PAIMION KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS
Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan MRL:n 202 :n mukaisesti kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen, kun se on saanut lainvoiman. PAIMION KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Paimion kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom). 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Paimion rakennusvalvontaviranomainen on maankäyttö- ja rakennuslautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvonnan vastuualue. Päätösvallan siirtämisestä määrätään hallintosäännössä. 2. LUPAJÄRJESTELMÄ 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN-/ILMOITUKSENVARAISUUS Talousrakennuksen ja saunan rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön tulisijattoman, enintään 30 m 2 :n suuruisen muun puurakenteisen talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Ilmoitusmenettelyä voidaan käyttää vain yhteen erilliseen talousrakennukseen/rakennuspaikka. Suuremmalle tai muunlaiselle talousrakennukselle tarvitaan rakennuslupa. Pienehkön talousrakennuksen sijoituksessa tulee ottaa huomioon: - se on sijoitettava olemassa olevaan pihapiiriin - muut jäljempänä tässä rakennusjärjestyksessä annetut määräykset (rakennuksista, rakennusoikeuksista, etäisyyksistä rajasta ja rantaviivasta yms.)
2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN- TAI ILMOITUKSENVARAISUUS Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta liitekartasta n:o 1 ilmenevillä kunnan osaalueilla seuraavasti. osa-alue 1: asemakaava-alue osa-alue 2: osayleiskaava-alue osa-alue 3: 10.000 m 2 :n pinta-alarajoitusalue, suunnittelutarvealue osa-alue 4: muut asemakaava-alueen ulkopuoliset alueet Jäljempänä toimenpidelistassa luetellut hankkeet käsitellään toimenpideluvilla tai ilmoituksilla vain, jos ne ovat vähäisempiä kuin rakennus. Ilmoitusmenettelyssä kuultava tarvittaessa naapuria. TOIMENPIDELUPA HAETTAVA ILMOITUS TEHTÄVÄ X O Toimenpide Kunnan osa-alue 1 2 3 4 1) Rakennelma (rakentaminen) - leikkimökki, max 5 + 2 m 2 (kuisti) - - - - - katos, yli 10 m 2 x o o o katoksessa vähintään 30 % seinien yhteenlasketusta pinta-alasta avointa - vaja, yli 10 m 2 ja alle 30 m 2 /max 1 kpl/kiint. x o o o - huvimaja/grillikatos o o o o - maatalouden lantavarasto x x x x - kylpytynnyrit o o o o - esiintymislava, pysyvä x x x x - uima-allas yli 10 m 2 o - - - - muu vastaava rakennelma o o o o - pressu/sääsuojat o o o o käyttö autosuojana kielletty - maalämpöjärjestelmä, pohjavesialueilla kielletty x x x x 2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) - urheilu- ja kokoontumispaikka x x x x - asuntovaunualue tai vastaava, yli 5 vaunua x x x x - katsomo, kiinteä x x x x - yleisöteltta tai vastaava, yli 60 hlöä o o o o
3) Liikuteltava laite - asuntovaunun tai laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn x x x x Erillislaite (rakentaminen) - masto/antenni, yli 10 m x o o o - piippu, yli 10 m o o o o - varastointisäiliö, yli 10 m 3 x o o o - muistomerkki tai vastaava o o o o - tuulivoimala x x x x - nosturit, kiinteät o o o o 4) Vesirajalaite (rakentaminen) - suurehko laituri: enintään 15 m 2, rantaviivasta 10 m, naapurinrajasta 5 m x o o o - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja, laituriterassi, rannan suuntainen laituri tai vastaava x x x x 5) Säilytys- tai varastointialue (järjestäminen) - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue x o o o 6) Julkisivutoimenpide - rakennuksen julkisivun oleellinen muuttaminen x o o o - kattomuodon muuttaminen x x x x - ulkoverhouksen rakennusaineen muuttaminen o o o o - katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen o - - - 7) Mainostoimenpide - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa o o o o - rakentamiseen liittyvät mainoskyltit poistettava heti, kun niitä koskeva kohde on käyttöönotettu 8) Aitaaminen (rakentaminen) - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri o - - -
10) Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen - o o o 11) Maisemaa oleellisesti muuttavan lammen tms. kaivuu/rakentaminen - o o o 12) Rakentaminen kiinni olemassa olevaan rakennukseen - kun rakennetaan kiinni olemassa olevaan rakennukseen, ei kysymyksessä ole kevytrakenteinen rakennelma, vaan lisärakentaminen (rakennuslupa) tai rakennuksen julkisivun muuttaminen (toimenpidelupa). 1-9 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupatai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa eivätkä ne saa vaikeuttaa pelastustoimintaa kiinteistöllä. Menettelytapamääräyksiä Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se on tarpeen yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta (MRL 129 2 mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 2 mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu yhden vuoden ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAI- SEMAAN Maisema ja luonnonympäristö Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan.
Oleva rakennuskanta Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon ja väritykseen. Rakennuksen etäisyyden tiestä liitekarttaan n:o 1 merkityllä alueella n:o 3 tulee olla sellainen, että rakennuspaikalle jää riittävästi oleskeluun tarkoitettua piha-aluetta, jonka melutaso ei ylitä 55 dba. Uudisrakennuksen on sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaalinsa ja väriensä puolesta sovelluttava olevaan rakennuskantaan. Rakennuksen vaikutukseen maisemakuvaan tulee myös kiinnittää huomiota. 3.2 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA 3.3 AITAAMINEN Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 1 mom). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Maankäyttö- ja rakennuslautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja haltijoille maankäyttö- ja rakennuslautakunnan päättämällä tavalla. Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle eikä tienpidolle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuu-
den muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tonteille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja vähintään 600 mm:n etäisyydelle rajasta, jotta aita on huollettavissa oman tontin puolelta. 3.4 PIHA-ALUE/PIHAMAA Rakennuspaikan kuivanapito Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Suureksi kasvava puu tulee istuttaa siten, ettei se ja sen hoitaminen täysikasvuisenakaan häiritse kohtuuttomasti naapuria. Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. Voimajohtojen tarvitsemia suoja-alueita ei saa käyttää rakentamiseen. 3.5 OSOITEMERKINTÄ Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerointi on toteutettava siten, että se on selkeästi havaittavissa kummankin kadun tai liikenneväylän puolelta. Asemakaava-alueella osoitenumerot ja kirjaimet on valaistava. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.
4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 RAKENNUSPAIKKA Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla MRL 116 :n mukaan tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta. Paimiossa on rakennuspaikan koon oltava liitekartassa osoitetuilla alueilla pinta-alaltaan vähintään: Alue 2: 5.000 m 2 Alue 3: 10.000 m 2 Alue 4: 5.000 m 2 Peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen ja enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, joka on kerrosalaltaan enintään 300 m 2 tai kaksi erillistä asuinrakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 300 m 2. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.
5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE Rakentaminen ranta-alueella. ranta-asemakaava-alueita lukuunottamatta, edellyttää pääsääntöisesti poikkeamislupaa alueelliselta ympäristökeskukselta (MRL 72, 171 ). Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää. Ranta-alueella rakennuspaikalla saa olla enintään yksi yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 120 m 2. Saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 m 2 ja talousrakennuksien yhteensä enintään 30 m 2. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähinään 1 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattatason oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m 2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä, sekä korkeusasema ylävesirajasta ja keskivedenkorkeudesta sama kuin edellä mainituilla muilla rakennuksilla. 6. SUUNNITTELUTARVEALUE Suunnittelutarvealueella luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään. Yleis- ja osayleiskaava-alueet ovat kaikki suunnittelutarvealuetta Suunnittelutarvealuemääräys on voimassa 10 vuoden ajan tämän rakennusjärjestyksen voimaantulosta.
7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Talousveden riittävyys Asuinkäyttöön tarkoitetulla rakennuksella tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueille (liitekartta) Tärkeille pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maanpäälle ja varustaa suoja-altaalla. Tärkeillä pohjavesialueilla piha- ja paikoitusalueiden pintavedet on johdettava vyöhykkeen ulkopuolelle. Tätä varten tulee olla soveltuvat laitteistot ja mahdollisesti tarvittavat luvat. 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. 9. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. Liikenteeseen vaikuttavat aitaamiset tms. on hyväksytettävä teknisellä osastolla ja ilmoitettava pelastuslaitokselle. 10. JÄTEHUOLTO Jätehuolto tulee toteuttaa siten, ettei sen järjestäminen aiheuta haittaa terveydelle eikä ympäristölle. MRA 56 :ssä säädetään, että kiinteistön jätehuoltoa palvelevien tilojen ja rakennelmien järjestämisessä tulee ottaa huomioon rakennuksessa harjoitettava toiminnan laatu. Jätehuollossa on noudatettava Paimion jätehuoltomääräyksiä.
11. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 11.1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN Maankäyttö- ja rakennuslautakunta voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräysten tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. 11.2 VOIMAANTULO Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Paimion kaupungin marraskuun 09 päivänä 2006 hyväksytty rakennusjärjestys. LIITTEET Kartta rakentamisen pinta-alarajoituksista Pohjavesialuekartat