusta. Luterilaiset tunnustuskirjat opettavat Yksimielisyyden ohjeen tiivistelmän kohdassa 'Hyvät teot, Negativa, kohta 3': "Me hylkäämme ja torjumme myös sen opetuksen, että uskoa ja uskovassa asuvaa Pyhää Henkeä ei voi menettää, vaikka tekeekin syntiä ehdoin tahdoin. Pyhät valitut muka säilyttävät Pyhän Hengen, vaikka lankeavat aviorikokseen ja johonkin muuhun syntiin ja jatkavat sen harjoittamista. " (TK 1990 s. 438) Syntinsä tunnustanut ja armoa pyytänyt voi palata anteeksiantamuksen kautta Jumalan ja seurakunnan yhteyteen. Ensimmäinen Jumalan sallima syy avioeroon on haureus (kreik. porneia, Matt 5:32, 19:9). Syykin tähän avioeron perusteeseen on ymmärrettävä. Sukupuoliyhteydessä syntyy yksi liha - näin jopa maksullisessa prostituutiossa. "Vai ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, tulee yhdeksi ruumiiksi hänen kanssaan? Onhan sanottu: 'Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi'." (1Kor. 6:16) Jos puoliso yhtyy johonkin kolmanteen, niin silloin alkuperäinen yksi liha väistämättä rikkoutuu. Jumalan sanan kielto olla erottamatta yhtä lihaa on annettu juuri sen tähden, että ihminen langenneena voi totisesti tuon yhteyden rikkoa. Sanassahan ei lue: Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä ihminen ei voi erottaa - vaan: sitä ihminen älköön erottako (Matt. 19:6). Mieletöntähän olisi kieltää se, mitä ei ole mahdollista tehdä. Siksi on Jumalan sanan mukaisesti todettava, että (pysyvästi) yhdeksi lihaksi jonkun muun kanssa liittynyt ei enää ole oma aviopuoliso, jonka kanssa oltaisiin yhtä lihaa. Avioliittoa ei pidä kuitenkaan sen enempää Jumalan kuin ihmistenkään edessä todeta päättyneeksi, jos on jäljellä vielä mahdollisuus, että alkuperäinen liitto voidaan palauttaa. "Enne n kaikkea olkoon teidän rakkautenne toisianne kohtaan harras, sillä 'rakkaus peittää syntien paljouden'." (1Piet. 4:8) " Niinkuin Herra on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa." 13 / 22

(Kol. 3:13) Profeetta Hoosean kirja kertoo myös väkevän todistuksen siitä, kuinka Herra itse ottaa langenneen - porton - luokseen ja sallii hänen palata jälleen rakastetun puolison asemaan. Toinen Jumalan sallima avioerotapaus on se, kun uskosta osaton puoliso ei enää suostu asumaan uskossa olevan kanssa. "... jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut." (1Kor. 7:15) Avioeroa hakeva ei suostu kuuntelemaan Jumalan sanaa, vaan toimii oman langenneen mielensä mukaan. Tässä tilanteessa uskova voi Jumalan edessä hyväksyä avioerotilanteen. Yksi liha ei tässäkään tilanteessa pelkästään eron ja puolison uskosta osattomuuden takia mihinkään katoa. 7. UUDELLEEN AVIOITUMINEN? Onko sitten missään tilanteessa uudelleen avioitumisen mahdollisuutta aikana, jolloin entinen puoliso on vielä elossa? Vanhan liiton aikana tunnettiin avioero ja uudelleen avioituminen tosiasiallisena käytäntönä. Vanhassa testamentissa ei ole olemassa sellaista avioeron muotoa, johon ei sisältyisi oikeutta uudelleen avioitumiseen. Talmudin (juutalainen lain selitys ja muun perimätiedon kokoelma) mukaan miehen vaimolleen antama erokirja ei ollut edes pätevä, jos se sisälsi rajoituksia vaimon uudelleen avioitumiseen. Tämä uudelleen avioitumisen käytäntö eron jälkeen on luettavissa esimerkiksi seuraavista raamatunkohdista: - 3Moos. 21:7: pappi ei saanut avioitua miehensä hylkäämän naisen kanssa; ts. muiden valitun kansan jäsenten keskuudessa se kuitenkin oli käytännössä mahdollista - 5Moos. 22:19,29: tietyssä tilanteessa miehellä ei ollut oikeutta hylätä koko elinaikanaan vaimoaan; ts. muissa tilanteissa mieheltä ei tätä eron oikeutta oltu poistettu 14 / 22

"Jos joku ottaa vaimon ja nai hänet ja vaimo ei häntä enää miellytä, sentähden että mies on tavannut hänessä jotakin häpeällistä, ja hän kirjoittaa hänelle erokirjan ja antaa sen hänen käteensä ja lähettää hänet pois talostaan, 2. ja jos nainen sitten, lähdettyään hänen talostaan, menee ja joutuu toisen miehen vaimoksi, 3. ja myöskin tämä toinen mies hylkii häntä ja kirjoittaa hänelle erokirjan ja antaa sen hänen käteensä ja lähettää hänet pois talostaan, tai jos tämä toinen mies, joka on ottanut hänet vaimokseen, kuolee, 4. älköön hänen ensimmäinen miehensä, joka lähetti hänet pois, ottako häntä uudestaan vaimokseen, sittenkuin tämä on tullut saastutetuksi, sillä se olisi kauhistus Herran edessä. Älä saata syynalaiseksi maata, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi." (5Moos. 24:1-4) Fariseukset kysyivät kiusaten Jeesukselta "Onko miehen lupa hyljätä vaimonsa mistä syystä tahansa?" (Matt. 19:3) Kysymyksen taustalla on nimenomaan Mooseksen lain kirjaama käytäntö, jonka mukaan mies saattoi hylätä vaimonsa havaittuaan tässä "jotakin häpeällistä" (hepr. c ärwat daavaar, 5Moos. 24:1). Tämän eron jälkeen myös avioiduttiin uudelleen. (5Moos. 23:2, 4). Juutalaiset kirjanoppineet kiistelivät siitä, mitä tuo 'c ärwat daavaar' tarkoittaa. Jotkut rabbit olivat sitä mieltä, että esim. pelkästään vaimon huono ruoanlaittotaito tai kadonnut ulkoinen kauneus täytti tämän perusteen ja antoi siten miehelle oikeuden etsiä itselleen miellyttävämpi puoliso. Heprean kielessä tuo kiistelty ilmaus tarkoittaa perusmerkityksessään häpyyn (eli sukupuolielimiin tai sukupuoliyhteyteen) liittyvää asiaa (esim. 1Moos. 9:22, 2Moos. 20:26, 3Moos. 18:6 jne.). Jotkut kirjanoppineet opettivatkin, että vain aviollinen uskottomuus oli riittävä peruste avioeroon. Aviollisesta uskottomuudesta oli kuitenkin säädetty kuolemanrangaistus. "Jos joku tavataan makaamasta naisen kanssa, joka on toisen miehen aviovaimo, niin kuolkoot molemmat, sekä mies, joka makasi vaimon kanssa, että vaimo. Poista paha Israelista." (5Moos. 22:22, samoin 3Moos. 20:10) "... kirjanoppineet ja fariseukset toivat hänen luoksensa aviorikoksesta kiinniotetun naisen, 15 / 22

asettivat hänet keskelle 4. ja sanoivat Jeesukselle: 'Opettaja, tämä nainen on tavattu itse teosta, aviorikosta tekemästä. 5. Ja Mooses on laissa antanut meille käskyn, että tuommoiset on kivitettävä. Mitäs sinä sanot?'" (Joh. 8:3-5) Avioeron sallivan kohdan (5Moos. 24:1-4) merkitys onkin siksi oltava laajempi kuin pelkkä aviorikos. Olisihan mieletöntä, että samasta rikoksesta voitaisiin toisen lainkohdan perusteella langettaa kuolemantuomio ja toisen kohdalla tuomita (vain) avioeroon. Jeesuskin tulkitsee kohdan tarkoittavan laajemmin häpeällisyyttä: Mooses antoi luvan hylätä muistakin syistä kuin aviorikoksesta (Matt 19:8). Vastatessaan fariseuksille Jeesus rajoittaa avioeroperusteen vain yhteen syyhyn: porneiaan eli haureuteen tai huoruuteen. Samalla Jeesus palaa tuon avioeron mahdollistavan perusteen (5Moos. 24:1) yksinkertaiseen sanalliseen perusmerkitykseen ilman mitään laajennuksia. Vanhan testamentin maailmassa elävien keskellä annettu lupa avioeroon tarkoitti yksiselitteisesti samalla myös mahdollisuutta uudelleen avioitumiseen. Luterilaisten tunnustuskirjojen esiintuoma ns. syyttömän osapuolen mahdollisuus uudelleen avioitumiseen on tulkittava edellä kerrottua raamatullista taustaa vasten. 'Paavin valta ja johtoasema, kohta 78': "Epävanhurskas on sekin säädös, joka avioeron jälkeen estää syytöntä osapuolta menemästä uuteen avioliittoon." (TK 1990 s. 294) Raamatun yksiselitteisesti opettamaa yhtä lihaa ei tietenkään saa tämän itsessään hyvin ympäripyöreän "syyttömän osapuolen" -käsitteen kautta rikkoa. Syyttömiä osapuolia ei ihmisten keskellä ole ensimmäistäkään. Raamatullisessa viitekehyksessä tämä 'syytön osapuoli' tarkoittaa sitä, että jos puoliso on 16 / 22

liittynyt (pysyvästi) yhdeksi lihaksi jonkun muun kanssa, niin hän ei enää ole aviopuoliso ja yhtä lihaa alkuperäisen puolisonsa kanssa. Pysyvä yksi liha jonkun muun kanssa tulee erityisesti näkyviin tilanteessa, jossa puoliso huorintehden avioituu uudelleen tai saattaa haureellisesti lapsen maailmaan jonkun muun kanssa. Tällaisessa tilanteessa hylätyksi tulleella ja tässä mielessä avioeroon syyttömällä ei enää ole puolisoa. Tämä on luettavissa myös Jeesuksen sanoista "joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden". Eihän Herra voisi missään tilanteessa antaa lupaa hylätä omaa puolisoaan; sitä, jonka kanssa ollaan vielä yhtä lihaa. Herra vihaa hylkäämistä (Mal. 2:16). Sellainen hylätään, joka on jo liittynyt yhdeksi lihaksi jonkun kolmannen kanssa. Uudelleen avioituminen on siis kuitenkin vain erikoistapaus perussäännöstä, jonka perusteella pysytään uskollisena puolisolle kuolemaan asti. Tätä poikkeussääntöä uudelleen avioitumisesta tulee soveltaa aina varovasti ja pitää epävarmoissa tapauksissa perussääntö voimassa. Ei ole mikään peruste huorinteolle, että ei tunne jaksavansa elää yksin ja selibaatissa. "... parempi naida kuin palaa" on osoitettu naimattomille ja leskille (1Kor. 7:8-9); ei niille, joilla on olemassa vihitty puoliso. Jumala voi yksin elämisen tilanteen halutessaan muuttaa. Hän voi antaa eroon lähteneelle puolisolle parannuksen armon ja sallia hänen palaavan takaisin - tai sitten Jumala voi sallia avioliiton päättyvän, jonka jälkeen on vapaus avioitua. Jos Hän ei tätä tee, niin silloin se on merkki siitä, että Herra haluaa kasvattaa yksin jäänyttä juuri tällaisessa inhimillisesti raskaassa yksin elämisen tilanteessa. Entä jos oma puoliso elää jonkun muun kanssa avosuhteessa tai muissa avioliiton ulkopuolisissa sukupuolisuhteissa? Missä vaiheessa tällainen tilanne on katsottava pysyväksi sitoutumiseksi ja liittymiseksi yhdeksi lihaksi jonkun kolmannen kanssa? Jo yksikin syrjähyppy eli uskottomuus katkaisee alkuperäisen uuden lihan. Kuinka kauan on mielekästä odottaa toisen mahdollista parannusta ja paluuta oikean puolison luokse? Itse antaisin sielunhoidollisena ohjeena vastaukseksi esimerkiksi seuraavan Jeesuksen kertomuksen: 17 / 22

"Ja hän (Jeesus) puhui tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli viikunapuu istutettuna viinitarhassaan; ja hän tuli etsimään hedelmää siitä, mutta ei löytänyt. 7. Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuotena minä olen käynyt etsimässä hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Hakkaa se pois; mitä varten se vielä maata laihduttaa?' 8. Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi; sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. 9. Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää; mutta jos ei, niin hakkaa se pois'." (Luuk. 13:6-9) Lyhyt yhteenveto: Uudelleen avioituminen avioeron jälkeen ei ole huorinteko silloin jos 1) avioituu oman puolison kanssa uudelleen tai 2) avioituu erossa olleen puolison kuoleman jälkeen tai 3) avioituu sen jälkeen, kun puoliso on huorintehden liittynyt yhdeksi lihaksi jonkun muun kanssa. Avioliitto ei pääty tuomioistuimen antamaan avioerotuomioon. Jumalan edessä puolisot ovat velvollisia olemaan uskollisia toisilleen myös silloin, kun he ovat erossa. Jumalan asettama avioliitto päättyy vain kuolemaan tai (oikeudellisesti todistettavissa olevaan) huorintekoon. Itse en ole tähänastisen yhdeksän vuotta kestäneen pastorinurani aikana eronneita uuteen avioliittoon vihkinyt, vaikka periaatteessa niin voisin tehdä tietyissä selvissä tilanteissa. 18 / 22

8. UUSIOAVIOLIITOT JA SEKAVAT PERHESUHTEET Moni maassamme solmittu uusioavioliitto on ollut huorinteko - ja useimmat kansankirkkomme pastorit tämän huoruuden siunaavat, jopa Jumalan nimissä! Miten tällaisen tilanteen jälkeen sitten pitäisi toimia, jos Jumala suo armossaan huorintehneelle tai Jumalan edessä vielä raskaampaan syntiin syyllistyneen huoruuden siunanneelle paimenelle synnintunnon? "Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon. 1 4. Onnellinen se ihminen, joka aina on aralla tunnolla; mutta joka sydämensä paaduttaa, se onnettomuuteen lankeaa." (Sananl. 28:13-14) Menneet synnit, myös törkeät huorinteot tai sellaisten siunaamiset, saa pyytää anteeksi ja uskoa niiden täyteen sovitukseen Golgatan ristillä. Oikeaan synnintunnustukseen, katumukseen ja parannukseen liittyy myös halu luopua ja irtisanoutua siitä, mikä on vihoittanut pyhää Jumalaa ja murehduttanut Pyhää Henkeä. Toiseksi kehotan kaikkia pysymään uskollisena siinä avioliitossa, mihin nyt on vihitty. Tämä nykyisen avioliiton kunnioittaminen ei kuitenkaan koske sukurutsaisia liittoja tai muuten luonnottomia suhteita tai liittoja: esim. veljen vaimo (3Moos. 18:16, 20:21, Mark. 6:17-18), äitipuoli (3Moos. 18:8, 5Moos. 23:1, 1Kor. 5:1) tai homosuhde (3Moos. 18:22, Room. 1:26-27, 1Kor. 6:9). Tällaiset suhteet ja liitot on aina ja kaikissa tapauksissa purettava. 19 / 22

Etukäteen ei kukaan voi laittaa toivoaan jälkeenpäin saatavaan anteeksiantamukseen ja ajatella vaikkapa huoruudessa avioitumisen yhteydessä, että saahan sen sitten jälkeenpäin anteeksi. "J umala ei salli itseänsä pilkata." (Gal. 6:7) "Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, 27. vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat. 28. Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman: 29. kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä! 30. Sillä me tunnemme hänet, joka on sanonut: "Minun on kosto, minä olen maksava"; ja vielä: "Herra on tuomitseva kansansa". 31. Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin." (Hepr. 10:26-31) Entä avosuhteissa (ns. avoliitto yms.) elävät? Joka tapauksessa on toimittava niin, että tällainen haureellinen suhde loppuu. Perussääntö on se, että jos ei ole mahdollista mennä naimisiin, niin sitten on erottava. Jos avosuhteessa elävällä on vihitty puoliso odottamassa, niin lopetettakoon haureellinen suhde ja alkuperäinen liitto palautettakoon. Entä jos toinen ei suostu menemään naimisiin, ja hänen kanssaan on kuitenkin myös yhteisiä lapsia? Monissa muissakin vaikeissa tilanteissa saamme huutaa Herran puoleen, pyytää armahdusta ja johdatusta. 9. KAITSIJA: NUHTEETON YHDEN VAIMON MIES 20 / 22

Viime vuosikymmenet on taisteltu siitä, voiko nainen toimia seurakunnan kaitsijana. Tämä koko ns. naispappeus- eli virkakysymys on kuitenkin yksiselitteisesti ja suorasanaisesti ratkaistu esim. seuraavissa kohdissa: "Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen. 2. Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies" (1Tim. 3:1-2). "... asettaisit, niinkuin minä sinulle määräsin, joka kaupunkiin vanhimmat, 6. jos missä olisi joku nuhteeton, yhden vaimon mies" (Tiit. 1:5-6). Siitä, onko joku henkilö mies vai nainen, ei liene epäselvyyttä kenenkään kohdalla. Viimeistään henkilötunnus ilmaisee sen, kumpaa sukupuolta ihminen on. Näissä raamatunkohdissa määrätään yksiselitteisesti, että kaitsijan on oltava mies. Jos joku julkista saarnavirkaa hoitava kuitenkin sanoo, että hänen (tai hänen edustamansa kirkon) paimenvirka ei ole näissä mainittu apostolinen kaitsijan virka, niin kiertäkää tällaiset opettajat kaukaa! Jos joku julkisesti opettava ja sakramentteja hoitava ei hoida tehtäväänsä Pyhän Raamatun opettamana ja asettamana, niin kavahtakaa! Jos pastori ei tunnustaudu siihen kaitsijan palveluvirkaan, johon julkisesti erotetaan Jumalan sanan palvelijaksi ja jota sitovat UT:ssa kaitsijasta annetut ohjeet, niin varoitan vakavasti tällaisesta opettajasta. Yksin Raamattuun talletettu apostolinen usko - joka pitää sisällään myös apostolisen järjestyksen - on pelastavaa, sen ohi mentäessä ei taivaspaikasta ole enää mitään varmuutta. 21 / 22

Mutta mitä tarkoittaa nimenomaan 'nuhteeton yhden vaimon' mies? Varmasti ainakin sitä, että ei ole moniavioinen. Esim. Afrikassa lähetystilanteessa kastettiin perheitä, jossa miehellä saattoi olla useita vaimoja. Tällaista miestä ei kuitenkaan voi asettaa seurakunnan vanhimmaksi. Moniavioisuus on tulossa myös meidän keskellemme, joten tuo Jumalan sana voi saada täällä Euroopassakin vielä uutta terävyyttä. Nuhteeton yhden vaimon mies tarkoittaa varmasti myös sitä, että oikea paimen haluaa sitoutua oikein opettamisen lisäksi myös omassa elämässään raamatulliseen avioliittoon ja seksuaalisuuden harjoittamiseen. Missään tapauksessa sellainen, joka tekee julkisesti huorin - julkista parannusta tekemättä - ei voi olla Jumalan kansan johtaja tai sellaiseksi tulla. "Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen. 2. Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan, 3. ei juomari, ei tappelija, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne, 4. vaan sellainen, joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina; 5. sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta? Älköön hän olko äsken kääntynyt, ettei hän paisuisi ja joutuisi perkeleen tuomion alaiseksi. 7. Ja hänellä tulee myös olla hyvä todistus ulkopuolella olevilta, ettei hän joutuisi häväistyksen alaiseksi eikä perkeleen paulaan." (1Tim. 3:1-7) Paimenet ovat osallisia samasta syntisestä luonnosta ja lihasta kuin lampaatkin. Siksi on erityisen tarpeellista, että seurakunta muistaa esirukouksin opettajaansa ja haluaa tukea kaitsijaa sekä hänen avioliittoaan ja perhettään. Langenneeseen kaitsijaan voisi soveltaa vanhaa kristillistä viisautta: Sitten kun paimenen parannus on tullut vähintään yhtä laajalti tunnetuksi kuin hänen lankeemuksensa, niin silloin hän on jälleen kykenevä astumaan seurakunnan eteen. 22 / 22