Mielipiteitä kriteereistä ja infoista Lähettäjä Jennimaria Holopainen - 24.07.13 10:51 Hei, Jalostustoimikunta pyytää nyt mielipiteitä kasvattajilta ja harrastajilta, kuinka voisimme saada vielä enemmän ihmisiä liikkeelle antamaan informaatiota pentueista ja koirien terveyden tilasta JTK:lle, jotta voimme vielä paremmin analysoida tämän hetken tilannetta ja tulevaisuutta rodulla? Samaan hengenvetoon pentuvälityskriteereistä ja uroslistasta mielipiteitä, onko teistä muutettavaa, vai onko kaikki tällä hetkellä oikein hyvin? (Listat ovat siis edelleen päivittämättä, koska en eilen osannut, tänää uusi yritys.) Vastauksia voi laittaa joko sähköpostilla tai sitten vaan kirjoittamalla tähän alle. Lähettäjä Tuomo Aaltonen - 25.07.13 13:15 Käyttöpuoli vähintään yhtä vahvasti mukaan kriteereihin kuin näyttöpuoli. Ensin hyviä työkoiria ja sitten voi hioa korvat oikeaan kohtaan päätä jne. Tuomo Aaltonen Lähettäjä aija hauta-aho - 25.07.13 14:25 Missä peukku? Ei löytynyt. Tuomon kanssa siis samaa mieltä. Joka kerran, kun jalostustoimikunta päättää jonkun ulkonäköön vaikuttavan asian, se voisi miettiä; miten se vaikuttaa terveyteen, käyttöön, tyyppiin. Esimerkiksi otan karvan. Jo nyt liian vääräntyyppistä monilla rekikoiraksi. Näin mennään asia asialta. Aija H. Lähettäjä Sari Kinnunen - 28.07.13 15:59 Tuolla toisaalla netin syövereissä sanoin, että; Tällä hetkellä voisin vaikka sanoa, että minulle on ihan sama mitä kriteereitä pentuvälityksessä on. Tosiasiassa se on kiinni minussa vähän niin kuin leopardi täplissään, vaikka en sitä enää virallisesti teekkä Olen jopa tässä lomalla omatessani ylimääräistä aikaa kehitellyt jonkinmoista kriteeriehdotelmaan jonka saatan jopa lähettää eteenpäinkin ;) Kaikki edellä mainituissa kannanotoissa tärkeitä asioita. Jalostukseen kuuluu myös paljon muutakin mm. luonteet, tyyppi, luusto, hampaat, silmien väri, pigmentti yleensä, yleisrakenne/terveys joitain mainitakseni. KOKONAISUUS. Kaikkea ei yhdessä sukupolvessa voi kehittää, pitää edetä asteittain ja jokaisella kasvattajalla on varmasti pentue kerrallaan se yksi asia mit kehittää saadakseen sen halutunlaiseksi, jotta voi siirtyä seuravaan asiaan. Toiselle se on siinä hetkessä turkki ja toiselle työskentelymotivaatio. Oli se sitten mikä tahansa niin mikään osa-alue ei saisi mennä yli vaan kokonaisuus tulisi säilyttää. Voit toki esim. panostaa työskentelyyn, mutta jos keskittyy sokeasti sukupolvesta toiseen vain siihen jossain vaiheessa joku muu alue voi kärsiä. Liiallinen yhden asian korostaminen on yksi asia mikä minusta esim. länsinaapurissa on nähtävissä. Jossain vaiheessa kun työintoa on saatu tarpeeksi pitää kuitenkin palata jonkun muun osa-alueen kehittämiseen. Mikä on sitten se hyvin työskentelevä koira, mikä on se kriteeri mikä sen tulisi täyttää? Jokaisell meistä on tähänkin oma subjektiivinen kokemus. Samoin turkki. Meistä jokaisella on oma käsitys siitä mitä sen tulisi olla. Sen mahdollisuus vääränä on olla liian pitkää, liian pehm liian ohutta. Päällyskarvan tulee olla karkeaa ja riittävän pitkää peittääkseen alusvillan, alusvillan taas rasvaisen tiheää, villavaa. T on myös testi olemassa, joka kertoo koiran turkinlaadun, mutta se ei kerro ilmiasua, ainoastaan sen minkä -laatuista turkkia koira geneettisesti kantaa. Mikä olisi siis se tapa jolla yhdistys voisi säädellä turkinlaatuja ja missä kohtaa se on kunkin
kasvattajan tärkeysasteikolla pentuetta suunnitellessa? Itse voisin sanoa, että riippuu pentueesta ja siitä mitä lähden siltä hakemaan, voi olla useampi sitä edelle menevä jalostuksellisesti tärkeämpi seikka. Turkki on kuitenkin yksi asia jota voi lähteä kehittämään ihan DNA-testinkin perusteella kuin myös oman näppituntuman, eikä ole siitä fataalimmasta päästä asioita jalostuks Liiallinen yhteen asiaan keskittyminen sukupolvesta toiseen ei tuo pitkällä aikavälillä mitään hyvää. Se mihin kunkin kasvattajan tulee keskittyä on kasvattajan itsensä tiedossa, ei muiden. Moni muu luulee tietävänsä muiden parhaan, mutta eiköhän se ole se kasvattaja itse joka päättää mitä ja miten etenee. Rotuna malamuutti ei kuitenkaan ole niin suurilukuinen verraten esim. siperianhuskyyn. Meillä ei ole varaa kovin suurella kädellä karsia koiria jalostuksesta pois. Jalostustoimikunta on tärkeässä ja vastuullisessa roolissa antaessaan kasvattajalle tarvittaessa neuvoja hänen valitsemalla tiellään. Kokeilemisen arvoinen juttu voisi toki olla se, että pentuvälityskriteereitä muutettaisiin. Valitettavasti en kuitenkaan ole varma siitä, että se sittenkään toisi pentueita lisää yhdistyksen välitykseen. Kaikki ei ole hyvin, enemmän terveyteen liittyvää tieto pitäisi saada jalostustoimikunnan käyttöön. Niille toimiva systeemi, pelkkä papereilla säilyttäminen ei nykyaikana ole tehokkain juttu. Tietoa on paljon kuulopuheena, mutta sitä tietoa ei virallisesti voi käyttää, koska sitä ei ole virallisesti ilmoitettu jalostustoimikunnalle. Pahin asia tämä on varmasti uusille aloittaville kasvattajille. Lähettäjä Leila Pappinen - 28.07.13 19:16 Peukku Sarille! Hieno ja asiantunteva kirjoitus ja selkokielinen, meille vähemmän jalostuksesta kiinnostuneelle malamuutin omistajalle. Lähettäjä aija hauta-aho - 30.07.13 12:16 Samaa mieltä, hienoa luettavaa!! Siksi kysynkin, että mikä Ruotsissa on nähtävissä? Olen seurannut Ruotsin malamuuttiasioita oikeastaan vain netistä, joten en todellakaan tiedä tarpeeksi. Uskon, että muutkin voisivat arvostaa pientä infoa naapurin tilanteesta! Aija H. Lähettäjä Sari Kinnunen - 31.07.13 17:14 Ei naapurissa sinällään mitään sellaista ongelmaa ole, jota ei jalostamisella parannettua saisi. Rotutyyppi on osalla koirista jonkin verran kärsinyt siitä syystä josta aiemmin kirjoitin. Jokainen kun paneutuu eri aikoihin eri asioihin ;) Mutta kun tässä ketjussa on tarkoitus keskustella meidän kriteereistä ja infoista niin en näe tarvetta tässä tätä enempää ruotia, koska pointtini näy olevan ymmärretty. Lähettäjä Sari Kinnunen - 01.08.13 18:48 Sohaisen nyt varmasti ampiaispesään, mutta jostainhan se on lähdettävä jos kriteereitä ajatellaan muutettavan. Nykyiset voimassa olevathan on tehty yhteistuumin vuonna 2007 kasvattajapäivillä. Tämä huvin vuoksi tekemäni hajatelma tuo varmasti tunteita pintaan, sillä onhan tällaisen samantyyppisen juttun jopa joskus ilmeisesti adressin kera osoitettu olevan toimimaton. Ajatus tästä esimerkistä lähti kun huomasin, että husky yhdistys on omat kriteerinsä päivittänyt ja ottanut käyttöön 1.7.2013, mall olen siis käyttänyt heidän listaansa, muokannut vain sitä enemmän rodullemme sopivaksi. Toivottavasti muiltakin tulisi ehdotelmia nähtäväksi ja siis KOROSTAN, tämä on vain yksi ehdotus :)
Pentulista A: Molemmat vanhemmat ovat astutushetkellä vähintään 2-vuotiaita (24kk). Terveet lonkat (A tai B ), kyynärnivelet (0/0). Molemmat vanhemmat on silmätarkastettu, eikä niillä ole todettu sellaisia silmäsairauksia, joiden takia koira pitäisi jättää jalostuksen ulkopuolelle. - Kasvattajan tulee huomioida vanhempien ja lähisukulaisten HC-rasite. Perinnöllistä kaihia ei toivota olevan molempien vanhempien taustalla. - Koiria, joilla on todettu PPM tai PHTVL / PHPV (1 aste), distichiasis, ektooppiset ciliat, ektropion, entropion, makroblepharon ja trichiatis (lievät muodot) voi harkiten käyttää jalostukseen, mutta tällaisissa tapauksissa pentueen toisen vanhemman ja sen isovanhempien on oltava ko. sairauden suhteen terveitä. Koskien alaskanmalamuuttien perinnöllistä polyneuropatia sairautta yhdistys vaatii, että vähintään toinen jalostuspartneri on geenitestattu. Mikäli tämä tutkittu koira on kantaja, on toisestakin partnerista esitettävä verikokein otettu testitulos, joka todistaa, että se ei ole PN-kantaja. Sairaita koiria ei tule käyttää jalostukseen. Huom! Kantaja EI ole sairas koira ja sen jalostuskäyttö ei kantajan kanssa on täysin sallittua. Molemmilla vanhemmilla on hyväksytty tulos (1-2) joko kilpailukokeesta (REK) tai käyttökokeesta (REKÄ YLE tai REKÄ JOH) tai hyväksytty KVK-tulos. Kilpailu- ja käyttökoetulokseen rinnastetaan kansainväliset kilpailut (esim. SOC, Finnmarksløpet, Femundløpet, Polardistance jne.) ja ulkomaiset rekikoirakokeet (esim. Polarhundtest A, Polarhundtest D, Dragprov, Polarhundprov1). Edellytyksenä on hyväksytty kilpailusuoritus, sijoituksella ei ole merkitystä. Kasvattajan tulee itse ilmoittaa kilpailusuoritus pentueilmoituksessa, ja tarvittaessa todistaa koirien osallistuminen kilpailuun. Molemmilla vanhemmilla on vähintään 3 arviointia näyttelyistä, joista ainakin yhden tulee olla Erinomainen (ERI). Pentulista B: Nartun ikä on astutushetkellä 2-vuotta, uroksen vähintään 18 kk. Terveet lonkat (A tai B ), kyynärnivelet (0/0). Molemmat vanhemmat on silmätarkastettu, eikä niillä ole todettu sellaisia silmäsairauksia, joiden takia koira pitäisi jättää jalostuksen ulkopuolelle. - Kasvattajan tulee huomioida vanhempien ja lähisukulaisten HC-rasite. Perinnöllistä kaihia ei toivota olevan molempien vanhempien taustalla. - Koiria, joilla on todettu PPM tai PHTVL / PHPV (1 aste), distichiasis, ektooppiset ciliat, ektropion, entropion, makroblepharon ja trichiatis (lievät muodot) voi harkiten käyttää jalostukseen, mutta tällaisissa tapauksissa pentueen toisen vanhemman ja sen isovanhempien on oltava ko. sairauden suhteen terveitä. Koskien alaskanmalamuuttien perinnöllistä polyneuropatia sairautta yhdistys vaatii, että vähintään toinen jalostuspartneri on geenitestattu. Mikäli tämä tutkittu koira on kantaja, on toisestakin partnerista esitettävä verikokein otettu testitulos, joka todistaa, että se ei ole PN-kantaja. Sairaita koiria ei tule käyttää jalostukseen. Huom! Kantaja EI ole sairas koira ja sen jalostuskäyttö ei kantajan kanssa on täysin sallittua. Toisella vanhemmalla on hyväksytty tulos (1-3) joko kilpailukokeesta (REK) tai käyttökokeesta (REKÄ YLE tai REKÄ JOH) tai hyväksytty KVK-tulos. Vaihtoehtoisesti toinen vanhempi on osallistunut kansainvälisiin kilpailuihin (esim. SOC, Finnmarksløpet, Femundløpet, Polardistance jne.) ja ulkomaiset rekikoirakokeet (esim. Polarhundtest A, Polarhundtest D, Dragprov, Polarhundprov1). Kasvattajan tulee ilmoittaa kilpailutulos itse pentueilmoituksessa, ja tarvittaessa todistaa koiran osallistuminen kilpailuun. * Toisella vanhemmalla on vähintään arviointi Hyvä näyttelystä (H - ERI). * (* Vaatimukset täyttävän vanhemman ei tarvitse olla sama yksilö.) -Koiran tulee olla tiettävästi perinnöllisistä sairauksista vapaa. Sairauden perinnöllisyyden suhteen epäselvissä tapauksissa asia tarkistetaan SKL:n jalostustieteelliseltä toimikunnalta. - Kummankaan vanhemman jälkeläismäärä ei ole yli 10% kahtena edellisenä vuonna syntyneistä pennuista tai yli 5% sukupolvea (laskennallisesti 4 vuotta) kohden laskettuna. - Yhdistelmän sukusiitosaste on enintään 6,25% viidellä sukupolvella laskettuna.
- Jos koiralla on vähintään kaksi aikaisempaa pentuetta tai yhteensä maksimissaan 13 pentua Suomessa, sen jälkeläisistä pitää vähintään 50% tarkastettu (lonkat, kyynärpäät, silmät) ennen seuraavaa pentuetta. Kokonaan ulkomaisessa omistuksessa olevie ja Suomeen jalostuslainaan saatujen urosten kolmaskin pentue hyväksytään pentuvälitykseen aikaisempien pentujen lukumääräs riippumatta. - POIKKEUS: Ulkomaisilta uroksilta vaaditaan ainoastaan terveet lonkat ja silmät. Jos kyynärpäät on tutkittu, niiden on oltava terveet (0/0). -Kasvattajan tulee huomioida vastuunsa kasvattajana ja toimia hyvän kenneltavan mukaisesti. Kasvattajan tulee lisäksi olla Alaskanmalamuuttiyhdistyksen ja Suomen Kennelliiton jäsen, olla allekirjoittanut Suomen Kennelliiton Kasvattajasitoumuksen ja käyttää kaikissa sopimuksissa Suomen Kennelliiton lomakkeita. - Jokaiselle pentuvälitykseen hyväksytylle pentueelle tehdään terveysselvitys, joka toimitetaan kasvattajalle. Uroksen omistaja ja pennunostajat voivat pyytää terveysselvitystä kasvattajalta. - Jos pentueen vanhemmilla on sairaus, jonka perinnöllisyydestä on epäselvyyttä, ilmoitus julkaistaan vasta, kun SKL jalostustieteelliseltä toimikunnalta on saatu asiaan vahvistus Lähettäjä Anne Korhonen - 13.08.13 12:24 Otanpa osaa keskusteluun minäkin... Mikäli jalostustoimikunnan ajatuksena olisi saada mahdollisimman paljon pentueita esiin, olisi yksi mahdollisuus samantyyppinen pentulista kuin on esim bretoneilla: Saksanseisojakerhon pentuelistalla internetissä sekä Saksanseisojalehdessä julkaistaan vain SSK:n jäsenten kasvattamat pentueet. Rotujärjestöön kuulumattomat henkilöt voivat kuitenkin ilmoittaa pentueensa pentuvälittäjälle, mutta näitä ei julkaista listalla vaan tiedot saa ottamalla yhteyttä pentuvälittäjään puhelimitse tai sähköpostilla. Pentuvälittäjälle voi ilmoittaa myös uutta kotia kaipaavista aikuisista bretoneista. Pentuvälitykseen otettaville pentueille ei ole asetettu kriteerejä esim. vanhempien tulosten suhteen, vaan koirien koe- ja terveystulosten selvittäminen ja arvioiminen on jokaisen pennunhankkijan omalla vastuulla. Joillain pentueilla on merkintä Rodun jalostusvaatimukset täyttävä yhdistelmä. Näiden pentueiden osalta jalostusneuvoja ja/tai pentuvälittäjä on tarkastanut, että pentueen molemmat vanhemmat täyttävät rotukohtaiset jalostuskoirille asetetut vaatimukset. Bretonien osalta tämä tarkoittaa terveitä lonkkia (A tai B ) sekä koe- ja näyttelypalkintoa. Lisäksi merkinnän ehtona on, että kasvattaja on ollut yhteydessä jalostusneuvojaan ennen astutusta, jotta on pystytty tarkistamaan suunnitellun yhdistelmän terveydelliset taustat ja minimoimaan mahdollisten terveysriskien kasautuminen. Eli tuolla listalla on ilmoitetut pentueet ja osalla niistä on merkintä "Rodun jalostusvaatimukset täyttävä yhdistelmä", ja yleensä ne pentueet onkin merkitty heti merkillä "pentue myyty" koska ne menevät parhaiten kaupaksi. Tuo on siis yksi tapa. ALMAlla on kautta aikain ollut käytössä useampia tapoja, jokaisessa varmasti jotain hyvää ja jotain huonoa. Sellaista mallia ei olekkaan johon kaikki olisivat tyytyväisiä. Sillä kokemuksella mitä minulla on ALMAn jalostustoimikunnan hommasta, totean, että ainakaan "suosituspentue"-malliin ei kannata palata (koska aina on niitä jotka kyseenalaistaa jal.toimikunnan tietotaidon "valita" tai "esittää" suosituksia, vaikkei siitä olekaan suoranaisesti kysymys). Aikanaan oli myös rinnakkain suositus ja ei_suositus listat, ja siinäkin oli tyytymättömyyttä. Sarin esittämä malli on yksi mahdollinen. Varmasti siihenkään ei kaikki olisi tyytyväisiä, mutta olisi se yksi tapa. Lähettäjä Anne Korhonen - 13.08.13 12:37 Jossain oli esitetty mahdollisuutta pentuvälityksen maksullisuuteen. En näe siinä mitään järkeä. Kasvattajilla on monta ilmaista kanavaa jossa ilmoittaa pentueistaan, joten jos rotuyhdistys yrittää pentuvälityksen turvin turvata talouttaan, niin laihaksi jää se tuotto. Mikäli halutaan jotenkin rajata se onko yhdistyksen jäsen vai ei, niin mieluummin sitten vaikka tuo edellisessä viestissä
laittamani malli (eli jäsenten pentueet tulee esiin ja muista saa tiedon vain soittamalla pentuvälitykseen) Jossain oli myös siitä, että uroslista tulisi maksulliseksi. IHAN järjetön ajatus. Kuten on mielestäni myös se, että uroslistaa yleens rajataan millään jäsenyydelläkään. On ihan kaksi eri asiaa kun puhutaan pentuelistasta (=kasvattaja haluaa pennuttaa narttuaan syystä tai toisesta, tekee omaa kasvatustaan) ja uroslistasta (= ihmisellä voi olla ihan vaan harrastekoirana urosyksilö, joka olisi esim sukutaustansa takia syytä saada jalostukseen, eli vaikkei omistaja nää koirassaan mitään erityistä voi joku toinen nähdä) Uroslistalle pitäisi optimitilanteessa saada KAIKKI mahdolliset urokset, joita on mahdollista käyttää jalostukseen. Ei niitä kaikkia varmasti käytetä, mutta rodun parasta olisi mikäli lista olisi mahdollisimman laaja kuva minimi kriteerit täyttävistä uroksista. Lähettäjä Panu Korva - 14.08.13 12:15 Yhdistyksen omilla listoilla (pentue- tai uroslistat) en lähtisi liisimään millään tavalla terveystuloksista. Se on tulos tai ulos, eli vain kriteerit täyttävät terveeksi todetut (lonkat, kyynärpäät, silmät, PN-kantajuus) yksilöt ja yhdistelmät yhdistyksen listoille. Antai hyvin erikoisen kuvan, jos yhdistys ylläpitäisi mitä tahansa jalostuksellista listaa, jossa ei täyty yhdistyksen omat kriteetit terveystuloksien osalta. Minusta tuota Sarin esittämää, koetulokset huomioivaa mallia kannattaisi todellakin harkita, se on hyvä. Olisiko siihen kuitenkin syytä lisäsä C-lista, jossa käyttötuloksia ei ole kummallakaan vanhemmalla, jottei pelkästään niiden puuttumisen vuoksi tipahtaisi pois muutoin "hyviä" yhdistelmiä? Pantse Lähettäjä aija hauta-aho - 14.08.13 14:12 Sarin ehdotus oli mielestäni kokonaisuudessaan hyvä ja rotua eteenpäinvievä, eikä siihen kannata minun mielestäni lisätä kohtaa C. Aija H. Lähettäjä Sari Kinnunen - 14.08.13 19:50 Jos tulisi myös C-lista niille joilla ei ole käyttötuloksia niin pitäisikö näillä koirilla olla silloin kuitenkin näyttelytuloksia vain olisiko lis kaikille sellaisille joilla ei olisi kumpiakaan, mutta muut kohdat täyttyisivät? B-listaahan vois helpottaa JOKO & TAI sanalla eli laitaisi näin; Toisella vanhemmalla on JOKO hyväksytty tulos (1-3) kilpailukokeesta (REK) tai käyttökokeesta (REKÄ YLE tai REKÄ JOH) tai hyväksytty KVK-tulos. Vaihtoehtoisesti toinen vanhempi on osallistunut kansainvälisiin kilpailuihin (esim. SOC, Finnmarksløpet, Femundløpet, Polardistance jne.) ja ulkomaiset rekikoirakokeet (esim. Polarhundtest A, Polarhundtest D, Dragprov, Polarhundprov1). Kasvattajan tulee ilmoittaa kilpailutulos itse pentueilmoituksessa, ja tarvittaessa todistaa koiran osallistuminen kilpailuun. * TAI toisella vanhemmalla on vähintään arviointi Hyvä näyttelystä (H - ERI). * Joilloin riittäisi, että pentueen toisella vanhemmalla on joko joku mainituista työskentelytuloksista tai näyttelytulos päästäkseen listalle...
Lähettäjä Panu Korva - 16.08.13 10:52 Sari Kinnunen kirjoitti: Jos tulisi myös C-lista niille joilla ei ole käyttötuloksia niin pitäisikö näillä koirilla olla silloin kuitenkin näyttelytuloksia vain olisiko lis kaikille sellaisille joilla ei olisi kumpiakaan, mutta muut kohdat täyttyisivät? Mä ajattelin sitä, että kaikki muut kriteerit täyttyvät paitsi käyttötulos. Pantse Lähettäjä Jennimaria Holopainen - 17.08.13 20:07 En tarkoituksella kommentoi tänne, mutta luen kyllä koko ajan. Asian tiimoilta lähtee lähipäivinä sähköpostia kasvattajille, joilla on linkit alman kasvattajalistalla. Lähettäjä Sari Kinnunen - 25.08.13 12:57 Onko tätä postia jo lähetetty? Onko muille tullut ja minun on vain eksynyt matkallaan. Lähettäjä Elina Lehtomäki - 22.11.13 08:01 Hei! Onko jalostustoimikunta miettinyt tuleeko pentuvälitykseen jonkinlainen siirtymäaika, jos näyttely- ja/tai terveyskriteereitä löysennetään? Eli pääseekö pentuvälitykseen, jos on alle 2kk astutukseen tai on kerennyt jo astuttaa, mutta täyttää uudet kriteer Mielestäni ei ole reilua, jos joku kerkeää astuttaa koirasa ja sitten muuttuu ehdot. Varsinkin kun tällä hetkellä ei ole tietoa miten listat muuttuu. Elina Lehtomäki Lähettäjä Jennimaria Holopainen - 28.11.13 09:13 Tähän tulee ohjeistus sitten, kun on tiedossa miten tästä edetään. Mikäli nykyisiä ehtoja ei täytä ja uudet ehdot täyttyy, niin toki u listalle pääsee. Suosittelen laittamaan JTK:lle pentueselvityksen, vaikka nykyisiä listoja ei täyttäisikään. Palaan jälleen asiaan kun ehdin.