1. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS

VUOSIKERTOMUS 2015

1. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Autonrengasliiton 71. toimintavuosi on ollut aktiivista ja ammattitaitoista toimintaa kaikilla eri osa-alueilla. Autonrengasliiton toiminta rengasalan edunvalvojana antaa kentälle vankan selkänojan toiminnan kehittämiselle. Liiton kehitysohjelmassa on linjattu tärkeäksi tavoitteeksi erikoisliikkeiden markkinaosuuden säilyttäminen. Erikoisliikkeillä on suuri osuus renkaiden myynnistä. Kuluttajatutkimuksen mukaan 60 % vastaajista hankkii renkaat erikoisliikkeestä. Keskeinen haaste kunnalle on markkinaosuuden säilyttäminen alati kiristyvässä kilpailussa. Tämä ei onnistu ellei liikkeet jatkuvasti panosta liiketoiminnan, palvelun ja henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen. Rengasratsia on liiton selkeästi suurin vuosittainen ponnistus, joka työllistää sekä toimiston väen että kentän syksyn kynnyksellä. Kampanjan vaikutus liikenneturvallisuuteen lienee kiistaton ja siksi työn merkityksen korostaminen sekä motivaation säilyttäminen onkin ensiarvoisen tärkeää. Rengasratsia 2015 järjestettiin tiedotuskampanjana ilman laajamittaisia rengasratsioita ja kesärengastutkimusta. Julkisuutta luotiin aktiivisen mediatyön avulla samaan aikaan valtakunnallisesti ja paikallisesti Liikenneturvan ja Autonrengasliiton yhteistyönä. Tiedottamisen tueksi poliisi ja Autonrengasliiton yritykset järjestivät neuvontahenkisiä rengasratsioita 5 paikkakunnalla, joilla tarkastettiin yhteensä 2 224 auton renkaat. Tarkastukset vahvistivat käsitystä renkaiden kunnon kehityssuunnasta, joka on ilmennyt myös edellisissä kesärengastutkimuksissa ja erityisesti viesteistä rengasliikkeistä. Kesärenkaiden syyskunto on entisestään heikkenemässä. Lähes joka viides autoilija ajoi rengasratsiassa huonokuntoisilla renkailla. Rengasratsiakampanjasta on tullut myös vientituote. Ruotsissa ja Tanskassa järjestetään myös rengasratsiakampanjat. Suunnitteilla on, että myös Norjassa järjestetään kampanja syksyllä 2016. Kampanjat ovat kaikilta osiltaan identtisiä Suomen kampanjan kanssa. Liitto on kehitysohjelmassa määritellyn mukaisesti jatkanut viime vuosien panostusta työturvallisuuden kehittämiseksi. Yrityksen ylin johto vastaa työturvallisuudesta. Hyvässä turvallisuusjohtamisessa näkyy johdon sitoutuminen turvallisuusasioihin. Yrityksen toimipaikkojen työturvallisuustaso ylittää harvoin ylimmän johdon määrittelemän turvallisuustason. Rengasalan tekninen foorumi työskenteli keskeisesti raskaan kaluston talvikauden uusien rengasvaatimusten aikaansaamiseksi. Rengasmääräysten uudistamiseksi tekninen foorumi esitti, että raskaan kaluston talvikauden rengasvaatimuksia muutettaisiin samansuuntaisesti kuin on tehty Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Ehdotuksella tavoitellaan liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamista talvikeleillä. Autonrengasliitto, poliisi ja Liikenneturva tekivät alkuvuodesta 2015 yhteistyönä raskaan kaluston rengastutkimuksen, jossa tarkastettiin 637 ajoneuvon renkaat. Tienvarsitarkastuksissa selvitettiin kuorma-autojen ja niiden perävaunujen renkaiden kunto ja tyyppi. Tämän tutkimuksen valossa ei teknisen foorumin ehdotus talvikauden rengasvaatimuksiksi aiheuttaisi raskaalle liikenteelle merkittäviä lisäkustannuksia. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät 15.6.2015 yksimielisyyteen työllisyys- ja kasvusopimuksen vuoden 2016 palkkaratkaisusta. Sopimuksen linjauksien pohjalta neuvoteltiin alakohtaiset palkkaratkaisut vuodelle 2016. Autonrengasalalla saavutettiin työntekijöitä koskeva neuvottelutulos 27.8.2015. Toimihenkilökentässä syntyi neuvottelutulos 30.9.2015. Neuvottelukierros oli sikäli merkittävä, että TEAMin puheenjohtaja Timo Vallittu osallistui viimeistä kertaa autonrengasalan työehtosopimusneuvotteluihin, joihin hän on osallistunut 1970 luvulta lähtien. Timo Vallittu jäi eläkkeelle 31.8.2015. Autonrengasliitto kiittää häntä rakentavasta neuvottelutoiminnasta ja toivottaa hänelle erinomaisia eläkevuosia. Yhteistä työtä jatkaen Jarmo Nuora 2. AUTONRENGASLIITTO RY Autonrengasliitto ry:n tehtävänä on rengasliikkeiden ja rengaspinnoitusyritysten elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvonta. Autonrengasliitto ry on Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (Palta) ja kuuluu sitä kautta Elinkeinoelämän keskusliittoon (EK). Autonrengasliitto on enä Liikenneturvassa ja omistaa palveluyhtiö ARL-palvelu Oy:n, joka on osakkaana Suomen Rengaskierrätys Oy:ssä. Kansainväliset yhteytensä liitto hoitaa ensisijassa pohjoismaiden rengasalan järjestöjen Nordiska Däckrådetin, eurooppalaisen toimialajärjestön BIPAVERin (International Federation of National Associations of Tyre Specialists and Retreaders) sekä pohjoismaiden rengasalan teknisen järjestön STRO:n (The Scandinavian Tire & Rim Organization) kautta. Autonrengasliiton yritykset harjoittavat renkaiden ja vanteiden vähittäis- ja tukkukauppaa, tarvikekauppaa, renkaiden pinnoitus-, huolto-, korjaus- ja asennustoimintaa sekä renkaiden vientiä ja tuontia. 1

3. HALLINTO 3.1. Hallitus Puheenjohtaja Toimitusjohtaja Jarmo Nuora Nordiska Däckrådet Pentti Määttä Östen Brännäs BIPAVER Jukka Lankolainen Varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Alexej von Bagh Jäsenet Hallituksen puheenjohtaja Markku Haavisto Toimitusjohtaja Sami Horto Toimitusjohtaja Roope Kemppainen Toimitusjohtaja Timo Kärkkäinen Toimitusjohtaja Jukka Kärnä Toimitusjohtaja Jyrki Larvanto Hallituksen puheenjohtaja Juhani Lintala Toimitusjohtaja Hanna Maja Toimitusjohtaja Pentti Määttä Toimitusjohtaja Johanna Rantala Toimitusjohtaja Carl Segercrantz Toimitusjohtaja Jari Silfverberg Hallitus kokoontui kertomusvuonna yhteensä 7 kertaa. 3.2. Toiminnantarkastajat Varsinaisiksi toiminnantarkastajiksi tarkastamaan vuoden 2015 tilejä ja hallintoa valittiin liittokokouksessa Teemu Tuuri ja Ben Wickström sekä varatoiminnantarkastajiksi Timo Laukkanen ja Juha Vesikko. 3.3. Liiton edustus eräissä elimissä Suomen Rengaskierrätys Oy, hallitus Jarmo Nuora varapuheenjohtaja Hanna Maja Johanna Rantala vara Jari Silfverberg vara Suomen Rengaskierrätys Oy, ohjausryhmä Markku Haavisto Olli Heinonen Petri Honkala Roope Kemppainen Toni Lindfors Jari Silfverberg ARL-palvelu Oy, hallitus Pentti Määttä Jukka Kärnä Timo Kärkkäinen Juhani Lintala Hanna Maja puheenjohtaja Elinkeinoelämän keskusliitto EK, edustajisto Jarmo Nuora Kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunta Olli Heinonen Erkki Salmivall i 3.4. Liittokokous 14.3.2015 Liittokokous pidettiin 14.3.2015 klo 11.00 Helsingissä Kalastajatorpalla. Kokouksessa oli edustettuna 17 yritystä ja 5 yhteistyöyritystä. Liittokokouksessa oli yhteensä 28 henkilöä. Liittokokouspäivän eri tilaisuuksiin osallistui yhteensä 120 henkilöä. Kokouksessa esitettiin vuosikertomus, vahvistettiin tilinpäätös 31.12.2014 ja myönnettiin tilivelvollisille vastuuvapaus kyseiseltä tilikaudelta. Jäsenmaksut säilyivät ennallaan. Talousarvio ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin sellaisenaan. Kokouksen puheenjohtajana toimi liiton puheenjohtaja Jarmo Nuora. Todettiin, että Jarmo Nuora on liittokokouksessa 15.3.2014 valittu liiton puheenjohtajaksi liittokokousten väliseksi kaksivuotiskaudeksi 2014 2016. Kokouksessa todettiin puheenjohtajan kaksivuotiskauden jälkimmäisen vuoden alkaneen. Uudeksi eksi hallitukseen valittiin toimitusjohtaja Sami Horto Rengasmaailma Oy:stä. Liittokokouksen jälkeen pidettiin hallituksen järjestäytymiskokous, jossa liiton varapuheenjohtajaksi valittiin Alexej von Bagh. Lisäksi kokouksessa päätettiin hallitustyön organisoinnista. 3.5. Liittokokousseminaari Tähtäimenä menestys Liittokokouksen jälkeen pidettiin klo 13.00 alkaen seminaari teemalla Tähtäimenä menestys. Avauspuheenvuorossaan liiton puheenjohtaja Jarmo Nuora käsitteli liiton organisaatiota, myynti- ja pinnoitustilastojen sekä pinnoitusten keskihintaindeksin ja rengashintaindeksin kehityslukuja. Koulutussuunnittelija Mika Nyberg Työterveyslaitokselta käsitteli rengasalan ergonomiaselvitystä 2015 otsikolla Hyvinvointia työstä ja valmennuskonsultti Petri Niskanen vastuuta ja asennetta otsikolla Vastuun ja asenteen aika. Rengasmarkkinat työryhmän puheenjohtaja Markku Haavisto käsitteli kuluttajatutkimuksen 2014 tuloksia otsikolla Asiakas ensin ja Teknisen foorumin puheenjohtaja Juha Mustakangas raskaan kaluston talvikauden rengasvaatimuksia ja raskaan kaluston rengastutkimusta otsikolla Raskaan kaluston talvikauden rengasvaatimukset. Lopuksi kampanjapäällikkö Risto Keskiruokanen käsitteli rengasratsiakampanjaa otsikolla Rengasratsia 2014 ja 2015. 2

3.6. Liiton organisaatio Liiton toiminta on vuodesta 1993 perustunut liiton hallituksessa 18.11.1992 tehtyihin peruslinjauksiin. Silloin päätetty toimintatapa on mm. merkinnyt, että hallituksen et ovat osallistuneet yhdessä liiton toimiston kanssa operatiiviseen edunvalvontatoimintaan sekä että järjestötyö ja yritysten väliset intressiristiriidat on pidetty erillään toisistaan. Tätä toimintatapaa on jatkettu. Liiton hallitus työskenteli kertomusvuonna puheenjohtaja Jarmo Nuoran johdolla kolmessa päätyöryhmässä; istö, rengasmarkkinat (elinkeinopoliittinen edunvalvonta) ja työmarkkinat (työmarkkinapoliittinen edunvalvonta). Työryhmiin kuuluivat myös hallituksen ulkopuolisia henkilöitä. Jäsenistö työryhmän puheenjohtajana toimi Pentti Määttä ja inä olivat Juhani Lintala, Hanna Maja, Timo Kärkkäinen ja Jukka Kärnä. Työryhmän vastuualueeseen kuuluivat myös ARL-palvelu Oy:n hallintotehtävät. Markku Haavisto toimi rengasmarkkinat työryhmän puheenjohtajana. Työryhmän inä olivat Roope Kemppainen, Jyrki Larvanto, Jari Silfverberg, Risto Keskiruokanen (Rengasratsia), Jukka Lankolainen (pinnoitus, Bipaver) ja Juha Mustakangas (tekniset asiat). Työmarkkinat työryhmän puheenjohtajana oli Alexej von Bagh ja inä olivat Carl Segercrantz, Johanna Rantala, Sami Horto ja Erkki Salmivalli (työsuojelu). Organisaatioon kuuluivat lisäksi pinnoitus- ja koulutustyöryhmät. Pinnoitustyöryhmään kuuluivat Roope Kemppainen, Kari Hyppönen, Markku Haavisto, Petri Honkala, Jukka Lankolainen ja Teppo Vekka. Koulutustyöryhmään kuuluivat Petri Asikainen, Jarmo Nuora, Heli Kangasniemi, Sami Horto, Mikko Huhtala ja Timo Kärkkäinen. Liiton asiamiehenä toimi varatuomari Östen Brännäs ja assistenttina Niina Korpi. Työehtokysymyksiä asiamiehen ohella on hoitanut varatuomari Antti Kujala ja liiton hallintoasioita hoiti Marja Ojala ja Pauliina Dockery. Marja Ojala jäi eläkkeelle 30.9.2015 palveltuaan Autonrengasliittoa erinomaisesti vuodesta 1992. Balance-Team Oy on vastannut taloushallinnosta, jota on hoitanut Leena Huusko. 3.7. ARL 2017 -kehitysohjelma Liiton kehitysohjelmassa ARL 2017 on määritelty vuosittaiset kehitysaskeleet 2014 2016 sekä tavoitetila vuonna 2017 päätyöryhmien sekä koko liiton toiminnan osalta. Työryhmien vastuualueet: Jäsenistö Jäsenhankinta, vuosikokous, kumppanuusfoorumi ja sidosryhmäsuhteet; Talous ja ARL - palvelu Oy, järjestöasiat ja kehitysohjelma; Viestintä, rengasfoorumi, kotisivut ja asiantuntijafoorumi, asiakirjat; ARL - brändi, asiantuntijaliikkeet, kuluttajatutkimus, Nordiska Däckrådet; Työmarkkinat Työnantaja-asiat ja työnormit, työvoima-asiat, palkkaus ja palkkatilastot; Työsuhde- ja työehtosopimusasiat, asiakirjamallit ja lomakkeet; Ammatillinen koulutus, koulutustyöryhmä ja opettajafoorumi; Työturvallisuus, rengasturvallisuuskorttikoulutus ja kehitysohjelma; Rengasmarkkinat Elinkeinoasiat, ajoneuvo- ja rengasnormit, markkinatilastot, lausunnot; Rengasratsia, kesärengastutkimus sekä muut kampanjat ja tutkimukset; Pinnoitus, pinnoitustyöryhmä, Bipaver, ympäristöasiat ja julkaisutoiminta; Tekniset asiat, tekninen foorumi, STRO ja kehitysohjelma; Liiton toiminnan tavoitetila vuonna 2017 Jäsenten yhteistoimintaa ja toimintaedellytyksiä on kehitetty työnantaja- ja elinkeinoasioissa; Liitolla ja toimialalla on painoarvoa kansallisesti ja kansainvälisesti; Asiantuntijaliikkeen toimintamalli on käytössä; Rengasalan erikoisliikkeiden markkinaosuuden säilyttäminen; Ammattia ja osaamista arvostetaan sisäisesti ja ulkoisesti; Liikenneturvallisuutta on edistetty tiedotus- ja turvallisuuskampanjoiden avulla; Palvelu- ja tuotantotoiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset työehdot työehtosopimuksissa; Työturvallisuustaso on nostettu yrityksissä; ARL 2017 -kehitysohjelma on liiton seitsemäs. Ensimmäinen kehitysohjelma ARL 2002 tehtiin vuonna 1998. 3.8. Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen työnantajat PALTA ry aloitti toimintansa 1.1.2011. Palta syntyi kun Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry, Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry yhdistivät voimansa syksyllä 2010. Autonrengasliitto ry oli Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja liittyi Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n eksi 1.1.2011 alkaen. Paltan määrä on noin 1700 yritystä ja yhteisöä ja niiden palveluksessa työskentelee runsaat 150.000 henkilöä. Jäsenten henkilöstömäärällä mitattuna Palta on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n suurimpia liittoja. Palta on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. Elinkeinopolitiikan yksikköä johtaa toimitusjohtaja Riitta Varpe ja työmarkkinat-yksikköä varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto. Liiton solmimat 140 työehtosopimusta on jaettu kolmeen sopimusryhmään, jotka ovat asiantuntija ja erityispalvelut, tietoliikenne ja tekniset palvelut ja logistiikka. 3

Autonrengasliitto ry yrityksineen kuuluu logistiikan sopimusryhmään, jota johtaa apulaisjohtaja Kaj Schmidt. 4. JÄSENISTÖ 4.1. Rengasalan etujärjestö Autonrengasliiton tarkoituksena on parantaa tensä elinkeinopoliittisia toimintaedellytyksiä, valvoa tensä etuja työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä edistää tensä välistä yhteistoimintaa. Autonrengasliiton elinkeinopoliittisena tehtävänä on edistää rengasliikkeiden ja rengaspinnoitusyritysten toimintaedellytyksiä vaikuttamalla lainsäädäntöön ja määräyksiin, edistämällä yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta, nostamalla alan arvostusta ja tuottamalla ille välineitä toiminnan kehittämiseen. Lisäksi liitto edistää tensä välistä yhteistoimintaa. Autonrengasliiton työmarkkinapoliittisena tehtävänä on työrauhan turvaaminen rengasalalla. Se solmii alan työehtosopimuksen ja pyrkii luomaan palvelu- ja tuotantotoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia työsuhteen ehtoja, edistämään paikallista sopimustoimintaa ja toimialan ammatillista koulutusta sekä nostamaan työturvallisuustasoa yrityksissä. Liitto tukee iään työtaistelun uhatessa ja sen kestäessä. 4.2. Varsinaiset et Liiton yritysten lukumäärä 31.12.2015 oli 70 ja toimipaikkojen lukumäärä 251. Jäsenyritykset edustavat yli 70 % Suomen rengasmarkkinoista ja niiden palveluksessa oli vuonna 2015 noin 1 700 henkilöä. Jäseniksi ovat kertomusvuoden aikana liittyneet Koskin Rengaspiste Oy ja Gestone Oy (GT-Rengas). Kertomusvuoden aikana on kartoitettu potentiaalia ja luotu yhteyksiä ehdokkaisiin rengasalan järjestäytymisasteen nostamiseksi. Lisäksi tavoitteena on ollut tiivistää ten ja liiton välisiä yhteyksiä sekä edistää liiton ten välistä yhteistoimintaa. 4.3. Yhteistyöet Liiton toimintaa tukee merkittävästi alaa lähellä oleva yhteistyöistö. Yhteistyöten lukumäärä oli 31.12.2015 yhteensä 27. ALCAR Heringrad Finland Oy tuli yhteistyöeksi Örum Oy Ab:n tilalle liiketoimintakaupan seurauksena. Kumppanuusfoorumi Perinteinen liiton hallituksen ja yhteistyöten välinen yhteistapaaminen, kumppanuusfoorumi, pidettiin 9.12.2015. Osanottajia oli 40 henkilöä. Tilaisuudessa käsiteltiin, myyntitilastoon ja myyntija hintakehitystietoihin 2005-2014, raskaan kaluston rengastutkimuksen tuloksiin, rengasalan ammattitutkintoon, rengasalan ympäristökäsikirjaan sekä Rengasratsia 2015 ja 2016 -kampanjoihin liittyviä kysymyksiä. 4.4. Kunniaet ja ansiomerkit Hallitus kutsui Erkki Ahlavuon liiton kunniaeksi. Hallitus myönsi kultaiset ansiomerkit Juhani Lintalalle, Roope Kemppaiselle, Timo Keskiselle, Marko Mäkelälle ja Matti Järviselle sekä hopeiset ansiomerkit Kai Niemelle, Jukka Kärnälle, Risto Tuomiselle, Simo Pirttimäelle ja Jari Havelinille. Kunniaet: Erkki Ahlavuo, Olavi Kaisla, Seppo Kupi, Pentti Repo, Mauri Steiner, Veikko Keskiruokanen ( ), Heikki Helenius ( ), Jukka Lujala ( ) ja Lauri Räsänen ( ). Kultaiset ansiomerkit: Erkki Ahlavuo, Jari Asikainen, Alexej von Bagh, Hroar Braathen (Norja), Östen Brännäs, Hans Claeson (Ruotsi), Sven-Erik Fritz (Ruotsi), Juha Granberg, Markku Haavisto, Mikko Huhtala, Matti Järvinen, Olavi Kaisla, Roope Kemppainen, Timo Keskinen, Kalle Keränen, Risto Keskiruokanen, Christina Kittelä, Ari Korhonen, Seppo Kupi, Seppo Lahdelma, Jukka Lankolainen, Kaarlo Lassila, Juhani Lintala, Pertti Luntiala, Hanna Maja, Kirsi Martikainen, Pauli Mikkola, Marko Mäkelä, Jarmo Nuora, Marja Ojala, Esa Pirhonen, Pentti Rantala, Johanna Rantala, Pentti Repo, Pekka Ruokanen, Tuomo Räsänen, Erkki Salmivalli, Harry Sjöberg, Torben Skovgaard (Tanska), Ari Steiner, Mauri Steiner, Seppo Wallenius, Raine Wikberg, Heikki Helenius ( ), Reijo Honkala ( ), Veikko Keskiruokanen ( ), Jukka Lujala ( ) ja Lauri Räsänen ( ). Kultaisia ansiomerkkejä on myönnetty yhteensä 48 kappaletta. Hopeiset ansiomerkit: Isto Aaltonen, Petri Asikainen, Harri Elo, Anna Forsman, Sami Hagelberg, Markku Haikala, Keijo Hatakka, Pertti Heikkilä, Erkki Heinonen, Jari Havelin, Göran Hilli, Jari Hettula, Paavo Häyhä, Tapani Ihalainen, Raimo Iivanainen, Kari Järvi, Kari Järvi, Marco Kaarre, Tero Kaarre, Heli Kangasniemi, Matti Koivusaari, Niina Korpi, Lauri Koskimäki, Jukka Kärnä, Jouko Lahti, Pauli Liimatainen, Toni Lindfors, Teuvo Littu, Hannu Mettälä, Pekka Mikkonen, Timo Myllymaa, Pekka Mäkinen, Pentti Määttä, Kai Niemi, Timo Niinioja, Kare Ojaniemi, Simo Pirttimäki, Markku Rajala, Conny Rundberg, Markku Ruokanen, Markku Salama, Sauli Saari, Mika Savolainen, Kimmo Siirtola, Jari Silfverberg, Esa Suhonen, Timo Suni, Pasi Toppinen, Jouko Toivonen, Risto Tuominen, Jukka Vaara, Teppo Vekka, Kari Vuokko, Ben Wickström, Matti Kupiainen ( ), Juhani Kyrklund ( ) ja Juha Siltala ( ). Hopeisia ansiomerkkejä on myönnetty yhteensä 57 kpl. 4.5. Yrityshuomioinnit Liiton hallitus aloitti 15.3.2014 uuden perinteen huomioimalla yritykset, jotka ovat olleet liiton inä yli 25 vuotta. Yrityksille luovutettiin rengasrautataulut. Seuraavat yritykset ovat saaneet yrityshuomion yli 25 vuotisesta yystaipaleesta: Kantolan Rengas Oy (1944, liittymisvuosi), Vianor Oy (Isko Oy, 1944), Lapin Kumi Oy (1949), Lujakumi Oy (1963), Korja-Kumi Oy (1963), Oriveden Kumikorjaamo Ky (1969), Virtain Kumikorjaamo Ky (1971), 4

Vuoksen Kumi Oy (1972), Pohjolan Rengas Oy (1973), Suomen Euromaster Oy (1974), Koivusaari Oy (1974), Kumi- ja lasihuolto Hannu Potinkara (1977) ja Rengasmesta Oy (1985). 4.6. Jäsentiedottaminen ja liiton kotisivut Jäsenille ja yhteistyöille lähetettiin kertomusvuoden aikana 14 tiedotetta. Kertomusvuoden aikana on kotisivujen uudistamisen yhteydessä kehitetty kotisivujen suomen-, ruotsin- ja englanninkielisten osioiden sekä asiantuntijafoorumin (sivujen) sisältöä. Rengastieto-osiota on laajennettu ja kuluttajille suunnattua informaatiota on lisätty. 4.7. Kausitiedotteet Kertomusvuonna julkaistiin 5 kausitiedotetta. Talvilomatiedote Renkaiden merkitys korostuu loskakelillä julkaistiin 12.2.2015. Kesärengastiedote Kelin mukaisilla renkailla kohti kesää" julkaistiin 1.4.2015 ja kesälomatiedote Vaihda pyörien paikkaa kesken ajokautta 17.6.2015. Talvirengastiedote Vaihda ajoissa talvimoodiin julkistettiin 8.10.2015. Kausitiedote talvirengaspakosta "Raskaan kaluston renkaat talvikunnossa" julkistettiin 27.11.2015. Talvilomatiedotteessa käsitellään talvirenkaiden vähintään 5 millimetrin urasyvyyden turvasuositusta, renkaiden ilmanpaineiden liikenneturvallisuusmerkitystä ja rengasriskejä vaikeissa keliolosuhteissa. Kesälomatiedotteessa korostetaan keskeisesti kesärenkaiden vähintään 4 millimetrin urasyvyyssuositusta ja renkaiden ilmanpaineiden liikenneturvallisuusmerkitystä. 4.8. Kuluttajatutkimus 2014 Liittokokousseminaarissa 14.3.2015 ja tiedotteessa 13.5.2015 käsiteltiin Kuluttajatutkimuksen 2014 tuloksia. Tutkimuksella selvitettiin autoilevien taloudessaan rengasasioista vastaavien suomalaisten kuluttajien näkemyksiä autonrenkaisiin ja rengasliikkeisiin liittyen. Tutkimus tehtiin laajana versiona kesä- ja talvirenkaista siten, että tulevina vuosina voidaan tarvittaessa toteuttaa rajoitettu kuluttajatutkimus jostakin kuluttajatutkimuksen 2014 osa-alueesta. Kuluttajatutkimus 2014 koostuu seuraavista osa-alueista: autonrenkaiden ostaminen, rengasliikkeet ja rengastietoisuus. 1. Autonrenkaiden ostaminen Ostokäyttäytymisen perusteella suurin kuluttajaryhmä ovat ne, jotka valitsevat renkaat painottaen ennen kaikkea laatu- ja turvallisuustekijöitä. Lähes yhtä suuri kuluttajaryhmä ovat ne, jotka pitävät hintaa erityisen tärkeänä ja vertailee renkaiden hintoja ennen ostopäätöksen tekemistä. Siihen ryhmään, joka ostaa renkaat aina samasta liikkeestä luottaen liikkeen tai myyjän ammattitaitoon kuuluu runsaat kymmenen prosenttia. Yhtä suuri kuluttajaryhmä ovat ne, jotka pitävät kaikkein tärkeimpänä tekijänä renkaiden oston vaivattomuutta ja renkaiden vaihdon onnistumista haluttuna aikana. Siihen joukkoon, joka valitsee renkaat ensisijaisesti merkin perusteella, katsoo kuuluvansa vain 4 prosenttia vastaajista. Renkaita ostaneista 5 % osti pinnoitetut renkaat. Vastaajat jaettiin myös kahteen luokkaan sen mukaan, ovatko he kiinnostuneita renkaiden ostosta, rengasmerkeistä ja niiden ominaisuuksista, vai onko renkaiden ostaminen heille vain välttämätön auton ylläpitoon kuuluva toimenpide. Selvästi yli puolet vastaajista (63 %) pitää renkaiden hankintaa enemmänkin välttämättömänä toimenpiteenä. Vajaat neljä kymmenestä taas kokee olevansa kiinnostuneita renkaiden ostosta ja renkaiden ominaisuuksista. Kuluttajat hakevat tietoa renkaista ennen kaikkea internetistä. Tietoa haetaan rengasvalmistajien ja rengasliikkeiden kotisivuilta tai esimerkiksi netin keskustelupalstoilta. Erittäin tärkeä tiedonhakukanava on autoalan lehdissä olevat rengastestit. Lisäksi hankitaan tietoa renkaista sanomalehdistä, TV mainoksista, liikkeiden ulkopuolella olevista ilmoituksista ja suoramarkkinointikirjeistä. Tulevaisuutta ajatellen vastaajat pitävät niin ikään nettiä tärkeimpänä tiedonhakukanavana. Noin 80 prosenttia vastaajista hankkisi mielellään netistä tietoa renkaista. Tällöin tulee edelleen ajankohtaiseksi mm. rengasvalmistajien ja rengasliikkeiden kotisivut sekä keskustelupalstat. Neljä kymmenestä pitää autolehtien rengastestejä merkittävänä tietolähteenä rengasasioissa. Noin kolme kymmenestä menisi suoraan henkilökohtaisesti käymään rengasliikkeessä. Joka kymmenes ottaisi mielellään puhelimitse yhteyttä liikkeeseen. Rengasmerkin valinnassa keskeiset tekijät ovat hyvät kokemukset ja laadukas merkki. Yhteensä noin 70 prosenttia vastaajista painottavat näitä tekijöitä rengasmerkin valinnassa. Hyvät kokemukset merkistä vaikuttivat valintaan kolmella vastaajalla kymmenestä. Noin 30 prosentilla ostopäätös perustui laadukkaaseen merkkiin. Edullisuuden mainitsi 27 prosenttia vastaajista. Myyjän suosittelu ratkaisi merkin valinnan joka viidennellä. 2. Rengasliikkeet Kuluttajat pitävät rengasliikettä valitessaan tärkeinä ennen kaikkea palveluun liittyviä tekijöitä. Kaikkein tärkeimpinä tekijöinä pidetään asiantuntemusta sekä nopeaa, kohteliasta ja asiakkaan tarpeet huomioivaa palvelua. Samaan tärkeysasteen tekijäksi arvioidaan, että renkaiden hinnat ilmoitetaan selkeästi. Kokemusperäiset tekijät ovat tärkeät. Hyvät kokemukset liikkeestä on myös erittäin tärkeä valintakriteeri. Vastaajilta tiedusteltiin, olivatko he liikkeeseen mennessään jo päättäneet, minkä merkkiset renkaat ostaisivat. Vastaajille esitettiin vaihtoehtoina myös, että rengasmerkki oli päätetty ennen liikkeeseen menoa, mutta oli päädytty toiseen merkkiin joko itse tai myyjän suositusten perusteella. Vajaat puolet vastaajista meni liikkeeseen niin, että oli jo päättänyt merkin ja pysyi tässä 5

merkissä. Vajaat 40 prosenttia vastaajista meni liikkeeseen tietämättä minkä merkkiset renkaat aikoi ostaa. Vajaat kymmenen prosenttia vastaajista ilmoitti myyjän suositusten perusteella päätyneen toiseen merkkiin. Selvästi suosituin renkaiden ostopaikka oli autonrenkaiden erikoisliike, josta renkaat hankki 60 prosenttia vastaajista. Autonrengasalan kuluttajatutkimuksessa vuonna 2000 oli vastaava prosenttiosuus 70. Toiseksi useimmin renkaat ostettiin itsenäisestä autokorjaamosta (11 %). Autoliikkeestä renkaat ostivat 10 % vastaajista ja oman automerkin valtuutetulta merkkikorjaamolta 5 % vastaajista. Netistä renkaat hankkivat 5 % vastaajista. Liikkeen valintaan vaikuttivat erityisesti hyvät aiemmat kokemukset (38 %), liikkeen sopiva sijainti (36 %), edulliset hinnat (35 %), ammattitaitoinen henkilökunta (29 %), halutun rengasmerkin saatavuus (27 %), tarjoukset (22 %), ystävällinen henkilökunta (21 %), tuttu myyjä (20 %) ja tunnettu liike (16 %). Vastaajilta kysyttiin, olivatko he renkaita hankkiessaan puhelimitse yhteydessä joko siihen liikkeeseen, josta he lopulta ostivat renkaat tai vaihtoehtoisesti muihin liikkeisiin. Noin puolet vastaajista ei ollut puhelimitse tai sähköpostitse yhteydessä etukäteen mihinkään liikkeeseen renkaita hankkiessaan. Siihen liikkeeseen, josta lopulta osti renkaat, oli yhteydessä noin kolmannes vastaajista. Muihin liikkeisiin oli etukäteen yhteydessä noin joka seitsemäs vastaaja. Noin 80 prosenttia vastaajista ei ollut käynyt henkilökohtaisesti muissa liikkeissä kuin siinä, josta lopulta osti renkaat. 16 prosenttia kävi henkilökohtaisesti ennen ostopäätöstä myös muissa liikkeissä. Henkilökohtaisen käynnin jälkeen liike hylättiin useimmiten kalliiden hintojen perusteella. Tämän syyn mainitsi kuusi kymmenestä vastaajasta. 25 prosenttia kääntyi toisen liikkeen puoleen, koska ei löytänyt haluamaansa merkkiä liikkeestä jossa kävi. Epäystävällisen palvelun vuoksi liikkeen hylkäsi 12 prosenttia muissa liikkeissä käyneistä. Lisäksi mainittiin se, että liikkeessä ei ollut mahdollisuutta renkaiden vaihtoon odottaessa sekä se, ettei renkaiden vaihtoon saatu riittävän nopeasti aikaa (yhteensä 19 %). Melkein puolet renkaiden ostajista lukee renkaita myyvien liikkeiden ilmoituksia internetistä (45 %). Rengasliikkeiden ilmoituksia sanomalehdissä luki 28 prosenttia vastaajista. Tutkimuksessa selvitettiin myös, minkälaisille lisäpalveluille olisi autonrenkaiden erikoisliikkeissä kysyntää. Selvästi eniten kiinnostusta vastaajissa herättää aurauskulmien tarkastus ja säätö, jota pitää kiinnostavana noin puolet vastaajista. Muut lisäpalvelut prosenttiosuuksineen olivat erikoisvanteet (35 %), öljynvaihto (23 %), auton pesu (22 %), iskuvaimentimien tarkastus ja vaihto (22 %), ilmastointilaitteen huolto (18 %), ajovalojen tarkistus (18 %), akun tarkistus (15 %), lasinvaihto/ - korjaus (13 %) ja pakoputkien vaihto (13 %). Huomion arvoista on, että peräti 26 prosenttia vastaajista ei osannut ottaa kantaa tähän asiaan. 3. Rengastietoisuus Liikenneturvallisuusasioihin liittyen vastaajilta kysyttiin, mitä riskejä he tietävät olevan huonokuntoisilla kesärenkailla ajamisessa. Vesiliirto tuli selkeästi vastauksissa esiin. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta mainitsi, että huonokuntoisilla renkailla ajaminen lisää vesiliirron vaaraa. Seuraavaksi useimmin mainittiin pitkät jarrutusmatkat, auton huono ohjattavuus ja renkaan puhkeamisen vaara. Vastaajista 38 prosenttia tiesi oikein lain vaatiman minimiurasyvyyden kesärenkaille. Talvirenkaiden minimiurasyvyyden tiesi 31 prosenttia vastaajista. Autonrengasliiton turvasuosituksen kesärenkaiden urasyvyydelle tiesi 20 prosenttia vastaajista. Vastaajista 45 prosenttia kulutti renkaat loppuun eli lain vaatimalle minimitasolle ennen uusien ostoa. Tulevaisuudessa 40 prosenttia arvioi kuluttavansa renkaat loppuun ennen kuin hankkii uudet renkaat vanhojen tilalle. Vastaajista 60 prosenttia tarkastaa renkaiden urasyvyyden vain keväällä ja syksyllä renkaanvaihdon yhteydessä. Urasyvyys tarkastetaan urasyvyysmittarilla, 2 euron kolikolla tai silmämääräisesti. Rengaspaineet tarkistetaan yleisimmin neljä kertaa vuodessa (30 %). Vastaajista 27 prosenttia ilmoitti tarkistavansa rengaspaineet parin kuukauden välein ja 24 prosenttia vain keväällä ja syksyllä renkaanvaihdon yhteydessä. Puolet vastaajista vaihtaa itse renkaat autoonsa. Vastaajista 17 prosenttia teettää renkaiden vaihdon perhepiirissä tai tuttavan avustuksella. Vastaajista 32 prosenttia ilmoitti käytävänsä ammattilaisten palveluja renkaanvaihdossa. Niistä, jotka eivät vaihda renkaita itse, teettää 64 prosenttia renkaiden vaihdon rengasliikkeessä. Yli puolet vastaajista ilmoitti (57 %), että tekee renkaiden vaihdon jälkeen jälkikiristyksen. Kuluttajatutkimuksessa selvitettiin myös rengasratsiakampanjan tunnettuutta. Vastaajista 64 prosenttia sanoi muistavansa rengasratsian. Kuluttajat suhtautuivat erittäin myönteisesti kampanjaan. Vastaajista 84 prosenttia pitää rengasratsiaa erittäin tai melko hyödyllisenä. Vain 6 prosenttia vastaajista kokee kampanjan melko tai täysin hyödyttömäksi. 4.9. Rengasalan tekninen foorumi 2015 Rengasalan tekninen foorumi työskenteli pääosin raskaan kaluston talvikauden rengasvaatimusten parissa. Suomessa ei ole tällä hetkellä erityisiä raskaan kaluston talvikauden rengasvaatimusmääräyksiä. Samat määräykset koskevat sekä talvi- että kesäkautta. Rengasalan tekninen foorumi julkaisi 21.4.2015 toisen painoksen Raskaan kaluston talvikauden rengasvaatimukset julkaisusta. Julkaisun ensimmäinen painos julkistettiin Rengasfoorumi 2014 tilaisuudessa 2.10.2014. Julkaisuun on sisällytetty mm. rengasalan teknisen foorumin raskaan kaluston talvikauden sääntöehdotus perusteluineen. Keskeisenä perusteena muutosehdotukselle on liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen. 6

Julkaisun toiseen painokseen on lisätty mm. yhteenveto jäljempänä kohdassa 4.10. selostetusta raskaan kaluston rengastutkimuksesta, sekä lisätty tietoja Norjassa ja Venäjällä 1.1.2015 voimaan tulleista raskaan kaluston talvikauden rengasvaatimusmuutoksista ja muista asiakokonaisuuksista, jotka lähinnä liittyvät raskaan liikenteen sujuvuusongelmiin vaikeissa talvikeleissä. Julkaisun kanteen on talvikauden rengasvaatimusmuutoksista johtuen lisätty Venäjä. Lisäksi on merkitty maat, joissa on erityisiä raskaan kaluston talvikauden rengasvaatimuksia, erisävyisesti vihreän sijasta sinisellä. Ne maat, joilla ei ole erityisiä raskaan kaluston talvikauden rengasvaatimuksia, on merkitty kanteen punaisella. Kannesta käy mm. ilmi, että Suomella ja Espanjalla on samankaltaiset rengasvaatimukset vaikka talvikelit ovat pääosin täysin erilaiset. Suomen naapurimaissa talvikelit ovat yleensä samankaltaiset, mutta Suomen talvikauden rengasvaatimukset poikkeavat olennaisesti Ruotsin, Norjan ja Venäjän vastaavista rengasvaatimuksista. Rengasalan teknisen foorumin ehdotus: Ehdotus koskee kuorma- ja linja-autoja sekä perävaunuja, joiden kokonaispaino on yli 3,5 tonnia Urasyvyys- ja talvirengasvaatimukset koskemaan talvikauden ajanjaksoa joulu-, tammi- ja helmikuuta kuten henkilöautoilla 1. Renkaiden urasyvyysvaatimus: Auton ohjaavilla ja vetävillä akseleilla renkaiden pääurien minimiurasyvyys tulee olla vähintään 5 mm Auton muilla akseleilla ja perävaunussa renkaiden pääurien minimiurasyvyys tulee olla vähintään 3 mm 2. Talvirengasvaatimus Vetävillä akseleilla on käytettävä talvirenkaita Renkaan kulutuspintakuvio, kulutuspinnan materiaali tai rakenne tulee olla suunniteltu ensisijassa niin, että sen ominaisuudet talviolosuhteissa ovat tavallista rengasta paremmat ajoneuvon liikkeellelähdön ja liikkeellä pysymisen tai pysähtymisen kannalta. Talvirenkaat on määritelty M+S merkinnällä ja/tai 3PMSF-symbolilla Talvirengas voi olla joko nastoitettu tai nastoittamaton 1.3. 30.11. kaikkien renkaiden pääurien on oltava vähintään 1,6 mm. Rengasvaatimusten tulee koskea paripyörien kumpaakin rengasta. Talvikauden rengasvaatimukset koskevat myös Suomessa liikkuvia ulkomaisia ajoneuvoja Rengasalan tekniseen foorumin puheenjohtajana toimi Juha Mustakangas edustaen Autonrengasliitto ry:tä ja inä olivat Kai Niemi Bridgestone Finland Oy:stä, Jari Alopaeus Continental Rengas Oy:stä, Matti Morri Nokian Renkaat Oyj:stä (kevyt kalusto), Teppo Siltanen Nokian Renkaat Oyj:stä (raskas kalusto), Per-Åke Furubacka Goodyear Dunlop Tires Finland Oy:stä, Jukka Rinne Oy Suomen Michelin Ab:stä ja Jukka Lankolainen edustaen Autonrengasliitto ry:tä. 4.10. Raskaan kaluston rengastutkimus 2015 Autonrengasliitto, poliisi ja Liikenneturva tekivät ajanjaksolla 12.2. 20.3.2015 yhteistoiminnassa tienvarsitarkastuksia, joissa selvitettiin kuorma-autojen ja niiden perävaunujen renkaiden kulutuspinnan urasyvyys ja renkaiden tyyppi (kesä-/talvipinta). Selvitys tehtiin ns. rengasratsiatutkimuksena. Autonrengasliitto vastasi tutkimuksen koordinoinnista ja liikkeiden rengasasiantuntijat suorittivat renkaiden tarkastukset ja tarkastuslomakkeiden täyttämisen. Poliisi vastasi tarkastuspaikkojen valinnasta ja ajoneuvojen pysäyttämisestä. Liikenneturva vastasi tutkimuslomakkeen suunnittelusta, tutkimusaineiston analysoinnista ja raportoinnista. Tarkastukset tehtiin osana poliisin suorittamaa raskaiden ajoneuvojen liikennevalvontaa. Tarkastuspaikat valittiin liikenteellisesti vilkkailta raskaan liikenteen suosimilta reiteiltä. Tarkastuksia tehtiin 8 alueella eri puolella Suomea. Tutkimuspäiviä oli yhteensä 13. Ajoneuvoja ja ajoneuvoyhdistelmiä tarkastettiin yhteensä 637 kappaletta. Näistä oli kuorma-autoja ilman perävaunua 182 kappaletta ja perävaunuyhdistelmiä 455 kappaletta (71 %) Perävaunullisista yhdistelmistä 148 oli puoliperävaunuja ja 297 varsinaisia perävaunuja. Kuorma-auton renkaita oli yhteensä 5 478 kappaletta ja perävaunun renkaita 4 502 kappaletta. Ulkomaalaisia ajoneuvoja tarkastuksissa oli kuormaautoista noin 10 % ja perävaunuista noin 16 %. Kuorma-autojen renkaat Kuorma-autojen renkaista 15 kpl oli urasyvyydeltään laittomia (0,3 %). Niiden lisäksi renkaista 165 kpl (3,0 %) ei täyttänyt rengasalan teknisen foorumin ehdottamaa urasyvyysvaatimusta (ohjaava- ja vetoakseli 5 mm/muut 3 mm). Urasyvyysvaatimusehdotuksen muttei talvirengasvaatimusehdotuksen (vetoakseli) täyttäviä kuorma-auton renkaita oli 2 146 kpl. Urasyvyysvaatimusehdotuksen ja talvirengasvaatimusehdotuksen täyttäviä kuorma-autonrenkaita oli 3 152 kappaletta. Vetävillä akseleilla oli yhteensä 2 393 talvirengasta, joka on 81,0 % vetoakseleilla olleista 2 943 renkaasta. Tutkimus osoittaa, että vetävillä akseleilla käytettiin jo nyt pääosin talvirenkaita. Teknisen forumin ehdotusta, jonka mukaan ohjaavilla ja vetävillä akseleilla tulisi olla urasyvyyttä vähintään viisi millimetriä, ei olisi täyttänyt 2,6 % (31 rengasta) tarkastetuista etuakselin renkaista eikä 2,3 % (65 rengasta) vetävän akselin renkaista. Muilla akseleilla 4,7 % (33 rengasta) tarkastetuista renkaista ei olisi täyttänyt kolmen millimetrin urasyvyysvaatimusta. Tämän tutkimuksen valossa ei rengasalan teknisen foorumin ehdotus talvikauden urasyvyysvaatimuksiksi raskaille ajoneuvoille aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia raskaalle liikenteelle. Viiden millimetrin urasyvyysvaatimus ei toisi nykykäytäntöön juurikaan 7

muutosta etuakselien eikä vetävien akselien osalta. Talvirengasvaatimus vetäville akseleille ei juuri aiheuttaisi muutosta, sillä käytännössä talvirenkaat pääsääntöisesti on jo vetävillä akseleilla käytössä. Perävaunujen renkaat Perävaunujen renkaista 22 kappaletta olivat kuluneisuudeltaan laittomia (0,5 %). Niiden lisäksi rengasalan teknisen foorumin urasyvyysvaatimusehdotusta (3 mm; koskien paripyörissä molempia renkaita) ei täyttänyt 48 kappaletta (1,6 %) tarkastetuista perävaunujen renkaista. Siten kaikkiaan urasyvyysvaatimusehdotuksen täyttäviä renkaita oli perävaunujen renkaista 98,4 % (4 432 kpl). Puoliperävaunujen renkaista ehdotuksen urasyvyyden täytti 99,4 % (990 kpl) ja varsinaisten perävaunujen renkaista 98,2 % (3 442 kpl). Perävaunujen osalta voidaan tutkimustuloksista todeta, että urasyvyysvaatimuksen nostaminen kolmeen milliin vaikuttaisi vain vähäisessä määrin yleisellä tasolla perävaunuissa nykyisin vallitseviin rengastuksiin. Tutkimusraportti Kuorma-autojen ja perävaunujen renkaat talvella 2015, jonka teki tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta, julkistettiin 1.12.2015. 4.11. Talous Autonrengasliiton maksu määräytyi kuten aikaisempinakin vuosina yritysten palkkasumman perusteella. Jäsenmaksuluokkia oli entisen käytännön mukaisesti 15. Alimmassa maksuluokassa maksu oli 319 euroa yrityksen palkkasumman ollessa enintään 42 000 euroa. Palkkasumman ollessa yli 925 000 euroa ja enintään 1 009 000 euroa oli maksu 3 016 euroa. Ylimmässä maksuluokassa palkkasumma oli yli 1 009 000 euroa, jolloin maksu oli 326 euroa lisättynä 0,296 prosentilla palkkasummasta. Toimipaikkakohtainen maksu määräytyi siten, että ensimmäisen toimipaikan maksu oli 150 /vuosi. Toisesta toimipaikasta alkaen maksu oli 50 /vuosi. Minimimaksu oli 469 euroa. Jäsenmaksukertymä vuonna 2015 oli 241 433,00. Tilikauden ylijäämä oli 14 506,11. Liiton talous on vakaalla pohjalla. 5. RENGASMARKKINAT 5.1. Markkinainformaatio Liitto julkaisi talous- ja markkinatilanteeseen liittyviä yhteenvetoja ja selvityksiä: pinnoitusraaka-aineen perusteella tehty pinnoitustilasto kerran vuodessa pinnoituksen keskihintaindeksitilasto kerran vuodessa liiton myyntitilasto 12 kertaa vuodessa rengashintaindeksi 4 kertaa vuodessa ajoneuvolajeittaiset ensirekisteröinnit 4 kertaa vuodessa tieliikenteen tavarankuljetukset 4 kertaa vuodessa Liiton tavoitteena on edistää avoimuuden lisäämistä alan tiedotuksessa. 5.2. Rengasmarkkinoiden koko Autonrengasliiton hallitus on arvioinut, että henkilö- ja pakettiauton renkaiden markkinakoko on noin 3,3 miljoonaa kpl. Henkilöautonrenkaiden osuus on noin 3 miljoonaa kpl ja pakettiautojen noin 300 000 kpl. Uusien linja- ja kuorma-autonrenkaiden markkinakoko on noin 105 000 kpl. 5.3. Liiton myyntitilasto Myyntitilasto julkaistiin kuukausittain ja siihen osallistui 14 yritystä. Tuoteryhmiä oli 8. Myyntitilaston kattavuus on tilastollisesti merkittävä. Tuoteryhmät ovat: henkilöautonrenkaiden kesärenkaat, henkilöautonrenkaiden talvirenkaat, jakeluauton kesärenkaat, jakeluauton talvirenkaat, uudet kuorma- ja linja-auton renkaat, pinnoitetut kuormaja linja-auton renkaat (asiakaspinnoitukset ja pinnoitukset omiin runkoihin), maatalousvetorenkaat sekä erikoisvanteet. Rengasmarkkinoiden kehitysluvut vuodelta 2015 osoittavat liiton myyntitilaston mukaan että henkilöauton kesärenkaiden markkinat ovat kasvaneet 4 % ja talvirenkaiden markkinat supistuneet 4 %. Jakeluauton kesärengasmarkkinat ovat supistuneet 6 % ja talvirengasmarkkinat 4 %. Pinnoitettujen raskaiden renkaiden markkinat ovat supistuneet 8 % ja uusien raskaiden renkaiden markkinat ovat kasvaneet 2 %. Myyntitilastoon osallistuvat Kumielo Oy, Lapin Kumi Oy, Lujakumi Oy, Rengasmaailma Oy, Rengasnuora Oy, Rengasnet Oy, Rengasmesta Oy, Suomen Euromaster Oy, Oulun Autokumi Oy, Nummelan Rengasmyynti Oy, Kantolan Rengas Oy, Teräs-Rengas Oy, PK-Rengas Oy ja Vianor Oy. Myyntitilaston vastaajayritykset edustavat 186 toimipaikkaa liiton 251 toimipaikasta. 5.4. Rengashintaindeksi Vertailu kuluttajahintaindeksin ja rengashintaindeksin kehityksestä on kertomusvuoden aikana julkaistu 4 kertaa. Yhteenveto perustuu Tilastokeskuksen keräämiin hintatietoihin. Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät hintatietoja rengashintaindeksiä varten samassa yhteydessä kun keräävät tietoja kuluttajahintaindeksiä varten. Rengashintaindeksin muodostamisessa on mukana noin 60 rengasalan yritystä eri puolilta maata. Kuluttaja- ja rengashintaindeksi on 2010 = 100. Rengashintaindeksi 31.12.2015 oli 101,61 ja kuluttajahintaindeksi 108,78. 8

5.5. Pinnoitustilasto Pinnoitusmateriaalin valmistajan ja maahantuojien ilmoitusten perusteella laadittu pinnoitustilasto osoittaa, että henkilöautonrenkaiden pinnoitusmäärät ovat vuonna 2015 supistuneet 77 939 renkaasta 70 372 renkaaseen. Kuorma-autonrenkaiden pinnoitusmäärät esivulkanoitua pinnoituskumia käytettäessä ovat supistuneet 169 064 renkaasta 159 969 renkaaseen. 5.6. Pinnoitusten keskihintaindeksitilasto Pinnoitusten keskihintaindeksitilastossa selvitetään vuositasolla KA- ja LA renkaiden asiakaspinnoitusten talvivetopintojen keskihintaindeksin kehitystä uusien vastaavien renkaiden keskihintaindeksin kehitykseen vuodesta 2000 eteenpäin. Pinnoitettujen renkaiden 295 ja 315/80R22,5 keskihintaindeksin kehitystä verrataan uusien Michelin 295 ja 315 XZE2 renkaiden keskihintaindeksin kehitykseen. Pinnoitettujen renkaiden keskihintaindeksi vuonna 2015 oli 154 ja uusien renkaiden keskihintaindeksi 147. Keskihintaindeksitilastoon osallistuvat 5 yritystä: Vianor Oy, Suomen Euromaster Oy, Lujakumi Oy, Lapin Kumi Oy ja Rengasmesta Oy. 5.7. Henkilöautokanta ja ensirekisteröinnit Liikennekäytössä oleva henkilöautokanta oli 2 612 922 kpl 31.12.2015 kun se vuotta aikaisemmin oli 2 595 867 kpl. Pakettiautoja oli vuoden 2015 lopussa 307 706 kpl. Kuorma-autoja oli 95 250 kpl ja linja-autoja 12 455 kpl. Liikennekäytössä oleva koko autokanta oli 31.12.2015 yhteensä 3 028 333 kpl, mikä oli 20 589 kpl enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Vuonna 2015 ensirekisteröitiin 108 812 uutta henkilöautoa. Määrä on 2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Pakettiautojen ensirekisteröinti oli 11 431 kappaletta. Linja-autoja ensirekisteröitiin 526 ja kuorma-autoja 2 707 kappaletta. Ajoneuvolajeittaiset ensirekisteröinnit olivat 1.1. 31.12.2015 seuraavat: 12/14 12/15 1-12/14 1-12/15 Muutos Henkilöautot 7 092 7 920 106 237 108 812 2 % Pakettiautot 885 1 022 10 625 11 431 8 % Kuorma-autot 212 231 2 560 2 707 6 % Linja-autot 30 37 691 526-24 % YHTEENSÄ 8 219 9 210 120 113 123 476 3 % Moottoribensiinin myynti supistui edellisvuodesta. Vuonna 2015 myytiin 1 484 tonnia ja vuonna 2014 1 508 tonnia. Dieselöljyn myynti kasvoi edellisvuoden 2 426 tonnista 2 456 tonniin. 5.8. Rengasriskit 2000 - luvulla Vuosina 2000 2014 sattui Suomessa yhteensä 3 143 henkilö- ja pakettiautojen aiheuttamaa kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, joista aiheuttajaosapuolen renkaisiin liittyviä onnettomuuksia oli 444 tapausta. Rengasonnettomuuksissa kuoli yhteensä 529 henkilöä ja vammautui vaikeasti 169 henkilöä. Renkaat ovat keskeisin auton ajo-ominaisuuksiin liittyvä turvallisuustekijä. Renkaat ovat olleet riskitekijänä joka seitsemännessä (14,3 %) henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa 2000- luvulla. Renkaat ovat vuosittain olleet riskitekijänä keskimäärin 30 kuolonkolarissa. Renkaiden merkitys korostuu vaativissa ja nopeasti muuttuvissa kelioloissa. Renkaisiin liittyvistä onnettomuuksista 66,3 prosenttia tapahtuu lumisella, jäisellä tai vetisellä kelillä, vaikka useimmiten tieliikenneonnettomuudet sattuvat kuivalla tai paljaalla kesä-/ talvikelillä. Lumisen tai jäisen kelin kuolonkolareista peräti 33,0 prosentissa arvioidaan renkailla olleen vaikutusta onnettomuuteen. Rengasriskit on ryhmitelty Autonrengasliiton riskianalyysissa kolmeen pääryhmään. Yksittäisistä rengasriskeistä 46,2 prosenttia lukeutuu huonokuntoisiin renkaisiin, 31,1 prosenttia sopimattomaan rengastukseen ja 13,0 prosenttia vääriin rengaspaineisiin. Muiden rengasriskien osuus kaikista rengasriskeistä on vajaat 10 prosenttia. Yleisin rengasriski on siis huonokuntoiset renkaat, jolla tarkoitetaan heikkokuntoisia nastarenkaita tai kuluneita renkaita. 5.9. Rengaspaineet Rengaspaineiden merkitykseen liikenneturvallisuuden, taloudellisuuden ja ympäristön kannalta kiinnitettiin kertomusvuoden aikana erityishuomiota. Rengaspaineita mitattiin yhdeksättä kertaa rengasratsiakampanjassa. Liian alhaiset tai keskenään erilaiset rengaspaineet edustavat kaikista rengasriskeistä noin 13 prosenttia. Alhaiset tai erilaiset rengaspaineet ovat riskitekijänä keskimäärin 6-7 kuolonkolarissa vuosittain. Syyskuun alussa 2014 kuljettajilta kysyttiin myös renkaiden ilmanpaineiden viimeistä tarkistusajankohtaa. Autoilijoista 48,5 prosenttia oli tarkistanut paineet suosituksen mukaisesti viimeisen kuukauden aikana, kun vastaava osuus kaksi vuotta aiemmin oli 34,8 prosenttia. Rengasratsia 2015 -tiedotuskampanjassa mitattiin rengaspaineita Helsingissä, Jyväskylässä, Porissa sekä Kuopion ja Rovaniemen seudulla. Rengaspaineita mitattiin yhteensä 2 224 autosta. Tarkastelun kohteena olivat samalla akselilla sijaitsevien renkaiden paine-erot. Vähintään 0,5 barin paine-eroja todettiin 5,4 prosentissa tarkastetuista autoista, kun vuonna 2014 osuus oli 8,9 prosenttia 2 561 auton otoksessa. Aiempien rengaspainetutkimusten mukaan joka viides suomalainen ajaa vähintään 0,5 baria vajaapaineisilla renkailla. Vajaapaineisilla renkailla auton hallinta ääritilanteissa vaikeutuu, ohjauksen puoltaminen lisääntyy ja rengas saattaa rikkoutua. Turvallisuuden ohella rengaspaineilla on myös huomattava taloudellinen merkitys. 9

Alhaiset rengaspaineet lisäävät polttoaineenkulutusta 3 6 prosenttia ja lyhentävät renkaan elinikää 25 50 prosenttia. Oikeilla rengaspaineilla keskivertoautoilija voi säästää rengas- ja polttoainekuluissa vähintään 10 euroa kuukaudessa. Samalla laskukaavalla suomalaiset säästäisivät vuosittain jopa 100 miljoonaa euroa oikeita rengaspaineita käyttämällä. 5.10. Rengaspainevahti - TPMS Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi antoi 28.9.2015 määräyksen auton ja sen perävaunun rakenteen muuttamisesta. Uusi määräys tuli voimaan 1.10.2015 ja se merkitsi, että ajoneuvojen rakenteen muuttamiseen tuli lisävapauksia. Määräyksessä vapautettiin renkaat rengaspaineen valvonta-antureista. Rengaspaineen valvontajärjestelmän saa kytkeä pois tai poistaa autosta ilman muutoskatsastusta. Määräyksen perustelumuistiossa todetaan rengaspaineen valvontajärjestelmästä, että renkaiden paineenvalvontajärjestelmän (Tyre Pressure Monitoring System (TPMS)) muuttaminen ja poiskytkentä sallitaan, kunhan täytetään yleinen periaate, että muutoksen toteutustapa ei heikennä oleellisesti liikenneturvallisuutta. TPMS on tullut pakolliseksi uusissa henkilöautoissa 1.11.2014 alkaen. Käytännössä muutos helpottaa eniten sitä, että järjestelmän ei tarvitse toimia talvirenkaissa. Trafi katsoo, että koska Suomessa talvirenkaiden käyttö on pakollista ja laajamittaista, tulevat sekä kesä- että talvirenkaiden paineet ja kunto tarkistettua säännöllisesti. Myös Ruotsi noudattaa tällaisia linjauksia TPMS:n muutoksissa. Lisävapauksia auton ja sen perävaunun rakenteen muuttamisesta käsiteltiin laajasti tiedotteessa 7.10.2015. 5. 11. Talvirenkaat rengasratsiassa Rengasratsia 2015 -tiedotuskampanjan rengaspainemittausten yhteydessä selvitettiin myös talvirenkaiden yleisyys. Syksyllä 2015 tavattiin 2 224 auton otoksessa talvirenkaita 4,4 prosentilla autoilijoista. Syksyllä 2014 oli talvirenkailla varustettujen autojen osuus 2 561 auton otoksessa 5,5 prosenttia. Monella autoilijalla näyttää olevan tapana ajaa nastattomat talvirenkaansa loppuun kesäkaudella, vaikka niiden märkäominaisuudet ovat varsin vaatimattomat kesärenkaisiin verrattuna. Test World Oy:n kesällä 2006 suorittamien sadekelitestien mukaan osoittautui puoliksi kulunut talvirengas olevansa märkäominaisuuksiltaan yhtä huono kuin loppuunajettu kesärengas. Testi osoitti, että vanhoja talvirenkaita ei voi ajaa turvallisesti loppuun edes kesäkaudella. Sadekelitestissä ilmeni, että vesiliirron välttämiseksi kuluneilla talvirenkailla pitäisi ajaa lähes 30 km/h hitaammin kuin uusilla kesärenkailla. Märällä tienpinnalla talvirenkailla jarrutettaessa auton nopeus on vielä 40 km/h kohdassa, jossa auto pysähtyisi kunnon kesärenkailla. Urasyvyydeltään 5 millin talvirengas osoittautui sadekelillä yhtä huonoksi kuin täysin loppuunajettu 1,6 millin kesärengas. 5.12. Ratsaa renkaasi ajoissa - kampanjaesite Rengasratsia 2015 tiedotuskampanjaan laadittiin kampanjaesite Ratsaa renkaasi ajoissa. Kampanjaesitteestä tehtiin myös ruotsinkielinen versio Kolla däcken i tid. Kampanjaesitettä tehtiin 26 200 suomenkielistä ja 1 600 ruotsinkielistä kappaletta. Kampanjaesitteitä toimitettiin rengasratsioihin, toimipaikoille ja Liikenneturvan toimipaikkoihin. Kampanjaesitteessä käsitellään rengasratsiakampanjaa, rengasriskejä, rengaspaineita, vesiliirtoa ja TM:n ja Test Word Oy:n sadekelitestejä, jarrutusmatkoja, talvirenkaiden soveltuvuutta kesän ja syksyn sadekeleille sekä kesärenkaan kosketuspintavertailua eri urasyvyyksillä. Lisäksi siinä annetaan ohjeita vesiliirron välttämiseksi ja vesiliirrosta selviämiseksi, renkaan tarkastus- ja huoltovinkkejä sekä kiinnitetään huomiota renkaiden keliin sopivuuteen otsikolla Renkaat ajokelin mukaan. 5.13. Rengasratsia 2015 -tiedotuskampanja Rengasratsia 2015 -tiedotuskampanja järjestettiin viikolla 37 (7.9. 11.9.). Poliisi, Liikenneturva ja Autonrengasliitto olivat 19. kertaa yhteisellä asialla hyväkuntoisten renkaiden puolesta vesiliirtoa vastaan. Kampanjassa autoilijoita kehotetaan tarkkailemaan renkaidensa urasyvyyksiä teemalla "ratsaa renkaasi ajoissa". Kampanjateema korostaa myönteisellä tavalla autoilijan omakohtaista vastuuta renkaiden kunnosta. Kampanjan allekirjoittajina olivat Autonrengasliitto, Liikenneturva ja poliisi. Rengasratsia 2015 painottui tiedotustoimintaan, joka merkitsi, että kampanja toteutettiin ilman tien päällä tapahtuvia laajamittaisia rengasratsioita ja kesärengastutkimusta. Julkisuutta luotiin aktiivisen mediatyön avulla samaan aikaan valtakunnallisesti ja paikallisesti Liikenneturvan ja Autonrengasliiton yhteistyönä. Rengasratsia 2015 - tiedotuskampanjan perusratkaisu oli muutoin olennaisilta osiltaan sama kuin edellisinä vuosina. Valistuksen ja valvonnan pääpaino oli renkaiden kunnossa, rengasriskeissä ja vesiliirrossa. Kampanjassa korostetaan myös rengaspaineen liikenneturvallisuusmerkitystä ja ajokelin mukaista rengastusta. Tiedotuskampanjan tiedotuskärjen muodostivat Kesärengastutkimuksen 2014 tulokset, Tekniikan Maailman sadekelitestit 2005 ja 2006, Pitävätkö tassusi? kosketuspintataulu ja kelitaulu Sopivatko tassusi ajokeliin? ja Henkilö- ja pakettiautojen rengasriskit 2000 luvulla -julkaisun analyysitulokset sekä kampanjaesite Ratsaa renkaasi ajoissa. Tiedotuskampanjan tavoitteena on muistuttaa renkaiden turvallisuusmerkityksestä syksyn sadekeleillä, aktivoida autoilijoita tarkkailemaan renkaidensa kuntoa ja ilmanpaineita sekä saada autoilijat ajamaan keliin sopivilla ja turvallisilla renkailla. 10

Tiedotuskampanjan pääviestit ovat: turvasuositus kesärenkaiden urasyvyydeksi vähintään 4 mm varusta autosi ajokeliin sopivilla renkailla tarkista autosi rengaspaineet vähintään kerran kuukaudessa hyvätkään renkaat eivät auta, jos kuljettaja ottaa riskejä palauta vanhat renkaasi veloituksetta kierrätykseen Rengasratsia 2015 -tiedotuskampanja koostui kattotoimista, jotka hoidettiin keskitetysti ja paikallisista toimista, jotka olivat alueittain tai paikkakunnittain liikkeiden vastuulla. Kattotoimiin kuuluivat mm. kontaktit valtakunnallisiin avainmedioihin ja keskeisiin yhteistyötahoihin, tietoiskut TV1:ssä, valtakunnallinen tiedotustilaisuus Helsingissä 7.9. sekä kampanjaaineiston laatiminen ja postitus. Kampanja avattiin Helsingissä Lasten liikennekaupungissa 7.9. info- ja ratsiaiskulla. Tiedotustilaisuudessa puhuivat tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta ja kampanjapäällikkö Risto Keskiruokanen Autonrengasliitosta. Kampanjainfon jälkeen oli median edustajilla tilaisuus tutustua ratsiatilanteeseen Nordenskiöldinkadulla. Kampanjan tietoisku Ratsaa renkaasi ajoissa näytettiin TV1:ssä viikoilla 35 ja 36 (24.8. 6.9.). Kampanjan tiedotusmateriaaliin kuuluivat: ennakkotiedote (1.9.): Renkaisiin liittyvät onnettomuudet vähenemässä ; kampanjatiedote (7.9): Renkaat ajetaan huomaamatta kehnoon kuntoon ; taustatiedotteet: Kuluttaja vastaa osaltaan renkaiden kunnosta (Liikenneturva); Kuluttajat kierrättävät renkaita ahkerasti (Suomen Rengaskierrätys Oy), Renkaiden tarkastusja huoltovinkit (Autonrengasliitto); tutkimustiivistelmät: Kesärengastutkimus 1997-2014 (Autonrengasliitto, 2015); Henkilö- ja pakettiautojen rengasriskit 2000 luvulla (Autonrengasliitto 2015); Kesä- ja talvirenkaiden sadekelitestit 2005 2014 (TM/Test World). Paikallisiin toimiin kuuluivat yhteydet paikallispoliisiin ja Liikenneturvan aluetoimistoihin, ratsiahenkilöiden valinta ja koulutus, rengasratsioiden järjestäminen, mediakontaktit paikallislehtiin ja -radioihin, alueelliset tiedotustilaisuudet ja paikalliset mediatapaamiset. Tiedottamisen tueksi poliisi ja Autonrengasliiton valkotakkiset rengastohtorit järjestivät neuvontahenkiset rengasratsiat viidellä paikkakunnalla. Niitä järjestettiin Helsingin, Porin, Jyväskylän sekä Kuopion ja Rovaniemen seutukuntien alueilla. Renkaiden urasyvyyksien lisäksi tarkastettiin rengaspaineet ja selvitettiin talvirenkaiden yleisyys sekä rengaspaineiden edellinen tarkistusajankohta ja onko kyseessä nuori kuljettaja. Rengasratsioissa tarkastettiin 2 224 auton renkaat. Paikalliset toimet hoidettiin alueorganisaation avulla. Aluevastaavia oli 12, jotka valitsivat alueensa rengasliikkeistä paikkakunnittain ratsiapäälliköt, jotka puolestaan valitsivat ratsiahenkilöstön. Ratsiahenkilöstö hoiti paikallisesti käytännön järjestelyt. Ratsiapäälliköitä oli yhteensä 54. Ratsioihin osallistui noin 200 rengastohtoria liiton liikkeistä. Rengasratsioissa liiton yritysten edustajat olivat yhdenmukaisesti pukeutuneet valkoisiin rengasratsia - haalareihin ja rengasratsia -lippiksiin. Jäsenyritysten edustajat toimivat ratsioissa Autonrengasliiton edustajina. Tarkastus sisälsi renkaiden kuntotarkastuksen ja tietojen kirjauksen tutkimuskaavakkeeseen. Renkaiden tarkastuksen jälkeen autoilijalle annettiin kampanjaesite Ratsaa renkaasi ajoissa, renkaanvaihtohanskat ja avainperämallinen urasyvyysmittari. Kampanjan tukimateriaali koostui Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja poliisin kampanjaesitteestä Ratsaa renkaasi ajoissa, Suomen Rengaskierrätys Oy:n renkaanvaihtohanskoista, Suomen Rengaskierrätys Oy:n avainperämallisesta urasyvyysmittarista, lehdistötiedotteista, kuvamateriaalista ja mediaohjeista sekä ratsiavälineistä kuten kampanjalippiksistä, opaskylteistä, tutkimuskaavakkeista, vyölaukuista, kirjoitusalustoista ja ratsiahaalareista. Rengasratsia 2015 tiedotuskampanjan kampanjakokonaisuus käsiteltiin laajasti tiedotteessa 17.8.2015. Kampanjan seurantatiedote julkaistiin 17.9.2015. Rengasratsia 2015 - tulokset 1. Mediajulkisuus Rengasratsia 2015 tiedotuskampanja onnistui erinomaisesti. Mediaseuranta osoittaa, että kampanjaa käsiteltiin jälleen kerran laajasti koko mediakentässä. Valtakunnallisilla TV-kanavilla kampanjaa käsiteltiin 3 kertaa, yhteensä 2 minuuttia 27 sekuntia. Tietoiskua Ratsaa renkaasi ajoissa esitettiin 19 kertaa (24.8. 6.9.2015) TV1:ssä, yhteensä 9 minuuttia 30 sekuntia. Ylen arvio on, että tietoiskujen nettokontaktit ovat 1,54 miljoonaa (vähintään yhden tietoiskun nähneet henkilöt). Kampanjaa käsiteltiin televisiossa 22 kertaa tietoisku mukaan lukien yhteensä 11 minuuttia 57 sekuntia. Ylen valtakunnallisilla radiokanavilla kampanjaa käsiteltiin 8 kertaa, yhteensä 3 minuuttia 25 sekuntia. Paikallisradioiden osalta ei ollut seurantaa. Painetussa mediassa kampanjaa käsiteltiin suurissa sanomalehdissä sekä maakunta-, alue-, paikallis- ja ilmaisjakelulehdissä yhteensä 108 lehtiartikkelissa. Painetun median yhteislevikki oli 5 054 645, jonka M-Brain Insight Oy on arvioinut mainosarvoltaan vastaavan 229 171 euroa. Kampanjaa käsitteleviä verkko-osumia oli 1.9. 30.9.2015 yhteensä 43 kappaletta. Verkko-osumien määrä ei sisällä sosiaalista mediaa. Rengasratsia-kampanjointia on 1997 2015 käsitelty yhteensä 4 227 artikkelissa, joiden yhteenlaskettu levikkimäärä on yli 153 miljoona kappaletta. Vastaavana ajanjaksona on kampanjaa käsitelty televisiossa noin 7 tuntia. 11

2. Rengasratsiat 7.9. 11.9. Rengasratsioita järjestettiin Helsingissä, Porissa, Jyväskylässä sekä Kuopion ja Rovaniemen seutukunnissa. Ratsioissa tarkastettiin yhteensä 2 224 henkilö- ja pakettiauton renkaat. Rengastarkastukset osoittivat, että kesärenkaiden syyskunto on entisestään heikkenemässä. Lähes joka viides (18,0 %) autoilija ajoi huonokuntoisilla renkailla. Syksyllä 2014 huonorenkaisten henkilö- ja pakettiautojen osuus edellä mainituilla paikkakunnilla oli 2 561 auton otoksessa vain 12,2 prosenttia. Kesärengas luokitellaan huonokuntoiseksi, jos urasyvyyttä on jäljellä 2 mm tai vähemmän. Rengasratsioissa tarkkailtiin urasyvyyksien ohella myös ilmanpaineita ja rengastyyppiä sekä selvitettiin onko kyseessä nuori kuljettaja. Ilmanpaineiden osalta tarkasteltiin samalla akselilla sijaitsevien renkaiden paine-eroja. Vähintään 0,5 paine-eroja mitattiin 5,4 prosentilla autoista, kun vuotta aiemmin osuus 2 561 auton otoksessa oli 8,9 prosenttia. Rengastarkastusten yhteydessä selvitettiin myös talvirenkaiden yleisyys. Talvirenkailla varustettujen autojen osuus syyskuun alun rengasratsioissa oli 4,4 prosenttia, kun vuotta aiemmin osuus 2 561 auton otoksessa oli 5,5 prosenttia. 5.14. Kesärengastutkimus 2014 Rengasratsia 2015 -tiedotuskampanjan mediatyössä käytettiin 7.9.2015 julkistettuja kesärengastutkimuksen tuloksia syksyltä 2014 ja koko seurantajaksolta 1997 2014. Rengasratsia 2015 -tiedotuskampanjan yhteydessä ei tehty kesärengastutkimusta. Tutkimustuloksia rengasratsioista 7.9. 11.9.2015 ei yhdistetty kesärengastutkimusaineistoon. Ne julkistettiin vain seurantatiedotteessa 17.9.2015. Kesärengastutkimuksessa 2014 tarkastettiin 8 844 autoa 56 paikkakunnalla. Seurantajaksolla 1997-2014 on tarkastettu 177 949 auton renkaat, yhteensä 710 880 rengasta. Kesärenkaiden kuntoseurannan tavoitteena on kerätä kattavaa tietoa kesärenkaiden kunnosta ja autoilijoiden rengastuntemuksesta saada tutkimusperustaa rengasturvallisuuden edistämiseen tähtäävälle tiedottamiselle seurata kesärenkaiden kunnon kehittymistä Tutkimuksessa kesärenkaat on jaettu urasyvyyden perusteella kolmeen kuntoluokkaan: hyvä (5 mm tai yli), tyydyttävä (3-4 mm) ja huono (2 mm tai alle). Autot tarkastetaan niiden kuluneimman renkaan mukaan. Autoilijoiden rengastuntemusta mitataan pyytämällä kuljettajaa arvioimaan kuluneimman renkaansa kuntoa. Kesärengastutkimuksen 2014 tuloksia Huonorenkaiset autot Kesärenkaiden kuntokehitystä tarkastellaan auton kuluneimman renkaan mukaan. Huonokuntoiseksi luokitellaan urasyvyydeltään 0 2 mm:n kesärengas. Syksyllä 2014 huonokuntoisia kesärenkaita oli 15,3 prosentilla autoilijoista, kun vastaava osuus syksyllä 1997 oli 24,4 prosenttia. Autokantaan suhteutettuna teillämme oli arviolta 547 000 huonoilla kesärenkailla varustettua henkilö- ja pakettiautoa. Huonorenkaisten autojen määrä on jotakuinkin vuoden 1997 tasolla, vaikka samanaikaisesti autokanta on kasvanut lähes 70 % nykyiseen 3,6 miljoonaan autoon. Turvasuosituksen mukaiset autot Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 mm:n urasyvyyttä, mutta sadekelillä suositellaan yleisesti vähintään 4 milliä. Syksyllä 2014 turvasuosituksen mukaisilla renkailla ajoi 64,9 % autoilijasta, kun seurantaa aloitettaessa vastaava osuus oli vain 54,5 %. Renkaiden urasyvyydet Kesärenkaiden urasyvyydet ovat kasvaneet selvästi kuntoseurannan alkuajoista. Syksyllä 2014 keskimääräinen urasyvyys kaikista renkaista oli 4,81 mm. Kulunein rengas oli urasyvyydeltään keskimäärin 4,27 mm. Vuonna 1997 oli keskimääräinen urasyvyys 4,56 ja kuluneimman renkaan keskimääräinen urasyvyys 3,90. Laittomilla (urasyvyys alle 1,6 mm) kesärenkailla ajavien osuus on kuntoseurannan aikana vähentynyt 8,7 prosentista nykyiseen 3,5 prosenttiin. Arviot renkaiden kunnosta Renkaiden kuntotarkastuksen yhteydessä kuljettajaa pyydetään arvioimaan renkaidensa kuntoa asteikolla huono (0 2 mm), tyydyttävä (3 4 mm) ja hyvä (vähintään 5 mm). Syksyllä 2014 arvioi 58,4 prosenttia autoilijoista renkaiden kuntoluokan oikein. Renkaiden kuntotuntemuksessa ei ole tapahtunut kuntoseurannan aikana merkittävää muutosta, sillä vuonna 1997 oikeiden kuntoarvioiden osuus oli vain 56,4 prosenttia. Kuntoarviot kuntoluokittain Kuljettajat tuntevat renkaidensa kunnon paremmin silloin, kun renkaat ovat suhteellisen uusia ja hyvässä kunnossa. Hyvillä kesärenkailla ajavista 77,5 % tunsi renkaidensa kunnon, kun huonorenkaisten autoilijoiden arviot menivät useimmiten pieleen. Huonorenkaisista autoilijoista vain joka neljäs (24,7 %) tiedostaa renkaidensa kunnon. Useimmat huonoilla renkailla ajavista eivät näin ollen osaa sopeuttaa ajotapaansakaan renkaidensa mukaan. Huonorenkaiset autoilijat muodostavat liikenteessä todellisen riskiryhmän. 12

Nuoret kuljettajat Vuonna 2014 kiinnitettiin erityishuomiota nuorten (18 24 v) kuljettajien renkaisiin muutamalla paikkakunnalla. Nuorista joka kuudes (16,7 %) ajoi huonokuntoisilla renkailla, kun osuus kaksi vuotta aiemmin oli 19,5 %. Nuorten autot olivat keskimäärin yli kolme vuotta muita vanhempia, mikä osaltaan selittää renkaiden kuntoa. 5.15. Mediajulkisuus kesä- ja talvirenkaista M-Brain Insight Oy on Autonrengasliiton toimeksiannosta seurannut kuten edellisinä syksyinä kuinka paljon eri medioissa on käsitelty syys-, loka- ja marraskuun 2015 aikana kesärenkaita rengasratsiassa sekä talvirenkaita ja talvirengastusta loka- ja marraskuun aikana. Mediaseurannan kohteena ovat loka- ja marraskuun aikana olleet talvirenkaat, silloin kun talvirenkaat ovat olleet jutussa merkittävässä roolissa. Talvirenkaita on käsitelty loka- ja marraskuun 2015 aikana yhteensä 502 artikkelissa, joiden lehtien yhteislevikki on 23 944 519 kappaletta, joka on arvioitu mainosarvoltaan vastaavan 1 096 739. Kesä- ja talvirenkaita on syys-, loka- ja marraskuussa 2015 käsitelty yhteensä 610 artikkelissa. Sanomalehtien yhteislevikki mainitulta kolmen kuukauden ajanjaksolta on 28 999 164 kappaletta, jonka M-Brain Insight Oy on arvioinut mainosarvoltaan vastaavan 1 325 910. 5.16. Rengaskierrätys Käytettyjen renkaiden järjestelmällinen kierrätys aloitettiin Suomessa 1996. Kierrätysvelvoitteen hoitamiseksi rengasalan keskeiset toimijat perustivat Suomen Rengaskierrätys Oy:n 31.10.1995. Uusi jätelaki tuli voimaan 1.5.2012 ja tuottajavastuusäännöksien osalta 1.5.2013. Suomen Rengaskierrätys Oy on hyväksytty tuottajayhteisönä uuden jätelain mukaiseen tuottajarekisteriin 28.11.2014. Suomen Rengaskierrätys Oy:n osakkaina ovat 31.12.2015 Bridgestone Finland Oy, Continental Rengas Oy, Goodyear Dunlop Tires Finland Oy, Nokian Renkaat Oyj, Oy Suomen Michelin Ab sekä ARL-palvelu Oy. Yhtiön toimitusjohtajana on Risto Tuominen. Suomen Rengaskierrätys Oy sopi 20.4.2015 Kuusakoski Oy:n kanssa operaattorisopimuksen jatkamisesta. Uusi sopimuskausi alkaa 1.1.2016. Jatkosopimus on kestoltaan viisi vuotta ja sisältää option kahdesta lisävuodesta. Yhteistyö kattaa käytöstä poistettujen renkaiden keräyksen, käsittelyn ja hyödyntämisen. Suurimmat haasteet liittyvät jatkossa uusien hyötykäyttöratkaisujen kehittämiseen. Autonrengasliiton edustajat yhtiön hallituksessa olivat Jarmo Nuora varapuheenjohtajana ja Hanna Maja enä. Varainä olivat Johanna Rantala ja Jari Silfverberg. Rengaskierrätyksen ohjausryhmässä ovat liiton edustajina olleet Markku Haavisto, Petri Honkala, Olli Heinonen, Roope Kemppainen, Toni Lindfors ja Jari Silfverberg. Suomen Rengaskierrätys Oy:n organisoimassa renkaiden keräysjärjestelmässä kerättiin renkaita vuonna 2015 ennätyksellisesti yhteensä 55 453 tonnia. Pinnoitukseen toimitettiin 831 tonnia, materiaalihyötykäyttöön 34 567 tonnia ja energiahyötykäyttöön 10 100 tonnia. Vuosina 1996-2015 on kerätty yhteensä 780 121 tonnia käytöstä poistettuja renkaita. Käytöstä poistuu vuosittain noin 50 000 tonnia renkaita. 5.17. Kansainvälinen toiminta Pohjoismaiden rengasalan järjestöjen yhteinen kokous - Nordiska Däckrådet pidettiin Kööpenhaminassa 22.9.2015. Autonrengasliittoa kokouksessa edustivat Pentti Määttä ja Östen Brännäs. Autonrengasliiton edustaja eurooppalaisen rengasalan yhteisjärjestön Bipaverin pinnoitusjaostossa (Federation of European Retreaders Association) oli Jukka Lankolainen. Bipaverin vuosikokous pidettiin 21.5.2015 Bolognassa. Bipaverin puheenjohtaja on Patrick Sjölin Ruotsista ja varapuheenjohtaja Jose Silva Gomez Portugalista. 5.18. Pinnoitus Marraskuusta 2012 lähtien kaikissa uusissa henkilö-, paketti- ja kuorma-autonrenkaissa pitää olla EUrengasmerkintä, joka koskee vierintävastusta, märkäpitoa ja ohiajomelua. EU-rengasmerkintävaatimus ei koske pinnoitettuja renkaita, vaan vaatimus koskien pinnoitettuja renkaita arvioidaan uudestaan 2016. BIPAVERin toiminnan puitteissa on Autonrengasliitto useamman vuoden aikana aktiivisesti osallistunut ReTyre projektin kehitystyöhön. Tavoitteena on kehittää tieteellisesti tarkoituksenmukainen ja taloudellisesti edullinen menetelmä pinnoitettujen renkaiden hyväksymiseksi turvallisuudeltaan ja tulevaisuuden ympäristövaatimuksiltaan EU -rengasmerkinnän mukaisesti. Pinnoitusteollisuuden tavoitteena on todistaa että pinnoitetut renkaat ovat ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiltaan uusien renkaiden kaltaisia. Pinnoitustilasto ja pinnoitusten keskihintaindeksitilasto julkistettiin liittokokouksessa 14.3.2015. Kertomusvuoden aikana käsiteltiin useasti Ranskan ehdotusta E-säännön 109 muuttamiseksi. Ehdotus olisi toteutuessaan tuonut lisäkustannuksia ja byrokratiaa yksittäiselle pinnoittajalle, koska 3PMSF merkinnän testaaminen ja hallinnointi esitettiin jätettäväksi itsenäisen pinnoittajan harteille kaikkine kustannuksineen. Autonrengasliiton kanta oli koko ajan, että pintakumin valmistaja on vastuussa tuotteen sopivuudesta lumikäyttöön. Lumihiutalesymboliin 13

liittyvä lumipitotesti kuuluu selkeästi pintakumin valmistajan tehtäviin. Muutosehdotus saatiin torjuttua. Lopputulos on, että pintakumin valmistaja vastaa siitä, että tuote on sopiva lumikäyttöön. Tuotteiden merkinnöistä tulee ilmetä kyseiset ominaisuudet. Merkintävelvollisuus tulee käyttöön siirtymäajan jälkeen. 5.19. Nastarenkaiden käyttösäännökset Autonrengasliitto on jo usean vuoden aikana eri tilanteissa erityisesti syksyn kausitiedotteissa - kiinnittänyt huomiota siihen, että liikenneturvallisuussyistä tulisi nastarenkaiden käyttösäännöksiä muuttaa siten, että nastarenkaat sallittaisiin jo 1.10. alkaen nykyisen 1.11. (tai kun keli edellyttää) sijasta. Ruotsissa ja Latviassa nastarenkaiden käyttö sallitaan 1.10. ja Virossa 15.10. alkaen. Ahvenanmaan maakuntahallitus teki syksyllä 2008 päätöksen, jonka mukaisesti nastarenkaita saa käyttää Ahvenanmaalla 16.10. alkaen. Lokakuun ensiliukkailla on sattunut 2000-luvulla peräti 14 kesärenkailla aiheutettua kuolonkolaria, joissa on menehtynyt 17 henkilöä. Todennäköisesti autoilijat olisivat Suomessakin valmiimpia talvikeleihin, jos nastarenkaat sallittaisiin selväsanaisemmin jo lokakuun alusta. Nastarenkaiden nykyisiä käyttösäännöksiä on syksyn osalta vaikea perustella liikenneturvallisuusnäkökohdilla, varsinkin kun nastarenkaat sallitaan naapurimaissa yksiselitteisesti jo lokakuun puolella. Nastarenkaiden käyttöaikasäännöksiä tulee liikenneturvallisuussyistä väljentää siten, että ne sallivat selväsanaisesti nastarenkaiden käytön nykysäännöksiä aikaisemmin syksyllä. Autonrengasliitto suhtautuu neutraalisti nastallisiin ja nastattomiin talvirenkaisiin. Molemmat rengastyypit ovat yhtä tärkeitä. Liitto puolustaa vahvasti kuluttajan vapautta valita parhaat mahdolliset renkaat ajotaidon, ajotavan ja ajo-olosuhteet sekä auton varustus huomioiden. Liikkuminen on kaikissa ajo-olosuhteissa oltava mahdollisimman sujuvaa ja turvallista. 6. TYÖMARKKINAT 6.1. Työehtosopimukset Työntekijöiden työehtosopimus 1.3.2014 31.1.2017 Autonrengasliitto ry:n ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n välillä sovittiin 23.10.2013 ns. työllisyysja kasvusopimuksen mukaisesta työehtosopimuksesta, jonka sopimuskausi on 1.3.2014 31.1.2017. Työntekijöiden palkantarkistukset 2015 Rengasalan asentajien, pinnoittajien ja muiden työntekijöiden palkkoja korotettiin 1.7.2015 tai lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 0,4 prosenttia. Toimihenkilöiden työehtosopimus 1.6.2014 31.1.2017 Autonrengasalalla noudatetaan myynti-, hallinto- ja muissa toimihenkilötehtävissä oleviin toimihenkilöihin Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n solmimaa toimihenkilöitä koskevaa toimihenkilötyöehtosopimusta, koska Autonrengasliitto ry on Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n järjestö. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välillä sovittiin 16.10.2013 ns. työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesta työehtosopimuksesta, jonka sopimuskausi on 1.6.2014 31.1.2017. Toimihenkilöiden palkantarkistukset 2015 Myynti-, hallinto- ja muissa toimihenkilötehtävissä olevien toimihenkilöiden kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotettiin 1.10.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 0,4 prosenttia. Ylemmät toimihenkilöt 2015 Koska ylempien toimihenkilöiden työsuhteen ehdoista ei ole sovittu autonrengasalaa sitovasti työehtosopimuksella, oli suositus, että ylempien toimihenkilöiden palkankorotuksissa noudatetaan soveltuvin osin toimihenkilökentässä sovittuja palkankorotusmalleja. 6.2. Työllisyys- ja kasvusopimus Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät 15.6.2015 yksimielisyyteen työllisyys- ja kasvusopimuksen vuoden 2016 palkkaratkaisusta. Työehtosopimuksen mukaisia palkkoja korotetaan toisen sopimusjakson alusta tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 16 euroa kuukaudelta kuitenkin vähintään 0,43 %. Sopimuskorotus on mitoitettu 12 kuukauden jakson mukaan. Alakohtaiset palkantarkistukset 2016 suhteutetaan jakson pituuden mukaan. Työntekijöiden työehtosopimus Autonrengasalalla saavutettiin 27.8.2015 Autonrengasliitto ry:n ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n välisissä neuvotteluissa neuvottelutulos vuoden 2016 palkantarkistuksista. Rengasalan asentajien, pinnoittajien ja muiden työntekijöiden palkkoja korotetaan 1.1.2016 tai lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 10 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 0,47 prosenttia. Sopimuskorotus on suhteutettu 13 kuukauden jakson mukaan Toimihenkilöiden työehtosopimus Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välisissä neuvotteluissa saavutettiin 30.9.2015 mm. autonrengasalan toimihenkilöitä koskeva neuvottelutulos vuoden 2016 palkantarkistuksista. Myynti-, hallinto- ja muissa toimihenkilötehtävissä olevien toimihenkilöiden kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.4.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 13,33 euroa, kuitenkin vähintään 0,36 %. Sopimuskorotus on suhteutettu 10 kuukauden jakson mukaan. 14

6.3. Palkkatilasto 2014 Autonrengasalalla kerätään vuodesta 2014 alkaen työntekijöitä koskevia palkkatietoja vain kerran vuodessa. Tiedot kerätään 4. neljännekseltä. Viimeisin käytettävissä oleva palkkatilasto on 4. neljännekseltä 2014. Säännöllisen työajan keskituntiansio ilman yli- ja sunnuntaityökorotuksia on 13,32 euroa. Tilaston piirissä on 118 pinnoitustyöntekijää ja 1 049 asennustyöntekijää. Lisäksi tilastossa on laitosmiehiä, autonkuljettajia ja muita työntekijöitä yhteensä 14 työntekijää. Autonrengasalan tilastossa on siten 1 184 työntekijää. 6.4. Rengasalan ergonomiaselvitys 2015 Työterveyslaitos on tehnyt rengasalan ergonomiaselvityksen Työturvallisuuskeskuksen ja kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnan toimeksiannosta. Selvitys tehtiin vuonna 2014 havainnoimalla, haastattelemalla, valokuvaamalla ja videoimalla rengasalan töitä kahdeksassa eri rengasalan yrityksessä. Selvityksen loppuraportin toivotaan auttavan ymmärtämään ergonomian merkitys yrityksen toiminnassa ja erityisesti kehittämisen rooli niin ergonomian kuin työturvallisuuden osalta. Ergonomiaselvityksen ovat tehneet koulutussuunnittelija Mika Nyberg ja tutkimusinsinööri Vuokko Puro, molemmat Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteestä. Selvityksen loppuraportti Rengasalan ergonomiaselvitys valmistui 30.1.2015. Ergonomiaselvityksen tuloksia käsiteltiin liittokokouksessa 14.3.2015 ja tiedotteessa 13.5.2015. Loppuraportissa todetaan, että ergonomiaa tulee tarkastella ja kehittää työpaikoilla kokonaisvaltaisesti. Ergonomiaan liittyviä tekijöitä voi hahmottaa loppuraportissa esitetyn Ergonomia-timantin avulla. Rengasalalla tämä tarkoittaa sitä, että parhaaseen lopputulokseen päästään kehittämällä yhtäaikaisesti työvälineitä, työtiloja, työasentoja, työliikkeitä sekä työympäristöä. Ergonomiaan liittyy keskeisesti myös työn sujuvuuden käsite, eli töitä suunnittelemalla työt sujuvat tehokkaammin ja täten myös tuottavammin. Selvityksessä havaittiin hyvin suunniteltuja tiloja ja hyviä ratkaisuja joilla on mahdollisuus keventää rengasalan töitä sekä parantaa työturvallisuutta. Nämä selvityksen tulokset toivotaan laajentuvan koko alalle, ja rengasalan kokonaisuudessaan innostuvan kehittämään ergonomiaa ja parantamaan edelleen työturvallisuutta. Rengasalan ergonomiaa kun lähdetään kehittämään, niin keskeisempiä kehittämiskohteita on käsin tehtävien nostojen ja siirtojen vähentäminen: siirron apuvälineet ja työtilojen järjestäminen siten, että siirtomatkat ovat mahdollisimman lyhyet pyörien asennuskorkeuden vaikutus työn kuormittavuuteen työpisteiden suunnittelu siten, että niissä on riittävästi tilaa työn tekemiseen ja ovat tarkoitukseensa sopivia. Toisiinsa liittyvät toiminnot sijoitettava mahdollisimman lähelle toisiaan. pyörien säilytys ja varastointiin liittyvät asiat Loppuraportissa on nostettu esiin myös keskeisimpiä havaintoja selvityskohteiden työturvallisuustilanteesta, koska monet ergonomiaan liittyvät asiat ovat myös osa työturvallisuutta sekä siksi, että työturvallisuus on merkittävä asia rengasalalla. Vakavimman tapaturman riskin rengasalalla aiheuttaa paineen äkillinen purkautuminen eri tilanteissa ja sen aiheuttamat vahingot. Muita merkittävimpiä havaittuja hallitsemattomia työturvallisuusriskejä ovat vakavat putoamisvaarat rengasvarastoissa, turvahäkkien käyttöön liittyvät epäkohdat ja puutteet (esimerkiksi irtotavara turvahäkin päällä ja ympäristössä), melu ja henkilönsuojainten alhainen käyttöaktiivisuus sekä epäjärjestys- ja epäsiisteys (ml. esteet hätäpoistumisteillä ja alkusammutuskaluston edustoilla). Loppuraportissa todetaan keskeiset puutteet ergonomiassa seuraavasti: asennuslinja vs. erilleen sijoitetut koneet ja laitteet rengastöiden tekeminen seisten vs. kyykyssä/polvillaan pyörien säilytys ja varastointiin liittyvät asiat kevyen ja raskaan puolen kuormittavuus siisteyden ja järjestyksen merkitys työn sujuvuuteen ja turvallisuuteen on suuri rengasalalla Loppuraportissa todetaan merkittävimmät hallitsemattomat työturvallisuusriskit seuraavasti: vakavat putoamisvaarat renkaiden varastoimisessa (ylätasanteiden puuttuvat kaiteet, puutteet portaiden kaiteissa, varastohyllyissä kiipeäminen ja tikkaiden käyttäminen varastoinnissa) turvahäkkien käyttöön liittyvät epäkohdat ja puutteet, esimerkiksi irtotavara turvahäkin päällä ja ympäristössä melu ja kuulosuojaimien sekä silmäsuojainten alhainen käyttöaktiivisuus järjestys- ja siisteystason kehittäminen, hätäpoistumisteiden ja alkusammutuskaluston edustojen pitäminen vapaina 6.5. Rengasturvallisuuskortti 2015 Rengasturvallisuuskorttikoulutus Rengasturvallisuuskorttijärjestelmä on ensimmäinen toimialakohtainen työturvallisuuskorttijärjestelmä Suomessa. Rengasturvallisuuskorttikoulutukset aloitettiin 31.5.2006. Koulutuksen järjestää 1.1.2014 alkaen TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ja Autonrengasliitto ry yhdessä. Mainitut liitot ja Työturvallisuuskeskus ovat solmineet kumppanisopimuksen, joka oikeuttaa liittojen järjestämään yhdessä rengasturvallisuuskorttikoulutuksen. Koulutuksen kohderyhmänä on koko henkilöstö toimitusjohtajasta asentajaan. 15

Rengasturvallisuuskorttikoulutuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta rengasalan riskeistä ja vastuista, antaa perusvalmius oman työn ja työtapojen arviointiin, opastaa renkaiden käsittelyyn ja vannetöihin liittyvät turvalliset työtavat, opastaa renkaiden paineistukseen liittyvät turvalliset työtavat ja antaa perustietoa työturvallisuudesta yhteisellä työpaikalla. Tutkinnon suorittaminen oikeuttaa saamaan henkilökohtaisen rengasturvallisuuskortin, jonka tutkinnon suorittaneille luovuttaa Työturvallisuuskeskus. Kortin voimassaoloaika on viisi vuotta. Kortin uusiminen edellyttää hyväksyttyä jatkokoulutusta. Vuoden 2015 aikana järjestettiin 3 koulutustilaisuutta, Tampereella 3.2, Kuopiossa 19.5. ja Helsingissä 15.9. Aikavälillä 31.5.2006-31.12.2015 on järjestetty yhteensä 41 koulutustilaisuutta. Tutkinnon on suorittanut yhteensä 1 287 henkilöä. Korttikoulutuksen uusintakoulutus Rengasturvallisuuskortin voimassaolon uusintaan tähtäävä jatkokoulutussarja aloitettiin 3.3.2011. Rengasturvallisuuskorttikoulutuksen uusintakoulutuksen koulutusohjelman keskeinen teema on työturvallisuuden jatkuva parantaminen, yhteistoiminta ja työturvallisuusasenteiden kehittäminen. Koulutuksen tavoitteena on antaa perusvalmiudet työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin, lisätä tietoisuutta yhteistoiminnan merkityksestä, parantaa työturvallisuutta työpaikoilla ja kehittää työturvallisuusasenteita. Vuoden 2015 aikana järjestettiin 3 uusintakoulutustilaisuutta Tampereella 4.2., Kuopiossa 20.5 ja Helsingissä 16.9. Aikavälillä 3.3.2011-31.12.2015 on järjestetty yhteensä 18 jatkokoulutustilaisuutta. Tutkinnon on suorittanut yhteensä 319 henkilöä. Rengasturvallisuuskorttikoulutuksen ja korttikoulutuksen uusintakoulutuksen koulutusohjelmien laadintaan ja kehittämiseen ovat osallistuneet korttikoulutustyöryhmän et Erkki Heinonen Työturvallisuuskeskuksesta, Olli Heinonen Vianor Oy:stä, Jouko Muhli Vianor Oy:stä, Erkki Salmivalli Suomen Euromaster Oy:stä, Paavo Salo TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:stä ja Östen Brännäs Autonrengasliitto ry:stä. 6.6. Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi on täysin keskeisessä asemassa työturvallisuuden hallinnassa. Riskien arviointi on yritysjohdon tärkeä johtamistehtävä. Vaaratekijöitä, joita ei ole tunnistettu, ei voida työpaikoilla torjua. Työnantajan tulee riittävän järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa työstä ja työympäristöstä työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Tarkoitus on, että kaikki potentiaaliset vaara- ja haittatekijät tulevat läpikäydyksi jokaisella työpaikalla. Tämän toiminnan tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa. Kun vaaratekijät on tunnistettu, on ne mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti poistettava. Ellei haitta- ja vaaratekijöitä voida poistaa, työnantajan on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle ja arvioinnin perusteella ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin vaaran tai haitan vähentämiseksi hyväksyttävälle tasolle. Tehdään riskienarviointi. Riskien hallinta sisältää vakiintuneesti vaarojen tunnistamisen, riskin suuruuden määrittämisen (todennäköisyys vakavuus), parannustoimenpiteistä päättämisen sekä seurannan. Tunnistettujen vaarojen tai haittojen poistamiseksi tai vähentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä päättäminen on aina työnantajan velvollisuutena ja vastuulla. Pienillä työpaikoilla kuten rengasalan toimipaikoilla selvitys- ja arviointivelvoite on syytä hoitaa vapaamuotoisesti siten, että selvityksen ja arvioinnin tekemiseen osallistuu koko toimipaikan henkilöstö. Vaarojen arvioinnin tulokset ovat tällöin arviointiin osallistuneiden tiedossa ja siten todennettavissa. Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi ei ole monimutkainen toimenpide, varsinkaan pienissä työpaikoissa. Se on tahtokysymys. Tämän vuoksi sisällytettiin korttikoulutuksen uusintakoulutusohjelmaan Pidetään palaveri ryhmätyö, jossa osoitetaan, että riskienarviointi voidaan tehdä koko henkilöstön toimesta vapaamuotoisesti keskustelemalla yhteisissä palavereissa. On vain ryhdyttävä rohkeasti tuumasta toimeen. Olennaista on, että suoritetut riskien arvioinnit myös johtavat kohtuullisessa ajassa tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin. Työnantajalla on vaarojen selvittämisen ja arvioinnin perusteella oltava tietoisuus työssä olevista vaara- ja haittatekijöistä. Vaadittaessa työnantajan on pystyttävä osoittamaan, että työpaikalla on tehty vaarojen selvittäminen ja arviointi. Rengastyön vaarojen selvittäminen ja arviointi on tehtävä jokaisella rengastyöpaikalla. 6.7. Rengasalan ammattikoulutus Autonrengasliitto on viime vuosina panostanut merkittävästi ammattikoulutuksen kehittämiseen. Tulevaisuudessa tarvitaan rengastoimialalla monipuolista ammattitaitoa ja vahvaa osaamista sekä osaamisen jatkuvaa uudistamista. Panostus ammatilliseen koulutukseen on ollut täysin välttämätöntä, koska rengasasennuksen vaativuustaso on viime vuosina noussut olennaisesti. Lisäksi on varmistauduttava siitä, että toimiala saa jatkossakin laadukasta ja osaavaa työvoimaa ja että ammattitaitoa voidaan kehittää rengastyön osaamistarpeita vastaaviksi. Autoalan perustutkinnon valinnaisiin tutkinnon osiin on sisällytetty 15 osaamispisteen (aiemmin10 opintoviikkoa) mittaiset tutkinnon osat rengastyöstä, sekä rengas- ja vannemyynnistä. Rengasalan ammattitutkinto on looginen ja määrätietoinen jatko Autonrengasliiton ammattiosaamisen kehittämispanostukselle. 16

Autoalan perustutkinto Autoalan perustutkinto on toisen asteen koulutusta. Autoalan perustutkinto on uudistettu 5.11.2014 ja tutkinnon osien laajuudet määritellään uudessa tutkintorakenteessa osaamispisteinä (osp). Perustutkinto on laajuudeltaan 180 osaamispistettä (aiemmin 120 opintoviikkoa / 3 vuotta). Tutkintoon sisältyvän työssäoppimisen (työpaikoilla opiskeltavat sisällöt) laajuutta ei ole erikseen määritelty, mutta yleensä sitä on tutkinnossa vähintään 6 kuukautta. Ammatillinen perustutkinto suoritetaan pääasiassa toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa tutkinnon perusteiden mukaisesti laaditun opetussuunnitelman mukaisesti. Perustutkinnon voi myös suorittaa näyttötutkintona. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. Ammattitaitovaatimukset ovat suorittamistavasta riippumatta samat. Autoalan perustutkinto sisältää kuusi osaamisalaa: Autotekniikan osaamisala (tutkintonimike: ajoneuvoasentaja) Automyynnin osaamisala (tutkintonimike: automyyjä) Varaosamyynnin osaamisala (tutkintonimike: varaosamyyjä) Autokorinkorjauksen osaamisala (tutkintonimike: autokorinkorjaaja) Automaalauksen osaamisala (tutkintonimike: automaalari) Moottorikäyttöisten pienkoneiden korjauksen osaamisala (pienkonekorjaaja) Näihin kaikkiin osaamisaloihin voidaan valinnaisena tutkinnon osina sisällyttää rengastyöt, 15 osaamispistettä ja rengas- ja vannemyynti, 15 osaamispistettä. Rengasalan ammattitutkinto Rengasalan ammattitutkinto on näyttötutkinto ja siinä osoitetaan autonrengasalan ammattityöntekijältä vaadittava ammattitaito. Näyttötutkinnossa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Rengasalan ammattitutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti aidoissa työelämän tehtävätilanteissa. Rengasalan ammattityöntekijän ammattitaidon arviointi perustuu rengasalan ammattitutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin, joihin tutkintosuoritusta verrataan. Näyttötutkinnon suorittaja osallistuu usein valmistavaan koulutukseen, jonka avulla hankitaan tarvittavaa ammattitaitoa. Henkilö, jolla on jo riittävä ammattitaito voi suorittaa rengasalan ammattitutkinnon tai sen osan osallistumatta koulutukseen. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä päättää koulutuksen järjestäjä rengasalan ammattitutkinnon perusteiden mukaisesti. Rengasalan ammattitutkinto muodostuu yhdestä pakollisesta ja kuudesta valinnaisesta tutkinnon osasta. Ammattitutkinnon suorittaminen edellyttää yhden pakollisen ja kahden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Rengasalan ammattitutkinnon pakollinen osa on Henkilö- ja pakettiautojen rengastyöt Tutkinnon valinnaiset osat, joista valitaan kaksi, ovat Kuorma-autojen, linja-autojen, työkoneiden ja teollisuuskoneiden rengastyöt Ajoneuvohuolto rengasliikkeessä Tekninen myynti rengastyössä Renkaan pinnoitus Rengasalan varastopalvelut Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt Valinnaisena voi valita myös yhden tutkinnon osan henkilöautomekaanikon ammattitutkinnosta, raskaskalustomekaanikon ammattitutkinnosta, pienkonemekaanikon ammattitutkinnosta tai autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinnosta. Rengasalan ammattitutkinnon näyttöaineisto valmistui joulukuussa 2015. Rengasalan ammattikoulutusasioita käsiteltiin laajasti tiedotteessa 7.7.2015. Ammattitaitoa arvioivat työnantajan, työntekijän sekä opetusalan edustajat. Myös tutkinnon suorittaja arvioi omaa osaamistaan. Tutkinnon osan suorittamisen jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tutkinnon suorittaja ja arvioijat. Arvioijat esittävät tutkintotoimikunnalle suorituksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. 17