Jugoslavian seuraajavaltioiden historiaa 12.1.- 25.2.2009 Luennot 1-2: Jugoslavia(t) ja sen hajoaminen Pilvi Torsti Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Matsätalo U40, sali2, ma ja ke 830/10-12 www.pilvitorsti.fi Yliopisto
Käytännön asiat Yhteistyökumppanit Suoritukset 3 op - luentopäiväkirja JA lopputentti - päiväkirjassa vähintään 8 luentoa (19.1., 21.1. ja 26.1. vastaavat kahta luentoa), palautus 23.2.2009, ohje www.helsinki.fi/aleksanteri/opetus/ikebb_opintojen_suoritta minen.htm - Oheislukemisto, 8 tekstiä, tentissä vastattava 2/8 lukemistokysymykseen (eli vähintään 2/8 tekstiä luettava) syventävä esseetehtävä (7-10 sivua) = 2 op pilvi.torsti@helsinki.fi, www.pilvitorsti.fi yliopisto HUOM! 19.1., 21.1. ja 26.1. kaksi luentoa kerralla 830-12, EI kokoontumista 28.1., 2.2. ja 4.2.
Kurssin ohjelma 12.1. Johdanto & Jugoslavia ja sen hajoaminen I 14.1. Jugoslavia ja sen hajoaminen II 19.1. Serbia (HUOM! 830-12) 21.1. Kosovo/a ja Montenegro (HUOM! 830-12) 26.1. Kroatia (HUOM! 830-12) 28.1., 2.2., ja 4.2. EI LUENTOA 9.2. Bosnia ja Hertsegovina I 11.2. Bosnia ja Hertsegovina II 16.2. Slovenia 18.2. Makedonia 23.2. Kertausta ja yhteenvetoa 25.2. tentti ja palaute LISÄKSI Ma 9.3. 10-12 Kulttuurikeskus Caisa, kokoushuone 2: "Arkea ja rauhanturvaa Bosnia-Hertsegovinassa "Historian myytit Balkanilla"
Kirjoita millaisia mielikuvia alueen historiasta millaisia mielikuvia alueen nykyisyydestä ei tarvitse nimiä ranskalaiset viivat tms. 10-15 minuuttia
Seuraajavaltiot Slovenia, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Makedonia, Serbia, Montenegro, Kosovo vuosituhantinen erillisyys maantiede historia vajaan vuosisadan mittainen yhteisyys eteläslaaviat
Kohti ensimmäistä Jugoslaviaa Kansallinen herääminen Serbia - serbialaisuus, oma kuningaskunta Habsburgien alaiset eteläslaavit - kroaatit illyyriliike - eteläslaavi-unioni OSANA keisarikuntaa - sloveenien erityisyys Imperiumien hajoaminen Ottomaanien valtakunnan rappio kaksois-monarkia 1867
I Jugoslavian perustaminen 1914 eteläslaavit Itävalta-Unkarissa jakautuneena Serbian ja Montenegron itsenäisten valtioiden osana Montenegro osaksi Serbiaa Itävalta-Unkarin hajoaminen ulkoinen uhka Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta 1.12.1918
I Jugoslavian osat Serbian kuningaskunta Montenegron kuningaskunta Kroatia-Slavonia Dalmatia Sloveenimaakunta, joka osa Itävaltaa Unkarin entisiä maakuntia Bosnia ja Hertsegovina
1921 väestölaskenta Serbejä ja montenegrolaisia 4 707 000 (39%) Kroaatteja 2 889 000 (23,9%) Sloveeneja 1 024 000 (8,5%) Bosnian muslimeja 760 000 (6,3%) Makedooneja 630 000 (5,3%) Albaaneja 484 000 (4%) Saksalaisia 512 000 (4,3%) Unkarilaisia 472 000 (3,9%) Muita 580 000 (4,8%) YHTEENSÄ n 12 miljoonaa
I Jugoslavia vaikea lähtökohta Peruskysymys: keskusjohto vai federalismi kolme hallintomallia 1921 perustuslaki 1928/1931 diktatorinen Jugoslavia 1930-luvun loppu keskeinen kehitys: maareformi ja maalaispuolueet
Toinen maailmansota suhteet Saksaan ennen maailmansotaa kolmikantasopimus maaliskuussa 1941 - Bolje rat, nego pakt saksalaisten hyökkäys huhtikuussa 1941 Nopea antautuminen ja miehitys 10.4. 1941 Itsenäinen Kroatian valtio (NDH) sissisotaa - tshetnikit, partisaanit raskaat menetykset luvuista erimielisyyksiä Toinen Jugoslavia
II Jugoslavia Onnela? Titon asema ja titoismi? konfliktit maton alla? miksi hajosi?
Jugoslavia 1945 Slovenia, nykyiset rajat Makedonia Vojvodinan ja Kosovon autonomiset alueet historiallinen Bosnia ja Hertsegovina Serbia, Kroatia, Montenegro 6 osatasavaltaa, 2 autonomista aluetta
Kommunistinen puolue ja partisaanit puolue 1919 kansallisuuskysymys 1945 sosialistinen Jugoslavian liittotasavalta, jonka johdossa puolue neuvostomalli, neuvostolojaalisuus Tito
Ulkopolitiikka 1948 välirikko Neuvostoliiton kanssa, 1950-luvun alusta kolmas tie 1950-luvulta pakon sanelemat talousyhteydet länteen siirtomaajärjestelmän purkautuminen liittoutumattomuus hyvä maine Titon henkilö matkustusvapaus
Kansallisuuspolitiikka perusperiaate tasa-arvo ( veljeys ja yhteisyys ), federalismi, sosialistinen jugoslavialainen isänmaallisuus kolme vaihetta: 1942-n. 1948: kansojen tasa-arvo ja itsemääräämisoikeus (vrt Stalin) 1940-luvun lopulta 1960-luvulle: jugoslavialaisuus 1960-luku liberalisaatio
Kansallisia ongelmia Kosovon alueen asema armeija ja virkamiehistö kielikysymys Kroatian kevät puhdistukset
Talous erot, vaurausrajoja kehitysaluepolitiikkaa koulutustaso itsehallintojärjestelmä 1965 uudistukset 60-70-luvuilla yli miljoona vierastyöläisenä 60-luvulla turismin nousu
1974 perustuslaki puolue-elimet menettivät valtaa lisää poliittista itsehallintoa presidenttineuvosto, Tito elinikäinen pj taloudellisen itsehallinnon väheneminen yrityksissä
Yhteiskunta ja kulttuuri kaupungistuminen, teollistuminen, modernisaatio jugoslavismi ja titoismi vilkas kulttuurielämä, urheilu lehdistönvapaus - valtiotasoisen tiedonvälityksen puute
Yhteenvetoa toisesta Jugoslaviasta yhteiskunnan avautuminen 60-luvulta lähtien (talous, politiikka, liikkuminen) kukoistuskausi 50-l puolivälistä, elintason nousu, modernisaatio lyhyen tähtäimen taloudenhoitoa jakautuminen yhä enemmän kaupungin ja maaseudun välillä, alueiden välisten erojen korostuminen 1970-luvun alusta kansallisuuskysymykset (?) kv. tilanteen vaikutukset, ulkopolitiikan merkitys sisäpolitiikassa, Jugoslavian kiistaton kv. asema kaukaa katsottuna vaikutti menestystarinalta Titoismi
Jugoslavian hajoaminen 80-luku ja Jugoslavian hajoaminen: Poliittinen tilanne Talouskatastrofi Järjestelmän kritiikki eri osissa Jugoslaviaa 1980-luvun lopun tilanne Oliko Jugoslavian hajoaminen vääjäämätöntä
Poliittinen asetelma 1980-luvulla Titon kuolema 1980 järjestelmä, jossa vallan keskittäminen mahdotonta ulkomaanvelka järjestelmän legitimointi harmaita komiteoita Hallinto presidenttineuvosto hajautettu hallinto, vallan keskittäminen puolueelle Armeija Kosovo 1981
Taloudellinen katastrofi 1970-luvun öljykriisit 1974 perustuslaki kaikki lainasivat elintason ylläpitäminen talousuudistusten puute 1980-luku elintaso lasku 1983 IMF uusi kv. tilanne 80-luvun lopussa
Järjestelmän kritiikki 1980-luvulla Serbia 1974 perustuslaki, Vojvodina ja Kosovo Tiede- ja taideakatemian muistio 1986 Milosevic ja antibyrokraattinen vallankumous - valtio ei mahdollista toimintaa - populismi, mielenosoitukset, media - motivaationa vallassa pysyminen - Vojvodina, Kosovo, Montenegro - väärinarviointi, pakotti muut vastaamaan
Järjestelmän kritiikki 1980-luvulla Slovenia liberaalit aatteet - kulttuuri ja nuorisoliike - monipuoluejärjestelmä, avoin yhteiskunta, uusia puolueita Serbian aggressiivisuus - Slovenia tuomitsi toiminnan Kosovossa - pyrkimys itsenäisyydestä
Muiden tasavaltojen vastaus Kroatia puolueen vahva ote Milosevicin uhka tuki Slovenialle 1989 monipuoluevaalit 1990 Bosnia ja Hertsegovina ja Makedonia
1980-luvun loppu viimeinen liittopresidentti Markovic talousuudistukset - avoin markkinatalous ja tuonnin vapauttaminen - 1990-luvun alun huippuhetki, kv. tuki Kv. tilanteen muutos Jugoslavian Yhdysvallat
Jugoslavian hajoaminen oli vääjäämätöntä, koska alueen etniset ryhmät vuosisatoja ristiriidoissa ja vihanneet toisiaan? Jugoslavia keinotekoinen rakennelma, johon eteläslaavilaiset kansat eivät koskaan halunneet liittyä? yhteistä identiteettiä ei koskaan ollut olemassa?
Miksi Jugoslavia sitten hajosi? Esitettyjä selityksiä sosialismin romahdus - kolmas tie ja sitoutumattomuus vailla pohjaa Jugoslavian hajottaminen poliitikkojen tietoinen projekti - valta ja sen varmistaminen ja lisääminen partisaani-ideologian vahvuus
Let us hope that the time is not far away when many former Yugoslavs will realize that the civil war we fought was against ourselves and our future. Then can we transform the South Slav peace into something more than the absence of war: open borders for visitors and goods, economic cooperation, cultural exchanges, respect for differences and an end to denial of similarities, common search for historical truth, solidarity and common voice on regional and European issues. In this way we will both build a monument to Yugoslavia and raise it from the dead. Aleksa Djilas 2003
Jugoslavian seuraajavaltioiden historiaa 12.1.- 25.2.2009 Luennnot 1-2: Jugoslavia ja sen hajoaminen Pilvi Torsti Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Matsätalo U40, sali2, ma ja ke 830/10-12 www.pilvitorsti.fi Yliopisto