Etelä-Suomi Päätös Nro 128/2013/1 Dnro ESAVI/144/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.6.2013 ASIA Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus, joka koskee HAMK Mustialan opetusmaatilalla sijaitsevan eläinsuojan toimintaa, Tammela. LUVAN HAKIJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Hämeen ammattikorkeakoulu Visamäentie 35 A, 13100 Hämeenlinna Y-tunnus: 0996167-6 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Hakemus koskee 64 lypsylehmän, 13 hiehon ja 13 nuorkarjapaikan navetan laajentamista 169 lypsylehmän ja 40 nuorkarjapaikan navetaksi Tammelan kunnan Mustialan kylässä kiinteistöllä Mustiala RN:o 49:0 osoitteessa Mustialantie 105, 31310 Mustiala, kiinteistötunnus 834-425-0049-0000 siten, että Mustialan opetusmaatilalle rakennetaan uusi lypsykarjanavetta oppilaitoksen keskeisen rakennusryhmän luoteispuolelle Strutsilan peltolohkolle, jota eteläsivulta rajaavat tilustie ja länsi-, pohjois- ja itäsivuilla lehtipuuvaltaiset metsikköalueet. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 25.6.2012. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. Toiminnan olennaiselle muutokselle on haettava lupaa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 (19) Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Mustialan opetustilalla on sopimus Tammelan kunnan kanssa jätevesien johtamisesta yleiseen viemäriin. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007 2014. Hakemusasiakirjoihin on liitetty kaksi maanvuokrasopimusta, jotka koskevat 25,5 hehtaarin peltoalaa Hattulan kunnassa. Kaavoitus Hakemuksen tarkoittamalla alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa alue on merkitty MT -alueeksi eli maatalousalueeksi, jolla on säilytettäviä yhtenäisiä peltoalueita ja kulttuurimaisemallisia arvoja. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Kaukjärven valumaalueella (35.935). Sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Syrjäharjun I-luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 500 metrin päässä. Mustialan oma vedenottamo sijaitsee aivan yhden peltolohkon vieressä ja Syrjäharjun vedenottamo noin 200 metrin etäisyydellä siitä järven toisella rannalla. Etäisyys navetasta lähimpään vesistöön (Riuskanoja) on noin 200 metriä. Eläinsuojan ympäristö on peltoa ja metsikköä. Lähimmän ulkopuolisen naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä navetan koillispuolella. Mustialan opetusmaatilan asuntola sijaitsee noin 60 metrin etäisyydellä navetan eteläpuolella.
3 (19) LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan olemassa olevan toiminnan laajentamiseen siten, että uusi navetta rakennetaan oppilaitoksen keskeisen rakennusryhmän luoteispuolelle ja nykyinen pihatto jää pois käytöstä. Päätuotantosuuntana on maidontuotanto. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 1,6 miljoonaa kiloa maitoa. Sonnivasikat ja hiehot, joita ei tarvita oman karjan uudistukseen, myydään muille tiloille. Naudanlihaa tuotetaan 8 000 10 000 kiloa vuodessa. Mustialan opetustilalle rakennetaan lietelantajärjestelmällä toimiva 109 lypsylehmän ja 74 hiehon/nuorkarjan verhoseinäinen pihatto, jossa hiehoosasto on muutettavissa 60 lypsylehmän osastoksi. Eläintiloihin tulee rakolattiaratkaisu, jossa lietekuilujen tilavuus on noin 1300 m 3. Lisäksi tulee kestokuivikepohjalla toimiva 15 20 pikkuvasikan osasto sekä tarvittavat poikima- ja sairaskarsinat, jotka on mitoitettu tasaisesti ympäri vuoden tapahtuvia poikimisia varten. Kuivikkeena käytetään olkea, kutteria ja turvetta. Kuivikkeen paksuus on 40 cm ja kuivitetun alueen pinta-ala on 132 m 2. Navetan yhteyteen rakennetaan katettu 180 m 2 kuivalantala ja kaksi betonista lietesäiliötä, joiden yhteinen tilavuus on 4900 m 3. Lietesäiliöt täytetään altapäin ja toteutetaan siten, että ne voidaan kattaa kiinteällä katteella. Olemassa olevan navetan yhteydessä sijaitsee lietesäiliö, jonka tilavuus on 1100 m 3 ja katettu kuivalantala, jonka pinta-ala on 445 m 2. Näitä voidaan tarvittaessa käyttää lannan varastointitiloina. Lietelanta on suunniteltu separoitavaksi, jolloin kuiva-aines varastoidaan kuivalantalaan ja nestemäinen aines johdetaan lietesäiliöön. Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimuksissa (Pölönen, Aspila) on todettu, että raakalietteen (kuiva-ainepitoisuus 3,7 %) separoinnissa kertyi kuivajaetta noin 6 % ja nestejaetta noin 94 %. Kuiva-aine jakautuu karkeasti suhteessa 1 osa kuivajakeessa, 2 osaa nestejakeessa. Lietelannan fosforista 1/3 saadaan siirtymään kuivajakeeseen, pääosa 2/3 jää nestejakeeseen. Typpipitoisuus jakautuu massasuhteessa eli yli 90 % nestejakeessa ja alle 10 % kuivajakeessa. Separointilaitteen sijoituspaikaksi tullee kuivalantala (katettu, kolmiseinäinen), jolloin kuivajae saadaan varastoitua ilman siirtelyä. Kuivalantalan sijoituspaikka tarkentuu rakennussuunnittelun edistyessä, mutta lantala on kuitenkin mahdollisimman lähellä navettaa ja lietteen pumppauskaivoa. Mustialan navettaan on suunniteltu separointilaitteistoa, jonka maksimi kapasiteetti on 15 m 3 lietelantaa/h eli suunnitellun eläinmäärän mukainen 2 päivän lietelantamäärä voidaan separoida 1-2 tunnissa. Mustialan alustavan suunnitelman mukaan raakaliete pumpataan ilmastoidusta, umpinaisesta pumppauskaivosta separointilaitteelle, josta neste-
4 (19) jae pumpataan lietesäiliöön. Liete käsitellään suljetussa järjestelmässä (kannellinen pumppukaivo, lieteputket ja umpikanaali). Lietteen sekaan johdetaan myös navetan puolella syntyvät pesuvedet (arvio noin 400 m 3 vuodessa). Navettaan tulee automaattinen lypsyjärjestelmä (lypsyrobotti) sekä lypsyasema opetusta varten. Maidonkäsittely-, toimisto- ja sosiaalitilojen lisäksi navettaan tulee tutkimustilaa sekä luokkatila noin 30 opiskelijalle. Näiden tilojen jätevedet sekä WC:n jätevedet (arvio noin 500 m 3 vuodessa) johdetaan kunnan viemäriverkostoon. Kaikkien navetassa käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet löytyvät navetan toimistossa säilytettävistä Työsuojelu-mapeista ja meijerin myymien tuotteiden käyttöturvallisuustiedotteet löytyvät Valma-palvelusta. Navetalla käytettävät kemikaalit säilytetään navetalla lukitussa tilassa. Uuteen pihattoon tulee luonnollinen painovoimainen ilmanvaihto, jossa korvausilma tulee seiniltä ja poistoilma johdetaan ulos katonharjalta. Pihattoon tulee leveä ruokintakäytävä, joka mahdollistaa sekä ape- että erillisruokinnan sekä erilaiset ruokintatekniikat. Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua uuden navetan yhteyteen rakennettaviin katettuihin laakasiiloihin noin 1500 tonnia vuodessa. Puristenesteet johdetaan pumppukaivon kautta lietesäiliöön. Rehunsäilöntäaineet säilytetään betonipohjaisessa varastossa 200 litran astioissa. Vuotuinen käyttömäärä on noin 3500 litraa. Hiehot (60 kpl), ummessa olevat lehmät (20 kpl) ja asemalypsyssä olevat lehmät (19 kpl) laiduntavat. Laidunaika on vuodessa 3,5 kuukautta ja osa eläimistä on laitumella myös öisin. Laidunala on noin 10 hehtaaria. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Eläimet juovat juoma-altaista, joiden vesi otetaan vesijohtoverkostosta. Laitumella ei ole pysyvää tai kiertävää ruokintapaikkaa. Automaattilypsyssä olevia lehmiä (70 kpl) varten rakennetaan asfalttipäällysteinen 1200 m 2 jaloittelutarha, jossa reunuksen korkeus on 20 cm. Tarhaa voidaan käyttää myös talviulkoiluun. Tarhan valumavedet kootaan erilliseen 20 m 3 umpikaivoon ja lanta siirretään traktorilla kuivalantalaan. Tuotannosta tuleva lanta (noin 4650 m 3 lietelantaa ja muita jätevesiä vuodessa ja noin 550 m 3 kuivikelantaa vuodessa) levitetään omille pelloille (176,84 ha) ja vuokrapelloille (25,36 ha). Levitysajankohtana ovat viikot 19 21 (60 %), 30 31 (20 %) ja 37 39 (20 %). Pelloista 9,18 hehtaaria sijaitsee Syrjäharjun pohjavesialueella (0483403), eikä niitä käytetä lannan levitykseen. Karjanlannan lisäksi käytetään kemiallisia lannoitteita noin 70 tonnia vuodessa ja ne säilytetään betonipohjaisessa varastossa 650 kg:n suursäkeissä. Kasvinsuojeluaineet säilytetään lukitussa varastossa alkuperäispakkauksissa ohjeiden mukaisesti.
5 (19) Energian ja veden käyttö Tilalla varastoidaan 22 000 litraa polttoainetta. Säiliöt on varustettu suojaaltaalla, katoksella, lukituksilla, ylitäytönestimillä ja laponestolaitteilla. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään 1000 litraa, jotka säilytetään konehallissa 200 litran tynnyreissä suoja-altaassa. Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikön vedenottamo sijaitsee Kaukjärven itäpäässä noin 30 metriä järven rannasta. Kaivo on 14 metriä syvä siiviläputkikaivo. Vesi pumpataan noin 100 metrin päässä olevaan vesisäiliöön (115 m 3 ), josta se edelleen lasketaan veden omalla paineella jakeluverkostoon. Talousveden laatu tarkastetaan neljä kertaa vuodessa talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Hakijan näkemyksen mukaan seuraavilla toiminnan osa-alueilla käytettävät tekniset ratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa: - kuivalantala katetaan - lanta levitetään urakoitsijan toimesta nykyaikaisilla tarkkuuslevittimillä - lietesäiliöt suunnitellaan katettavaksi - lietelanta on suunniteltu separoitavan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta asianmukaisissa lannan varastointitiloissa ja sijoittamalla lantalat niin, etteivät ne aiheuta ympäristöriskejä. Hajuhaittoja aiheuttavat eläinsuojan ilmanvaihto sekä lannan varastointi, käsittely ja levitys. Hajuhaittaa ehkäistään lantaloiden kattamisella ja lannan separoinnilla. Lietelantaa käsitellään mahdollisimman vähän. Lanta mullataan ympäristötukiehtojen mukaisesti levityksen jälkeen. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä hyväksyttyä säiliötä ja tarkastamalla sen kunto riittävän usein. Varastopaikoille varataan riittävästi imeytysainetta vahingon leviämisen estämiseksi. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä, jota aiheuttavat maitoauto, rehuauto, eläintenkuljetusautot sekä jokapäiväiseen toimintaan liittyvä traktoriliikenne. Maitoauto käy joka toinen päivä. Rehuja eläinkuljetuksia on viikoittain. Tilan sisäinen liikenne on voimakkainta lannan levityksen ja säilörehun teon yhteydessä.
6 (19) Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tilalla kuolleet eläimet (arvio 7 tonnia vuodessa) säilytetään asfalttipohjalla peitettynä ja toimitetaan eläinjätteen käsittelylaitokselle. Muovit ja puutavara (arvio 1,5 tonnia vuodessa) toimitetaan energiajakeeksi Loimi-Hämeen jätehuoltoon. Metalliromu (arvio 4,5 tonnia vuodessa) viedään kierrätykseen. Vaaralliset jätteet (arvio 3,5 tonnia vuodessa) toimitetaan Ekokem Oy:lle Riihimäelle. Pilaantunut rehu (arvio 10 tonnia vuodessa) varastoidaan kuivalantalassa ja levitetään pelloille. Muiden jätteiden osalta (arvio 2,5 tonnia vuodessa) on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija katsoo, että liikenne tulee lisääntymään jonkin verran. Etäisyydet lähinaapureihin ovat riittävät eikä navetan toiminnasta ole heille haittaa. Pohjavesialueet ja niiden suojelu huomioidaan kaikissa viljelyyn ja lannankäsittelyyn liittyvissä toimenpiteissä ja varmistetaan, ettei vaaraa saastumiseen aiheuteta. Lannanlevitysmäärät lisääntyvät, mutta mahdollinen lannan separointi mahdollistaa nykyistä tarkemman ja suunnitelmallisemman lannankäytön. Lannankäsittelystä syntyviä päästöjä ilmaan ja hajuhaittoja pyritään minimoimaan mm. lantaloiden kattamisella. Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi päästö- eikä vaikutustarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Navetan toimintaan liittyviä riskejä ovat tulipalot, työntekijöiden, opiskelijoiden ja ulkopuolisten toimijoiden tapaturmat, vesivahingot, sähkökatkot, vaarallisten aineiden onnettomuus ympäristössä ja tapaturmat työkoneiden kanssa. Onnettomuuksien estämiseksi Mustialan kampukselle on laadittu pelastussuunnitelma ja kriisisuunnitelma. Niiden tarkoituksena on antaa tietoja erilaisten onnettomuuksien ennakoimiseksi ja välttämiseksi. Mustialan toimintaan liittyy myös ympäristösuunnitelma, jossa kuvataan ympäristöön liittyviä asioita sekä ympäristöasioiden seurantaa. Navetan toimintaan liittyy laatukäsikirja sekä palo- ja pelastussuunnitelma. Alkusammutuskalustoa ja ensiapuvälineistöä on hankittu ja niitä säilytetään työpisteiden läheisyydessä. Kaikki rakenteet, laitteet ja koneet pidetään asianmukaisesti kunnossa huoltamalla ja seuraamalla niitä säännöllisesti. Sähkökatkosten varalle hankitaan aggregaatti. Navetan seurantaa varten tullaan asentamaan valvontakameroita.
7 (19) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 12.6.2013 separointia koskevalla selvityksellä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 22.2. 25.3.2013 Tammelan kunnan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Forssan Lehti -nimisessä sanomalehdessä 22.2.2013. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Tammelan kunnanvirastossa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 15.2.2013 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Eläinsuojan sijoituspaikkaan on käyty tutustumassa 27.5.2013. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Tammelan kunnanhallitukselta, Tammelan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1) Tammelan kunta, Kunnanhallitus (24.4.2013) esittää lausuntonaan, että Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän Mustialan yksikkö on korkeatasoinen, valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä toimiva maatalouden opetuskeskittymä, jonka toimintojen ja rakennuskannan kehittämiseksi ja säilyttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että alueen opetustoimintaa kehitetään. Uuden eläinsuojan toiminnot on suunniteltu osittain uutta tekniikkaa käyttäen siten, että toiminnan laajuudesta huolimatta toiminnasta ei aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia eikä aiheudu päästöjä maaperään eikä vesistöön. 2) Tammelan kunta, Ympäristölautakunta (24.4.2013) esittää lausuntonaan, että lanta on suunniteltu separoitavaksi ja lietesäiliöt katettaviksi, joka vähentää muodostuvan lietelannan määrää. Laakasiiloista, jaloittelutarhoista ja separoinnista muodostuvat nesteet on suunniteltu johdettavaksi katettuihin lietesäiliöihin, jolloin näistä vesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Eläinsuojan WC-vedet ja maitohuoneen pesuvedet johdetaan viemäriverkostoon. Maitohuoneen pesuvesien määrä tulee pitää mahdollisimman vähäisenä.
8 (19) 3) Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (Tammelan terveydensuojeluviranomainen 9.4.2013) esittää lausuntonaan, että hakija on esittänyt vuonna 2001 laaditun talousveden valvontatutkimusohjelman. HAMK Mustiala ja terveysvalvonta ovat päivittäneet valvontatutkimusohjelman ja se on annettu yhtymähallitukselle tiedoksi 21.5.2012 67. Kuolleiden eläinten säilytys ja hävittäminen on esitetty tehtäväksi sivutuoteasetuksen mukaisesti. Sivutuoteasetuksen mukaisista lupa-asioista sekä valvonnasta vastaa kunnaneläinlääkäri. Lannanlevitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivoista ja asutuksesta. Toiminnassa tulisi käyttää parasta mahdollista tekniikkaa hajuhaittojen vähentämiseksi. Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lantaloiden tulee olla rakenteeltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa. Kärpäshaittojen torjuntaa on suoritettava tehokkailla torjuntamenetelmillä. Elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä on hoidettava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, että niistä saatavien elintarvikkeiden hyvä elintarvikehygieeninen laatu voidaan turvata. Eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa. Tuhoeläinten torjunta tulee olla tilalla jatkuvaa. Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää nautojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. Laitumella tulee olla riittävä säänsuoja, turvalliset aitarakenteet ja eläinmäärään nähden riittävä määrä juomapaikkoja. Eläinten lopetus on suoritettava asianmukaisesti. Toiminnassa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön alkutuotannolle asettamia vaatimuksia. Alkutuotannossa käytettävän veden laatu tulee tutkia asetuksen mukaisesti. 4) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (11.3.2013) esittää lausuntonaan, että laajennuksen jälkeen eläinmäärä olisi enimmillään 169 lypsylehmää ja 40 alle kuusi kuukautta vanhaa vasikkaa. Uuteen pihattoon tulee lietelantajärjestelmä ja lietelanta on tarkoitus separoida. Nestejaetta varten rakennetaan kaksi uutta lietesäiliötä. Vasikka-, sairas- ja poikimakarsinoiden kuivikepohja sekä separoitu kiinteä lantajae varastoidaan uuteen kuivalantalaan. Pihaton yhteyteen rakennetaan myös tiivispohjainen jaloittelutarha, jonka valumavedet johdetaan erilliseen säiliöön. Maitohuoneen ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan yleiseen viemäriverkostoon. Rakennuspaikka sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella hajaasutusalueella, eikä alueella ole yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa rakennuspaikka
9 (19) on merkitty MT-alueeksi, eli maatalousalueeksi, jolla on säilytettävä yhtenäisiä peltoalueita ja kulttuurimaisemallisia arvoja. Kaavamerkintä ei kuitenkaan rajoita maa- ja metsätalouden tarpeisiin liittyvää rakentamista. Mustialan opetusmaatilan tilakeskus on osa Mustiala-Porras- Kaukolanharju -nimistä valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta. Rakennuspaikka ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella. Osa hakemuksen liitekartassa esitetyistä levityspelloista sijaitsee Syrjänharjun (0483403) vedenhankintaa varten tärkeällä I-luokan pohjavesialueella. Lohkojen maalaji on pääosin läpäisevää hietaa ja hiekkaa. Hakemuksen mukaan lantaa ei kuitenkaan levitetä pohjavesialueella sijaitseville pelloille. Vesimuodostuma on tyypiltään antikliininen, mutta vedenoton seurauksena myös rantaimeytymistä tapahtuu. Alueellisen vesienhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä ko. pohjavesimuodostuman tila on määrällisesti ja laadullisesti arvioitu hyväksi. Alue ei ole riski- tai selvityskohde. Mustialan oma vedenottamo sijaitsee aivan yhden peltolohkon vieressä ja Syrjänharjun vedenottamo noin 200 metrin etäisyydellä järven toisella rannalla. Eläinsuoja ja lannanlevityspellot sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella, eläinsuoja ja osa pelloista Kaukjärven valuma-alueella (35.935) ja osa pelloista Oksjoen-Myllyjoen valuma-alueella (35.932). Lisäksi levityspeltoja on Hattulan Lepaalla. Vesienhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä Kaukjärven ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Järveä kuormittavat erityisesti maatalous ja haja-asutus. Järven hyvä ekologinen tila on arvioitu saavutettavan vuoteen 2015 mennessä. Kaukjärvestä vedet laskevat Mustialanlammin ja Alhonojan kautta Myllyjokeen. Oksjoen- Myllyjoen ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi ja joen kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Joen tilaa heikentävät erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta peräisin oleva hajakuormitus. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen, johon pyritään vuoteen 2027 mennessä, edellyttää esim. veden typpipitoisuuden vähentämistä 40 % ja fosforipitoisuuden vähentämistä 30 %. Hämeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue katsoo, että lupahakemuksessa esitetty toiminta on vesienhoidon toimenpideohjelman mukaista ja toiminnan laajennukselle voidaan myöntää ympäristölupa. Toiminnassa tulee kuitenkin noudattaa sellaisia lannankäsittely- ja viljelymenetelmiä, jotka minimoivat toiminnasta aiheutuvan ravinnekuormituksen ja edistävät vesiensuojelua. Vedenottamoiden vedenlaadun turvaamiseksi peruslohkoilla 03767 ja 03768 lannan ja virtsan levitys tulee kieltää kokonaan. Muutoin I- ja IIluokan pohjavesialueilla, varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella lannan ja virtsan levitys tulee kieltää ja muodostumisalueen ulkopuolella lietelannan levitys tulee sallia vain, jos toiminnanharjoittaja osoittaa maaperän riittävän tiiviiksi estämään pohjaveden pilaantumisen. Kuivalannan levittäminen muodostumisalueen ulkopuolella voidaan sallia keväisin, mikäli pelto muokataan välittömästi.
10 (19) Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan HAMK Mustialan opetusmaatilalla sijaitsevan eläinsuojan toimintaan Tammelan kunnan Mustialan kylässä kiinteistöllä Mustiala RN:o 49:0, kiinteistötunnus 834-425-0049-0000. Eläinsuoja on tarkoitettu 169 lypsylehmälle ja 40 vasikalle (alle 6 kk). Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainitun eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Kaikki eläinsuojasta, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 4650 m 3 lietelantalatilavuutta ja 550 m 3 kuivikelantatilavuutta. Kattamaton lietelantasäiliö tulee aidata vähintään 1,5 metriä korkealla aidalla, jonka silmäkoko on enintään 100 mm. Jos lietesäiliötä tai lantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön tai lantalaan estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm ja lantalan tilavuuteen 0,1 m 3 lantalan pinta-alaneliömetriä kohden riittävän tilavuuden saavuttamiseksi. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta.
11 (19) Eläinsuojan, rehuvarastojen sekä liete- ja kuivalantaloiden rakenteiden tulee estää lannan, pesuvesien ja muiden jätevesien joutuminen pintaja pohjavesiin. Säilörehu on varastoitava vesitiiviissä varastossa, josta rehun valmistuksessa syntyvät puristenesteet ja muut suotovedet on kerättävä talteen säiliöihin. Myös pilaantunut rehu on varastoitava tai kompostoitava tiivispohjaisella alustalla, josta suoto- ja valumavedet kerätään talteen. Rakennusten, rehuvarastojen sekä liete- ja kuivalantaloiden salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastojen valmistumisista on ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 4. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 5. Lannan kuormaaminen kuljetusajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. Lannan hyödyntäminen 6. Lanta on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 134 hehtaaria. Lannan vieminen jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavaan laitokseen vähentää vastaavasti levitysalan tarvetta. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. 7. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 8. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lanta-analyysit on tehtävä kummallekin separointijakeelle erikseen. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä laajennetun toiminnan alkaessa ja sen jälkeen vähintään 5 vuoden välein.
12 (19) 9. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Laiduntaminen Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Vesistöjen rannoilla ja vesistöön laskevien ojien varsilla sijaitseville tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 10. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laitumella ruokintaja juottopaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Jätteet ja varastointi 11. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on sivutuotetta ja se on käsiteltävä maaja metsätalousministeriön asetuksen eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä komission asetuksen (EU) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (142/2011) ja tämän toimeenpanoasetuksen (1069/2009) mukaisesti. 12. Eläinjätteet on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty ja joka on sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava sivutuoteasetuksen mukaisesti ja sivutuoteasetuksen valvonnasta vastaavan viranomaisen eli kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu muiden eläinten syötäväksi. Jos eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 13. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita.
Raportointi 13 (19) Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Varastointipaikan läheisyyteen on varattava riittävä määrä imeytysainetta mahdollisen vuodon imeyttämistä varten. 14. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ko. jätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. 15. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaisille (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista sekä niiden ravinnetasoista lohkokohtaisesti eriteltyinä - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot jätelajeista ja -määristä sekä niiden toimituspaikoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 17. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava kunnan- tai läänineläinlääkärille, jos hän epäilee eläinten kuolleen tai sairastuneen vakavaan eläintautiin.