Karjalazien VIII Kerähmö Petroskoi Veškelys, 4-5.3.2016 Karjalan tazavallan karjalazien kielelline da yhteskunnalline aktivižus. Opastus da kul`tuuru kanzallizen kehityksen piälimizii azieloi. Natalja Antonova, 20 min. Slaidu 1. Terveh, arvokkahat Kerähmön rahvas! Pagin roih livvinkarjalakse, olgua hyvät, varustakkua kuulokkehet kelle se pidäy, suatto kuulla kiännöksen ven`akse. Slaidy 2. Ottakkua vastah hyvittelyt tämän merkittävän pivon čottah. Tämänkerdazen Kerähmön piendyaigu ei ole endizii kebjembi. Näittöhäi muailman tilua, Ven`an dieloloi, meijän Karjalan tazavallan elaigua. Olemmo piettelemäs omua iččie syvän kriizisan aigah. Kriizissu on mual kui ekonoumielline, mugai hengelline. Sendäh tämä meijän pienen rahvahan Kerähmö, muailman suurembih priiččoih verraten, on sadoi kerdoi kallehembii da omembi. Meijänpuolizien karjalazien kanzalline liikeh hozi on hävitännyh äijy vägie mennyzien vuozien aigah, yksikai oppiu vie hörhistelläkseh. Tämängi Kerähmön aigahsuamine on tiettylöi suavutuksii, halličuksen kannatettu, mieron tunnustettu. En rubie listuamah täs midä oli pietty opastus-da kul`tuurualal kolmen vuvven aigah kai net ollah tietois. Himoittas vai abarikuija, midä kai net suavutukset maksetah täl päiväl. Maksetahbo net äijän, mindäh sendäh meijän alal ruadajua on vuozi vuvvel vähembi. Parembi sanuo, ruadajua on, ga heijän dielot jo valehembal ollah kiini karjalan kieles da niilöis tavoittehis, kudamii myö piemmö omas mieles. Ruadoalat ei kazveta, net päinvastah, vai hienotah da loitotah karjalan kielen käytös. Voi olla, minä liijan äijän painattelen kielen roulih meijän liikkehes, ga muailman kogemus ozuttau, ku juuri kieli on rahvahan hengisolendan piämerki. Se on jälgimäzii, mis meil maksau vie rippuo kai muut ollah jo pošti hävitetyt! Ken karjalankielizes istuu täs zualas, se ellendäy minuu. Slaidu 3. Myö, karjalakse pagizijat karjalazet, kaikin, sadaprosentizesti olemmo kaksikielizet, ven`uagi maltajat. Meijän pyrgimykset nimilleh ei vuarreta Ven`an Federatsien eduoigevuksii, päinvastah vai lujendetetah niidy. Yhtelläh 1
federualizet priičoitukset polletah meijän piädy dostalin. Federualizen keskuksen da regionoin konfliktu on joga dielos, sidä pietelläh vägizin, administartivnoloin resursoingi vuoh. OPASTUS on se nägeväine ala, kudai koskou meidy kielen puoles da kudai kuuluu sih konflktah. Myö jo ammui lujendimmo sihpäi, ku pidäu jo ruveta opastamah karjalua ei prostoinnu ainehennu, pidäs jo ruveta opastamah toizii ainehii, sanommo matematiikkua, luonnontieduo, liikundua, muuzikkua, piirustustu karjalan kielel. Allata alguškolas da vediä lapsien taza-arvozeh kaksikieližyöh, ven`a karjala-kaksikieližyöh. Midä täs olis pahuttu? Kieliprestiižua ležinis, kieli pujoittus tänäpäiväzeh elaigah luonnonmugazesti, omakieline opastus tartus piäh da lujendas lapsien kanzallistu omaničentunduo. Lujembi pohju olis Karjalan tazavallalegi. Slaidu 4. Jo kolmas vuozikymmen meijän paginat da rezol`utsiet kestetäh, a myö endizen mugah vai jatkammo paista, ku urokkoi da opastujii vähenöy, opastusprogrammat da olot tullah vaigiembikse. Endine merras, huavoine kaglas. Tänäpäi vois jo čotaija, kui äijy kielipeziä päivykodiloih on suaduu, kui äijy karjalankielisty kluassua da školua ruadau, kui äijy lastu maltau karjalua. A myö kehtammo löyhkie sil, ku 2 328 lapses, kudamil opastetah karjalua, vai 906 (se on kaikkiedah 39%!!!) opastau sidä ainehennu školis yksin-kaksin čuasun nedälis, a suurin vuitti 1 422 (61 %) - opastetah jo urokoin ulgopuolel. Minul ga on huigei paistagi täs. Kus on Karjalan tazavallan virguniekoin poliittine tahto, kus ollah meijän aižankandajat? Ken vie tahtonou jättiä Karjalua tazavaldannu? Ei maksa viärittiä vai školan johtajii, eigo paikankunnallizii valdoi, eigo vahnembii, kudamat buito ei tahtota andua omii lapsii opastumah karjalah. Kai net ollah puččevundat. Paista tottuhäi, dai myö kaikin sen tiijämmö, suuriminnu kynnyksinny ollah federualizet azetukset opastukses, moizet kui Piälimäine libo Yhtenäine valdivolline tutkindo. Dai muite, kielen ylen valeh tila opastussistiemas. A myö täs, omas Karjalas, piälöi nytkytämmö, emmo kiirehtä panemah vastah, kui erähis toizis tazavallois. Yksile se on ruadi, myödykarvah, toizet ei uskota ku midätah voi muuttua täs muas, kolmandet iče ei arvosteta karjalan kieldy sissäh, ku livuttua sen vägie. Iče kieli on mennyh jo loitokse edehpäi monis nämis ajatuksis da jättänyh ebäilijöi jällel. Sendäh ku kieli on viizahembi. Slaidu 5. Karjalan kieli on sissäh viizas kieli, ku andau vastavukset äijih mih kyzymyksih. Täkse päiviä ei ole olemas moizii azieloi, kudamis ei suas paista libo 2
kirjuttua karjalakse. Se on libo ebäilemine, libo oma laškus. Annettahes andiekse net, kudamat ajatellah toizin, buito karjalakse ei sua noudua erähii funktsieloi libo reaalieloi. Kieli ei ole vai jygielöin terminoin korvuaju mateerii. Se on meijän piäs, meijän ajattelendutavas. Ei sua pidiä kieldy nenga huogehennu vešinnu, ku ruveta tiedämättäh laskemah leikkii, mittuine murreh parembi pädöy virallizen kielen pohjakse libo kui se rubieu noudamah virallistu stuatussua. Se kai rodieu hil`l`akkazin, suottozelleh, vai pidäy olla, kui jo enne sanoin, poliittine tahto. Murdehien väli ei ole nimi probliemu, kui myö puaksuh ajattelemmo. Se on tiedomiehien da käytännöllizen strateigien azii, ei muite vai joga toizen kielen n`okal potkittavu dielo. Mindäh liene myö emmo sotkevu liägärilöin konsiliuman piätöksih, luotammo spetsialistoih, a murdehien välizeh dieloh ruohtimmo tungevuo kaikin, netgi, kudamat iče emmo tiijä da käytä karjalua. Moine käytändö, prostikkua minuu, on puččevundu, aijan vönyttämine, hyväkse menendy. Vie kerran lujendazin: kieli libo on meijän piäs kogonažuonnu, murdehes riippumata, libo sidä ei ole vouse. Kielen hommis minä en eroittele äijäl opastus da kul`tuurualua se on muailman tendensii. Opastus da kul`tuuru ollah yhtehizet, toine toizeh vaikuttavat käzittehet. Opastunnuh ristikanzau on kul`tuurine ristikanzu. Karjalan kielen nero nämien välis ei ole nimi čomendus da anturuažu, se on elävy, muuttui käziteh. Työ kuuletto kuulokkehispäi tämän paginan kiännösty ven`akse. Huomuakkua, ku ven`an kielel erähät kohtat nävytäh karhakoinnu, omapäizinny. Joga kieles ollah omat kuvannot, sanozin, omat silmät, oma prizmu elaigutaboih. Sendäh on tärgei tiediä ei kaksi-kolme sanastu da pajostu, tärgein on pidiä očas net kielisilmät ei hallennuzinnu, a lujinnu. Slaidu 6 Ei šeppäkänä ole šeppä šyntyeššä. Oman karjalan kielen kehitys on jogapäiväine ruado. Ebäiltäh net ristittyöt, kudamat tässäh vie ajatellah, ku karjalan kieli on argielämän libo kylien kieli. Se ei ole muga. Net vähät muamot, kudamat allettih jälgiaijal pagizemah omien lapsienke karjalakse tietäh, midä minä tarkoitan. Kui jygei on pujoittua kieli enämbistökielizeh ymbäristöh, semmite silloi konzu lapsi kazvau da paiči muamua nägöy toizet kieliraaliet, ei karjalankielizet. Nillöin muamoloin jogapäiväzes käytös ollah sanakniigat, hyö ei väzytä kyzymäh kieliabuu, hyö kropotitah kieldy joga päiviä. Se on ellendettävy dielo - karjalan kieles meidy vieraitettih vuozikymmennien luguh, traditsii paista lapsienke karjalakse on jo hävitetty ammui. Myö harjavuimmo leikkie kieldy, ei paista sil adekvaattizesti. Yhtellän moizien muamoloin tahto on kova kielelline pozitsii, hyö ruohtitah kiändiä kielikuvan muurin. Pädöy, konzu avukse vie ollah buaboit da 3
diedöit, kuduat maltetah sidä da vähäzel voijat auttua. Ga puaksuh moizet muamot pärjätäh iče, kirjutuslähtehien da oman vereksen kieleneron vuoh. Slaidu 7. Karjalaizien Kerähmölöin välis on pietty äijy toimindua, kui halličuksen kannatuksel, mugai karjalazien yhteskunnallizien organizatsieloin aloittehel, libo yhtenyöl väil. Yhtäpäi, opastussistiemas ei rodinuh prinsippimuutoksii, tossapäi on kazvamas interessu kielen puoleh rahvahispäi. Minä en tahtos tuaste suututtua nikedä da puuttuo kaidusuupullon pohjah, ga tozi on sihpäi, ku jälgimäzen kolmen vuvven aigah myö emmo suurendannuh, myö ruttoh hävitimmö sidä midä oli suadu školih, yliopistoloih. Urokoin pienendämisty sanotah piäopastuksen ulgupuolizekse opastamizekse, yliopiston kogonazen fakul`tietan hävittämisty nimitetäh korgeiškolaopastamizen optimizatsiekse. Tälaigua tazavallas kehitetäh etnokul`tuurizen opastuksen konseptsiedu ongo se ihan uuzi, nollaspäi algavunnuh ruado vai ollougo se iguizen meijän ijän kestäi ruado minul on kuito jygiettävy sanuo. Mieles on vai yksi dielo. Ku minä ehoittazin sinne konseptiseh allata opastamah karjalakse alguškolas pandanehgo minuu pöllätyksekse da puustan pertin truvakse vai pietäh todeh? Onnuako ei. Minä hyvin ellendän, ku tänäpäiväzien piirualoinke se on loittoine pajo, ga sihhäi meile jo pidi puuttuo ammui. Juuri sih niškoih meil oli hommattu suomelaz-ugrilaine škola Petroskoil, kudai voinnus olla piäpajannu da toizien, kyläškolien tuvennu metoudiekan puoles. Sidä ei rodinuh, eigo sua pidiä varmuttu rodieugo, mindäh sendäh kielispetsialiston lugu vai vähenöy. Yksikai minä ehoittazin panna se dielo tämän Kerähmön rezol`utsieh. Slaidu 8. Mainittavannu suavutuksennu karjalan opastukses on uuzien, čomien opastuskniigoin suamine 5:h kluasassah, metoudizet selitykset niilöih. Opastuskniigoin kehittäjät luajittih net nygyaigaizien standartoin mugah. Heikombazennu kohtannu täs on se, ku kai opastuskniigat, kui meijän karjalankielizet, mugai äijien toizien rahvahien kielizet, ei olla federualizel virallizel listal, toizien sanojen, net ei olla tovellizet opastuskniigat, a muite vai opastusmaterjualat. Niidy buito ei suas käyttiä akreditiiruittulois opastusprogrammois. Tämä faktu vie kerran tovistau mi sija on kanzallizil kielil fedrualizel tazol da kui kielii siirretäh piäopastuksen ulgopuolel. Tädä kyzymysty rubiemmo nostamah da pujoittamah rezol`utsieh suomelaz-ugrilazien rahvahien Muailman Kongressal tänä kezän Lahtel. 4
Slaidu 9 Karjalan rahvahan interessu oman kielen da kul`tuuran kohtah on kazvamas. Se puaksuh rodieu luoduloin sisteemoin ulgopuolelgi. Toiči suat smiettie: midä heikombat ollah kielidielot rahvahal, sidä kovembah kazvau interessu. Etnosotsiologat sanotah sidä ilmivödy reidentifikatsiekse, konzu kielen hävitännyöt rahvas opitah eččie omaničentunduo kielen kauti, tahtotah ezittiä oman alovehellizen, histouriellizen libo kul`tuurizen identitietan. Sen tovistau, ezmäzikse, kielikursoih pyrgijöin luvun kazvo, linnalazien karjalazien aktiviziiruičedu kielikerholoih, paginkanzoih, joudavan aijan viettoloih. Myö hil`l`akkazin hävitämmö rahvahallizii karjalankielizii teatroi, samal kui kylih roitah omat kylänteatrat. Kolmen vuvven aigah myö nikui emmo voinnuh suattua jalloil itämerensuomelazien kielien resursu- da mediakeskustu Periodika-ilmahpiständylaitoksen seinih, kudamas oli kirjutettu ynnälline pygäl mennyön Kerähmön rezol`utsieh. Sen sijah on yldymäs Vieljärves olijan Karjalan Kielen Koin ruandu, kudamua jo tunnustetah kui meijän tazavallas, mugai sen ulgopuolel. Kaččomattah kaikkih vaigevuksih se kodi on nostettu rahvahan väil da koval tahtol segi ozuttau milleh on kazvanuh da eistynnyh karjalazien omaničentundo. Ihaškoittau se, ku meijän rahvahan hengi kudakui on vie hengis da luja. Vuvvel 2013 pietty Karjalan kielen vuozigi on andanuh omii tuloksii, äijis kohtis Karjalan halličuksen tuvel. Oma mua lehten, Oma pajo-horan 25- vuodehizet pivot oldih merkittävinny tapahtuminnu. Meijän elaigu, Olonija da Kalevalan uudizet piirien lehtilöis roittih alallizet karjalankielizet sivut, kerran kuus päivän nägijät. Karjalan tazavallan Kanzalline teatru on valmistannuh tämän kolmen vuvven aigah kolme spektaklii, kudamis käytetäh karjalua: etnospektaklin Koti, suarnat Kondii-poigu, da Hodari mollembis karjalua käytetäh sillehtälleh. Keviäl 2013 on valmistunnuh Pyhä asie spektaklin vienankarjalaine versii. Piirilöih suaduloin etnokul`tuurizien keskuksien toimindu nägyy. Slaidu 10. Internet-aktivižus on kazvanuh sadoi kerdoi. Internetas on roinnuh karjalan kielen iččenäine käyttöala, kus suau löydiä ynnällizii sanakniigoi, tv-da raadivolähetyksii, kielikursoi, kielimaterjualua, muuzikkua toizien sanojen, internetan kielilippahat ollah jo aiga syvät. Kehittyy karjalankieline wikipeidii yhtes Suomes eläjien karjalazienke. Sotsiualizis verkolois rodih kymmenii da jo sadoigi sivuloi, karjalan kielele da Karjalale omistettuloi. Niidy suahah käyttiä hyväkse eri mualois eläjät karjalazet. Kui perestroika on andanuh uvvet mahtot 5
kanzallizile liikkehile Ven`ua ymbäri, mugai internet jälgimäzel vuozikymmenel potkai meigävellie yllyttämäh omua kielellisty interessua. Toiči suat tovistuagi, ku karjalazien online-aktivižus on äijiä suurembi ofline-aktivižuttu. Karjalazien yhteskunnallizet aloittehet enämbäl kehitytäh sotsiualizis verkostolois, niilöis yhty lujua kehittyy oma kieli, internetan kieli, kudai yllyttäy sen käyttäjien kielellisty ajattelendutabua loitokse edehpäi reaalizes elaijas. Kielen puoles internet toven kattau äijii avvonazii kohtii, kudamii ei ole verkon taganaizes elaijas. Slaidu 11. Jälgimäzen kahten vuvven aigah aktiviziiruiččih karjalan valdivollizen stuatusan kyzymys. Sidä ei sua olla huomamata, pidäy oppie eččie pädevimmät keinot azien sellittämizekse, hozi se on jygei tälaigua. Uskon, ku kerähmön aigah vie rodieu liževöidy vagavua paginua sih niškoih. Tämän čotas voibi sanuo, ku karjalazil jälläčel rodih enämbi yhteskunnalistu organizatsiedu täkse päiviä niidy on 23. Enämbistö niilöis kannattau karjalan virallistu stuatussua. Slaidu 12. Ei sua olla sanomatta meijän žurnalistoin ruavos. Ruohtizin sanuo nenga, ku heile ruaduo koskehes, juuri heijän kielet da kynät hivotah karjalan kieldy tämän päivän pädijäkse. Yhtenäine Oma mua lehti on suurendannuh omat sivut nygyaigazikse, sidä suau lugie internetas da pdf-versiennu. Tv:n da raadivomiehien iändy suau kuulta digitalmuvvonnu sil aijal, konzu tahtonet. Tiettäväine, žiäli, ku lähetystoimindu libo on jo katkennuh libo katkieu kylis, kus oldas potentsiualizet kuundelijat. On nägyväh ližennyh ven`ankielisty mediaprojektua, kudamat nostetah ezile regionualizii uudizii da meijän tapoksen elaigua. Slaidu 13. Kolmen vuvven aigah on suadu aigah vägi äijy karjalankielisty kniigua. Suurembii meijänpuolizii suavutuksii on vuotettavu Venäjä-viena šanakirja, Kumalikko- palkittu lapsienkniigu, etnogruafienpohjaine Pyhät da arret, Karjalan tiedokeskusken kieli-instituutan ruavot. Ihalmonnu on suomenpuolizen Karjalan Sivistysseuran Kalevala vienankarjalakši. Ynnällizenny ilmivönny ollah Tove Janssonan muumiloin kiännökset livvikse, Karjalan Kielen Seuran kannatetut. KAI NET OLLAH MEIJÄN YHTEHIZET SUAVUTUKSET. Paginan lopus ritourine kyzymys: kelle kai net pätäh, sanommo, kolmenkymmenen vuvven peräs? Meijän lapset ei roita sissäh kieldy maltajat, ku lugie kaikkie tädä. Eigo olis korgei aigu panna ahkuu piänahkah da enämbäl syvendyö moizih programmoih, 6
kudamien mugah suas siirdiä karjalan kieli kazvajale polvele? Moizet menetelmät ollah suurembas mieros tietois. Muite, ga on moine kuva: myö kazvatammo puudu juurettah, čomendammo sidä kaunehil lehtyzil da mualuammo eri mualiloih. Sit ihastelemmos, mittumakse čomakse puu kazvau. Silaigua yhtet da samat ristittyöt opitah panna tugie puus ymbäri, pyöritäh väzyksis, ponnistellahes, pietelläh puudu oman rungan vuoh, pokoroijah sidä seizomah libo lähtietäh kazvattamah omua uuttu vezastu. Uvvet vezaizet kazvetah, ga se suurembi puu onhäi čomembi rahvahal, sen ymbäri suau pidiä vesseliä kaččomata alahpäi. Moine igävy story... Minä hedi pakičen prosken`n`ua kuundelijol, ku pagin oli emotsionualine. Ei ole luuh juuttunuttu, oman piäle suuttunuttu, sanotah karjalazet. Pyzykkiähäi kaikin lekkehel da hyväs voivas! Olgah teijän koilois da perehis kai dielot luavulleh da siivolleh. Tämän paginan, kuigi mennyön kerähmön paginan, suatto löydiä Nuoren Karjalan organizatsien internetsivustol. Nuori Karjala on kestänyh jällečel jygielöi aigoi. Passibo kaikile ket kannatitto meidy. Myö jatkammo toimindua uvvennu registruorganizatsiennu, kudaman nimes suau lugie Nuori Karjala. Passibo kuundelojoile, sada passibuo kiändäjäle! 7