Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212 (aiemman analyysin päivitys) 16.1.213 TVL/AH Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat. Vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneiden yrittäjien työmatkatapaturmat eivät ole tässä aineistossa mukana. Työmatkatapaturmalla tarkoitetaan kodin ja työpaikan välisillä matkoilla sattuneita tapaturmia. Työajalla liikenteessä sattuneet tapaturmat eivät ole työmatkatapaturmia, vaan ne luokitellaan työtapaturmatilastossa osaksi työpaikkatapaturmia. Analyysi on tehty aineistolla, jossa vuoden 212 työmatkatapaturmille on käytetty selvityskerrointa 1,5. Tämä saattaa hieman ylikorostaa alkuvuoden 212 lukumääriä. Analyysi on kertaluonteinen (ei jatkuvaa päivitystä). Työmatkatapaturmien lukumäärässä on suurta vaihtelua. Vaihtelua selittää suurelta osin vaihtuvat keliolosuhteet. Työmatkatapaturmista lukumääräisesti suurin osa on liukastumis- ja kaatumistapaturmia, joita aiheutuu lukumääräisesti paljon juuri niinä arkipäivinä kun keli on suurissa kaupungeissa erityisen liukas. 25 työmatkatapaturmia (vasen asteikko) palkansaajia (1 henkeä, oikea asteikko) 25 2 2 15 15 1 1 5 5 25 26 27 28 29 21 211 212* Kuva 1. Palkansaajien ja palkansaajien työmatkatapaturmien kokonaismäärä 25-212*. Palkansaajien lukumäärätiedot ovat Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksesta.
Taulukko 1. Palkansaajien työmatkatapaturmien maakunnittainen jakauma vuosina 28-212*. MAAKUNTA SATTUMISVUOSI 28 29 21 211 212* UUSIMAA 8994 769 8941 9849 9926 VARSINAIS-SUOMI 1726 1692 1694 25 1695 SATAKUNTA 75 665 717 824 73 KANTA-HÄME 523 451 487 533 597 PIRKANMAA 1857 1496 1589 1723 1774 PÄIJÄT-HÄME 757 549 588 634 71 KYMENLAAKSO 69 49 5 571 569 ETELÄ-KARJALA 439 324 31 362 45 ETELÄ-SAVO 454 362 356 43 421 POHJOIS-SAVO 92 731 657 931 187 POHJOIS-KARJALA 52 371 354 43 424 KESKI-SUOMI 853 637 729 799 912 ETELÄ-POHJANMAA 588 429 464 53 484 POHJANMAA 535 396 383 542 456 KESKI-POHJANMAA 184 151 123 234 168 POHJOIS-POHJANMAA 1571 168 98 1527 1192 KAINUU 217 177 165 171 19 LAPPI 552 482 395 536 525 AHVENANMAA 45 42 56 73 46 ULKOMAAT 56 51 55 61 42 YHT 22195 18254 19543 22783 22345 polkupyörällä; 21,8% mopedilla; 1,1% moottoripyörällä ; 1,3% jalan; 58,1% henkilöautolla; 15,2% linja- tai kuormaautolla, kiskoilla ; 1,8% muut liikkumistavat yhteensä;,6% Kuva 2. Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212*, liikkumistavan jakauma.
Muut;,4% Koko keho ja useat alueet; 11,8% Pää; 6,4% Niska ja kaula; 8,1% Selkä ; 7,8% Alaraajat; 32,7% Vartalo ja sisäelimet; 6,4% Yläraajat; 24,4% Kuva 3. Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212*, vahingoittuneen kehon osan jakauma. esineiden päälle astuminen ;,5% ajoneuvon ulosajo tai kaatuminen ; 6,1% kaatuminen, liukastuminen kompastuminen; 72,8% yhteentörmäys auton kanssa; 13% yhteentörmäys pp:n mopon tai kmp:n kanssa; 1,5% yhteentörmäys kiskoilla kulk. kanssa ;,1% väkivalta;,3% muut sattumistavat; 5,7% Kuva 4. Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212*, sattumistavan jakauma.
JOULUKUU TAMMIKUU 4 35 3 HELMIKUU MARRASKUU LOKAKUU SYYSKUU 25 2 15 1 5 28 29 21 211 MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU ELOKUU KESÄKUU HEINÄKUU Kuva 5. Palkansaajien työmatkatapaturmat sattumiskuukauden mukaan vuosina 28-211. (Tyypillisinä lomienviettokuukausina, esim. helmi-maaliskuu, heinäkuu ja joulukuu, on todennäköisesti kuljettu suhteessa vähemmän työmatkoja.) Yleisiä huomioita ja suosituksia työmatkatapaturmien ennaltaehkäisyyn: Työmatkojen turvallisuuteen voi jokainen itse käytöksellään vaikuttaa Työmatkaliikunnan hyödyt ovat varmasti haittoja suuremmat Fyysinen kunto ja motoriikka vaikuttavat liikkumisen turvallisuuteen, työpaikoilla voidaan kannustaa yleiskunnon ja tasapainon harjoitteluun Työmatkoilla sattuu vuosittain paljon pitkän työkyvyttömyyden aiheuttavia tapaturmia Työntekijä tekee itse paljon turvalliseen liikkumiseen vaikuttavia valintoja (maltti, joustavuus, reitti, liikkumistapa, tilannenopeus, kelin mukaiset jalkineet, riittävä aika, heijastin, pyöräilykypärä, turvaväli, turvavyö, liikennevalokuri, kulkupelin huolto, ym.) Työnantaja vaikuttaa milloin ja missä työ alkaa ja miten joustava aloitusaika on (esim. työpaikalla voi sopia työvuoron aloitusaikaan lisäjoustoja niihin aamuihin jolloin keli on erityisen vaikea) Työnantaja vaikuttaa työpaikalla ja sen pihalla valaistukseen, liukkaudentorjuntaan, lumitöihin (ja myös näiden toimien ajoitukseen)
Kunta ja muut väylänpitäjät huolehtivat merkittävät liikkumisväylät kelvolliseen kuntoon jo ennen työmatkaliikenteen vilkkaimpia ajanhetkiä, myös pysäkit, jalkakäytävät ja pyörätiet Sääennusteet ja kelivaroitukset auttavat useimmin varautumaan olosuhteisiin ennakolta (lisää matka-aikaa, varusteiden valinta) Työpaikalla voidaan jakaa tietoa ja varusteita (esim. heijastimia, oppaita..) Liukkaudentorjuntaan voi jokainen osallistua, ei kannata odottaa tapaturmaa sattuvaksi (työpaikalla voi esim. sijoittaa hiekoitusämpärin sekä lumilapion soveltuviin paikkoihin) Opasmateriaalit ovat ajan tasalla, ne pitää saada käyttöön työpaikoilla VANHAT KONSTIT TOIMIVAT YHÄ! HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ: Työturvallisuuskeskuksen opas turvalliseen työmatkaliikkumiseen (ladattavissa ilmaiseksi): http://www.ttk.fi/julkaisut/turvallisesti_tyoliikenteessa(293).1284.shtml Ilmatieteenlaitoksen varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset sekä liukkaus jalankulkusää: http://ilmatieteenlaitos.fi/liukkaus-ja-jalankulkusaa