JUHLAVUODEN MITT AMIES TIEDUSTELUPATTERISTON JA MITTAUSPATTERISTON KILLAN JULKAISU

JUHLAVUODEN MITT AMIES TIEDUSTELUPATTERISTON JA MITTAUSPATTERISTON KILLAN JULKAISU

Juhlavuoden Mittamies TOMITUS Osoite: Tiedustelupatteristo PL 5 38841 NIINISALO PAATOEMITTAJA Everstiluutnantti Pentti Kuosa TOIMITUSSIHTEERI Kapteeni Onni Parviainen SISALTO: Kenttatykiston tarkastajan tervehdys 1 Killan puheenjohtajan tervehdys 2 Muistolaatan paljastuspuhe 4 Killan 30-vuotisjuhla kuvineen 6 Juhlapuhe 10 Patteriston 70-vuotispaivan ohjelma 20 Tervehdyspuhe 21 Juhlapaivaa kuvina 23 Paivajuhlan juhlapuhe 27 Juhlapaivaa kuvina jatkuu 31 VALOKUVAT Sa-kuva Tuomo Valkjarvi Terho Siltanen 13. vuosikerta Juhlanumero TIEDUSTELUPATTERISTO JA MITTAUSPATTERISTON KILTA KIITTAzyxwvutsrqponmlkjihgfedcbaZYXWVUT vat TUKIJOITAAN

Kenttatykiston tarkastajan tervehdys Tiedustelu luo pohjan operaatioiden ja taistelujen onnistumiselle. Toimiva tiedustelujarjestelma antaa perusteet ennakoivalle paatoksenteolle ja oman toiminnan vaikutuksen kohdistamiselle oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Erityisen tarkeaa tama on tykiston toiminnan kannalta. Tiedustelupatteristo ja sen edeltajat Mittauspatteri - Mittauspatteristo ovat voimakkaasti olleet kehittamassa tykistotiedustelujarjestelmaamme. Kehitystyota on leimannut vahva aloitteellisuus ja tutkimustyo. Taman ansiosta olemme pysyneet kehityksessa ajan tasalla. Valitettavasti rajalliset rahalliset resurssimme eivat ole mahdollistaneet riittavan laajamittaista tykiston tiedusteluyksikoiden kehittamista. Tiedustelupatteristolla on vaativat tulevaisuuden haasteet. Patteriston tehtavakentta on viime vuosien aikana laajentunut maavoimien saakoulutuksen ja kuvaustiedustelun myota. Tama laajentunut tyokentta vaatii ennakkoluulotonta kokeilua ja kehittamista koko Tiedustelupatteriston toiminnassa. Samanaikainen tekninen kehitys antaa uusia ratkaisumahdollisuuksia. Tarkeaa on, etta tiedustelujarjestelmamme kykenee riittavalla nopeudella reagoimaan taistelukentan tilannemuutoksiin. Tulevaisuuden eraita ratkaisuja voivat olla lennokkijarjestelmat, kehittyneet vastatykistotutkat, erilaiset sensorijarjestelmat jne. Tiedustelupatteriston 70-vuotisen taipaleen aikana hankkima tieto-taito on korkealuokkainen joten pohja, jolle voimme tulevaisuuden kehittamisen rakentaa on vankka. Haluan esittaa taman lehden kautta 70-vuotisjuhlavuottaan viettavalle Tiedustelupatteristolle ja 30-vuotisjuhlavuottaan viettavalle Mittauspatteriston killalle parhaimmat onnittelut ja menestyksen toivotukset. Patteristo on tuottanut reserviin hyvin tehtavansa osaavan henkiloston, jolla on myos luja yhteenkuuluvaisuuden tunne ja koulutushaaraylpeys. Tasta osoituksena on Mittauspatteriston killan virea toiminta ja kilta onkin yksi maamme eturivin kiltoja. Hyvaa juhlavuoden loppua lehden lukijoille! Kenttatykiston tarkastaja Eversti O. Jappila 1

Killan puheenjohtajan tervehdys Hyvat Kiltalaiset Kirjoitan tata tervehdysta syyskuun 4:n paivan iltana ja olen koko paivan kuunnellut Jatkosodan paattymisen 50-vuotispaivan tunnelmia. Istuva Presidenttimme avasi sotainvalidien kerayksen ja puhui sellaisia sanoja, joita emme ole tottuneet istuvalta Presidentilta viimeisten vuosikymmenien aikana kuulemaan. Edellinen Presidenttimme puhui veteraanien paatilaisuudessa Helsingin Jaahallissa ja myonsi Jatkosodan merkityksen ja erityisesti nykyisten veteraanien osuuden koko lopputuloksessa. Paaministeri puhui Seinajoen tilaisuudessa ja painotti erityisesti sita, etta me emme havinneet sotaa vaan loimme torjuntavoitolla mahdollisuudet sille kehitykselle, joka maassamme on viiden vuosikymmenen aikana tapahtunut. Te, Veteraanit, olette viimeisten muutamien vuosien aikana vihdoinkin saaneet sen tunnustuksen, joka Teille kuuluu. Me, muut kiltalaiset, yhdymme taysin rinnoin naihin kiitoksiin ja toivomme Teilta jatkossakin voimaa ja terveytta olla mukana edelleen myos kiltatyossa, jota niin pyyteettomasti olette vuosien saatossa tehneet ja tukeneet. Kuten kaikki tiedamme, vuosi 1994 on myos Patteristomme ja Kiltamme juhlavuosi. Killan osalta on taman vuoden toimintaan satsattu kaikki liikenevat voimavarat ja tuloksiakin on syntynyt kuten juhlakokoukset ja historiikki osoittavat. Juhlakokousten yhteydessa ja niiden ohella on avattu keskusteluja monestakin Killan kannalta erittain merkityksellisesta ja mielenkiintoisesta aiheesta. Johtuen paaasiassa emopatteristomme muuttuneesta toimialasta, emmehan enaa puhu pelkastaan mittaamisesta vaan tiedustelusta kokonaisuutena, ovat useat kiltalaiset ja hallituksen jasenet esittaneet harkittavaksi kiltamme nimen muuttamista. On esiintynyt ajatuksia kuten esimerkiksi Tiedustelupatteriston Kilta, Mittaus- ja Tiedustelupatteriston Kilta jne. On useita syita muuttamisen puolesta ja yhta hyvin sita vastaan. Asia tulee kuitenkin vaistamatta kasitella loppuun ensi vuosikokouksen yhteydessa, joten toivon sydamestani, etta hyvat veljet ja siskot kavisitte keskusteluja asian tiimoilta ja paasisimme toivon mukaan asiasta mahdollisimman yksimieliseen ja hyvaan ratkaisuun. Vapaaehtoinen maanpuolustustyo ja siihen liittyvat kertausharjoitukset tuntuvat olevan taman paivan teemoja valtakunnallisesti. Kiltaveli Jorma Aalto otti viimeksi kaydyssa hallituksen kokouksessa asian omakseen ja lupasi selvitella, mita meidan kiltamme osalta kayttannossa tulisi oikein tehda. Ottakaapa siis yhteytta Jorman suuntaan, jos on kysymyksia tai ehdotuksia. Pyrimme ensi vuosikokoukseen mennessa saamaan asian kaytannon toimien asteelle. Saimme historiankirjan valmiiksi, kiitos mahtavan toimikunnan. Saimme sen myos jakeluun kirjan tilanneille. Jokainen voinee kirjaan tutustuttuaan yhtya kiitoksiin. Onni Parviainen kertoi, etta olemme saaneet kirjan tuotantokustannukset myos maksetuiksi, mutta siihen killan kassa onkin huven- 2

r nut. Kaikki ajatukset kirjojen myymiseksi ovat siis enemman kuin tervetulleita. Ylemmalla tasolla on Jyri Paulaharju avannut keskustelut, jonka ajatuksena olisi historiikkimme myyminen ikaankuin Tykiston historian neljantena osana. Ajatus on erittain hyva, toivotaan, etta se toimii. Useat kiltaveljet, Yrjo Ylakorpi etunenassa, ovat puhuneet siita, etta historiikin valmistuttua meidan tulisi loytaa uusi pidemman tahtayksen hanke, jota kaytannon rutiinien ohella voitaisiin vieda eteenpain. Asia onkin nahtava erittain merkityksellisena kiltaa kokoavana voimana ja kannatan taman tyyppisia ajatuksia vilpittomasti. On esitetty mm. Perkjarven muistolaatan/ -kiven paljastusta. Uskon, etta koko killan johto toivoisi pikaisia esityksia asian suhteen. komme tasosta. Joka tapauksessa pojat kertoivat, etta he haluaisivat enemman yhteydenpitoa killan ja varusmiesten valilla. Tietoja kaivattaisiin erityiseti killan toiminnasta varusmiesajan jalkeen. Itse olen ymmastanyt asian siten, etta puheet vapaaehtoisista kertausharjoituksista ym. ovat herattamassa varusmiesten kiinnostusta ja tulemme saamaan entista nuorempaa joukkoa mukaamme tulevaisuudessa. Ottakaamme onkeemme poikien toiveet ja tehdaan kaikki se mita tehtavissa on. Aika on ainakin otollinen. Lopuksi parhaat kiitokset Patteristolle huikeista jarjestelyista ja vaivannaosta juhlavuoden tiimoilta, ja Killan hallitukselle (eli alaosastoille) erittain aktiivisesta mukanaolosta. Tapasin Perinnepaivan tilaisuuden yhteydessa Niinisalon Varusmiestoimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. He olivat molemmat Tiedustelupatteriston varusmiehia, mika on mielestani osoitus yksik- V Helsingissa 5. paivana syyskuuta 1994 Pentti Pohjola '. ) Mittauspatteriston Killan puheenjohtaja Mittauspatteriston Killan 30-vuotisjuhla Hameenlinnassa 05.02.1994 Ohjelma oli seuraava: klo 13.00 Tulokahvit 13.30 Muistolaatan paljastus Suomen kasarmin seinaan 14.00 Tervehdysten vastaanotto 15.00 Juhlakokous ja seuralaisohjelma 18.00 Juhlaillallinen ja veljesilta 3

r Evl Pentti Kuosa Paljastussanat Mittaustiedusteluyksikoiden muistolaatan paljastustilaisuudessa Hameenlinnassa 5.2.1994 Herra everstiluutnantti! Hyvat kutsuvieraat, arvoisat mittamiesveteraanit, hyvat kiltasiskot ja kiltaveljet, hyvat naiset ja herrat! Tana vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siita, kun tykistokenraali Vilho Petter Nenonen antoi kaskyn maamme ensimmaisen mittaustiedusteluyksikon, Mittauspatterin perustamisesta. Mittauspatteri perustettiin tanne Hameenlinnaan Jaakaritykistorykmentin yhteyteen vuonna 1924. Nyt meneillaan oleva vuosi on myos Mittauspatteriston killan perustamisen 30. vuosi. Olemme kokoontuneet tanne Hameenlinnaan Mittauspatteriston killan juhlavuoden merkeissa osoittaaksemme kunnioitusta niille mittamiehille, jotka kantoivat raskaan vastuun isamaamme pelastamisesta niin talvikuin jatkosodassa. Naista miehista 49 ei koskaan palannut. Olemme kokoontuneet talle Suomen kasarmille juuri siksi, etta talta kasarmilta lahtivat Mittauspatterit tayttam&an arvokasta ja vaativaa tehtavaansa. Mittauspatterit maarittivat molemmissa sodissamme yhteensa 8700 vihollisen raskaan aseen tuliasemat. Samalla ne antoivat perusteet onnistuneelle vastatykistotoiminnalle. Arvoisat lasnaolijat! Meidan joukossamme on veteraani, paljasjalkainen Hameenlinnalainen, joka johti ansiokkaasti mittauspatteria niin talvisodassa kuin myos jatkosodan alkuvaiheissa. Everstiluutnantti Reino Topias Koskinen, silloinen luutnantti, toimi talvisodassa l.mittauspatterin paallikkona III AK:n kaistalla Taipaleen - Ayrapaan suunnalla ja myohemmin kapteeniksi ylennettyna saman yksikon paallikkona jatkosqdassa II AK:n ja VI AK:n alueilla Simpeleelta aina Lotinanpeltoon. Talvisodassa oli maara perustaa yhteensa nelja Mittauspatteria, mutta kalustopuutteiden vuoksi voitiin varustaa vain kaksi yksikkoa. Naiden kahden patterin toiminta oli kuitenkin siina maarin vakuuttavaa, etta jo jatkosodassa voitiin varustaa tyydyttavalla kalustolla yhteensa seitseman patteria. Herra Everstiluutnantti! Saanen pyytaa Teita, tehtavaan itseoikeutettuna, paljastamaan Taman rakennuksen seinaan sotiemme Mittauspattereiden muistoksi kiinnitetyn muistolaatan.

Muistolaatan paljastus 5.2,1994 Hameenlinnassa Paljastuspuheen piti Tiedustelupatteriston komentaja evl Pentti Kuosa. Kuvassa malla on laatan paljastuksen suorittanut evl RT Koskinen vasem- PATTB1 T TALVt-zyxwvutsrqponmlkjihgfedcbaZYXWVU 4A JftTKOeOTAAN Kunniavartio ja laatan paljastaja vasemmalta: TJ Kukkamaki, RT Koskinen ja Antti Suviranta Muistolaatta teksteineen 5

Juhlakokouksessa palkittuja Killan standardilla palkitut: vasemmalta RT Koskinen, Timo Kopra ja Hameenlinnan sotilaslaani edustajanaan evl Tauno Aaltonen Kultaisella Mittamiesplaketilla palkittiin Heikki Aho-Mantila, Orvo Haavisto, Pekka Kestila ja Jukka Heininen Hopeisella Mittamies- plaketilla palkitut Jukka Eskola, Pertti Heikkila, Ari Kujansuu, Matti Ollikainen, Veikko Rantaniemi, Pekka Saarivirta, Tuomo Valkjarvi ja Antero Ylakorpi 6

Kunniajaseniksi kutsuttiin Jaakko Ollaranta, Kalevi Koponen ja Yrjo Ylakorpi seka kuvasta poissaolevana Veikko Luoto

Juhlapaivan viettoa Killan puheenjohtaja Pentti Pohjola toivottaa osanottajat tervetulleiksi kokoukseen Eversti Jyri Paulaharju piti juhlaesitelman Kahvihetki: Antti Suviranta ja Matti Makinen isiil::::;-,, s 11 1 p :. : y: mmmm IHEl llfltl l i p * HSzyxwvutsrqponmlkjihgfedcbaZYXWVUTSRQPONMLKJIHGFEDCBA bii Yleisnakyma juhlaillalliselta 8

9

Jyri Paulaharju lltaturinaa Mittauspatteriston killan 30-juhlatilaisuudessa Suomenkasarmin Upseerikerholla 5.2.1994 Hameenlinnan aika Mittamiesten Hameenlinnan aikaa voidaan tarkastella useista eri nakokulmista. Sotilaallinen organisaatiokaavio laatikoineen on eras tapa selvittaa tata ajanjaksoa, toinen olisi kertoa seikkaperaisesti varusmiesten paivaohjelmista seka koulutuksesta ja kolmas menettely voisi selvittaa tiukan kronologisesti mittaustiedustelun kehittymista. Nyt olen kuitenkin valinnut parhaaksi lahestymistavaksi eraanlaisen katselmuksen arkipaivan kasarmielamaan ja sen muutoksiin ajan saatossa, vuodesta 1924 aina vuoteen 1950. Perkjarven kesaleirilla 11.6.1924 perustettu Mittauspatteri palasi leirilta Hameenlinnaan liitettyna Jaakaritykistorykmenttiin yhtena sen yksikkona. Missa maarin leirilla oli pohdittu uuden yksikon majoitus ja varustamispulmia, on vain arvailujen varassa. Nenosen esikunnan antaman kaskyn mukaan vaikuttaa siita, etta uuden yksikon varustusta koskevia ohjeita ainakin jonkin pohjustettiin ennen leirikauden paatymista. Kaikesta huolimatta Jaakaritykistorykmentti joutui todella tapahtuneen eteen viimeistaan silloin kun pohdittiin patterin majoitustilaa. Suomenkasarmilla oli tosin vapaata tilaa jonkin verran; vuoteen 1924 mennessa kasarmirakennukset oli saatu venalaisten jaljilla korjattua tyydyttavaan kuntoon. Vapaussodan paattyessa Suomenkasarmilla oli ollut vankileiri, sen jalkeen kasarmin miehitti Keski- Suomen Rykmentti. Tama vaihe ei kuitenkaan ollut kovin pitka. Lokakuussa 1921 palasi Tampereelta aiemmin Hameenlinnan Poltinaholla ollut Jaakaritykistopatteristo, nyt rykmentiksi kasvaneena. Jaakaritykistorykmentti majoittui nyt Suomenkasarmille. Mittauspatterin saapuessa Jaakaritykistorykmentin yksikoksi maarattyna vuoden 1924 kesaleirin paattyessa Suomenkasarmille, se sijoitettiin rakennukseen n:o 12 (myohemmin n:o 11), joka oli yksi niista neljasta puukasarmista, jotka vuosina 1882-1884 oli rakennettu Suomen 7. Hameenlinnan Tarkk'ampujapataljoonan tiloiksi. Tama puutalo n:o 12 oli ollut vanhan vaen 4. Komppanian kaytossa. Myohemmin kolme muuta rakennusta oli purettu ja vain tama, nyt Mittauspatterille osoitettu talo oli katsottu kelvolliseksi sailyttaa. Syyskesalla 1924 rakennus oli viela ulkolaudoittamaton, hirsikerrat nakyivat joka suuntaan. Seuraavassa remontissa talo sitten vuorattiin. Mittauspatteri oli ensimmaisina Hameenlinnan aikoina huutolaispojan asemassa. Tykiston tarkastaja oli tosin kiinnittanyt asiaan huomiota jo Perkjarvella lahettamalla puolustusministerioon asiaa koskevan kirjelman. Kenraali pyysi ministeriolta uutta yksikkoa varten tarvittavia maararahoja, koska Jaakaritykistorykmentti oli jo ilmoittanut, etteivat sen maararahat riittaneet. Nenonen ei saanut ministeriolta vastausta esitykseensa mielestaan kohtuullisessa ajassa. Niinpa han kaski rykmentin valmistamaan Mittauspatteria (M.P.) muun muassa varten kaksi teodoliittilaatikkoa, aikaa oli vuorokausi ja kirjallinen maarays paattyi:"... Iasku niista ja mahdollisesti muista patterin tarvitsemista tarpeista oli osoitettava minulle...". Niinpa niin. Missaan muistilokerosta ei kuitenkaan kay selville kuinka paljon tykiston tarkastaja joutui lopulta maksamaan omasta palkastaan. Mutta vilkaistaanpa hieman asianomaisen Nenosen antaman tarvikekirjelman loppuosaa, sinne oli Jaakaritykistorykmentin huoltopaallikko kapteeni Birger Westman omakatisesti lisannyt:"... Rykmentti ei voi k.o. tavaroita toistaiseksi luovuttaa, ennenkuin Rykmentti on tietoinen tulee- 10

ko M.P. saamaan erikoista maararahaa...". Mittauspatterin vahvuus sen tullessa Hameenlinnaan oli kaksi upseeria, kolme aliupseeria ja 25 miesta seka nelja ratsuhevosta. Suomenkasarmille saavuttiin tykistollisen tasmallisesti ilmaistuna 21.8.1924 kello 15. nut Mittauspatterille lainkaan paperia kansliatarpeita varten..". Byrokratian kukkasista selviydyttyaan patterin elama alkoi vahitellen vakiintua. Varusmiesten palvelus koostui alussa paljolti varuskunnallisista tehtavista, kasarmin kunnosta- Myllymaen Louhimolta nakyma Hameenlinnan kaupunkiin. Louhimolla oli M. Pstolla oma kiintopisteensa, jonka koordinaatit patteristo oli mitannut yleisessa verkostossa. Foto 8.5.1929 Ahti Paulaharju Uuden yksikon alkutaival oli todella monin tavoin ohdakkeinen. Muutamia kiintoisia esimerkkeja. Jaakaritykistorykmentin esikunta maarasi Mittauspatterin paallikon luutnantti Toivo Tuukkasen pitamaan patterissaan varustarkastuksen ja hanen oli maara sitten ilmoittaa kirjallisesti tarkastuksensa tuloksista. Tuukkanen teki tyota kaskettya, mutta nyt ilmeni, ettei yksikolla ja eika sen paallikolla ollut lainkaan valtion paperia. Luutnantti loysi kotoaan muutaman arkin ruudullista paperia ja siistilla, jopa kauniilla kasialalla kirjoitti vaaditun puutelistan. Kirjelma tuli esikunnasta takaisin kuin bumerangi rykmentti tiedustelee mista johtuu, etta paperia haaskataan talla tapaan, on ehdottomasti noudatettava suurempaa saastavaisyytta kansliatarpeiden kaytossa..". Tuukkanen vastasi moitteeseen kirjoittamalla jalleen omalle ruutuarkilleen lahes kaunokirjoituksella: ".. k.o. kirjelmaan kaytetty paperi oli yksityisomaisuutta, koska rykmentti ei ollut antamisesta seka varsin mittavasta vartiopalveluksesta. Viime mainittu sitoi yllattavan paljon miehia, silla Suomenkasarmilla oli useita vartiopaikkoja. Jalkavakiharjoitus eli sulkeisjarjestys oli sekin tietysti jokapaivaista, nykymitoin arvioituna jopa liiallista. Sen sijaan mittaustiedustelualan oma koulutus oli hyvin vajavaista. Hattelmalan harjanteella kokeiltiin valomittausta ja opeteltiin trigonometrista mittausta. Asiakirjojen mukaan ensimmaisen toimintavuoden kuluessa patteri osallistui useisiin rykmentin kehysharjoituksiin mittaamalla tarvittavat koordinaatit ja kiinnityslinjat. Tassa suhteessa patterin taidot kehittyivatkin niin korkeatasoisiksi, etta kesalla 1925 kolmioitiin koko Perkjarven ampumakentta seka maaritettiin kiinnityslinjat. Aanimittauslaitteita odoteltaessa - tassa asiassa puolustusministerio vitkutteli jalleen omituisesti - kohennettiin kantahenkildkunnan ammattitaitoa muun muassa siten, etta luut- 11

nantit Toivo Tuukkanen ja Reino Henriksen komennettiin opiskelemaan Helsingin Yliopistoon ja Teknilliseen Korkeakouluun. Alipaallyston perus-ja jatkokoulutukseen kiinnitettiin vakavaa huomiota. Varuskuntaelamaan kuuluivat monen monet tapahtumat. Lienee paikallaan katsastaa Jaakaritykistorykmentin komentajan vuonna 1925 antamia kaskyja: "Koska olen huomannut ilmeisena epakohtana, etta maaraaikojen noudattaminen paivapalveluksessa on hyvinkin eroavaa patteristoissa ja eri pattereissa, niin maaraan rykmentin kapellimestarin asettamaan kasarmivartion yhteyteen vuorokaudeksi kerrallaan kykenevan signalistin, jonka tehtaviin kuuluu puhaltaa maaratty signaali klo 5 ap heratys 6.30 paivapalveluksen alku 11.00 aamupaivapalveluksen loppu 2.00 ip iltapaivapalveluksen alku 5.00 8.45 iltapaivapalveluksen loppu valmistautuminen iltahuutoon ja -rukoukseen Rykmentin komentaja seurasi myos tarkoin kantahenkilokunnan asioita, olihan han vastuussa heista kaikin tavoin, nykyisen ajattelun mukaan ehka liiankin tarkoin. Jaakaritykistorykmentin paivakaskyssa oli - yhdessa ja samassa - mainittu jykevasti: "Luutnantti Westers- trahlelle on syntynyt pvm:lla 8.8.-24 poika, joka kasteessa on saanut nimen Sven Erik.." ja heti edellisen jalkeen ".. Luutnantti Westerstrahlen palvelushevonen "Lassi" komennetaan pvm:lla 1.10.-24 1. Patteriin Varusmiesten arkipaivaan kuuluivat palveluksen ohella myos vapaa-ajat ja lomat. Viimemainittuja ei kuitenkaan liiemmalti jaettu, silla loma oli palkkio hyvasta palveluksesta ja niin edelleen. Tavanomaisina iltalomina tykkimiesten oli noudatettava annettuja tiukkoja varuskunnallisia maarayksia. Tietyt Hameenlinnan paikat olivat kokonaan kiellettyja, kadunkulmissa ei saanut seisoskella, Myllymaelle ei saanut menna, koskapa siella komendantin mukaan harrastettiin siveettomyytta. Tykkimiesten kayttaytymista valvottiin "katujyrien" toimesta ja pienetkin rikkomukset kirjattiin raportteihin. Ja sielta sitten varuskuntakaskyihin. Eraassa vuoden 1925 varuskuntakaskyssa mainittiin kolkosti Mittauspatterin syntilistaksi: -kadun kulmissa ryhmissa seisoskelu 4 tapausta -kunnianteon laiminlyonti 2 tapausta -paihtymistapauksia yksi. Ja koska esimies on aina vastuussa alaisistaan annettiin samassa paperissa ankara muistutus Mittauspatterin paallikolle luutnantti Tuukkaselle. HzyxwvutsrqponmlkjihgfedcbaZYXWVUTSRQPONMLKJIHGFEDCBA SH 118 Laskuharjoitus Mittauspatterissa 12

Mittauspatterin siirtyminen Turkuun tapahtui hiljaisesti, Turun varuskuntakaskyssa vuoden 1926 lopulla ei ollut sanaakaan odotettavissa olevasta mittausjoukosta. Ensimmaisen kerran patterista kehitetty Erillinen Mittauspatteristo mainitaan vasta vuoden 1927 puolella ja nytkin vain paivystyslistalla. Turkulaista eloa kesti kaksi vuotta. Helmikuun 2.3.paivana 1929 kello 17.10 patteristo saapui takaisin Hameenlinnan asemalle, josta marssittiin tutulle Suomenkasarmille. Hallinnollisesti patteristo liitettiin 1.3.1929 alkaen Jaakaritykistorykmenttiin sen II Patteristona. Huolimatta komealta kalskahtavasta patteristo-nimestaan sovittauduttiin ja mahduttiin entiseen puiseen rakennukseen n:o 12, joka oli korjattu talla valin parempaan kuntoon. Varusmiesten palvelusjaksottelu oli vakiintunut vahitellen seuraavaksi: kolmen kuukauden alokaskausi, kolmen kuukauden jatkokoulutus, kolmen kuukauden jatkokoulutuksen II vaihe seka kuuden kuukauden pituinen kertaus- ja taistelukoulutusjakso. Puolustusvoimien uudelleenjarjestelyssa vuonna 1934 Jaakaritykistorykmentti lakkautettiin, mittaustiedustelujoukko muuntui nyt Kenttatykistorykmentti I:n Mittauspatteriksi. Ja tassa kokoonpanossa tultiin sitten talvisodan aattoon. Talvisotaan varustettiin kaksi taistelukelpoista mittauspatteria, joista toinen keskitettiin Lansi-Kannakselle ja toinen Ita-Kannakselle. Muut yksikot jaivat Hameenlinnaan, jossa niista koottiin Mittaus T-Patteri. Tassa vaiheessa viime mainittu yksikko oli lahes patteriston vahvuinen joukko. Hameenlinnaan jaaneista mittamiehista luotiin ensin Mittauspatterin koulutuskeskus ja sittemmin Tykistokoulutuskeskus 3. Sodan jalkeen Tykistokoulutuskeskus 3 muuntui maaliskuun alussa vuonna 1941 Mittauskouluksi. Koululla oli nyt hallussaan aiemmin puurakennuksen lisaksi kerros rakennuksesta n:o 1, joka oli portin pielessa. Majoitus oli lisatiloista huolimatta hyvin ahdasta. Jatkosodan alkaessa Suomenkasarmilla pyorahti kayntiin mittauspattereiden perustamisruletti. Rintamayksikoiden poistuttua keskitysalueilleen varuskuntaan jai jalleen T-Mittauspatteri. Sodan kuluessa perustettiin lisaa pattereita ja viimein hameenlinnalainen koulutuskeskus siirrettiin Vaasaan, jossa oltiin aina 28.10.1944 asti. Sodan jalkeen mittausjoukot palasivat takaisin kotikonnulleen, Hameenlinnaan, nyt vuorostaan Poltinahon kasarmille. Monien ongelmallisten vuosien jalkeen toukokuussa vuonna 1950 tuli kasky pakata Mittauspatteri junaan ja matkata kohti Niinisaloa. Taakse jaivat Hameenlinnan seudut ja kasarmit muistoineen... "Kohtas' kerran korvenpoikaa ihmeellinen onni hanesta kun kutsunnassa tehtiin mittamonni ja hetkeksi haihtuvaksi paasi Hameenlinnaan. Nahtiin monni taalla ensi kerran Monni itse naki ensimmaisen herran..." Nain muisteli Hameenlinnan aikaa mittamies Jaakko Nurminen. Ja olinhan Suomenkasarmilla minakin joskus kauan sitten. Katselin Mittauspatterin harjoituksia 1930-luvulla rakennuksen N:o 2:n ikkunasta pikkupoikana, ja seurasin Emil Ijaksen pajan tyoskentelya. 13

Kun viestit lentavat, yksi kulkee aina karjessa. Viestinnan maailmankieli on Canon. Kymmenet tuhannet ihmiset tyoskentelevat tanaankin kehittaakseen sen yha tehokkaammaksi. Auttaakseen ihmisia kommunikoimaan yha paremmin. Canon tietaa, etta huipputason tekniikka on hyva perusta, kun rakennetaan taman paivan viestintamalleja. Mutta tiedamme myos, etta yhta tarkeita ovat sitoutuneet ihmiset, tehokas koulutus ja varma huolto. Canon on rakentanut koko maan kattavan organisaation palvelemaan ihmisia ja yrityksia, jotka haluavat lisata tehokkuuttaan. Mutta tulevaisuutta on vain sellaisella tehokkuudella, joka tuntee vastuunsa. Siksi jokainen kuva, kopio, faxi, tuloste, sanoma, jonka takana on Canon, on myos kannanotto luonnon puolesta. Canon MAHDOLLISUUKSIA VIESTIA PAREMMIN. ALAN PARAS ASIANTUNTEMUS Hyrra- ja elektroniikkalaitteiden huolto ja korjaus. INSTRUMENTOINTI OY Sarankulmankatu 20, 33900 TAMPERE Puh. (931)2659111 Fax. (931)2659549 Simulaattorit, esitysjarjestelmat ja tietoturvasovellukset 14

INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTEGRAPH INFOGRAPH INfTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH INTERGRAPH TELDIX navigointijarjestelmat selkea ja nopea sijainninnaytto - edullisetzyxwvutsrqponmlkjihgfedcbazyxwvutsrqpon CoPilot GPS - karttanaytot fna/foa - ajoneuvonavigointilaitteet kurssi- ja pohjoistushyrrat kuituoptiset kurssihyrrat AEG Finland Oy Erikoisjarjestelmat PL 147 01301 Vantaa Puh. 90-83831 Fax 90-8571588 Mittausohjelmien ja paikkatietojarjestelmien asiantuntija MERIDIAN SYSTEMS OY PL 35 (Itatuulentie 1) 02101 ESPOO puh (90) 469 0500 fax (90) 469 0501 15

ERIKOISRAKENTAMISEN AMMATTILAINEN Sahkoradat Oy on keskittynyt rautateiden sahkoistyksen ja erikoisrakentamisen urakointiin. Tuotteitamme ovat: RATASAHKOISTYS JA SYOTTOASEMAT LAMMITYSASEMAT JA VAIHTEENLAMMITYSMUUNTAJAT SAHKOASEMIEN RAKENNUSTEKNISET TYOT VOIMALAITOSTEN JA TEOLLISUUDEN TERAS- JA BETONIRAKENTEET TELE- JA PUHELINLAITOSTEN LAITESUOJAT MUUT ERIKOISRAKENTEET KUTEN URHEILUKATSOMOT, HIIHTOHISSITJNE. SAHKORADAT OY Rajatorpantie 8, Vantaa, 01019 IVO Puh. 90-508 580, Fax 90-507 1163 62900 ALAJARVI 42100 JAMSA 24101 SALO Puh. 966-557 4758 Puh. 942-716 247 Puh. 924-334 926 Fax 966-557 1500 Fax 942-716 248 Fax 924-334 926 PIDETAAN PUHELIMELLA YHTEYTTA S O I T T A M A L L A PAIKALLISPUHELU naapuriin 109-KAUKOPUHELU sukulaiselle Kayntikortista kirjaan 999- ULKOMAANPUHELU ystavalle Parhaat yhteydet alkavat aina lahelta, omasta puhelinyhtiostasi. Puh. 933-4589151, fax. 933-4586 870 Kankaanpadn Puhelin Oy Keskuskatu 31, 38700 KANKAANPAA Puhelin 930-21 600 16

EMKOmAEIESIELMAOSMTOMME EUOLTAA JA HEEUSKOMJAA IOME1TA JA LMTTEITA ME3LKEM MDDLLMSIIA EYVANSA HEDUSTELKAA VTP-EDMNOMEKAAMINEM KONEFAJA Y M5YLMMOTIE 18, 00380 HELSINKI Bask»=554 588 ta=552 221 17

Honeywell - johtava laserhyrrapohjaisten paikantamisjarjestelmien toimittaja Modular Azimuth Position System Reliable Accurate Rugged and Highest Operational Availability Honeywell 18

Oy Bronto Skylift Ltd Teerivuorenkatu 28 SF-33300 Tampere BRONTO Tel. +358-31-442233 Fax +358-31-451042 Telex 22583 brnto sf ^dfskylift

Tiedustelupatteriston 70-vuotispiiivaa vietettiin 10.06.1994 Niinisalossa seuraavan ohjelman mukaisesti klo 10.00 Tervehdysten vastaanotto 12.00 Seppeleenlasku Kankaanpaa Sankarihauta 13.00 Seppeleenlasku Perinneluokka 13.30 Paivajuhla, toimintanaytos ja kenttalounas 19.00 Iltajuhla 20

Evl Pentti Kuosa Tervehdyspuhe Tiedustelupatteriston Perinnepaivana 10.06.1994 Herra kenttatykiston tarkastaja, kunnioitetut veteraanit, arvoisat kutsuvieraat, hyvat kiltaveljet ja kiltasiskot, Tiedustelupatteriston henkilokunta, varusmiehet, hyvat naiset ja herrat. Tiedustelupatteriston juuret ulottuvat tanaan jo 70 vuoden paahan. Saihan patteristomme vuonna 1992 vaalittavakseen edeltajiensa, niin Mittauspatteriston kuin myos Saakoulun perinteet. Perinteidemme alku ajoittuu vuoteen 1924, jolloin aselajimme luojan, tykistontarkastaja kenraali Vilho Petter Nenosen, aloitteesta perustettiin kaksi uutta erikoisjoukkoa - Mittauspatteri seka Sotilasmeteorologinen Keskusasema - patteristomme vanhimmat perinneyksikot. Tuolloin kesakuun 11. paivana antoi kenraali Nenonen omavaltaisesti kaskyn Mittauspatterin perustamisesta Jaakaritykistorykmentin yhteyteen Hameenlinnaan. Kasky annettiin Perkjarven ampumaleirilla. Kasky oli tavallaan laiton, silla patterin perustamisesta ei ollut puolustusministerion paatosta. Mittauspatteri aloitti joka tapauksessa toimintansa Jaakaritykistorykmentin yhteydessa kesaleirin paatyttya. Samana vuonna teki puolustusministerio, niin ikaan kenraali Nenosen aloitteesta paatoksen toisen perinnejoukkomme, Sotilasmeteorologisen Keskusaseman perustamisesta Viipuriin paivamaaralla 1.8. Kaksi vuotta sitten naiden kahden erikoisjoukon tiet yhtyivat taalla Niinisalossa, kun maavoimien ballistinen saaalankoulutus ja kehittaminen siirrettiin Tikkakoskelta Tykistoprikaatiin Tiedustelupatteristoon. Koko olemassa olonsa ajan ovat nama ainutlaatuiset, pienet joukot olleet jatkuvien spekulaatioiden kohteina. Joukkojen sijoituspaikkakuntia on vaihdeltu useaan otteeseen. Joukkojen kokoonpanot ovat vaihdelleet perusyksikosta itsenaiseen joukko-osastoon ja itsenaisesta saaasemasta Suojelu- ja Saakoulun koulutuslinjaan. Tana paivana voidaan oikeutetusti esittaa vaite, ettei johtosuhteiden ja organisaatioiden jatkuva vaihtaminen ole aina valttamatta palvellut parhaalla mahdollisella tavalla toimialojen paatehtavia: koulutusta ja kehittamista. Vaikeuksista huolimatta on toimialoja kuitenkin kehitetty pyyteettomasti yhteiseen paamaaran pyrkien, aselajin ja isanmaan parhaaksi. Hyvat lasnaolijat! On ilo nahda taalla joukossamme nain runsaslukuinen joukko perinnejoukkojemme aikaisempia komentajia seka reserviin tai muihin tehtaviin siirtyneita henkiloita, kiltaveljia ja siskoja, yhteistyokumppaneita seka ystaviamme niin siviilisektorilta kuin myos puolustusvoimien piirista. Toivotan teidat kaikki sydamellisesti tervetulleiksi tahan perinnepaivamme paivajuhlaan. Samalla esitan teille mita parhaimmat kiitokseni siita tuesta, jonka Te olette antaneet patteristollemme. Valitan teille myos Mittauspatteriston aikaisemman komentajan everstiluutnantti Jorma Inkisen terveiset. Han on parhaillaan matkalla Itarajan takana tutustumassa mm 1. MittPtrin aanimittausasemaan Jarisevanniemessa. 21

Kiitan myos patteriston henkilokuntaa siita reilusta vuodesta, jonka olen ollut patteriston komentajana. Teidan kanssanne on ollut ilo tehda tyota. Samoin annan joukkoyksikkomme varusmiehille erityisen tunnustuksen uutteruudesta ja oikeasta asenteesta palvelukseen. Tasta on hyva jatkaa eteenpain. Onhan viela edessamme vuoden koulutuksen paatapahtuma kenttatykiston kesaleiri. Tanaan tulee kuluneeksi myos 50 vuotta siita, kun Neuvostoarmeijan suurhyokkays Karjalan kannaksella kulminoitui lapimurroksi Valkeasaaressa. Taistelut riehuivat taydella voimallaan. "lima oli lukossa", niin kuin mittamiehet asian ilmaisivat. Mittaustiedustelun tuolloisen paamenetelman, aanimittauksen mahdollisuudet eivat olleet parhaimmillaan. Tasta huolimatta sotiemme mittamiehet tekivat parhaansa. Ennen suurhyokkayksen kaynnistymista oli kyetty selvittamaan lukuisat uudet tuliasemat. Vahinko vain, ettei saatuihin tuloksiin osattu tuolloin suhtautua kaikkialla riittavan vakavasti. Suurhyokkayksen aikaisesta "ilman lukkoon menosta" voidaan kuitenkin nain jalkikateen vetaa se johtopaatos, ettei nykypaivan mittaustiedustelun tulisi perustua yhteen ainoaan tekniikkaan, vaan useampiin toisistaan riippumattomiin seka toisiaan tukeviin tekniikoihin. Tahan suuntaan on patteristomme toimintaa ja valineistoa myos kehitetty maararahojen sallimissa puitteissa. Saksan kaupan myota on ampuvan kenttatykiston materiaalinen valmius parantunut oleellisesti. Seuraavaksi olisi teknillisen tiedustelun seka ballistisen saapalvelun kalustohankintojen vuoro. Viime sodassa mittaustiedustelun toimintaedellytysten kadottua ja mittausrintamien siirryttya taemmaksi joutuivat mittamiehet avustamaan aselajia erityisesti ampumatarviketaydennyksissa seka selustan mittauksissa, tehtavissa, jotka mahdollistivat tuliyksikoiden tulen keskittamisen sittemmin mm. Tali-Ihantalan suurtaisteluissa. Naissa taisteluissa kenttatykiston merkitys oli keskeinen. Massamaisella tulella onnistuttiin pysayttamaan suurvalta-armeijan hyokkays. Saavutettiin itsenaisyytemme turvaava torjuntavoitto. Meidan tulee erityisella lammolla muistaa juhlapaivanamme niita sankarivainajia, jotka antoivat henkensa sotiemme aikana velvollisuuttaan tayttaessaan. Hetki sitten laskimme seppeleet naiden miesten muistolle, miesten joiden osana oli kaatua vapaan isanmaan puolesta. Ajan saatossa on myos monen muun sotiemme aikaisen mitta- ja saamiehen elamanliekki sammunut. Myos heilla on paikka sydamissamme. Joukkoyksikkomme vaiheet sen synnysta aina tahan paivaan on juhlavuotemme kunniaksi kirjoitettu arvokkaaksi teokseksi:" Mittauspatterista Tiedustelupatteristoon 1924-1994". Kiitan jo tassa yhteydessa joukkoyksikkomme uusimman historiateoksen kirjoittajaa, eversti Jyri Paulaharjua, siita arvokkaasta tyosta, jonka Te herra eversti olette tehneet joukkoyksikkomme vaiheiden ja perinteiden tallentamisessa. Samoin kiitan patteristomme puolesta Mittauspatteriston Kiltaa ja sen puheenjohtajaa, toimitusjohtaja Pentti Pohjolaa seka historiatoimikuntaa dosentti Ensio Lainetta, everstiluutnantteja Jorma Aaltoa ja Timo Kopraa seka yliluutnantti Onni Parviaista siita pyyteettomasta tyosta, jonka Te teitte teoksen eteen. Kiitan myos muita teoksen valmistelutyohon osallistuneita: everstiluutnantti Pekka Majuria, kapteeni Markku Haapasaloa, teknikkokapteeneita Tuomo Valkjarvea ja Hannu Rajahalmetta, filosofian lisensiaatti Ossi Ojasta, tutkija Keijo Kostiaista seka valokuvateknikko Leena Peralaa. Ilman teidan panostanne ei tyosta oltaisi saatu eheaa kokonaisuutta. Varusmiehet! Te palvelette joukossa, jolla on vaalittavanaan hienot perinteet. Teidan tehtavananne on omalla panoksellanne ja palveluksellanne osoittaa, etta Te olette naiden perinteiden arvoiset. Perinteet velvoittavat! Arvoisat lasnaolijat! Nailla sanoilla toivotan Teidat kaikki viela kerran tervetulleiksi perinnepaivamme juhlallisuuksiin. Viime sotiemme taisteluissa myos moni tykkimies menetti henkensa. Hyvat lasnaolijat. 22

Tervehdysten vastaanotto Teknikkokapteeni Tuomo Valkjarvi luovuttamassa PvKK:n kuvaosaston lahjana marsalkka Mannerheimin arvokasta kuvaa Pv:n materiaalilaitoksen edustaja Tyynela 23

Saa- j a Suoj el ukil l an edustajat onnittelemassa patteristoa. V as. k i l l an sihteeri Jouni Kankaanpaa j a oikealla K i l l an puheenjohtaja Timo Elolahde M ittauspatteriston killan edustajat luovuttivat patteristolle uuden historian. V as. A ntero Ylakorpi, Ensio Laine, O rvo H aavisto, Pekka Saarivirta, Risto Saarinen ja Pertti H eikkila Ev l Juha Pipinen, evl K yosti Tomperi j a y l i l H annu Liimatainen toivat K eski-suomen Rykmentin onnittelut 24

Seppeleenlasku sankarihaudalle 25

Seppeleen lasku Perinnehuoneen sankaritauluille 26

Niinisalo 10.6.1994 Eversti Kalevi Vallas Tiedustelupatteriston 70-vuotisjuhlan juhlapuhe Herra Kenttatykiston tarkastaja Arvoisat Kutsuvieraat, Kiltasisaret ja -veljet Hyvat Naiset ja Herrat On juhlan aika Tiedustelupatteristomme tayttaa 70 vuotta. Pyydan kaikkien mittamiesten ja saamiesten puolesta esittaa Teille Herra everstiluutnantti ja kauttanne koko tanaan juhlivan joukkonne jasenistolle kunnioittavan tervehdyksen seka lampiman onnen ja jatkuvan menestyksen toivotuksen. Minulla on samalla ilo ja kunnia valittaa sotilaslaanimme komentajan kenraalimajuri Hannu Sarkion parhaimmat terveiset juhlivalle joukollemme. Monet meista tanaan Niinisaloon kokoontuneista juhlijoista tulevat varmaankin olemaan paikalla, kun 30 vuoden kuluttua vletetaan 100- vuotisjuhlia. Tuskin kukaan tanaan taalla olevista oli paikalla kun joukkomme syntysanat 70 vuotta sitten lausuttiin. Tassa mielessa muistakaamme, etta niin tarkeata kuin perinteiden muistelu jopa 70 vuoden perspektiivilla onkin, niin tarkeinta ja merkittavinta on toki se, etta voimme valoisin mielin ja aktiivisin ottein tasta eteenpain ja yhteisrintamassa saamiesten kanssa todeta tunnuslauseemme jatkuvuuden "Mittaamme paivalla mittaamme yolla palvelemme Isanmaata mittaustyolla" 11.6.1924 perustettiin Perkjarven ampumaleirilla Karjalan kannaksella Tiedustelupatteriston perusedeltaja Mittauspatteri ja sitten Tiedustelupatteriston Tiedustelu- ja Saakoulun perusedeltaja Sotilasmeteorologinen Keskusasema runsaan puolentoistakuukauden viiveella 30.7.1924. Kesti siis lahes 70 vuotta ennenkuin nama kumppanukset paasivat samaan valittomaan yhteiseen organisaatioon toteuttamaan yhteisvoimin tiedustelutoimintaa, jonka paamaarana on tykiston tehokkuus. Mittaustiedusteluyksikon perustamiskasky oli sanatarkasti seuraava: "JTR:n yhteyteen perustetaan pvm:lla 11.6.24 Mittauspatteri, jonka v.a. paallikoksi maaraan luutnantti Tuukkasen KTR 2:sta. Patteriin komennetaan luutnantti Henriksen KTR 3:sta, yksi kapit. kersantti KTR 1 :sta ja yksi KTR 2:sta seka yksi aliupseeri ja 25 miesta JTR: sta. Miehiston tulee olla suomenkielista, 1/ 2 marraskuussa ja 1/ 2 maaliskuussa palvelukseen astuneita. Komennetut upseerit ja aliupseerit ottavat mukaansa ratsuhevosensa. JTR asettaa patterin kaytettavaksi vakituisesti kahdet kaksipyoraiset kuormakarryt hevosineen seka tarvittavan puhelinkaluston". Patteri jakaantui aluksi valomittaus- ja topografi mittausjaokseen. Ensimmaisen leirin toiminnan selva painopiste oli topografisissa mittauksissa. Leirin paatyttya Mittauspatteri siirtyi Jaakaritykistorykmentin mukana Hameenlinnaan, jossa se alkoi elaa elamaansa valtakuntamme kenttatykistoaselajin tarkeana osana. Primus motor eli alkuvoima niin juhlivan joukkomme perusrakenneyksikoille kuin koko kenttatykistoaselajillemme oli kenttatykiston tarkastaja Vilho Petter Nenonen sittemmin Tykis tonkenraali ja Mannerheimristinritari. Tassa tilaisuudessa, merkittavana tykistollisena juhlapaivana on paikallaan erityisesti nuorempien veljiemme historiallisen aselajitietoisuuden kohentamiseksi tuoda esille korostetusti Nenosen persoonaa ja merkitysta aselajimme syntyyn ja suuntautumiseen liittyen. Nenonen syntyi Kuopiossa 6.3.1883, joka paiva on muodostunut vuotuiseksi kenttatykistom- 27

me perinnepaivaksi. Nenosen paamaarana tykistomme kehitystyossa oli luoda patteristo, joka olisi - tulikeskityksiin pystyva - suomalaisessa metsamaastossa jalkavaen saattoon sovelias ja - pystyva toimintaan ilman johdinyhteyksia etulinjassa. Naista paamaarista Nenonen on sanonut "Johtavana periaatteena on sovellettava seuraavaa paaasiaa: on keskityttava parhaalla tavalla paatehtavaan. Taman lisaksi on muistettava, etta hyvan ratkaisun tunnusmerkkina on sen yksinkertaisuus. Nama periaatteet yhdessa tykistomiesten korkean koulutustason kanssa luovat tulijarjestelymme". Nenosen omaksumat tavoitteet tuntuvat yksinkertaisilta, ja sita ne pelkistetyssa muodossa ovatkin. Kuitenkin sisaltyy paamaaran joka kohtaan lukemattomia yksityiskohtia, joista kukin vaatii syvalliseen asiantuntemukseen perustuvat ratkaisut. Tykistomme luojan oli siis edettava kehitettavan rintaman koko leveydella. Ei riittanyt vaatimus eri elementtien yhdistamisesta tehokkaasti toimivaksi kokonaisuudeksi. Useimmissa tapauksissa oli kehittajan myos itse rakennettava puuttuvat elementit. Tykisto on jarjestelma, jota Nenonen vertasi kelloon. Jos yksikin kellon rattaista ei toimi oikein ei kellollakaan ole merkitysta. Sen paatehtava, oikean ajan nayttaminen ei onnistu. Samalla tavalla taytyy kaikkien tykistollisen kokonaistoiminnan osaelementtien suorittaa tehtavansa oikein. Nenonen tiesi, etta samalla tavalla kuin ketjun murtolujuuden maarittaa sen heikoin rengas, samoin tykiston suorituskyky ei nouse osatoiminnoista heikoimman suorituskyvyn ylapuolelle. Tasta syysta han ei jattanyt kasittelematta yhtakaan tykistollista osatoimintaa pyrkiessaan asettamaansa paamaaraan. Niinpa taydelliseen tykiston valmisteluun otettiin - ballistinen valmistelu - meteorologinen valmistelu ja - topografien valmistelu Ulkoballistiikan alalia Nenonen mm johti uuden ilmanvastusyhtalon, jossa mitattu ilmanpaine ja lampotila esiintyvat erillisina muuttujina. Oikean suunnan saamiseksi tuliyksikoille Nenonen perehtyi syvallisesti tahtitieteeseen. Tutkimuksensa tuloksena han laati tykistolliset aurinko- ja tahtimittaustaulukot. Lisaksi han vaikutti merkittavasti kayttokelpoisen magneettisen pohjoisneulan kehittamiseen. Aikaisemmin oli magneettisella valineella saavutettu 20 piirun tarkkuus. Nyt se parani tykiston nykyistakin tarkkuusvaatimusta eli yhden piirun kulmatarkkuutta vastaavalle tasolle. Meteorologisen valmistelun alalia Nenosen ansiot olivat perustavaa laatua. Ennen Sotilasmeteorologisen Keskusaseman perustamista oli kaytossa ollut ns individuaalinen valmistelu. Talloin jokaisesta maalista oli laskettu kaikkien saatekijoiden eli tuulen, ilmanpaineen, kosteuden ja lampotilan vaikutus erikseen. Menetelma oli siis vaatinut jokaisen maalin osalta suuret ja niin taytto- kuin kaytto vaiheessakin runsaasti aikaavievat paperit. Nyt otettiin kayttoon menetelma, jossa saakorjaus maaraytyi ampiimasuunnan ja lentoajan perusteella. Menetelman suurena etuna oli toiminnan yksinkertaistuminen ja nopeutuminen. Nenosen viilea harkinta ja hallittu mielikuvitus suoritti jatkuvaa tilanteen arviointia, joten han pystyi tekemaan viisaita paatoksia, jotka hanen kouluttamansa tykiston tarkastajan esikunta valittomasti kaskytti tykistojoukoille. Elettiin aselajin kiihkearytmista pioneeriaikaa. Kehitystyon tulokset todettiin vuotuisilla Perkjarven ampumaleireilla Karjalan kannaksella. Siella muuten kiltamme Helsinki-ryhma vieraili muutama vuosi sitten.taman historiallisen retkeilyn on kiltaveli Tuomo Valkjarvi kuvannut tyylikkaasti Mittamiesjulkaisussamme vuodelta 1991. Vanhimmat tykistomiehet joukostamme muistavat omakohtaisesti koettuna nama Perkjarven ampumaleirit. Heidan joukkoonsa kuuluu niin sodan tulikirnuissa kuin rauhan toimissa kannuksensa ansainnut kiltaveljemme ja kiltamme ensimmainen kunniajasen professori TJ Kukkamaki. Voimme tanaan juhlan merkeissa todeta, etta kansakunnan kaapin paalle on aina nostettu ja tullaan varmaan vastedeskin nostamaan kuvia kunnioituksen ja kiitollisuuden osoitukseksi. Niinpa JV Snellman on Suomen kansallisuusaatteen herattaja, Mannerheim kohtalonvuosiemme kansallissankari, joka jatkaa ratsastustaan valtakuntamme paakaupungissa nimikkotiensa varressa ajan myrskyista valittamatta, Paavo Nurmi maamme maapallon kartalle juossut Suuri Urheilija ja Jean Sibelius Taiteemme ykkoshenkilo. Laajalti kansainvalista- 28

kin mainetta saavuttaneen Tykistdaselajimme luoja on kiistattomasti Vilho Petter Nenonen. Aselajimme mittaustiedustelun edustajina olemme varmaan taysin yksimielisia siita etta ykkosmiehemme on T J Kukkamaki - ja Han on taalla tanaan! Perkjarven leirit olivat rykmenttien, patteristojen ja pattereiden suuria katselmuksia. Ne olivat tykiston suurta juhlaa. Ne loivat perustan suomalaiselle tykistohengelle. Tama henki yhtyneena rauhan aikana luotuun kenttakelpoiseen menetelmaan ja korkeaan koulutustasoon vaikutti ratkaisevasti lopullisen torjuntavoiton saavuttamiseen 2. Maailmansodan ankarina aikoina. Mittauspatterit osallistuivat eri rintamasuunnilla taisteluihin maarittamalla aani- ja valomittauksella vastapuolen tuliasemien sijainnin. Nain omat pitkan kantaman omaavat tuliyksikomme saattoivat suunnata putkensa kaikkein vaarallisinta kohdetta eli vihollisen tykiston tuliasemia vastaan. Valitettavasti vain kovin harvoin - tama heikosta ampumatarviketilanteesta johtuen - oli taystehoisesti mahdollista. Mittaustiedustelun merkitysta sodissamme arvioitaessa on vaarin ottaa huomioon ainoastaan mittaustiedustelulla maaritettyjen tuliasemien lukumaara. On muistettava myos mittaustiedustelun ennakolta ehkaiseva vaikutus. Vastustajamme oli tulitoimintaansa suunnitellessaan otettava huomioon meidan mittaustiedustelumme mahdollisuudet. Talloin sen oli mittaustiedustelumme valttaakseen paadyttava ratkaisuihin, jotka eivat ehka olisi olleet sille muutoin parhaat mahdolliset. Taten kenttatykistomme mittaustiedustelu jo olemassaolollaan muodosti taistelukentalla voimasuhdetta eduksemme tasapainottavan tekijan. Rauhantilan jalleen koittaessa jatkoi Mittauspatteri koulutustehtavaansa Hameenlinnassa, josta vuonna 1950 siirtyi tanne Niinisaloon, valtakuntamme tykistokolmion karkipisteeseen. Rajan taakse Karjalaan jaaneen Perkjarven korvasi Lapin eramaihin tykkimiesten rakentama Rovajarven ampumaleirialue. Lahes 5 vuosikymmenen ajan ovat Lappimme jylhat maisemat olleet myos aselajimme mittaus- ja saapalvelun suorituspaikkoina. Samalla kun tehtavamme vaatima suoritustaso kenttakelpoisuuden osalta- on noussut ja karaistunut, samalla ovat kotimaamme aidinkasvot tulleet tutuiksi myos taman arktisen alueemme osalta monille etelaisen Suomen tykkipojille. Kehitystyo mittaustiedustelun alalia jatkui ja jatkuu tanaan kiihtyvalla nopeudella ja entista laajemmalla toimintamallilla. Ajan haasteisiin on vastattava. Tykistohenki on yksi ja sama. Se on ollut ja on perusedellytyksena patteristomme osaksi tulleelle luottamukselle puolustusvoimiemme ja aselajimme johdon osalta naina taloudellisesti ankeina aikoina. Henkisen panoksen voimakkaana osoituksena on myoskin reservimme aktiivisen ydinjoukon, Kiltamme jo kolmekymmenvuotinen taival vapaaehtoisen maanpuolustustyon rintamassa. Jorma Aalto, kiltaveli ja vapaaehtoisen maanpuolutustyon aktiivi on Mittamieslehden uusimmassa numerossa kasitellyt ansiokkaasti yhteiskiltojemme tamanhetkista tilannetta. Yhtyen hanen nakemyksiinsa totean, etta akkinaiset organisaatiomuutokset eivat ole tassa vaiheessa kiltatoiminnan osalta paikallaan. Saapalvelukoulutuksen hajanaisuus eri puolustushaarojen ja aselajien osalta tuo sen sijaan entista korostetummin esille Ilmatieteen laitoksen merkityksen saamiesreservin valtakunnallista vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa koordinoitaessa. Hyvat ystavat! Olen kotoisin Etela-Pohjanmaalta. Kavin lukioluokat Ilmajoella, joka on vanhaa tykistosuojeluskunta-aluetta, ja jossa perustettiin sotien aikana Aallon patteristo. Patterin paallikkona sodassa toiminut kapteeni Mauri Royska oli opinahjomme matemaattisten aineitten opettaja. Varsin usein han elavoitti fysiikan opetusta tykistollista alaa sivuavin laskuesimerkein ja kertoi henkilokohtaisista kokemuksistaan Aallon patteriston sotatien varrelta. Uskon, etta laillani monen oppilaan osalta maan puolustushenki nousi ja tykistoaselajin merkitys "taistelukenttien kuningattarena" tuli ehdottoman selvaksi. Niinpa varsin monet koulutovereistani laillani suuntasivat koulun paatyttya tykistoon. Kaksi heista Jaakkolan Pertti ja Kuusiston Reijo ylsivat virkaurallaan jopa aselajimme tarkastajiksi. Miten lienee tilanne taman paivan koulumaailmassa. Miten aktivoidaan nuorten maanpuolustusvalmiutta. Nakisin, etta meille aktiivimaanpuolustajina seka kiltaveljina ja -sisarina kuuluu osavastuu tasta yhteiskuntamme henkisen rakenteen kehittymisesta. 29

Silloin sodan vallitessa pelastettiin taistelukentalla kansalle maa. Nyt pitaisi talle hyvalle maalle pelastaa aktiivisen otteen ja sille perustuvan myonteisen tulevaisuudennakyman omaava kansa. Nyt jos koska tarvittaisiin Talvisodan henkea. Ajatus "Mita mina siita hyodyn?" tulisi korvat ajatuksella "Miten voin kantaa oman korteni yhteiseen kekoon?" Elamanuran ja aselajin valintaani vaikutti ehka ratkaisevasti isani, joka oli lapikaynyt Talvisodan kiirastulen Taipaleenjoen lohkolla Laurilan rykmentin pataljoonan komentajana (I/ JR 23). Han korosti usein, etta tykisto muodosti Taipaleen puolustuksen rungon ja korosti samalla henkilokohtaisesti tarkeaksi kokemansa tykiston mittaustiedustelun merkitysta. Paljon myohemmin luin vuoden 1989 Mittamieslehdestamme Taipaleenjoella taistelleen 1. Mittauspatterin paallikon Reino Koskisen kirjoituksen patterinsa toiminnoista. Siina han toteaa "Arvokkain muisto paallikon ja varmaan jokaisen taistelijan kannalta jai Talvisodan hengesta. Jokainen teki parhaansa ja sen, mihin pystyi parhaiten. Toiminnat siviilissa hallittiin hyvin. Siviilissa hankittu kokemus ja ammattitaito yhdistettyina hyvaan taisteluhenkeen mahdollisti vaikeistakin tilanteista selviytymisen. " Vuoden 1948 kesakuussa astuin alokkaana Mittauspatteriin, joka sijaitsi Hameenlinnan varuskunnassa Poltinahon vanhalla kasarmialueella. Patterin paallikkona oli majuri Vaino Makinen ja patterin vaapelina vaapeli Tauno Keyrilainen. Ahveniston harjanteet tulivat tutuiksi hikisten tapsinvetoharjoitusten puitteissa ja Hatilassa kavimme ampumassa. Kesakuun 11. paivana vietimme Mittauspatterin 24-vuotisjuhlia ja heinakuussa siirryimme rautatiekuljetuksin kesaleirille Niinisaloon. Muista esimiehistani muistan kapteenit Kankare, Kervola ja Kuosa (Manu Kuosa oli Taunon ja Kallen nuorempi veli), luutnantit Tuovinen, Ruuttu, Kainulainen ja Turpeinen, vaapelit Korpioksa ja Mattila, ylikersantti Ylakorpi seka kersantti Aintila. Sankaruus ei aina edellyta jotain erikoista ja nakyvaa suoritusta. Riittaa, kun suorittaa oman tehtavansa moitteettomasti ja tayttaa velvollisuutensa myos silloin, kun tilanne on vaikea. Tanaan laskimme Tiedustelupatteriston perinnehuoneessa perinteemme mukaisesti seppeleen niitten joukkoomme ikuisin sitein kuuluvien sankareitten muistotaululle, joiden elamanjuoksu katkesi taistelukentalla heidan puolustaessaan Isanmaamme vapautta. Heita oli 49, joista 20 kaatui Talvisodassa ja 29 Jatkosodassa. Joukkomme historiakehityksen aikakirjoihin ansiokkaasti saattanut kiltaveljemme Jyri Paulaharju on verrannut naita sankareitamme Eino Leinon runon Lipunkantajiin ja viittaa uusiin mittamiespolviin, jotka vuorollaan ovat valmiit ottamaan osavastuun Suomen vapaudesta: Mies miehelta, mies miehelta pyha lippu siirtyvi. Monet taisto kaas, se nousi taas, taas pilvihin siirtyvi. Taas ylpeat olla saatamme. Maan kansat: kunniaa. On vaatteessa sen sana vapauden, sita suojaa Suomenmaa. Mittamiehet, nykyiset ja tulevat, pitakaamme Lippu korkealla! Lasna ovat aktiivisina kiltaveljina 46 vuoden takaisista kelpo esimiehistani ja mittaustiedustelumme karkiveteraaneista Olavi Kankare Turun puolesta ja Yrjo Ylakorpi Hameenlinnasta. Heille ja heidan kauttaan kaikille pitkan ja arvokkaan paivatyon tehneille mittamiesveteraaneille kiitos ja kunnia! "Constantem decorat honor" eli "Kunnia on kestavan palkka". 30

Patteriston pienoislippu luovutettiin kapteeni Antti Kivelalle ja Puolustusvoimien materiaalilaitokselle, vastaanottajana ev Juhani Tyynela Mittausristilla palkitut: Kapt Petri Lammi, rva Eeva Aalto, rva Eija Koskenniemi-Saarivirta, vanr J Kellander ja upseerikokelas Timo Leismala Mittausristi puualustalla luovutettiin Puolustusvoimien tutkimuskeskukselle edustajana professor! Lasse Salonen, Jertec Oy:lle edustajana osastopaallikko Kari Aintila, ModTech Finland Oy:lle edustajana toimitusjohtaja Heikki Ahvenainen 32

33

Viestimies ja kaapelikela Ylioppilas Larvanto tutkii tuulen suuntaa

Juhlalounas 35

Iltajuhla 36

Toteuttaja