Flying Finn 100 -hankeella merkittäviä kummikuljettajia

LEHTI AKK-MOTORSPORTIN JÄSENILLE 3/2015 Santander ConSumer FinanCe Flying Finn 100 -hankeella merkittäviä kummikuljettajia marko mäkinen Pekka Virtanen Pertti kangasniemi 22 MUISTIKUVAA Rata-ajon vakioautoluokkien kukoistusaika LAJIT TASANOPEUS JA ECORUN Tarkkaa vauhdinpitoa ja kevyttä kaasujalkaa SARJAT RATA-SM Nuoret lupaukset toivat väriä SM-ratakisoihin

www.autourheilu.fi SISÄLTÖ 3/2015 3 marko mäkinen PÄÄKIRJOITUS Paluu tulevaisuuteen 27 6 TAUSTAT Oulu Zone... 6 Flying Finn 100...8 Historic Grand Race 25 vuotta... 9 VAKIOT Pekka Virtanen 22 muistikuvaa: koppiautojen kulta-aika...4 AL-Sport...18 Vieraskynä...19 Nuoriso... 22 Seurat... 23 Palveluhakemisto... 24 Kalenterit... 25 Kilpailuilmoitukset... 25 Mestari ja kisälli: Markku Lehisto ja Jenni Rossi... 27 20 LAJIT JA SARJAT Rata-SM...10 Karting SM...11 Autosuunnistus...12 Kansallinen rallicross...13 Tasanopeusajo...16 EcoRun...17 AKK tuomo nikkola Valmennus: Driver Academyn rallileiritys...20 Ympäristöopas ja -palkinto... 23 kartingharrastusta 6-vuotiaana aloitellessani kävimme pöristelemässä kotiseuran radalla pääsääntöisesti arki-iltaisin. Vähintään kerran viikossa ohjelmassa oli myös ohjattua toimintaa meille vasta-alkajille: tehtiin lähtöharjoituksia ja opeteltiin ryhmässä ajamisen ja kisailemisen alkeita. Ilmapiiri oli mukava ja kannustava. Epäilenpä, että en olisi ilman tuota toimintaa tätä juttua tässä kirjoittamassa. Nuoruusvuosien kilpakumppani Toni Vilander otti viime talvena yhteyttä ja pohdiskeli keinoja nykyisen nuorisotoiminnan elävöittämiseksi ja nuorten leiritoiminnan kehittämiseksi. Ajatuksesta antaa jotakin takaisin nuorisotoiminnalle, josta itse on saanut naskalina nauttia, syntyi elokuun alussa lanseerattu Flying Finn 100. JunioriProJektin tavoite on selkä ja yksinkertainen. Suomen valtion viettäessä itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta meillä tulee olemaan seuroille tarjottavana käyttöön 100 uutta juniorkartingautoa ja lisääntynyt mahdollisuus junioritoiminnan toteuttamiseen. Vanha hyvä aika ei koskaan enää palaa, mutta yritetään tehdä jotain uutta ja parempaa. hyvää teki myös liikenneturvallisuuskumppanimme BMW Suomi, jonka kesän ajan pyörinyt koeajokampanja keräsi hyvän potin Turvassa Tiellä -konseptin kehittämiseen. Koeajovaroilla tulemme Kun Suomen valtio viettää itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlia, autourheiluseurojen käytössä on 100 uutta juniorkartingautoa. laajentamaan koulutustarjontaamme mopoikäisistä toisen asteen opiskelijoihin eli auton ajokortti-ikäisiin yhteistyössä Suomen Autokoululiiton kanssa. AKK-MOTORSPORT RY käyntiosoite Kellokukantie 7, 01300 Vantaa PoStioSoite PL 19, 01301 Vantaa PuhelinVaihde 0207 219 400...faksi 0207 219 440 internet-sivut www.autourheilu.i SähköPoStioSoitteet etunimi.sukunimi@autourheilu.i Jani BaCkman toimitusjohtaja valmennus (oto) 0207 219 441...040 522 4346 anssi kannas pääsihteeri alue-, seurakehitys-, koulutus- ja nuorisoasiat 0207 219 425... 050 300 1244 henrik Frank lajipäällikkö historic, ralli ja rallisprint 0207 219 432... 040 534 9977 anne kärki jäsensihteeri 0207 219 430 timo lampinen lajipäällikkö crosskart, jokamiehenluokka ja rallicross 0207 219 463... 040 847 0155 iiro Palm lajipäällikkö autosuunnistus ja tekniikka... 050 347 5177 Pekka SäyneVirta lajipäällikkö drifting, endurance, jäärata, karting ja rata-ajo... 050 381 6857 mia VihaVainen lajikoordinaattori Autoliiton ja FHRA:n hallinnoimat lajit, of road ja pienoisautoilu 0207 219 400...050 528 3022 Kimi Räikkönen ja Santander Consumer Finance ovat mukana AKK:n Flying Finn 100 -nuorisohankkeessa. Maailmanmestarin nimikkoauton numero on seitsemän. tulevat kuukaudet tulevat täyttymään kotimaisista ja Suomessa järjestettävistä kansainvälisistä kokouksista ja tapahtumista. FIA tulee järjestämään lokakuun puolivälissä Helsinkiin ensimmäistä kertaa järjestettävän Pohjois-Euroopan alueen sporting-kongressin. Tämä vuonna on vuorossa myös joka toinen vuosi järjestettävä AKK:n liittokokous, joka järjestetään marraskuun puolivälissä Tampereella. Vuoden kruunaa tietysti Mestareiden ilta, joka järjestetään toistamiseen tammikuun alussa Jyväskylässä. Kotimaisen gaalan yhteydessä järjestetään FIAn rallicrossin MM-sarjan palkintojenjako ja MM-sarjan päätoimitsijoiden koulutusseminaari, joten tämän kauden juhla tulee sisältämään ripauksen enemmän glamouria ja kansainvälistä väriä. Jani Backman toimitusjohtaja AKK SPORTS OY toimitusjohtaja Tiina Lehmonen 0207 219 434...0400 546 410 hallintojohtaja Markus Häkkinen... 040 551 0289 markkinointijohtaja Heli Kemppainen 0207 219 405... 040 705 9975 avainasiakaspäällikkö Sanna Kinnunen 0207 219 404...050 331 0182 markkinointiassistentti Suvi Nisula... 040 842 6155 talouspäällikkö Helena Olkinuora 0207 219 454 VieStintäPäällikkö Rita Pasanen... 044 545 9919 ProJektiJohtaJa Kai Tarkiainen 0207 219 423... 040 846 6766 AKK-Motorsport ry:llä on kaksi jäsenlehteä: AKK-Motorsport-lehti ja Autourheilu.i-verkkolehti. Molemmat lehdet ilmestyvät vuonna 2015 neljä kertaa. AKK-Motorsport on liiton virallinen tiedotuslehti, joka postitetaan jokaiseen liiton jäsentalouteen. Julkaisuihin tarkoitettu materiaali toimitetaan sovitun aikataulun mukaan ja seura- ja aluepalstoille sekä kilpailuilmoituksiin tarkoitettu materiaali aineistopäivään mennessä mielellään sähköpostilla toimituspäällikkö Pekka Virtaselle. akk-motorsport-lehti Vuonna 2015 numero... ilmestyy...aineisto 1/15... 27.2.... 6.2. 2/15... 8.5.... 17.4. 3/15... 25.9.... 4.9. 4/15... 11.12.... 20.11. JulkaiSiJa AKK Sports Oy Kellokukantie 7 01300 Vantaa puh. 0207 219 400 www.autourheilu.i VaStaaVa PäätoimittaJa Jani Backman, 040 522 4346 jani.backman@autourheilu.i toimituspäällikkö Pekka Virtanen Pevitext Oy, 0400 966 095 pekka.virtanen@pevitext.i tätä numeroa avustivat Timo Heinonen, Kari Kaartama, Pertti Kangasniemi, Anssi Kannas, Jari Kohonen, Timo Lampinen, Mika Mäki, Marko Mäkinen, Matti Mäkinen, Taneli Niinimäki, Tuomi Nikkola, Harri Pöntinen, Vesa Rauhala, Santander Consumer Finance, Sanna Simontaival, Kari Tornivaara, Joni Vainio ja Miika Wuorela ulkoasu Mikko Hirvonen mikko.hirvonen@dialogi.i kustantaja A-lehdet Dialogi Oy PL 410 (Risto Rytin tie 33) 00811 Helsinki 09 4242 7330 www.dialogi.i asiakkuusjohtaja Matti Huttunen tuottaja Elisa Lotti mediamyynti Traiikki, 09 75 961 http://mediaopas.a-lehdet.i/ osoitteenmuutokset Seurojen kautta AKK-Motorsportille Paino Savon Paino Oy, Varkaus ISSN 1459 2541 TV-TUOTANTO tuotantojohtaja Jyrki Kari 0207 219 469... 040 547 6377 kuvaus/editointi Heikki Barsk... 040 410 0775 Jari Kaipainen... 040 500 7477 Tomi Pulkkinen...0400 488 654 Juha Sillberg...040 771 1012 Sami Sormunen... 040 583 5145

4 22 MUISTIKUVAA www.autourheilu.fi 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. Koppiautojen kulta-aika Ahveniston, Keimolan ja Artukaisten moottoriratojen myötä rata-autoilun vakioautoluokat elivät 70-luvulla kukoistustaan. Vuosikymmenen alussa mitaleista ajettiin vain 5-ryhmän autoilla, kunnes vuonna 1977 mukaan tuli myös 1-ryhmän kalusto. 70-luvun päätteeksi vakioautojen mestaruuksista kilpailtiin kaikkiaan kuudessa eri luokassa. Kuvamatka vie tällä kertaa rata-autoilun 70-luvun tapahtumiin. teksti marko mäkinen kuvat marko Ja matti mäkinen

www.autourheilu.fi 22 MUISTIKUVAA 5 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 1. Ahvenisto 1970. Jorma Lusenius vetää Renaultilla letkaa, jossa ovat mukana myös Sauli Kangas (Renault) ja luokan tuleva Suomen mestari Olav Westman (Mini). 2. Matti Kärki suihkuttaa samppanjaa Ahvenistolla ryhmän 5 yli 1600-kuutioiset Suomen mestarina. 3. Ahdasta Ahveniston ensimmäisessä mutkassa vuonna 1972. Kärjessä kahden eri luokan Gulf-Escortit Matti Kärki (oik.) ja Heikki Kemiläinen. 4. Matti J. Kemiläinen Ahveniston ratavarikolla vuonna 1972. 5. Lopen Seppä Kari Salonen (vas.) voitti Minillä peräti kuusi rata-autoilun SM-kultaa. Kuva on kaudelta 1972. Mukana juhlimassa on myös 5-ryhmän enintään 1600-luokan mestari Pekka Virtanen. 6. Vakioautojen enintään 1000-kuutioiset valmistautumassa lähtöön Ahvenistolla 1972. 7. 70-luvun kenties kaunein rata-auto Suomessa: Tuisku Urpialan BMW Alpina CSL vuonna 1974 Keimolassa. 8. Juhani Suvanto vetää Volvo Cupin letkaa Ahvenistolla 1976. 9. Minin Jarmo Sukava edellä, Martti Kangas toisena ja Harri Ruusu kolmantena Ahvenistolla 1976. 10. Ahveniston suolenkki oli kaudella 1976 nimensä mukainen ja märkä. Raimo Kananen NSU:lla kärjessä. 11. Kaudella 1976 ei kilpailu vielä 1-ryhmä SM-mitaleista, mutta Toni Ruokosen Opel Commodore CS/E oli yksi luokan näyttävimmistä ja nopeimmista autoista. 12. Hannu Janhonen painaa Keimolassa väkisin sisältä Martti Kankaan ohi ja lopulta myös luokan Suomen mestariksi. 13. Henri Toivonen valmistautuu Simcan ratin takana tulevaan lähtöön Keimolassa 1977. 14. Kauppaneuvosten Porsche-kilvanajoa 1977: vasemmalla Pauli Toivonen, oikealla Sauli Kangas. 15. Leo Kinnunen kiihdyttää Porschella lähdön kärkeen Ahvenistolla 1977. 16. Timo Tuomikoski (1) ja Antero Lindqvist (4) tiukassa 1-ryhmän alle 1600-luokan taistossa Keimolassa 1977. 17. 1-ryhmässä kaksi SM-kultaa ajanut Antero Lindqvist vetää 1-ryhmän alle 1600-kuutioisten lähtöä. Matti Alamäki on toisena ja Henri Toivonen kolmantena. 18. Tuleva mestari Sven Hollming Minillä letkan kärjessä ennen Jouko Kalliota (Fiat) ja Sauli Kangasta. 19. Fiat Ratapotti -luokkaa ajettiin ahkerasti 70-luvulla. Kuvassa kauden 1978 mestari Jouko Kallio Artukaisissa 22.4. kausi alkoi siis varsin varhain. 20. Jouko Kallio voitti kaudella 1979 sekä 1-ryhmän yli 1600 (Opel) että 5-ryhmän enintään 1300 (Fiat) mestaruudet. 21. Camarot rantautuivat Ruotsista Suomeen 1979. Kuvassa Timo Mäkinen laina-camaron ratissa Ahvenistolla 1979. 22. 1-ryhmän lähdössä oli ahdasta. Nils-Gustav Wiik (8) puskee kohti Antti Paloheimon (5) Alfaa.

6 TAUSTAT OULUZONE-MONITOIMIKESKUS www.autourheilu.fi Kesällä valmistuneella kartingradalla on monenlaista mutkaa, ja rataa voidaan ajaa myös lyhennettynä. Keväällä laskettu asfaltti odottaa vielä ensimmäisiä renkaanjälkiä. ISKEMÄTÖN Oulun moottoriurheilukeskuksen uudella kartingradalla Ehdotus, että valituksen tekemisestä pitää maksaa, tuntuu perustellulta, kun kuuntelee OuluZonen puuhamiesten ongelmia. Turhista valituksista aiheutuu yhteiskunnalle huimasti ylimääräisiä kuluja muuallakin kuin Oulussa. Jos valituksen tekijöiden pitäisi antaa pantiksi esimerkiksi sata euroa, ainakin kiusantekomielessä tehtävät valitukset jäisivät helposti tekemättä. Moottoriratojen tilanne helpottuisi merkittävästi, jos ympäristölaissa säädettäisiin asetuksella, mikä on moottoriurheilukeskuksissa sallittu melutaso. Nyt moottoriurheilun aiheuttamasta melusta valitetaan, vaikka rata olisi keskellä korpea tai vilkasliikenteisen valtatien vieressä. oulun kaupungin rakennuttama ja hallinnoima OuluZone sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Oulun keskustasta itään valtatie 20:n eli Kuusamontien varrella. Oulun ja sen ympäristökuntien yhteisestä monitoimikeskuksesta suunnittelu käynnistyi 90-luvun lopulla, kun Oulun kaupunki halusi lakkauttaa Iinatissa sijainneet motocross-, karting- ja jokamiehenluokan radat ja rakentaa niiden tilalle asuntoja. Iinatille löytyi korvaava paikka silloisen Yli-Kiimingin kunnan alueelta. Toimeen tartuttiin viime vuosikymmenen lopulla ennen Oulun alueen ensimmäisiä kuntaliitoksia. Erinäisten vaiheiden jälkeen Oulun kaupunki lupasi investoida OuluZonen alueeseen reilut kolme miljoonaa euroa. Kaupunki kuitenkin edellytti, joka jokin toinen taho ottaa operointivastuun kontolleen. Iinatissa toimintaa pyöritti ratatoimikunta, johon paikalliset seurat kuuluivat. Ratatoimikunta ei kuitenkaan halunnut ottaa haltuunsa uudella alueella tapahtuvaa toimintaa. Vuoden 2013 alussa OuluZonen operatiivinen vastuu siirtyi Jarmo Pekkalan ja Eero Tikkalan perustamalle OZ Operointi Oy:lle. Toimitusjohtaja Tikkala on moottoripyöräharrastaja, ratamestari Pekkala AKK:n hallituksessakin vaikuttanut autourheiluaktiivi. Molempien miesten päätyö on vielä toistaiseksi muualla kuin OuluZonessa. Kun toimintaa pyörittää operointiyhtiö, minkään lajin edut eivät mene toisen lajin etujen edelle. Kilpailunjärjestäjät vuokraavat tarvitsemansa radan operointiyhtiöltä, Erityisen hieno on nyt kesällä valmistunut kartingrata. Yli 1 300 metriä pitkällä radalla ei kuitenkaan saa harjoitella tai ajaa kilpaa! kuten tapahtuu myös esimerkiksi Hämeenlinnan Ahvenistolla. ouluzone on monitoimikeskus, jonka suunnitelma sisältää moottoriurheilukeskuksen ja maankäyttövarauksena ampumaurheilu- ja harrasteilmailukeskukset. OuluZonen kokonaispinta-ala on 980 hehtaaria. Moottoriurheilukeskuksen alue on 280 hehtaaria, mikä on enemmän kuin Iinatissa, missä moottoriurheilutoiminta päättyi lopullisesti viime vuoden aikana. Ampumaurheilukeskuksen suunnitelmat ja ympäristölupa ovat olemassa, mutta 200 hehtaarin alueelle ei ole rakennettu mitään rakentamisen aloittaminen on kiinni rahasta. Suunnitteluvarauksessa oleva pienlentokenttä olisi tarpeellinen varsinkin laskuvarjohyppääjille. OuluZonen ensimmäisessä rakennusvaiheessa toteutettiin moottoriurheilukeskukseen motocross- ja rallicrossradat, ratojen varikkoalue ja tuomaritorni, huoltorakennus, liittymäjärjestelyt valtatie 20:lle sekä alueen sisäiset huoltotiet ja kunnallistekniikka. Ensimmäisen rakennusvaiheen radat otettiin käyttöön kesäkuussa 2013. SähköPortin takana avautuva moottorirata-alue lyö kävijän ällikällä: keskeneräisenäkin OuluZonen koko on helppo hahmottaa, ja valmiina olevat radat ja rakennukset ovat hienoja. Erityisen hieno on uusi kartingrata, jonka rakentaminen alkoi kesällä 2014. Nyt rata, jolla on pisimmillään mittaa yli 1 300 metriä, on valmis mutta sillä ei saa ajaa! Harjoittelu ja kilpailutoiminta ovat sallittua vain ensimmäisessä vaiheessa valmistuneilla rallicross-/jokamiehenluokanradalla ja motocrossradalla, sillä kyseisten ratojen ympäristöluvat ovat voimassa. Sora- ja asfalttipintaisella RC-/JM-radalla on pituutta reilut 1 200 metriä. Puhdasta asfalttirataa tällä rata-alueella on 1 460 metriä. Tänä kesänä rata-alueella järjestettiin sekä rallicrossin että driftingin SM-kilpailut. Ohjelmassa on ollut myös rallisprint- ja JM-kilpailuja. Radalla järjestetään myös muun muassa Liikenneturvan organisoimia moottoripyöräilijöiden ennakoivan ajon kursseja. Motocrossradan pituus on 1 720 metriä. Hiekkapohjaisella rata-alueella voidaan ajaa myös endurotyyppistä cross countrya. Pikkukuskeille löytyy ison radan ja katsomovallin välistä oma kovempipohjainen lasten motocrossrata. Kilpailuja uudella motocrossradalla ei ole vielä toistaiseksi järjestetty. kartingradan käyttöönottoa hidastavat jo toiselle kierrokselle lähteneet valitukset. Rata-alueella operoivalle yhtiölle tästä aiheutuu melkoisesti taloudellisia menetyksiä, sillä radalla ei voida harjoittaa edes vuokra-autoilla tapahtuvaa ajelutusta puhumattakaan harjoittelusta tai kartingkilpailujen järjestämisestä. Myöskään suunni-

VINJETTI TARKENNE 7 www.autourheilu.fi KARTINGRATA ei saa kilpailla eikä edes harjoitella. telmissa olevia kaksipyöräisten toimintoja supermoto-kisoja ja mopoilla tapahtuvaa ajoharjoittelua ei ole lupa tehdä. Tällä hetkellä OuluZonessa on mahdollista ajaa vain rallicross- ja motocrossradoilla, joilla voidaan operoida poikkeamisluvalla. Oulun kaupungin liikuntapalvelut pisti elokuussa vireille ympäristölupahakemuksen, joka koskee myös suunnitteilla olevaa moottorirataa. Samalla haetaan sitä, että nyt kesä-heinäkuussa oleva 17 päivän yhtämittainen hiljainen jakso siirretään lokamarraskuulle. Oulun kaupunki on pannut kolme miljoonaa euroa tähän moottoriurheilukeskushankkeeseen, hakenut kaikki ympäristöluvat ja tehnyt suuren työn asioiden edistämiseksi. Nostan kaupungille hattua, sillä se hoitaa koko ajan tätä lupaasiaa eteenpäin. Mutta koska ympäristölupa-asia on käsiteltävänä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, emme voi jatkaa muitakaan ratahankkeita, harmittelee Jarmo Pekkala. Jarmo Pekkalan mainitsemiin muihin hankkeisiin kuuluu muun muassa 3,4 kilometriä pitkä moottorirata ja 40 kappaletta ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia 90 neliömetrin suuruisia varikkotalleja. Täyspitkä asfalttirata, millä voidaan ajaa Formula Kolmosilla, maksaa yli kolme miljoonaa euroa. Moottoriradan kokonaiskustannus on noin 7,5 miljoonaa euroa Eero Tikkala Rallicross- ja JM-kisoja pystyy seuraamaan katsomosta. sillä OuluZoneen saadaan noin 40 työpaikkaa. Kun moottoriurheilukeskus on valmis, täällä on kattava kattaus erilaisia ratoja. Enduro-, motocross-, rallicross-, JM- ja kartingratojen lisäksi täällä on asfaltti-, speedway-, moottorikelkka- ja ajoharjoitteluradat, visioi Pekkala. Rataoperaattorin edustajat eivät halua lähteä arvailemaan, kauanko nyt käynnistetty valitusprosessi viivästyttää kesällä valmistuneen kartingradan käyttöönottoa. Edellinen valitusprosessi kesti lähes kaksi vuotta, joten nähtäväksi jää, pääsevätkö Oulun ja ympäristökuntien kartingharrastajat ajamaan ensi kesänä hienolla OuluZonen kartingradalla. Toivottavasti pääsevät, sillä tällä hetkellä Oulussa ei ole yhtään käytössä olevaa kartingrataa. tämän jutun kuvat otettiin toukokuussa, jolloin juuri istutetut nurmialueet eivät vielä vihertäneet. Kesällä moottoriurheilukeskuksessa on paiskittu paljon töitä, ja esimerkiksi rallicrossradan ympärille on tehty turva-alueet. Ensi kesään mennessä RC-/JM-radan ympäristö saa murskepintaa ja näköesteitä poistetaan. Myös varikon laajennus valmistuu ennen seuraavan kilpailukauden alkua. teksti Ja kuvat PEkka ViRtanEn Jarmo Pekkala Huoltorakennuksessa on myös muun muassa kahvio. Lisätietoja ouluzone.i

8 TAUSTAT FLYING FINN 100 www.autourheilu.fi Tässä se nyt on, Flying Finn 100 -kartingauto! Auton takana hankkeen kummisetä Toni Vilander, tiimipällikkö Marko Koiranen, F4-mestari Niko Kari ja AKK:n Jani Backman. Seuroille 100 kartingautoa Uusi Flying Finn 100 -nuorisohanke tuo uutta potkua nuorisotoimintaan. Suomen valtio viettää itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta vuonna 2017. Flying Finn 100 -nuorisohankkeen tavoite on selkeä: tarjota juhlavuoden aikana seurojen käyttöön 100 uutta kartingautoa! Suomella on pitkät ja menestyksekkäät perinteet autourheilussa. Lajiliitto on lähtenyt tulevaisuuden turvaamisen nimissä keräämään konkreettista apua ja työkaluja paikallistason seuratyöhön. karting on kautta historian ollut autourheilun nuorisotoiminnan kivijalka, josta kuljettajat ovat nousseet eri lajien pariin. Tavoitteenamme on kerätä yhdessä kumppaniyritystemme kanssa sata uutta juniorkartia autourheilun seuratoiminnan toteuttamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen, kertoo liiton toimitusjohtaja Jani Backman. Kampanjan kummisetänä toimii rataajon maailmamestari Toni Vilander, joka pyöritteli alkuperäistä ideaa nuorten auttamisesta ja seuratoiminnan elävöittämisestä vanhan hyvän ajan malliin yhdessä Backmanin kanssa puolisen vuotta. Tällä hankkeella mahdollistamme autourheilukipinän synnyttämisen niin tulevaisuuden tähdille kuin omaksi iloksi harrastaville junioreille, jotka muuten eivät välttämättä löytäisi lajin pariin, tai joiden taloudelliset resurssit eivät riittäisi oman auton hankintaan, kertoo Vilander. Vilander toimii myös yhtenä hankkeen tähtikuljettajista, joille jokaiselle tehdään omat numeroidut nimikkoautot. Muita hankkeeseen mukaan lähteneitä tähtikuljettajia ovat tässä vaiheessa muun muassa F1-maailmanmestari Kimi Räikkönen, rallin Euroopan mestari Esapekka Lappi, Global Rallycross -mestari ja MM-mitalisti Toomas Heikkinen ja kartingammattilainen Simo Puhakka. Tähtikuljettajien rooli on toimia innostavina esikuvina nuorille aloitteleville kartingkuljettajille, jotka pääsevät käytännössä ajamaan idolinsa nimikkoautolla seuransa tapahtumissa. Flying Finn 100 -toiminnan ydin on paikallistasolla seurojen päivittäis- ja viikonlopputoiminnassa. Seuroille luodaan liiton toimesta suuntaviivat ja koulutuspaketit, joiden avulla kerhoillat ja ajotapahtumat on helppo toteuttaa. Konseptin mukaiseen toimintaan sitoutuneille seuroille annetaan käyttöön tietty määrä autoja seuran koon ja tarpeen mukaan aina vuodeksi kerrallaan. Haku Flying Finn 100 -seuraksi avataan ensi talven aikana, ja ensimmäiset autojen luovutukset jäsenseuroille tapahtuvat keväällä 2016. Rata-ajon maailmanmestari Toni Vilander, Flying Finn 100:n kummisetä, signeerasi hankkeen ensimmäisen kartingauton Neste Oil Rallin yhteydessä järjestetyssä julkistamistilaisuudessa. Kampanja-autot ovat tarkoitettu nuorille, jotka haluavat tutustua lajiin tai harrastaa ajamista, mutta joilla ei vielä ole omaa ajokalustoa, tai jotka eivät edes aio hankkia omaa autoa. Autot ovat käytännössä Cadett-luokan karteja, jotka hankitaan tasaisesti eri kartingmaahantuojilta, jotka sitoutuvat hankkeeseen. kesällä 2016 ja 2017 tullaan järjestämään myös valtakunnalliset Flying Finn 100 -juniorileirit, joissa on toimintaa eri-ikäisille ja -tasoisille kartingharrastajille. Kesällä 2017 järjestettävässä kampanjan päätapahtuma painopiste on aloittelevissa kuljettajissa. Kampanjan ympärillä tullaan järjestämään myös talviajokouluja nuorille sisäkartinghalleissa ja vastaavia yritystapahtumia mukaan lähteneille yrityksille. Juhlimme siis menestyneitä autourheilijoita valtion juhlavuotena työn merkeissä. Se edellyttää myös hankkeen myyntityön onnistumista. Vastaanotto ja palaute ovat olleet alkumetreillä erittäin positiivista, ja myynti on lähtenyt mukavasti käyntiin. Kumppaniyrityksen on mahdollista päästä mukaan 3 000 euron panostuksella, jolla mahdollistetaan yksi auto, kertoo Backman. Jani Backman kuvat mika mäki Lisätietoa: lyinginn100.i ja facebook.com/flyingfinn100

www.autourheilu.fi TAUSTAT HISTORIC RACE FINLAND 25 VUOTTA 9 Vesa Liukkonen ajoi Ahvenistolla viikonlopun vanhinta formulaa. Apal Mk1 on vuodelta 1966. Juhlat työn merkeissä Historic Race Finland vietti Ahveniston Historic Grand Race -tapahtuman yhteydessä 25-vuotisjuhlia. Historic Race Finland ry:n juhlakilpailu oli samalla historic-ratasarjan Gulf Historic Race Cupin vuoden kohokohta. Neljännesvuosisata sitten perustettu Historic Race Finland HRF voi ja jaksaa hyvin. Joukko vanhojen autojen harrastajia perusti vuonna 1990 Suomeen yhdistyksen, joka nopeasti aktivoi alan harrastajia järjestämään kilpailuja ja tapahtumia ja myös osallistumaan niihin. HRF:n ensimmäinen kilpailuluonteinen tapahtuma Historic Race Meeting järjestettiin Alastaron moottoriradalla vuonna 1991. Tätä seurasi Historic Grand Prix vuonna 1992. Myöhemmin ratakauden päätapahtuman nimeksi vaihtui Historic Grand Race ja tapahtumapaikaksi historiallinen Ahveniston moottorirata Hämeenlinnassa. Sarjamestaruuksista kilpailtiin ensimmäisen kerran vuonna 1993. hrf:n puheenjohtajana vuodesta 1995 toiminut Juha Liukkonen sanoo, että yhdistyksen menestys on perustunut järjesteltyja kilpailijapuolella aktiiviseen harrastajajoukkoon ja loistavaan me-henkeen. Meillä on hyvä porukka, ja vuosien saatossa olemme löytäneet erinomaiset yhteistyökumppanit. Koko harrastajaporukan henki on hyvä. Rakensimme itse säännöt, joten tuskin autourheilun saralta löytyy toista lajia, jossa sääntöjä myös noudatetaan ja protestit ovat lähestulkoon tuntematon toimintamalli. Palava innostus on vienyt eteenpäin ja kantanut jo 25 vuotta. Varsinaisten historic vakio-, GT-, GTSja erikoisvakioautojen lisäksi yhdistyksen lipun alla on alusta asti kilpailtu myös HRF:n luomassa harrasteauto- ja lajin rakentaja-autoluokassa, joka kantaa nimeä Roadsport. Vuosien varrella HRF:n sarjaan ovat liittyneet mukaan myös Subaru Sport (aiemmin nimellä Van Diemen SR Sport) sekä Historic Formulat, jotka ovat olleet mukana vuodesta 1997. Viime vuosina mukaan ovat tulleet myös SS 1300-, Locost- ja Mini 1000 -luokat. Em. luokkien lisäksi HRF otti muutama vuosi sitten suojiinsa myös entisen Formula 4 -luokan, joka tunnetaan nyt Historic Formula F -luokkana. Suomen nopeimpaan rataluokkaan kuuluvat vuoteen 1994 mennessä luokitellut autot. JuhlakilPailu keräsi lähtöruudukoihin tasan 200 kilpailijaa. HRF:n puheenjohtaja Liukkonen muistuttaa, ettei yhdistyksen tehtävänä ole kerätä talleista hylsyjä vaan tehdä harrastajien eduksi luokkapäätöksiä myös tulevaisuutta varten. Kolmen kerroksen väkeä. Subaru Sportit kilpailevat sulassa sovussa ja tasaväkisesti SS 1300- ja Locost-luokkien kanssa. Uudet luokat ovat lyöneet itsensä mukavasti läpi, ja se oli myös odotettua. Päätös uusista luokista on aina pitkän tähtäimen projekti. Niiden mukanaolo tulee vaikuttamaan aina vasta jatkossa, mutta tosiasiassa resurssimme Formula 4-luokan mukaantulon (12 autoa) jälkeen on jo niin sanotusti tapissa. Kilpailuaika ja varikkotilat loppuvat kesken. Kilpailutoimintamme on jo nyt seiniä ja kattoa myöten täysi. Liukkonen luettelee lajin suosion syiksi matalan kustannustason sekä harrastajien välillä vallitsevan hyvän ja rennon fiiliksen. Kun puhutaan moottoriurheilun harrastamisesta, lajimme matala kustannustaso on ratkaiseva asia. Myös katsojat ovat viihtyneet tapahtumissamme. Ja me emme ole edes ensisijaisesti yleisöorientoituneita tapahtumarakentajia, sille se ei ole se meidän juttu. Järjestämme vain autokilpailuja harrastajille, joita yleisö tulee eri syistä seuraamaan. Liukkonen sanoo, että HRF on aktivoitunut myös järjestötoiminnassa vuosien saatossa. Edustuksemme kansallisella tasolla AKK-Motorsportissa ja Kansainvälisessä Autoliitossa FIAssa on merkittävä. Totta kai toiminnassa löytyy aina kehitettävää. Olemme kuitenkin edenneet ratapäivätyyppisestä harrastustoiminnasta kansainväliseksi kilpailujärjestäjäksi, joka omalta osaltaan pitää autourheilun harrastusedellytykset elossa. teksti Ja kuvat marko mäkinen

10 SARJAT RATA-SM www.autourheilu.fi Uuden SMP F4 NEZ Championship -sarjan avauskisat ajettiin Ahvenistolla. F4- mestariksi ajoi lopulta Niko Kari (nro 5). Nuorten esiinmarssi Rata-ajon kestomenestyjien rinnalle nousi nuoria kykyjä. Rata-SM-kausi tarjosi paljon jännitettävää. Sarja sisälsi klassikkoratojen lisäksi vierailun Viroon heti juhannuksen jälkeen ja perinteeksi muodostuneen Seinäjoen Vauhtiajot -tapahtuman, joka sujuteltiin varsin märissä olosuhteissa. ahvenistolla toukokuun puolivälissä ajetussa avaustapahtumassa viivalle kirmasi uusia auto-kuljettajayhdistelmiä. Monella tuntui olevan kevättä rinnassa, eikä pieniltä ulkoiluiltakaan vältytty. Avausviikonloppu oli ensimmäinen näytönpaikka myös uudelle F4-luokalle. Turboahdetuilla 1,4 litran moottoreilla varustetut autot kuulostavat hyvin nykyaikaisilta. Mutkanopeutta saadaan siipien avulla rutkasti. Venäläiskuljettajien lisäksi F4-luokka houkutteli heti avauskaudellaan mukaan tukun lupaavia suomalaisnimiä. Niko Kari osoittautui SMP F4 NEZ Championship -sarjan etevimmäksi ratinkääntäjäksi ja paketoi mestaruuden jo ennen kauden päätöstä Moskovassa ajetussa osakilpailussa. Olen todella iloinen voitettuani sarjan ensimmäisen mestaruuden. Mahtava kausi antoi paljon oppia tulevaisuuteen. Taistelut Vladimir Atoevin kanssa olivat todella hienoja. Niissä oli haastetta. Eiköhän nyt ole aika juhlia! Kari iloitsi. Kari kuittasi seitsemästä osakilpailusta muodostuneen sarjan voitosta 350 000 euron arvoisen avun, jolla 15-vuotias nuorukainen pääsee ensi vuonna jatkamaan uraansa F3-luokan Euroopan sarjaan. Aleksanteri Huovinen taisteli Sotšissa 18. 20.9. ajetussa sarjan päätöskisassa Aleksey Korneevin kanssa sarjan hopeasta. Ahveniston lisäksi F4-luokka vieraili Suomen radoista vain Alastarolla. Muilta osin kisakalenteri koostui Venäjällä ja Virossa ajetuista osakilpailuista. Pärnun kisaviikonloppuun mahtui yllätysvierailu, kun rallin nelinkertainen maailmanmestari Juha Kankkunen kävi kisailemassa Porschen ratissa. Hyvin Kankkunen 470-hevosvoimaiseen tehopeliin tottui, vaikka ei pystynyt voittoon asti ajamaan. Kankkunen kilpailee rallissa edelleen silloin tällöin, mutta rata-autoilu oli miehelle uudempi tuttavuus. Porschen vauhti mykisti mestarin siinä määrin, että ei liene ihme, vaikka Kankkunen vierailisi sarjassa myös ensi kaudella. Onhan se mukava laskea, kun on kunnon kamppeet alla. Eiköhän me nyt unohdeta ne ännäläiset talliin, Kankkunen nauroi. Juhan nuorempi poika Niko Kankkunen sen sijaan urakoi puolet sarjasta. Vaihtelevasti V1600- ja näytösluokkana tällä kaudella esiintyneen T1600-auton ratissa esiintynyt Niko pääsi kauden edetessä jo kelpo vauhtiin. Ensi vuonna T1600-luokassa kilpaillaan autoilla, jotka kehittävät noin 200 hevosvoimaa. Turbomoottorin ansiosta auton suorituskyky nousee miedosta viritysasteesta huolimatta todella korkeaksi. Ajohurmokseen näillä autoilla pääsee taatusti, joten ensi vuoden SM-sarjassa on luvassa paljon hyvää sekä kuljettajille että katsojille. V1600-luokka osoittautui paitsi lähtijämäärältään useana kisaviikonloppuna suosituimmaksi myös erittäin tasaväkiseksi. Ja sitä kauttahan paras oppi yleensä saadaan. Jos pärjää tasavertaisella autolla, on valmis ottamaan isompien luokkien haasteita vastaan. Juuri näin eteni toisen polven kilpa-autoilija Emil Westman, joka tikkasi oikeanpuoleisella ohjauksella varustetulla Toyota Yariksella tasaista tulosta läpi kauden. Kun tilanteet Alastaron kilpailussa Toni Lähteenmäki (nro 92) sijoittui V8 Thundercars -luokassa hopealle. Mestariksi ajoi Jari Nurminen (nro 30). muuttivat vielä V1600-luokan tulosjärjestystä, oli latu auki Westmanille aina mestaruuteen asti. Eikä nuorimies pettänyt isänsä ja managerinsa Börje K. Westmanin odotuksia. Kausi oli aika tasainen. Sijoituin jokaisessa ajamassani lähdössä neljän parhaan joukkoon. Ensi vuodeksi katsotaan kyllä jokin toinen luokka. Vaihtoehtoja on. Mahdollisesti siirryn Porschen rattiin, Emil paljasti. Autokirjo oli V1600-luokassa melkoisen mittava. Volkswagen Lupo ja Toyota Yaris osoittautuivat suosituimmiksi valinnoiksi. Luokassa nähtiin useampiakin naispuolisia kuljettajia. Heistä erityisesti Veera Virtanen pystyi parhaimmillaan palkintokorokevauhtiin. Moottoriurheilun parissa Virtanen aikoo jatkaa myös jatkossa, mutta hän ei kerro vielä tarkemmin aikeistaan. Ensi vuoden suunnitelmat ovat jo vahvasti tapetilla. Hyvällä fiiliksellä ollaan hommia rakentamassa, Virtanen sanoi. V8 thundercars -luokassa mittelö oli tuimaa. Luokan kaksinkertainen mestari ja rata-autoilukonkari Jari Nurminen osoitti heti Ahvenistolla olevansa paha pala purtavaksi. Nurminen ei kuitenkaan saanut menestystä ilmaiseksi. Siitä piti huolen nuori haastaja, 23-vuotias Toni Lähteenmäki, joka osoitti hallitsevansa tehokkaan Camaron hienosti. Miehet taistelivat tiukasti läpi kauden voittaen kisalähtöjä lähes vuorotellen. Päätösosakilpailuun Kemoralle kaksikko starttasi kuitenkin jo tilanteesta, jossa Nurmisen etumatka oli melko suuri. Viimeiseen viikonloppuun Nurminen oli kutsunut jakamaan autonsa Ruotsin kahden vuoden takaisen V8 Thundercarsien mestarin Fredrik Rosin. Ensimmäiseen kisalähtöön rattiin aset-

www.autourheilu.fi SARJAT KARTING SM 11 tuikin juuri Ros. Kilpailutilanne Raimo Kesselin kanssa suisti Rosin hetkeksi radalta, ja ruotsalaisen sijoitukseksi jäi vaatimaton viides sija. Tämä avasi uudelleen Lähteenmäen mahdollisuudet joskin ne olivat edelleen kovin teoreettiset, sillä Nurmiselle riitti mestaruuteen seitsemäs sija. Lähteenmäki ei saanut enää parasta latausta irti itsestään ja tipahti kisan kakkoseksi. Sillä tuloksella varmistui kuitenkin SM-hopea. Nurmiselle mestaruus oli jo kolmas perättäinen V8 Thundercars -luokassa. Peiliin pitää katsoa. Takarenkaat loppuivat, eikä ajamisesta sitten enää tullut mitään, Lähteenmäki pyöritteli päätään. Formula Fordit ovat Rata-SM:n vakiokalustoa, eikä autoja nytkään viivalta puuttunut. Suomalaiseen Mtec-osaamiseen luottivat Juha Mäki-Jouppi, Elias Niskanen, Emil Juntikka sekä tietysti Mäkelä Racingin oma vahvistus Milla Mäkelä. Rantsilassa valmistetut autot osoittautuivat kauden edetessä erittäin nopeiksi. Pääasiassa nuorista autourheilukasvoista koostunut kuljettajakaarti oli yhden miehen sormen alla. Vasta 22-vuotias Juha Mäki-Jouppi kirjasi nimiinsä 12 ajetuista 13 kilpailulähdöstä. Ahvenistolla Ville Kivinen nousi keskimmäiselle korokkeelle, kun Mäki-Joupin auton vaihdelaatikko alkoi yskiä. Uskomaton kausi, ja mainiosti sujuivat myös päätöskilpailut. Tälle keväälle auto saatiin loistaviin säätöihin, runko on entistä jäykempi ja sitä on helppoa ajaa. Jokaisella radalla pääsin nopeasti sinuiksi auton kanssa ja vauhti löytyi välittömästi. Totta kai luokan kokemuksesta oli myös iso apu, Mäki- Jouppi jutteli. legendsit mittelivät jälleen omasta mestaruudestaan tasaväkisesti, äänekkäästi ja ärhäkästi. Näissä pikkuautoissa on tunnetusti teho-painosuhde kohdallaan, mikä takaa rajun kiihtyvyyden ja paljon näyttäviä tilanteita. Legends-luokka oli jälleen täpötäysi, sillä 36 autoa enempää ei lähtöruudukkoon saanut sovitettua. Alastaron jälkeen Henri Tuomaala oli mustanpuhuvalla Legendsillä tiukimmin kiinni mestaruudessa, jonka hän myös Kemoran ensimmäisessä lähdössä itselleen varmisti. Jesse Kari ajoi itselleen hopeaa. Viimeisen lähdön tiukkojen tilanteiden jälkeen pronssille ajoi Aleksi Halen, jolle mitali maistui erityisen hyvältä: Saatiin vähän fiilistä, kun pronssia tuli. Kiitos koko Legends-porukalle, rakastan teitä! miika WuoREla kuvat PERtti kangasniemi Legends-luokan lähdöissä oli autoja radan täydeltä. Timi Laine nousi päätöskisaviikonlopun aikana KF-junioreiden Suomen mestariksi. Ylivoimaa ja yllätysmestareita Kartingkausi tarjosi jälleen tukun hienoja ja tasaisia startteja. Pitkässä juoksussa kartingin mestarit erottuivat edukseen, mutta jännitettävää riitti viimeisiin finaaleihin saakka. SM-pisteistä taisteltiin luokissa KFJ, Yamaha ja KZ2. Ilmoittautumisten perusteella suurin mielenkiinto kohdistui KFJ-luokkaan, jossa oli mukana 28 kuljettajaa. Sm-SarJan kilpailukalenterissa oli yhteensä neljä kisaviikonloppua. Lappeenrannan jälkeen kausi jatkui heinäkuussa Kouvolan ja Vihdin osakilpailuilla, ja päätösviikonloppu oli elokuun alussa Lahdessa. Lahdessa ratkaistiin myös KF-luokan Suomen mestaruus kerrasta poikki -kisalla. Raket Suomen juniorimestaruussarjassa ajettiin myös tänä vuonna viitenä viikonloppuna. Sarja starttasi kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Kotkasta ja jatkui juhannuksen jälkeen Töysässä. Seuraavana oli vuorossa yhteiskisaviikonloppu SM-sarjan kanssa Vihdissä ennen heinäkuun lopun Kangasalan osakilpailua. Kausi päättyi yhteiskisaviikonloppuun Lahdessa. Molempien SM-sarjojen pistelasku uudistui. Aika-ajon tärkeyttä osana kilpailuviikonloppua korostettiin palauttamalla aika-ajopisteytys. Aika-ajoista kolmelle parhaalle jaettiin pisteitä skaalalla 3 2 1. Kaikki aika-ajopisteet laskettiin mukaan sarjan kokonaispisteisiin. kf-junioreissa mentiin pitkään Espoo MC:tä edustavan Elmeri Peipon johdolla. Nuorukainen nappasi neljästä ensimmäisestä finaalistartista kolme voittoa. Kotiradallaan Vihdissä Peippo ei saanut parastaan irti, ja toisena pisteissä ollut Pirkanmaan Kartingin Thomas Lindfors onnistui ottamaan kauden avausvoittoonsa. Ennen viimeistä viikonloppua kaksikon ero oli vain yksi piste, ja kolmantena ollut Peipon seurakaveri Timi Laine hengitti vain kymmenen pisteen päässä kärkipaikasta. Finaaliviikonloppu oli Niko Lehtosen näytöstä. Nuorukainen ajoi molemmissa finaaleissa eturivistä voittoon. Mestaruus matkasi värikkäiden vaiheiden jälkeen Laineelle, joka repi kärkikaksikon eron kiinni ja kiilasi kärkeen. Oiva loppukiri nosti Heinolan UA:n Lehtosen SM-pronssille. Totta kai mestaruus maistuu hyvältä. Tähän on erittäin hienoa päättää kausi. Tavoitteena oli pitää pahimmat kilpakumppanit takana viimeisissä lähdöissä, ja siinä onnistuttiin, takamatkalta mestaruuteen noussut Laine kertoi. Kaisa Eristö voitti ylivoimaisesti Yamaha-luokan SM-sarjan yamaha-luokkaa hallitsi käytännössä koko kauden Hyvinkään UA:n Kaisa Eiristö. Pirkanmaan Kartingin Oskari Akkanen voitti kauden avausviikonloppuna molemmat finaalistartit, mutta sen jälkeen korkeimmalla korokkeella nähtiin vain Eiristö. Viisi voittoa putkeen kertovat hyvinkääläisen suvereenista hallinnasta. Vähän stressasin, että miten tässä käy, mutta onneksi sain ratkaistua mestaruuden jo ennen viimeistä finaalilähtöä. Ei ollut lopulta pojista vastusta. Vähän ne yrittivät viimeisissä alkuerissä töniä kaseikkoon, mutta aika vähän oli koko kauden aikana mitään, sanaili Eiristö Lahdessa. Eiristön ja Akkasen takana pronssista käytiin loppuun saakka tiukka taistelu. Ennen viimeistä viikonloppua himmeimmässä mitalissa oli kiinni Turun UA:n Atte Kulmala. Kun mestaruuden varmistanut Eiristö ei ollut mukana viimeisessä finaalistartissa, onnistui Kulmalaa seitsemän pistettä perässä ollut Jere Karppinen nappaamaan voiton, ja tuo ykkössija nosti Karppisen SM-pisteissä kolmanneksi. kz2-luokassa mestaruudesta kamppailivat AL-Kuopiota edustanut Roni Juutinen ja Lahden FK-kerhon Henri Kauppi. Juutinen nousi kärkeen viimeistä edellisessä osakilpailussa. Kaupille loppukausi oli pettymys, sillä nousujohteisesti ajanut Oskari Kurki-Suonio puristi lopussa hopealle. Viisi vuotta tätä luokkaa on tahkottu, joten luonnollisesti fiilikset ovat erittäin hyvät. Onneksi pystyin voittamaan ensimmäisen finaalin ja varmistamaan sillä mestaruuden, kertoi Juutinen Lahdessa. kf-luokan mestaruuskisaan oli ilmoittautunut 15 kuljettajaa. Hallitsevalle mestarille Juho Valtaselle ei löytynyt haastajaa, sillä mestaruus irtosi suvereenilla esityksellä: alkuerien nopein, prefinaalin voitto ja finaalin nopein kierros. Toiseksi sijoittui Tuomas Haapalainen ja kolmanneksi Paavo Tonteri. EM-sarjassa on ollut vaikeaa. Tämä osoitti, että vauhti on tallella, sanoi Valtanen. kartingin Suomen juniorimestaruussarjan voittajaksi kruunattiin Ahveniston Autourheilijoiden Kosti Joutvuo, joka otti ratkaisevan askeleen kohti mestaruutta voittamalla viimeistä edellisen osakilpailuviikonlopun (Kangasala) molemmat finaalilähdöt. Lahdessa Joutvuo voitti lauantain finaalin, joka samalla riitti varmistamaan mestaruuden. Joutvuon jälkeen hopealle ajoi Keimolan FK-kerhon Axel Saarniala ja pronssille RATU:n Ossi Peltola. Fiilis on aivan mahtava. Lähdin ajamaan, vaikkei olisi tarvinnut. Ajaminen on vain niin kivaa, myhäili Joutvuo sunnuntain finaalin jälkeen. teksti Ja kuvat Joni Vainio

12 LAJIT AUTOSUUNNISTUS www.autourheilu.fi Autosuunnistuksen alemmissa luokissa ei tarvita erikoiskalustoa. AS on myös hyvä perheharrastus. Tuija Järvinen oli E:n kuljettajakisassa kolmas, tyttärensä Johanna Erämaja karttureissa toinen. Kahdeksan seuran AS-sarja Kanta-Hämeen autosuunnistussarja on kahdeksan seuran yhteinen projekti. Kuusikymmentäluvulta alkaen yhtäjaksoisesti pyörineen Kanta-Hämeen autosuunnistussarjan kahdeksassa osakilpailussa tehtiin kesän aikana yhteensä 258 parisuoritusta. Arki-iltoina järjestettävien harjoitusajojen järjestäminen ei onnistuisi ilman mukana olevien seurojen aktiivisia AS-harrastajia. Autosuunnistussarjassa on kesästä riippuen ollut 6 9 osakilpailua. Tänä vuonna hyvätasoisia harjoitusajoja oli kalenterissa kahdeksan, ja kaikki kilpailut järjestettiin talvella sovittuina päivinä. AS-sarjan keskipiste on Hämeenlinna, onhan sarjan alullepanija edesmennyt Hämeenlinnan Autourheilukerho HAUK. Nykyisin sarja kattaa alueen Hyvinkää Forssa Valkeakoski Lammi. Tänä vuonna kisajärjestäjinä toimivat Ahveniston AU, Forssan Seudun UA, Hyvinkään UA, Lammin UA, Lopen UA, Riihimäen UA, Turengin AUK ja Valkeakosken-Toijalan Seudun UA. autosuunnistussarjan vuosittainen toteutuminen johtuu autosuunnistuksen luonteesta: AS on laji, jossa lajin huiputkin tekevät kilpailuja kanssakilpailijoiden ajettavaksi. Kisantekoon on parempaa lajiharjoittelua kuin muiden tekemisen kisojen ajaminen. Harjoitusajot toimivat myös hyvinä oppimistilaisuuksina uusille ratamestareille ja maastovalvojille. Yksi sarjan vahvuuksista on tapahtumien säännöllisyys. Harjoitusajot ajetaan pääsääntöisesti tiistai-iltaisin kahdessa kisaryppäässä eli touko-kesäkuussa ja elosyyskuussa. Sarjalla on vuosien saatossa hioutuneet säännöt. Sarjajärjestäjät sopivat kauden päätöspalaverissa kevään kokouksen päivämäärän ja isäntäseuran, ja näin toiminta jatkuu katkeamattomasti. Järjestäjät tilittävät jokaisesta osallistujasta palkintorahastoon viisi euroa, joten AS-sarjan palkintopöytä on yleensä aina erittäin näyttävä. Sarjassa menestyneet kilpailijat saivat 22.9. järjestetyssä palkintojenjakotilaisuudessa komeammat palkinnot, kuin mitä AS:n arvosarjojen menestyjät tulevat saamaan. Pasi Säälehto siirtyi kartingista AS:n pariin ja voitti Markus Harilaisen nuoteilla Kanta-Hämeen AS-sarjan aloittelijamestaruuden. osanottajamäärät painottuivat aloittelijasarjan idean mukaisesti vain harjoitusajoissa olevaan aloittelijaluokkaan (E-luokka) ja harrastajaluokkaan (C-luokka). E-luokassa kilpaili noin kaksi tusinaa kuljettajaa ja kartanlukijaa, ja yhteensä E:ssä tehtiin 84 parisuoritusta. C-luokassa kilpailleet 17 paria ottivat yhteensä 69 kisastarttia. B-luokassa tehtiin 49 ja MA-luokassa 56 kisasuoritusta. Kahdeksaan kilpailuun osallistui yhteensä 154 kilpailijaa. Harjoitusajot ovat hinta-laatusuhteeltaan hyviä tapahtumia. Sen paremmin järjestäjät kuin kilpailijatkaan eivät näe tarvetta jollekin uudelle luokalle tai sille, että alemmissa luokissa olisi mahdollista käyttää korkeamman luokituksen omaavia kilpailijoita kuljettajina. Sarjassa on mukana paljon lajia harrastavia/harrastaneita vanhempia yhdessä lapsiensa kanssa. Hyväksi käytännöksi on todettu se, että isä voi kilpailla juniorinsa kanssa luokitustaan alemmassa luokassa, mutta parille ei anneta sarjapisteitä. Jos vastaava käytäntö tullaan sallimaan myös AS:n kalenterikilpailuissa, ko. parit pitää jättää palkintojen ulkopuolelle. aloittelijamestaruuden melko ylivoimaisesti voittaneet espoolaiset Pasi Säälehto ja Markus Harilainen keksivät AS:n, kun Säälehto etsi kartingin jälkeen uutta autourheilulajia. Kartanlukija Harilainen löytyi samalta työpaikalta. Sarjakärki sai kovan vastuksen naiskilpailijoista, sillä Harilaisen taakse sijoittui neljä naiskartanlukijaa toisen polven autosuunnistajan Johanna Erämajan johdolla. Kahdessa alimmassa luokassa perheparit muodostivat melkoisen enemmistönä, ja esimerkiksi C-luokassa kaikki kärkisijat päätyivät samaan talouteen. Tämä ei ole mikään ihme, sillä autosuunnistuksen harrastaminen on helppoa ja edullista: harrastajaluokissa ei tarvita erikoisvarusteltua autoa, kartanlukijalle ei ole asetettu alaikärajaa, kilpailijat eivät tarvitse lisenssejä tai seurajäsenyyksiä, ja osanottomaksukin on vain 10 euroa/pari. rallisaavutuksistaan tutut Riihimäen UA:n Jukka ja Janne Toivonen voittivat C- luokan mestaruuden selvällä piste-erolla. Vuosina 2012 ja 2013 rallin trophy-mestaruuden voittanut Janne Toivonen oli siirtynyt ratin takaa kartturiksi ja luotsasi isänsä luokkavoittoihin ja luokan kakkossijoihin. Autosuunnistuksen koukuttavuudesta on hyvä esimerkki VMF/LahUA-pari Henri Oksman Antti Nousiainen. Kaverukset voittivat vuoden 2014 sarjassa C-luokan, ja nyt oli vuorossa B-luokan mestaruus. Ylimmän MA-luokan sarjamestariksi ajoi TCOF/KangUA-pari Anssi Karppinen Timo Saarinen. Sarjan järjestäjäseurojen kesken käytävässä joukkuekisassa menestynein seura oli Ahveniston Autourheilijat. teksti Ja kuvat PEkka ViRtanEn Lisätietoa: Kanta-Hämeen AS-sarjan tulokset ja pisteet löytyvät sivustolta autosuunnistus.net.

www.autourheilu.fi LAJIT RALLICROSS 13 Kansallinen rallicross Yrityksistä huolimatta kansallinen rallicross ei ole ottanut tulta alleen. Kansallisessa rallicrossissa kilpaillaan esimerkiksi V1600-luokan autoilla. Kansallinen rallicross on tuote, joka ei tahdo sitten millään ottaa tulta alleen. Tiedossa ei ole, kuinka paljon aiemmat lajiryhmät ovat aiheen kanssa painineet, mutta ainakin nykyinen lajiryhmä on tehnyt töitä kansallisen rallicrossin eteen: on laadittu sääntöjä, kilpailuluokkia, teknisiä sääntöjä, ratakvaliteetteja koskevia sääntöjä ja paljon muuta. Kansallinen rallicross tarjoaa mahdollisuuden ajaa lähes kaikilla mahdollisilla crossiautoilla aina ammoisista KRC-peleistä lähtien, eli kyse on todellisesta RC-harrastamista jopa historic-autot ovat tervetulleita. Kansalliseen rallicrossiin sopivia autoja on katsastuskorttien määrän perusteella arvioituna vaikka kuinka paljon, mutta kilpailijoilta ei ole saatu vastakaikua. Myöskään näitä kisoja haluavia järjestäjiä ei ole ilmaantunut. Mikään taho ei ole halunnut järjestää edes testikisaa, vaikka vaatimukset radan suhteen ovat melko minimaaliset. Tarvitaan vain jonkin mittainen lähtöplatta, ja myös lisälenkki olisi hyvä olla siinä ovat radoille esitettävien vaatimusten pääkohdat. rallicrossin lajiryhmä päätti elokuisessa kokouksessaan, että ensi kaudella kansallinen rallicross ajaa kokeilumielessä kolmessa myöhemmin päätettävässä Rallicross SM:ssä. Kalustona tulee olemaan vain V1600- autot. Arvattavasti autot eivät ole samoja, joilla ajetaan esimerkiksi rata-sm:ssä, vaan niitä, joilla on jo ajettu joissakin yksittäisissä crossikisoissa. Autojen määrä rajataan 18:aan, ettei kansallinen sarja venytä kohtuuttomasti SM-osakilpailun aikatauluja. Toivottavasti tämä tarjous synnyttää liikehdintää sekä kilpailijoiden että järjestäjäehdokkaiden keskuudessa. harri PöntinEn kuva JaRi kohonen Lisätietoja kansallisesta rallicrossista antavat lajiryhmän puheenjohtaja Mika Soininen (0400 715 804) ja lajipäällikkö Timo Lampinen (040 847 0155). INFOA KANSALLISESTA RALLICROSSISTA RATA Kansallisessa rallicrossissa radan leveys määräytyy JM-säännön mukaan. Kestopäällysteen vähimmäisvaatimus on vain lähtöalueella, ja myös täysin kestopäällystetty rata on sallittu. Lisäksi radalla pitää olla kiinteä ja turvallinen lisälenkki, ja se pitää olla myös radantarkastuksessa hyväksytty. KILPAILULUOKAT KRC 1: Autokrossi etuveto- ja kardaani, FIA Touring cars, FIA R2 ja R3, FinR2wd, SS alle 2050 cc etuveto- ja kardaani ja F-ryhmän alle 2200 cc mukaiset autot. KRC 2: Autokrossi taka- ja keskimoottoriset, SRC, KRC, SS taka- ja keskimoottoriset ja SS yli 2050 cc etuveto- ja kardaanivetoiset, F-ryhmä yli 2200 cc mukaiset autot sekä JMtekniikkasäännön mukaiset autot, joiden turvakehikon materiaali täyttää nopeuskilpailuiden vaatimukset. KRC 3: V1600-tekniikkasäännön mukaiset autot. Renkaina käytetään vain Toyo R888-, Yokohama A 048- ja Kumho V70 A -renkaita. KRC 4: 4-vetoiset FIA SuperCar, kansallinen 4WD, A-, N-, R4-, R5- WRC- ja SS-ryhmien autot, kuutiotilavuus vapaa. KRC 5: Historic-luokan ikäkausien G1 J2 mukaiset FIA-passitetut autot tai ikäkautensa kilpailuhistorian omaavat rallicrossautot. SÄÄNNÖISTÄ YLEISESTI Autojen tulee noudattaa oman ryhmänsä tekniikka- ja polttoainesääntöjä. Sääntöjä voidaan muuttaa kauden aikana, jos joku auto osoittautuu ylivoimaiseksi. Kilpailun kulku Kilpailussa ajetaan harjoitukset, alkuerät ja inaalit. Kaikki luokat ajavat saman kilpailusysteemin mukaisesti. Harjoituksissa jokainen kuljettaja saa ajaa vähintään 1 x 2 kierrosta. Harjoituksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Alkueriä ajetaan kolme. Alkuerissä on käytössä ajanotto, joka voi olla käsiajanotto. Autot lähetetään alkuerissä rinnakkain yhdestä rivistä maksimissaan 6 autoa/lähtö. Alkuerissä ajetaan neljä kierrosta, ja pakollinen lisälenkki tulee ajaa jollakin näistä kierroksista. Jokaisessa luokassa alkuerän nopein kuljettaja saa yhden (1) pisteen, toinen kaksi (2) pistettä, kolmas kolme (3) pistettä jne. Alkuerässä saman ajan ajaneet kuljettajat jakavat sijoituksen ja saavat huonomman sijoituksen mukaisen pistemäärän. Keskeyttäneet tai vajaan kierrosmäärän ajaneet kuljettajat saavat pistemäärän, joka on kilpailussa ko. luokkaan hyväksyttyjen kuljettajien osallistujamäärä. Kuljettaja, jonka ajosuoritus hylätään alkuerän lähdössä, saa kaksi (2) lisäpistettä keskeyttäneen kuljettajan pistemäärään. Kuljettaja, joka ei osallistu alkueränsä lähtöön, saa viisi (5) lisäpistettä keskeyttäneen kuljettajan pistemäärään. Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa alkuerissä jaetun sijan kuljettajien järjestys tuloslistassa on ajojärjestys. Kahdesta parhaasta alkuerästään vähiten pisteitä saanut kuljettaja on alkuerien ensimmäinen, toiseksi vähiten saanut toinen jne. Tasapisteissä ratkaisee parhaan alkuerän aika, seuraavaksi toiseksi parhaan alkuerän aika ja sen jälkeen kolmanneksi parhaan alkuerän aika. Mikäli tämä ei tuo ratkaisua, sen jälkeen suoritetaan arvonta. Finaaleihin kilpailijat sijoitetaan alkuerien tuloksen perusteella. Alkuerien neljä vähiten pisteitä kerännyttä sijoitetaan A-inaaliin, neljä seuraavaa B-inaaliin ja kuusi seuraavaa C-inaaliin. C- ja B-inaalien kaksi parasta nousee seuraavaan ajettavaan inaaliin. Kuljettajan on saatava tulos vähintään kahdesta alkuerästään (aika tai keskeytys), jotta hänellä on mahdollisuus päästä inaaliin. Finaaleissa ajetaan kuusi kierrosta, jonka aikana pakollinen lisälenkki tulee ajaa jollakin näistä kierroksista. Finaaleissa lähdetään kolmesta eri rivistä niin, että jokaisella on edessään tyhjä rata. Keskeyttäneiden osalta ratkaisee sijoituksen ajettu matka, lisälenkin metrejä ei huomioida. Kuljettajien keskeyttäessä ajettuaan saman matkan on heidän keskinäinen sijoituksensa edellisen kierroksen maalijärjestys. Mikäli tämä tapahtuu ensimmäisellä kierroksella, ratkaisee alkuerien jälkeinen paremmuusjärjestys. Kuljettaja on osallistunut inaaliin, kun hän on ollut lähettäjän käskynalaisuudessa. Mikäli hän ei pysty jatkamaan ja jää lähtöruutuun, tulkitaan hänet keskeyttäneeksi (0 metriä). Kuljettaja, joka on suljettu lähdöstä, sijoittuu lähtöön osallistuneista viimeiseksi. Mikäli näitä on useampia, ratkaisee alkuerien jälkeinen paremmuusjärjestys. Mikäli kuljettaja ei osallistu inaaliin, johon hänet on sijoitettu, hänen tuloksensa on ko. inaalin viimeinen lähdöstä suljetun kuljettajan jälkeen. Mikäli heitä on useita, ratkaisee alkuerien jälkeinen paremmuusjärjestys.

KOE UUSI A Uusi Avensis tietää mitä on edessä. Se tuo ensimmäistä kertaa mallistoon vakiona ennak turvallisuusvarusteita, jotka auttavat sinua ja matkustajiasi aktiivisesti välttämään onnet järjestelmä tekee jopa automaattisen hätäjarrutuksen puolestasi. Tule koeajolle ja tunnet kuin saisit käyttöösi kuudennen aistin. Avensis-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 19 500, arvioitu autovero 5 803,21, toimituskulut 600, arvioitu kokonaishinta sis EU-yhdistetty kulutus 4,2-6,7 l/100 km, CO2-päästöt 108-148 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkir SEINÄJOKI KAUHAJOKI Katso lisää osoitteesta w

VENSIS NYT MEILLÄ oivia Toyota Safety Sensetomuuksia. Ääritilanteissa TOYOTA SAFETY SENSE ältäen toimituskulut 25 903,21. uostumattomuustakuu 12 vuotta. ww.maakunnanauto.i ja www.nystedt.i.

16 LAJIT TASANOPEUSAJO www.autourheilu.fi Tasanopeuskilpailuja ajetaan tyylikkäillä autoilla ja myös aikakauden tyyliin pukeutuen, kuten Austin A40:llä kilpailevat Lassi Paarala ja Pertti Salonen. Tarkkaa vauhdinpitoa Tasanopeuskilpailuja järjestetään Historic Rally Trophy -kisojen yhteydessä. Tasanopeuskilpailu on luonteeltaan samankaltainen kuin ralli. Siinä on erikoiskokeita ja niiden välillä siirtymätaipaleita. Erikoiskokeille annetaan tien luonteesta riippuen koko erikoiskokeen ajan noudatettava tarkka tavoitenopeus, esimerkiksi 47 km/h. Tavoitenopeus on yleensä 40 60 km/h. Nopeutta seurataan satelliitin välityksellä. Jos tavoitenopeus ylitetään erikoiskokeella 20 %:lla, kilpailija suljetaan kilpailusta välittömästi. Tällä estetään erikoiskokeiden käyttäminen nopeuskokeina. Luonteensa puolesta kilpailu soveltuu hyvin ajettavaksi rallien yhteydessä. Tästä syystä tasanopeusluokka on otettu mukaan yhdeksi uudeksi luokaksi Historic Rally Trophy -osakilpailuihin. Tasanopeusautot ajavat ensimmäisenä luokkana sulkuaikojen puitteissa. Historic Regularity Rally Trophy -kilpailut ajetaan Autoliiton kilpailuluvalla ja tasanopeussarjan omilla säännöillä. Tiekirja on samanlainen kuin ralleissa, mutta siihen on lisätty mittarintarkistusmatka. kilpailussa tarvittavan vuosilisenssin voi hankkia AKK:sta tai Autoliitostasta. Kuljettajalla tulee olla voimassaoleva ajokortti, mutta kartanlukijana voi olla kortiton 15 vuotta täyttänyt henkilö. Tasanopeuskilpailuun hyväksyttävän auton tulee olla historic-ikäinen kuuluen ikäkausiin E J2, ja sillä pitää olla FIAn historic-rallipassi, FIAn historic-tasanopeuspassi tai FIVA:n todistus, joka on käytännössä kansainvälinen museoajoneuvotodistus, jonka myöntää Mobilistit. Tasanopeuskilpa-autoissa käytetään siviililiikenteeseen tarkoitettuja renkaita ja valoja. Talvella käytetään tavallisia talvirenkaita, piikkirenkaita tai ralleissa erikoisluvalla sallittuja lisävaloja ei saa käyttää. Autossa saa olla kuitenkin ikäkautta uudempia turvavarusteita, esimerkiksi penkit. Lisäksi säännöissä on annettu ohjeet mm. mittarivarustuksesta. Esimerkiksi GPS:n käyttö ja kaikki keskinopeusnäytöt ovat kiellettyjä. Tasanopeuskilpailuun osallistuminen ei edellytä ajopukua, mutta jokaiselle miehistön jäsenelle on oltava heijastinliivi. tasanopeuskilpailuauton ei tarvitse olla rakenneltu, koska ajettavat tiet ovat yleensä hyviä ja nopeudet niin pieniä, ettei suuria tehoja tarvita. Tasanopeuskilpailut voi aloittaa autolla, jossa on trippimittari. Ensimmäisissä kilpailuissa voi opetella pysymään reitillä ja nopeuden voi katsoa auton nopeusmittarista. Kun taito kehittyy ja tavoitteet lisääntyvät, voi kalustoa ja varustelua sitten tarpeen mukaan parantaa. Ajoin historic-rallia kymmenisen vuotta. Tasanopeuskilpailujen ajamisen aloitin nelisen vuotta sitten. Autona on tällä hetkellä sama Volvo 142 S, jolla ajoin myös enimmät rallini. Se ei ole huippuvireinen, mutta soveltuu hyvin tasanopeuskilpailuun. Iän karttuessa myös riskienottohalukkuus vähenee, joten rauhallisemmat nopeudet tuntuvat ihan mukavilta. Suurimpina ongelmina rallin jälkeen voisi todeta ajolinjat ja vauhdin rajoittamisen. Tasanopeuskilpailuissa matkat mitataan tien oikeaa puolta ajaen, joten mutka ei saisi oikoa. Pitkät ja jyrkät alamäet lisäävät puolestaan Tasanopeuskilpailujutun kirjoittanut Kari Kaartama Tuuloksen TeijoTalottasanopeuskilpailun lähtölavalla kuuluttaja Kimmo Viitasen jututettavana. vauhtia niin, että sitä joutuu joskus jarruttelemaan pois. Kun Suomessa on muitakin ralliharrastuksen lopettaneita, joilta on mahdollisesti ralliauto jäänyt tarpeettomana seisomaan talliin, niin tasanopeuskilpaileminen on mukavan rauhallinen tapa rallin jälkeen liikutella kilpuria silloin tällöin. Samoin museoautojen omistajille toteaisin, että tasanopeuskilpailu on oiva tapa ulkoiluttaa esimerkiksi museorekisterissä olevaa autoa, koska tiet ja nopeudet eivät rasita autoa liikaa. Itse aloitin tasanopeuskilpailut vakiovarusteisella, museorekisterissä olevalla Volvo 142 GL:lla. toivottavasti tasanopeusluokan mukaantulo HRT-ralleihin kasvattaa osallistujien määrää niin, että voimme järjestää pelkästään historic-ikäiselle kalustolle tarkoitettuja kilpailuja. Tämä tarkoittaa osallistuvien autojen määrässä vähintään 150 auton osallistumista yhteen kilpailuun. Keskusjärjestöt AKK ja AL suhtautuvat myötämielisesti tasanopeusluokkaan HRTrallien yhteydessä, mutta tavoitteen toteutuminen riippuu luonnollisesti historicharrastajien aktiivisuudesta. Tällä hetkellä HRT-rallien yhteydessä ajettaviin tasanopeuskilpailuihin on osallistunut parhaimmillaan parisenkymmentä autoa. Toivottavasti määrää vähitellen lisääntyy. Tasanopeuskilpailuun, sen sääntöihin ja kilpailun kulkuun voi tutustua HRCF:n (historicrallyclubfinland.fi) tai Autoliiton (autoliitto.fi) nettisivuilta. kari kaartama kuvat PEkka ViRtanEn

www.autourheilu.fi LAJIT ECORUN-TALOUDELLISUUSAJO 17 Tippakisa Taloudellisuusajokisoissa ei pärjää raskaalla kaasujalalla. EcoRunin taitaja Markku Lehisto antaa tämän lehden Mestari & kisälli -jutussa vinkkejä taloudellisuusajon vasta-alkajalle Jenni Rossille. Tässä jutussa autourheilun konkarit pohtivat, miten EcoRunia voisi kehittää. Kuljettajien MM-sarjaa edeltäneen FIA Drivers Cupin vuonna 1978 voittanut ja 19 MM-osakilpailuvoittoa ajanut Markku Alén osallistui tämänvuotisen AL-Sport EcoRun Cupin päättäneeseen Vesijärven Auto EcoRun -kisaan kartanlukijanaan tämän jutun kirjoittaja, joka on toiminut yli 30 vuotta sekä autoja testaavana toimittajana että autosuunnistuksen ylimmän luokan kartanlukijana. Markku testaa nykyisin autoja varsinkin superautoja sekä tv-ohjelmalle että urheiluautoja valmistaville tehtaille. Sympaattinen Alén on tottunut aivan toisenlaiseen ajotyyliin, millä taloudellisuusajoissa menestytään, mutta (auto)kilpailuhenkinen pari Alén Virtanen otti silti EcoRunkisan tosissaan. Merkittävä syy tosissaanottoon oli se, että samanlaisella autolla Lahden ympäristössä ajettuun kisaan osallistui Minna Sillankorva, rallin naisten maailmanmestari vm. 1991, kartturinaan Vauhdin Maailman toimittaja Jarmo Vainio. Kaikilla rallikuljettajakisan osanottajilla oli suunnilleen yhden kisan kokemus taloudellisuusajosta. Tämä ei ole taloudellisuusajokisaraportti, mutta paljastetaan silti, että 1,5-litraisilla Mazda2-autoilla ajaneiden rallitähtien keskinäinen kisa päättyi Alénin autokunnan reiluun 0,1 litran voittoon. taloudellisuusajon sääntöjä käydään tarkemmin läpi Mestari & kisälli -jutussa. Lyhyesti kerrottuna kyseessä on vakioautoilla tapahtuva pihistely, jossa kisataan polttoainetaloudesta ja -tehokkuudesta. Luokan voittaa kilpailija, joka ajaa vähäisimmällä polttoaineella, mutta yleiskilpailutuloksen polttoainetehokkuusluku lasketaan luokkatuloksesta ja auton omamassasta. Lajin matematiikka on siihen perehtymättömälle hiukan outoa. Vaikka Alén oli 11 bensa-auton luokassa kolmas ja Sillankorva neljäs, niin yleiskilpailussa heidän molempien edellä on bensa-autoissa viidenneksi sijoittunut autokunta. Koko ajan vauhdilla kehittyvään autotekniikkaa liittyykin EcoRunin suurin ongelma, sillä autolla on huiman suuri vaikutus lopputulokseen. Näin on tietysti lähes aina autokilpailuissa, eikä asialle on tehtävissä juuri mitään. Hybridit ja dieselit ovat lajissa vahvoja, eikä vähäisten osanottajien pilkkominen pienempiin luokkiin ole perusteltua. Ladattavilla hybrideillä tai sähköautoilla ei saa kisailla, mutta uutta säästötekniikkaa tulee myös tavallisiin polttomoottoriautoihin. Raskaassa kalustossa ensiksi esitellyssä rullaustoiminnossa (coasting) moottori sammutetaan ja kytketään irti voimalinjasta silloin, kun voimaa ei tarvita. Rullaaminen, joka on käytössä nopeuteen 120 km/h saakka, säästää polttoainetta samalla tavalla kuin moottorin sammutusautomatiikka. Tankki saadaan mahdollisimman täyteen ajamalla täyttöaukon puoleinen takarengas pukille. Alku- ja lopputankkauksessa polttoainetta lirutetaan viisi minuuttia. Monessa nykyautossa on hetkellisen kulutuksen näyttö, jonka avulla on helppo harjoitella säästäväistä ajotapaa. Mazda2:n mittari reagoi kuitenkin hitaasti, joten Alén päätyi käyttämään rullaamista. Sillankorva käytti kaasujalan nostoa. Jouhevat ajolinjat, jarrujen käyttämättömyys, ennakoiminen ja ajo lähinnä suurimmalla vaihteella kuuluvat EcoRuniin, mutta niistä vain kaksi jälkimmäistä kuuluvat arkiliikenteeseen. Taloudellisuusajossa säästöä haetaan kytkemällä kaikki ylimääräiset virrankuluttajat esimerkiksi ilmastointi pois päältä. Taloudellisuusajoa pitäisi kehittää vastaamaan normaalia ajoa. EcoRun-tiestön pitäisi olla vaativampaa, nyt ajettiin liikaa isoja ja suoria teitä, totesi Markku kilpailun reitistä. Päijät-Hämeessä kierrellyt 257 km:n reitti ei sanottavasti suosinut rallikuljettajia, vaikka mukana oli Markulle 70-luvun Suurajoista tuttu Marjoniemen erikoiskoe. Sillä ja nykyralleissakin käytettävällä Lammin Ylänneen tiellä Alén nautiskeli reipasvauhtisesti unohtamatta kuitenkaan pihistelyä. rallikuljettajien osaaminen näkyi siinä, että vaikka hiukan heikon alakierrosväännön omaava Mazda2 ei kuulunut bensa-autojen voittajasuosikkeihin, niillä yllettiin kärkisijoille ja alitettiin normikulutukset. Jos tiestö olisi ollut syheröisempää ja pienempää, rallikuljettajat olisivat saaneet siitä selvää etua. Alénin keskikulutukseksi tuli 3,894 l/100 km ja laskennalliseksi CO 2 - arvksi 90 g/km. Autolle ilmoitetut arvot ovat 4,5 l/100 km ja 105 g/km. Yksi lajin ongelma liittyy tankkaukseen. Järjestäjän edustajat tekevät alku- ja lopputankkaukset kaikille autoille samalla tavalla, mutta autojen tankattavuudessa on suuria eroja, eikä kaikkea ilmaa saada aina kokonaan pois tankista. Tai sitten ilmakuplan mukana pullahtaa ulos kupillinen polttoainetta. Taloudellisuusajo vaatii omaa osaamistaan. Tämä ei ole helppo laji eikä ihan mun juttuni, olen tottunut kuluttamaan mahdollisimman paljon! EcoRun edellyttää jatkuvaa keskittymistä siihen, että ajaa mahdollisimman isolla vaihteella. Eikä tässä menesty ilman kartturia, joka on koko ajan selvillä, ollaanko edellä vai jäljessä aikataulusta. Lahdessa kisareitti muodostui viidestä noin 50 km:n mittausjaksosta. Kilpailut ajetaan tietysti yleisen liikenteen seassa kaikkia liikennesääntöjä noudattaen. Mittausjakson lopussa olevalle aikatarkastusasemalle pitää saapua ihanneminuutin aikana, tai kulutukseen lisätään rangaistusprosentteja. Koska ihannekeskinopeus on noin 60 km/h Lahdessa keskinopeus oli osuudesta riippuen 55 63 km/h kilpailijat joutuvat ajamaan isoilla teillä alinopeutta. Ajaminen muun liikenteen tukkona olikin asia, mikä Markku Alénin oli vaikea hyväksyä siinä ei ollut kilvanajon makua. ecorunin aloittaminen on helppoa tarvitaan vain auto, kuljettaja ja vähintään 15-vuotias kartanlukija. Lajia saa ajaa myös tutustumislisenssillä. EcoRun-cup muodostui tänä vuonna neljästä kisasta. Mestariksi ajoi Markku Lehisto kartturinaan Raimo Alm. Lehisto Alm oli Lahdessa dieselluokassa toinen ja yleiskilpailussa kolmas. Taloudellisuusajossa ajettiin myös yksi Pohjois-Euroopan NEZ-mestaruuden ratkaissut kisa. NEZ-mestaruuden voittanut pari Jari Hannula Janne Saarikoski voitti Lahdessa sekä bensa-autoluokan että yleiskilpailun. teksti Ja kuvat PEkka ViRtanEn markku alén säästi kisassa rullaamalla mahdollisimman paljon vapaalla. Tämä johtui lähinnä siitä, että Markku ei ehtinyt perehtyä kilpa-autonsa ominaisuuksiin testaaminen ja harjoittelu ovat myös Eco- Runissa pakollisia juttuja, jos lajissa aikoo menestyä. Markku Alénin mielestä EcoRun-kisat pitäisi ajaa nykyistä vaativammilla teillä. Mazdan kulutusnäytön alarivi kertoo, että Markku Alén ajoi kaikki kisaosuudet reilun 3,5 litran keskikulutuksella.

18 AL-SPORT www.autourheilu.fi Ratatuomaritoiminta on turvallisuuden perusta Autoliiton ratatuomaritoiminnalla on pitkät perinteet. kari tornivaara Autoliitto ja sen edeltäjä AK on ollut vuosikymmenten ajan aktiivinen ratakilpailujen järjestämisessä. Lippulaivana toimi vuosikausia Eläintarhan Ajot ja sen jälkeen piirien järjestämät ratakisat Keimolassa ja Ahvenistolla. Esimerkiksi AK:n Helsingin piirin Autourheilukerhoon, jonka jäsenet toimivat mm. ratatuomareina ja lippumiehinä Keimolassa, kuului 60- ja 70-luvulla yli 200 jäsentä. Keimolan moottoriradan sulkeminen vähensi Autoliiton ratatuomaritehtäviä merkittävästi. Kun EM-rallicross siirtyi vuonna 1980 Ahvenistolle, saivat Autoliiton ratatuomarit jälleen runsaasti tehtäviä aina 90-luvulle asti. Tuon kymmenen vuoden jakson aikana luotiin pohja AL-Helsinki-ryhmän ammattitaidolle, jota oli lisäksi ryhdytty täydentämään vuonna 1982 alkaneilla Helsinki-Karting-kilpailuilla. toimitsijalisenssejä pidettiin 90-luvun alussa yllä lähinnä Helsinki-Kartingissa ja tilapäiskeikoilla Ahvenistolla sekä lähiseudun rallisprintkisoissa. Vuosina 1995 97 Thunder in Helsinki -kisojen ratatuomareiden päällikkö vaikutti merkittävästi siihen, että vanhojen AL- Helsingin aktiivien lisäksi Finnairin Autokerho innostui ratatuomarityöskentelystä. Seppo Halénin johtaman Finnairin Autokerhon jäsenistö muodosti 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alkuvuosina ylivoimaisesti suurimman yhtenäisen ratatuomariryhmän Suomen moottoriradoilla. kotimaan kisoissa kouliintuneen ja yhteen hioutuneen ryhmän työmatkat etelään alkoivat vuonna 2005. Kesäkuussa 2005 kävi 1+8 hengen ryhmä liputtamassa Rata SM -kisassa katuradalla Tallinnan Linnaringillä kouluttaen samalla virolaisia lippumiehiä. Koko ryhmä koostui käytännössä FinnAK:n jäsenistä, ja lähes kaikki ryhmäläiset olivat myös Autoliiton jäseniä. Käytännössä samalla ryhmällä jatkettiin seuraavana kesänä Audrun moottoriradalla Pärnussa. Vuonna 2007 SM-rata ja tutut toimitsijat vierailivat sekä Tallinnan katuradalla että Pärnun Audrussa. Edelleen jatkettiin 1+8 ryhmällä, sillä sattumoisin molemmilla radoilla oli kahdeksan lippupistettä. Ryhmän vetäjänä toiminut ratatuomarien päällikkö sai vuonna 2008 työturvallisuuden nimissä läpi vaatimuksen, että Pärnun jokaisessa ratatuomaripisteessä pitää olla kaksi suomalaista. Tämän seurauksena ryhmän koko nousi ko. vuonna 1+14:ään ja viimein viimeisenä toimintavuotena 2011 1+19:ään. Seitsemän vuoden aikana kahdeksassa Viron kisassa kävi yhteensä 28 ratatuomaria, joista yli 20 edusti FinnAK/AL-Helsinkiä. Viron keikkojen jälkeen ratatuomaritoiminta jatkui vuonna 2012 FinRace-kisoissa ja Kouvolassa EM-rallicrossissa. Sen jälkeen toiminta on tapahtunut pääasiassa Ahvenistolla ja Alastarossa. Viime vuosina Ratatuomareiden tekemän liputuksen tehtävä on varmistaa, ettei synny lisävahinkoja. myös PRCF on työllistänyt ratatuomareita Porsche-sarjoillaan. Virossa käyneistä 28 henkilöstä lähes kaikki jatkavat edelleen Halénin johdolla liputusta rata- ja rallisprintkisoissa. 20 viime vuoden aikana Halénin listalle on kertynyt tiedot noin 50 henkilöstä, joita voidaan tarvittaessa hälyttää ratatuomaritehtäviin. Valtaosa em. henkilöistä toimii AL-Sportin tunnusten alla. Ilahduttavaa on se, että ratatuomareiden joukkoon on taas hakeutunut nuoria henkilöitä ja toiminnan tulevaisuus näyttää valoisalta. ratatuomarin tehtävä on erittäin vastuullinen ja tärkeä ratakilpailun turvallisuuden varmistamiseksi. Parhaimmillaan ratatuomaripisteen henkilöstö estää vahingot liputuksella ja on ensimmäisenä havaitsemassa vaaralliset viat autoissa, toteamassa kolarit, ulosajot ja Ratatuomarit valvomassa kuljettajien tekemisiä Autoliiton Helsinki-Karting-kisassa. autoliiton arkisto rikkeet sekä raportoimassa niistä kilpailun johdolle toimenpiteitä varten. Pisteen miehistö on myös aina ensimmäisenä onnettomuuspaikalla sammuttimen kanssa varmistamassa, ettei onnettomuusauto syty palamaan tai sammuttamassa sitä. Liputuksen tehtävä on varmistaa, ettei synny lisävahinkoja. Näitä asioita koulutetaan ja kerrataan vakioryhmässä jatkuvasti. Vuosien varrella tapahtuneet muutokset liputusohjeissa on ryhmässä omaksuttu hyvin. On tullut turva-autot sekä lämmittelykierrosten keltaiset liput kaikissa pisteissä, ja kaksoisliputuksesta (ennakkoliput) on luovuttu. On ollut hienoa, kuinka AL-Sport-väen miehittämissä ratatuomaripisteissä liputus on ollut oikea-aikaista ja näyttävää. Lisäksi viime aikoina radioyhteyksien laatu ja viestien taso on kohentunut merkittävästi. AL- Sport-ratatuomariryhmän läsnäolo ratakisoissa on samanlainen tae turvallisuudesta kuin RRMT:n paikallaolo hoitamassa onnettomuuksien uhreja. akk:n SäännöStö vaati aiemmin rataajossa ratatuomaripisteen henkilöstöksi päällikön plus kolme henkilöä hoitamaan liputuksen, pelastuksen ja viestityksen. Nykyisin riittää 1+2 ja jos yhä yleistyvä valomajakkajärjestelmä on käytössä, riittää pisteeseen yksi henkilö. Valoja voidaan hoitaa kauko-ohjauksella, mutta majakat eivät ota selvää kuljettajan tilasta ulosajossa, hinaustarpeesta tai pelasta kuljettajaa tulipalolta. Tänä kesänä sekä Ahvenistolle että Alastaron radoille ilmestyi liputuspisteiden eteen suojaverkot FIAn määräysten mukaisesti. Nämä verkot tarjoavat pientä lisäturvaa ratatuomareille radalta sinkoilevia osia vastaan. Myös muille radoille suositellaan liputuspisteiden turvallisuuden päivittämistä. Ratatuomareita tarvitaan jatkossakin, ja uusi tekniikka asettaa hommaan uusia haasteita. Nyt on jo nähty, kuinka F1-kisoissa ratahenkilökunta on varustettu paksuilla kumihanskoilla sähköiskujen varalta. Kun hybriditekniikka yleistyy myös kilparadoilla, kasvavat sähköön liittyvät riskit. Haasteita riittää, mutta olemme valmiina vastaamaan niihin. Entä Virossa? Tänä päivänä Pärnun Audrun A24 Ring ja sen organisaatio voisivat toimia malliesimerkkinä meille suomalaisille. Kun vielä viisi vuotta sitten SM-radan yhteydessä vähän naureskeltiin virolaisten infralle, enää ei ole aihetta nauruun. A24 Ringillä on nykyään katetut varikkopilttuut, kunnon VIP-tilat ja johtotorni varustettuna koko radan kuvaavalla tallentavalla videojärjestelmällä. Meitä alkuperäisiä toimitsijoita arvostetaan siellä kuitenkin yhä edelleen käydessämme paikan päällä onnistuimme aikoinaan hankkimaan paljon hyviä ystäviä. kari tornivaara

www.autourheilu.fi VIERASKYNÄ 19 Myös motorsport saa tukea valtiolta ValtioneuVoSto nimitti minut syyskuun alussa Valtion Liikuntaneuvoston (VLN) varapuheenjohtajaksi. Olen saanut toimia kyseisessä toimielimessä jo kahdeksan vuotta ja päässyt näin linjaamaan urheilun ja liikunnan rahoitusta aitiopaikalla. SuomalaiSen urheilun julkinen rahoitus tulee pääosiltaan ns. veikkausvoittovaroista. Vuosittain rahoitamme täältä noin 120 järjestöä yhteensä reilulla 36 miljoonalla eurolla. Tästä saa oman siivunsa myös meidän oma AKK- Motorsport. Lisäksi kauttamme ohjataan samaa rahaa vielä noin 25 miljoonaa euroa liikuntapaikkarakentamiseen. Tästä potista on omana toimiaikanani tuettu mm. OuluZonea ja Kymiringiä, mutta myös muita hankkeita, lähinnä kartingratahankkeita. Liikunnan rahoituksesta peräti 99 % tulee veikkausvoittovaroista. Veikkaus tulouttaa kaiken kaikkiaan vuositasolla noin 460 miljoonaa euroa jaettavaksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin, joita on liikunnan ja urheilun lisäksi mm. nuorisotyö. Se tekee reilusti yli miljoona euroa jaettavaksi joka päivä. Veikkauspelit ovat siis merkittävä tulonlähde yhteiskunnalle. Viime Vuodet sain toimia myös VLN:n Liikuntapaikkarakentamisen puheenjohtajana. Tällä kaudella valmistelimme uuden Suunta-asiakirjan ohjaamaan tulevien vuosien liikuntapaikkarakentamisen tukemista. Halusimme nyt tehdä myös selkeitä uusia painotuksia. Avustukset kohdentuvat jatkossakin sellaisiin liikuntaolosuhteisiin, jotka palvelevat laaja-alaisesti eri väestöryhmien liikuntatarpeita. Uutena esille nostetaan myös uudet, nousevat lajit ja myös pienemmät lajit. Tukea tulee samaan myös moottoriurheilu ja myös monet muutkin hankkeet kuin vain esimerkiksi Kymiringin jättihanke. Hankkeita siis kannattaa ehdottomasti laittaa liikkeelle. Olen näissä hankkeissa mielelläni avuksi heti projektin alusta lähtien. SuomeSSa on itse asiassa ainutlaatuisen kattava liikuntapaikkaverkosto. Liikuntapaikkoja on noin 33 000, ja niiden jälleenhankinta-arvo on noin 14,5 miljardia euroa. Jatkossa tavoitteena on, että liikuntapaikoista pidetään entistä parempaa huolta, ja Suomeen syntyy mahdollisimman hyvä ja kattava erilaiset liikkujat huomioon ottava liikuntapaikkaverkko, joka tukee luonnollista liikkumisen halua. Tärkeitä lähiliikuntapaikkoja ovat myös puistot, lähimetsät, koulujen pihat ja kevyenliikenteen väylät. Liikunnallinen elämäntapa lähteekin siis monesta. Ja vierivä kivihän ei sammaloidu. Olen varma, että tämä tukee myös meitä moottoriurheiluhenkisiä. ympäristöluvat ovat perinteikkäiden ratojen kiusana. Saan paljon palautetta ja yhteydenottoja teiltä liittyen myös erilaisiin lupiin ja valituksiin, jotka liittyvät harjoittelu- ja kilpailupaikkoihimme. Yhteistyö näissä on ollut hyvää myös AKK:n suuntaan. Toivotaan, että perinteikkäät ratamme, mutta myös vasta rakennetut ratamme, saadaan valitusten kourista täyteen käyttöön. Näitä valitusoikeuksia tulemme hallituksen toimesta rajaamaan, ja myös valitusmaksut nousevat. Tavoitteena on saada loppumaan erilaiset lähestulkoon kiusantekovalitukset. meidän tulee aina varautua myös pahimpaan. Yksi ohjeeni onkin, että varaudutaan koko ajan myös erilaisiin valituksiin. Ratojen äänivalleja kannattaa korottaa silloin, kun kukaan ei valita. Ja usein puhdasta joutomaatakin saa helpoiten käyttöön silloin, kun sitä ns. vähiten tarvitaan. Tällaisesta työstä löytyy erinomaisia esimerkkejä. Elokuun lopussa oli Hyvinkään Vauhtipuistossa entistä mukavampi seurata supertiukkaa jokamiehenluokan liigafinaalia, kun äänivallit toimivat myös erinomaisina katsomoina. Win win. työn alla on myös monia muita juttuja. Yksi esimerkki on yrityksemme saada hieman joustoja tai pidempiaikaisempia lupia äänten suhteen esimerkiksi rallin testipätkille. Hyviä ratkaisuja on jo saatu mm. erikoiskokeiden järjestysmiesmääriin. Osa pätkän henkilökunnasta voidaan merkitä viranomaisten kanssa hyvällä yhteistyöllä liikenteenohjausyms. tehtäviin, ja näin pienennetään kustannuksia. Hyviä käytänteitä, joita on neuvotteluilla saatu aikaan eri puolilla Suomea, voisi hyvin jakaa vaikkapa lajiryhmien toimesta muillekin. lopuksi Pienenä huomiona se, että moottoriurheiluväelle paras palkinto on aina totta kai kisapäivän maalissa. Mutta pitkiä uria kannattaa myös muistaa ja palkita urheilun ansiomitalein ja -ristein. Valtion Liikuntaneuvoston pöydällä on näkynyt aivan liian vähän moottoriurheiluväen hakemuksia. Lisätietoa näistä löytyy Opetus- ja kulttuuriministeriöön sivuilta. Toivon, että myös tällä tavalla kiitämme moottoriurheilun taustavaikuttajia ja myös mestareita. tulkaahan nyppäämään hihasta kiinni, kun kisoissa törmätään. Tammikuussa sitten taas juhlistetaan nyt jo loppupuolelle kääntyneen moottoriurheilukauden menestyjiä. Hyvinkäällä taisi jo selvitä, että Kauhajoelta tulee se kovaäänisin porukka. timo heinonen moottoriurheilun harrastaja, kansanedustaja, Valtion liikuntaneuvoston VaRaPuhEEnJohtaJa Vieraskynä-kolumnin kirjoitusvuoro kiertää lajija työryhmältä toiselle ja myös toimistolla ja sen ulkopuolella. Porsche GT3 Cup Challenge-sarja kasvaa suomessa Tavoite min. 15 autoa viivalla 2016 Varaa paikkasi suomen näyttävimmässä sarjassa! Sarjan nopeimmat kilpa-autot nyt myynnissä! Relaa Racing ja WasaGT3 Racing ovat hankkimassa uutta kalustoa kaudelle 2016 Mahdollisuus eri rahoitusmuotoihin, neuvotellaan, ota yhteyttä! Kilpailukalenteri 2016 GT3 Cup Challenge 28.5. Ahvenisto 18.6. Alastaro 2.7. Pärnu 16.7. Botniaring 27.8 Alastaro PORSCHE 997 GT3 CUP (25) vm 2009, ajettu 150h, huollettu 2015, valmiina viivalle PORCHE 997 GT3 CUP (31) vm 2012, ajettu 40 h huollettu 2015 valmiina viivalle PORSCHE 997 GT3 CUP (34) vm 2011, ajettu 42h, huollettu 2015, valmiina viivalle PORCHE 997 GT3 CUP (36) vm 2011, ajettu 102 h huollettu 2015 valmiina viivalle PORCHE 997 GT3 CUP (39) vm 2011, ajettu 58 h huollettu 2015 valmiina viivalle OTA YHTEYS Raimo Niemi / RelaaRacing puh. +358 400 666356 raimo.niemi@relaaracing.i OTA YHTEYS Dennis Nylund / WasaGT3Racing puh. +358 40 913 4769 dennis@duell.i

20 VALMENNUS AKK DRIVER ACADEMY RALLY www.autourheilu.fi Suomi Italia-yhteistyötä Suomen ja Italian valmennusryhmät tekevät kuljettajien vaihtoa. Rallin arvosarjoissa on jäljellä vielä kosolti jännitystä. AKK Driver Academyn rallivalmennettavista ovat vahvasti mukana mestaruuskamppailuissa SM3-luokassa Jari Huttunen ja Antti Linnaketo sekä RSJM-sarjassa Juuso Nordgren ja Mika Stenberg. Suomen ja Italian lajiliittojen huippuvalmennettavien kesken tullaan tekemään vaihtoa, jotta kuljettajat pääsevät ajamaan itselleen vieraalla ajoalustalla ja kotimaansa tiestöstä poikkeavilla teillä. kilpailutoiminta ja leiritykset ovat näkyvintä osaa Driver Academyn toiminnassa, mutta taustalla tapahtuu jatkuvasti paljon asioita valmennuksen kehittämiseksi. Suomen MM-rallin aikana pidettiin Jyväskylässä palaveri, jossa sovittiin alustavasti uudenlaisesta yhteistyötä Suomen ja Italian autourheilun lajiliittojen välillä. Molempien maiden liittojen valmennusryhmistä Suomessa AKK Driver Academy, Italiassa La Scuola Federale ACI Sport pääsee yksi kuljettaja kerrallaan hiomaan taitojaan sille omasta näkökulmasta vieraammalle pinnalle. Meikäläisille tämä tarkoittaa asfalttia ja hitaita sorateitä, kun Italiasta tulee vastavuoroisesti kuljettajia oppiin lumelle ja nopeille sorateille. Lajiliittojen välisen yhteistyön isona tukijana on italialainen rengasvalmistaja Pirelli, joka on vahvasti mukana omalta osaltaan auttamassa nuorten kuljettajien kehitystyötä sekä Suomessa että Italiassa. Lisäksi projektissa on mukana myös muita yhteistyökumppaneita, joilla kaikilla on yhteinen missio nuorten kuljettajien eteenpäinviemiseksi. kuljettajavaihtoon valittavalle urheilijalle on kaksi kriteeriä: hänen pitää kuulua valmennusryhmään ja ajaa Pirellin kilparenkailla. Jälkimmäinen peruste on sinänsä hyvin looginen, koska rengasvalmistaja on mukana projektissa erittäin suurena yhteistyökumppanina. Jos nämä kriteerit täyttäviä urheilijoita on useampia, tekee valmennustiimi päätöksen sillä perusteella, kenellä urheilijoista on parhaat valmiudet ottaa aiheesta irti maksimaalinen hyöty. AKK Driver Academyn rallivalmennettavat ovat aiemminkin käyneet menestyksekkäästi Italiassa asfalttiopissa valmennustiimin omien kontaktien kautta. Nyt sovittu lajiliittojen välinen yhteistyö avaa uudenlaisia resursseja toimintaan, mikä tukee merkittävästi nuorten kuljettajien kehitystyötä. FyySiSen kunnon ja ravinto- sekä mentaalivalmennuksen kysyntä on kovassa kasvussa. AKK Driver Academyn henkisen ja fyysisen kunnon sekä ravintovalmennuksen erikoismies Tero Puustinen tekee omalla sarallaan kovaa vauhtia läpimurtoa kansainväliseen tietoisuuteen. Driver Academyn kuljettajien lisäksi Puustinen vastaa tällä hetkellä mm. Teemu Sunisen, Markus Palttalan ja Jesse Krohnin fyysisen ja psyykkisen kunnon optimoinnista ja tekee yhteistyötä norjalaisen Even Managementin kanssa Esapekka Lapin ja Janne Fermin optimoinnissa. Tero Puustisen viime vuonna aloittama yhteistyö driftingkuljettaja Krisse Aallon kanssa poiki lisää kysyntää myös luisuttelijoiden puolelta. Suomen ykkösnimi driftingin saralla, Yhdysvalloissa ammattilaissarjaa ajava Juha Rintanen, on käyttänyt tänä vuonna Puustisen oppeja. Rintanen on taustaryhmineen ollut erittäin tyytyväinen yhteistyöhön. AKK DRIVER ACADEMYN KORKEANPAIKAN KEHITYSLEIRIT HYRYNSALMELLA 10. 16.1.2016 4WD-LEIRI 10. 13.1. 10.1. kokoontuminen, valmistelut & ohjelman läpikäynti 11.1. käsittelyharjoittelu, lähtötason määrittely 12.1. harjoituserikoiskoe, oppien soveltaminen 13.1. harjoituserikoiskoe, lopetus klo 13 2WD-LEIRI 13. 16.1. 13.1. kokoontuminen, valmistelut & ohjelman läpikäynti 14.1. käsittelyharjoittelu, lähtötason määrittely 15.1. harjoituserikoiskoe, oppien soveltaminen 16.1. harjoituserikoiskoe, lopetus klo 13 YLEISINFOA Leireille on rajoitetusti paikkoja. Leirille otetaan enintään neljä autoa, jotta toiminta on tehokasta ja ajamista tulee reilusti. Leirin järjestäminen edellyttää kolmea autoa. Leirillä kertyy 200 250 treenikilometriä, renkaita kannattaa varata sen mukaisesti. Vara-osia kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman paljon, jotta ajaminen ei keskeydy euron vikaan. Harjoituserikoiskokeet ajetaan seurakilpailuina, lisenssit ja varusteet sääntökirjan mukaisesti. Ajovalmentajina toimivat Driver Academyn ajovalmentajat. Ajoleirillä käytetään erilaisia mittalaitteita, joiden avulla kuljettajalle pystytään antamaan konkreettista dataa kehityskohteista ja faktaa kehittymisestä. LEIRIN HINTA Leiri maksaa 3 900 euroa/auto. Hintaan sisältyy: valmennus (valmentajat, välineistö) majoitus kolmelle henkilölle/auto (sama majoitus kuin Driver Academylla) ruokailut kolmelle henkilölle/auto (aamiainen, lounas, päivällinen) harjoittelupaikat (kolme eri tietä + käsittelyalue) tapahtuman koordinointi ja järjestelyt LISÄTIETOJA LEIRISTÄ Tuomo Nikkola rallin päävalmentaja 0400 425 850, tuomo.nikkola@autourheilu.i Sivuilta petrolhead.fi löytyy lisää infoa Teron metodeista ja ajatuksista. kaupallinen tuotteistaminen tulee osaksi valmennuksen varainhankintaa. Tämän kauden aikana on kokeiluluontoisesti otettu ajoleireille myös ns. maksavia asiakkaita eli tavallisia harrastajia, jos olosuhteet ovat tilanteen mahdollistaneet. Asiaa on tarkoituksella toteutettu matalalla profiililla, sillä ensin haluttiin koeponnistaa tuotteen toimivuus käytännössä. Kokeilun tuloksena on nyt luotu kaupallinen konsepti, joka mahdollistaa AKK Driver Academyn valmennuspalveluiden ostamisen kaikentasoisille harrastajille ilman ikärajoja. Kaupallisen konseptin tavoite on tehostaa varainhankintaa valmennusryhmän nuorten kuljettajien kilpailu- ja harjoitusmahdollisuuksien parantamiseksi. Tämä konsepti tarjoaa esimerkiksi tiimeille, seuroille ja yksityisille kaveriporukoille mahdollisuuden ostaa valmis paketti kuljettajiensa kehittämiseksi. Ensi talvena tarjolla on ajoleiri, jolle on rajoitetusti paikkoja. Lisää infoa leiristä löytyy oheisesta info-osiosta. Tietoa tuotteista ja hinnoista löytyy nettisivuilta akkdriveracademy.fi. hakuaika Driver Academyn rallivalmennusryhmään kaudelle 2016 päättyy perjantaina 16.10. Vielä on siis hyvin aikaa laittaa hakemus sisään, jos tavoitteet ovat korkealla ja kuljettajalla tai kartturilla on motivaatio työntekoon tämän päivän rallimaailman vaatimusten ehdoilla. Hakukriteerit löytyvät Driver Academyn nettisivuilta. tuomo nikkola kuva taneli niinimäki