KUOPION KAUPUNGIN HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE Väliraportti II 28.2.2014 (1.3.2013-28.2.2014)
Sisällysluettelo 1. Yleistä neuvontahankkeesta... 3 1.1 Hankkeen rahoitus... 3 2. Hankkeen organisaatio, työntekijät ja yhteistyö eri tahojen kanssa... 4 2.1 Ohjausryhmä... 4 2.2 Projektiryhmä... 5 3. Tiedotus ja markkinointi... 6 4. Yleinen neuvonta... 7 4.1 Puhelin ja sähköpostineuvonta... 7 4.2 Yleisneuvontatilaisuudet... 7 5. Kiinteistökohtainen neuvonta... 10 5.1 Neuvonta-alueet... 10 5.2 Kiinteistökohtainen neuvonta... 10 6 Jätevesien käsittely kiinteistöillä... 13 6.1 Jätevesijärjestelmät ja niiden arviointi... 13 6.2 Suositellut toimenpiteet... 18 7 Tuloksellisuus... 19 8 Palaute, arvio onnistumisesta ja kehittämisehdotuksia... 20 2
1. Yleistä neuvontahankkeesta Kuopion kaupungin haja-asutusalueiden jätevesineuvontahanke aloitti toimintansa 19.3.2012. Hankkeen ensimmäisestä toimintavuodesta on tehty erillinen väliraportti. Tämä raportti käsittelee hankkeen toisen vuoden toimintaa ajalta 1.3.2013-28.2.2014. Jätekukko Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tehtävänä on tuottaa kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät osakaskuntiensa puolesta. Yhtenä osana palvelutehtäviin kuuluu jätehuoltoon liittyvä neuvonta. Jätelain mukaan saostus- ja umpikaivolietteet ovat asumisessa syntyvää jätettä, joten hajajätevesineuvontaa voidaan pitää luonnollisena osana jätehuoltoyhtiöiden neuvontapalvelua. Hanke toteutetaan Jätekukko Oy:n ja Pohjois-Savon Martat ry:n yhteishankkeena. Jätevesineuvontahankkeen tavoitteena on edistää talvella 2011 uudistetun, valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanoa. Neuvontahankkeen tavoitteena on myös ympäristön tilan parantaminen, jätevesijärjestelmien kustannustehokas toteuttaminen, järjestelmien käytön ja huollon edistäminen sekä vastuullisen toiminnan lisääminen jätevesien käsittelyyn liittyen. Hankkeen alkaessa tavoitteiksi asetettiin n. 850 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä/vuosi, järjestää ryhmäneuvontaa n. 90 tilaisuudessa, jotka toteutetaan jätevesi-iltoina ja tietoiskuina eri tapahtumissa sekä olla mukana n. 10 yleisneuvonnan tapahtumassa. 1.1 Hankkeen rahoitus Hankkeen rahoitus on koostunut Pohjois-Savon ELY-keskuksen myöntämästä rahoituksesta (93 %) sekä Jätekukko Oy:n omasta rahoitusosuudesta (7 %). Hankkeen kulut ajalta 1.3.2013 28.2.2014 olivat 131 654,49 e. Hankkeen kulut toteutuivat budjetoitua pienempinä (taulukko 1). Taulukko 1. Hankkeen kustannusvertailu 1.3.2013-28.2.2014. Budjetoitu Toteutuneet Jätekukon palkka- ja sosiaalikulut 84 064,00 88 272,53 Pohjois-Savon Martat ry:n kulut 21 500,00 19 669,16 Matkakulut 15 000,00 16 543,77 Muut kulut 30 250,00 7169,03 Yhteensä 150 814,00 131 654,49 3
2. Hankkeen organisaatio, työntekijät ja yhteistyö eri tahojen kanssa Jätevesineuvontahanke toteutetaan Jätekukko Oy:n ja Pohjois-Savon Martat ry:n yhteishankkeena. Hankkeen projektipäällikkönä toimii ympäristöinsinööri (AMK) Mikko Laakso (Jätekukko Oy) ja jätevesineuvojana ympäristöinsinööri (AMK) Linda Luostarinen (Jätekukko Oy). Jätekukko antaa hankkeessa yleisneuvontaa sekä tekee kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä. Pohjois-Savon Martat ry antaa hankkeessa yleisneuvontaa vastuuhenkilönään erikoisneuvoja, järjestökouluttaja Tiina Ikonen. Neuvonta on mm. yleisneuvontaa ympäristöilloissa, tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Hankkeen henkilöstö on suorittanut 3.-4.5.2012 Suomen ympäristökeskuksen järjestämän jätevesineuvojakoulutuksen. 2.1 Ohjausryhmä Hankepäätöksessä edellytettiin, että hankkeelle perustetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtäviin kuuluvat hankkeen valvonta ja ohjaaminen asetetun tavoitteen saavuttamiseksi, maksatushakemusten käsittely sekä väli- ja loppuraporttien käsittely. Ohjausryhmä voi ehdottaa tarvittaessa muutoksia hankkeen sisältöön. Ohjausryhmä kokoontui 1.3.2013 28.2.2014 välisenä aikana viisi kertaa. Ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat tahot ja niiden edustajat: - Pohjois-Savon ELY-keskus kehitysinsinööri Jarmo Siekkinen vesistöinsinööri Tuulikki Miettinen - Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen vesihuoltoinsinööri Päivi Rissanen - Savo-Pielisen jätelautakunta vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen - Kuopion Vesi (sähköpostijäsen) laatupäällikkö Kirsi Tähti - Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä - Pohjois-Savon Martat ry erikoisneuvoja Tiina Ikonen varaedustaja toiminnanjohtaja Anne Matilainen - Jätekukko Oy projektipäällikkö Mikko Laakso logistiikkainsinööri Aki Malinen 4
2.2 Projektiryhmä Hankkeelle on perustettu myös projektiryhmä. Projektiryhmän jäsenmäärä on pienempi kuin ohjausryhmän ja on näin ollen helpommin kutsuttavissa koolle. Projektiryhmän tehtävänä on toimia mm. projektihenkilöstön apuna asioiden valmistelussa. Projektiryhmän jäsenet tuovat sekä oman ammattiosaamisensa että edustamansa tahon näkemyksen projektityöskentelyyn. Projektiryhmä kokoontui 1.3.2013-28.2.2014 välisenä aikana kuusi kertaa. Projektiryhmään ovat kuuluneet seuraavat tahot ja niiden edustajat: - Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue vesihuoltoinsinööri Päivi Rissanen ympäristönsuojelusuunnittelija Eila Pulkkinen ympäristötarkastaja Päivi Kauppinen ympäristötarkastaja Pirkko Nevalainen - Pohjois-Savon Martat ry erikoisneuvoja Tiina Ikonen - Jätekukko Oy projektipäällikkö Mikko Laakso jätevesineuvoja Linda Luostarinen 5
3. Tiedotus ja markkinointi Hankkeelle on perustettu internet-sivut, osoitteeseen www.jatekukko.fi/jatevesineuvonta. Sivuilta löytyy kattavaa tietoa hankkeesta, hankkeen tapahtumista sekä yleistä informaatiota kiinteistökohtaiseen jätevesienkäsittelyyn liittyen. Hankkeessa ylläpidetään myös listaa lähialueen jätevesiosaajista (suunnittelijat, rakentajat ja huoltopalveluiden tarjoajat). Lista löytyy hankkeen internet-sivuilta sekä sitä jaetaan kiinteistökohtaisilla neuvontakäynneillä kiinteistön omistajille. Hanke on tiedottanut ja ollut mediassa esillä 1.3.2013 28.2.2014 välisenä aikana seuraavasti: - Lehtijuttu jätevesiasetuksesta, jätevesien käsittelystä sekä neuvontahankkeesta, Koillis- Savo 15.4.2013 (Jätevesiviikko) - Lehtijuttu jätevesiasetuksesta, jätevesien käsittelystä sekä neuvontahankkeesta, Pitäjäläinen 15.4.2013 (Jätevesiviikko) - Radiohaastattelu jätevesiasetuksesta sekä neuvontahankkeesta, 17.4.2013, Yle Radio Savo (Jätevesiviikko) - Lehtijuttu jätevesiasetuksesta, jätevesienkäsittelystä sekä neuvontahankkeesta, Viikkosavo 24.4.2013 - Lehtijuttu Pohjois-Savon ja Etelä-Karjalan jätevesineuvontahankkeista, Martat 4-5/2013 - Radiotiedote, hanketiedote sekä hankkeen tilannekatsaus uutiskatsauksessa 9.9.2013, Yle Radio Savo - 30.1.2014 Matti ja Liisa- Lapinlahden paikallislehti, lehtijuttu jätevesilainsäädännöstä ja kuntakohtaisista määräyksistä. Toimittaja paikalla Lapinlahden Marttojen Ympäristöillassa jossa puhumassa Tiina Ikonen. - 24.2.2014 Lehdistötiedote: Nyt on aika laittaa jätevesijärjestelmät nykyisten vaatimusten tasolle. Jätevesihanke/Pohjois-Savon Martat ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä. - 25.2.22014 Iisalmen Sanomat : Jätevesien kanssa alkaa jo tulla hoppu Ylä-Savossa - 26.2.2014 Miilu Sonkajärven ja Vieremän pakallislehti, 3 lehtijuttua aiheina: Jätevesien kuntoon laittamisella pian kiire, Kuivakäymälä vähentää vedenkulutusta ja Säästä vettä arkipäivän valinnoilla. Toimittaja paikalla Vieremän Marttojen Ympäristöillassa jossa puhumassa Tiina Ikonen. - 27.2. Soisalon Seutu Leppävirran ja Vehmersalmen paikallislehti, lehtijuttu jätevesilainsäädännöstä, veden kulutuksesta ja käymäläjätteen kompostoinnista. Toimittaja paikalla SoisaloMarttojen ympäristöillassa, jossa puhumassa Tiina Ikonen. - 27.2.2014 Uutis-Jousi Siilinjärven ja Maaningan paikallislehti, lehtijuttu jätevesilainsäädännöstä ja jätevesihankkeesta. Toimittaja paikalla Pöljän Marttojen ympäristöillassa, jossa puhumassa Tiina Ikonen. - Kiinteistökohtaiset tiedotteet Nilsiän jätevesi-illoista 302 kpl - Kiinteistökohtaiset neuvontakäyntikirjeet 1235 kpl 6
4. Yleinen neuvonta 4.1 Puhelin ja sähköpostineuvonta Hankkeen toisena toimintavuotena kiinteistön omistajia neuvottiin puhelimitse ja sähköpostilla 204 kertaa. 4.2 Yleisneuvontatilaisuudet Hankkeen yleistä neuvontaa järjestettiin ryhmäneuvontana eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä hanke oli mukana eri yleisneuvontatilaisuuksissa. Ryhmäneuvontatilaisuuksia järjestettiin koko Pohjois-Savon alueella ja osallistujia niissä oli yhteensä 504 henkilöä (taulukko 2). Yleisneuvontatilaisuudet kohdistuivat Kuopion kaupungin alueelle ja osallistujia niissä oli yhteensä 454 henkilöä (taulukko 3). 7
taulukko 2. Ryhmäneuvontatilaisuudet 1.3.2013-28.2.2014. Päivä Tilaisuus Paikka Osallistujia 26.3.2013 Siikajärven Martat Nuorisoseurantalo, Siikajärvi 8 27.3.2013 Niemisen Martat Kirman kyläpirtti, Juurikantie 37, Iisalmi 6 17.4.2013 Kuopion Marttayhdistys Haapaniemenkatu 23, Kuopio 31 23.4.2013 Pitkälahden Martat Kallaveden kirkko, Kuopio 9 7.5.2013 Käärmelahden Martat Käärmelahden koulu 3 13.5.2013 Pohjois-Savon Martat/ kuivakäymäläilta Haapaniemenkatu 23, Kuopio 50 27.5.2013 Rannankylän Martat Ikälä, Toritie 6, Pielavesi 20 11.9.2013 Päivärannan Siirtolapuutarhayhdistys Veteraanitie 6, Kuopio 21 25.9.2013 Juankosken Martat POP-pankki kerhohuone, Juankoski 13 26.9.2013 Suonenjoen Martat Kaupungintalo kerhotila, Suonenjoki 9 30.9.2013 Iisveden Martat Iisakki, Iisvedenraitti 29, Iisvesi 12 3.10.2013 Maaningan Martat Osuuspankin kerhohuone, Maaninka 11 9.10.2013 Vuorelan Martat Vuorelan kirkko 12 10.10.2013 Kiuruveden Martat Optia, kerhohuone 15 21.10.2013 Juankosken-Vehkalahden Martat Juutilainen, Juutilantie 224, Kaavi 13 22.10.2013 Talluskylän Martat Lintunen, Kiukooahontie 21 14 30.10.2013 Vesamäen Martat Vestori, Keskustie 14, Vesanto 12 7.11.2013 Kirma-Ulmalan Martat Kortelainen, Niemisentie 87b, Iisalmi 14 11.11.2013 Varkauden Martat Op-kerhotila, Ahlströminkatu, Varkaus 13 12.11.2013 Leppävirran Martat Arkikeskus Pellava, Leppävirta 12 13.11.2013 Saarelan Martat Pääkkönen, Honkaharjuntie 614, Saarela 7 14.11.2013 Kuopion kallaveden rotaryt Kuopio klubi, Kuopio 20 19.11.2013 Käpykankaan Martat Gustafsson Ingankuja 2, Varkaus 7 20.11.2013 Palokankaan Martat Nissinen, Lammintauksentie 46, Kotalahti 12 21.11.2013 Heinämäen Martat Lappalainen, Iisalmentie 872b, Pielavesi 13 25.11.2013 Nipasen Martat Parviainen, Joenniementie 122, Nilsiä 10 2.12.2013 Säyneisen Martat Säyneisen koulu, Rantalantie 7 6 4.12.2013 Oravikosken Martat Oravikosken koulu, Koulukaarre 2 3 16.1.2014 Sonkajärven Martat Lounaskahvila makumestari, Sonkajärvi 5 21.1.2014 Lapinlahden Martat Jussinpiha, Juhani Ahontie 8, Lapinlahti 19 22.1.2014 Kauppilanmäen Martat Kyläkeskus, Vieremä 10 4.2.2014 Taipaleen Martat Kirman kyläpirtti, Juurikantie 37, Iisalmi 9 5.2.2014 Puurtilan Martat Op-kerhotila, Ahlströminkatu, Varkaus 20 6.2.2014 Soisalon Martat Leppävirta 8 10.2.2014 Könönpellon Martat Könönpellon seurakuntatalo, Varkaus 9 12.2.2014 Nerohvirta-Kotikylän Martat Kuivurintupa, Iisalmi 6 18.2.2014 Vieremän Marttayhdistys Heiskanen, Reetuntie 8, Vieremä 12 19.2.2014 Sankarniemen Martat Iisalmen ladun kerhohuoneisto, Iisalmi 10 25.2.2014 Pöljän Martat Pöljän kotiseutumuseo 10 26.2.2014 Runnin siirtomarttayhdistys Runnin kylpylä 10 Yhteensä 504 8
taulukko 3. Yleisneuvontatilaisuudet 1.3.2013-28.2.2014. Päivä Tilaisuus Paikka Osallistujia 12.3.2013 Jätevesi-ilta Nilsiä, Murtolahti 34 henkilöä 23.3.2013 Puutarhapäivä kotipuutarhureille Valtuustovirastotalo, Kuopio 700 (tilaisuudessa neuvottu n. 40 henkilöä jätevesiasioihin liittyen) 13.-14.4.2013 Rakenna ja asu-messut Kuopiohalli, Kuopio n. 14 000 (tilaisuudessa neuvottu n. 110 henkilöä jätevesiasioihin liittyen) 19.7.2013 Jätevesineuvontapiste Nilsiä, tori 20 henkilöä 30.-31.8.2013 Elonkorjuu-juhlat Kuopio, kauppatori tilaisuudessa neuvottu n. 120 henkilöä jätevesiasioihin liittyen 6.-8.9.2013 Kalaryssäys Kuopio, satamatori tilaisuudessa neuvottu n. 50 henkilöä jätevesiasioihin liittyen 21.-23.2.2014 Rakenna ja asu-messut Kuopiohalli, Kuopio n. 13 000 (tilaisuudessa neuvottu n. 80 henkilöä jätevesiasioihin liittyen) Yhteensä 454 9
5. Kiinteistökohtainen neuvonta 5.1 Neuvonta-alueet Ennen kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien aloittamista hankkeen projektiryhmässä priorisoitiin alueet, minne kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehdään. Vuoden 2013 alusta Nilsiän kaupunki liittyi Kuopion kaupunkiin ja näin ollen Nilsiä otettiin mukaan neuvontahankkeeseen. Neuvontaa jatkettiin ensimmäisen toimintavuoden alueilla sekä Nilsiän priorisoiduilla alueilla. Neuvontakäyntejä pyrittiin tarjoamaan kaikille kiinteistöille, jotka eivät sijainneet yleisen viemäröinnin suunnittelu- tai toiminta-alueilla. 5.2 Kiinteistökohtainen neuvonta Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa käytettiin ns. nuohoojamallia. Kiinteistön omistajia lähestyttiin kirjeellä, jossa oli tietoa hajajätevesiasetuksesta, jätevesineuvontahankkeesta sekä ehdotettiin kiinteistökäyntiaikaa. Kiinteistön omistajia pyydettiin olemaan yhteydessä jätevesineuvojiin, mikäli ehdotettu käyntiaika ei heille sovi tai käynti on heille tarpeeton. Mikäli kiinteistöltä ei oltu oltu yhteydessä ennen ehdotettua kiinteistökäyntiaikaa, jätevesineuvojat pyrkivät vielä tavoittamaan kiinteistönomistajan ennen käyntiä, jotta vältyttäisiin ns. turhilta käynneiltä. Ennen kiinteistökäyntien aloittamista alueille jaettiin yleiset tiedotteet koskien neuvontahanketta ja alueella tehtäviä kiinteistökäyntejä. Tiedotteet jaettiin kylien yleisille ilmoitustauluille sekä kyläkauppojen ilmoitustauluille. Kiinteistökäyntejä tehtiin pääasiassa maanantaista perjantaihin, ja käyntiaikoja ehdotettiin kello 8 ja 16 välille. Mikäli ehdotettu aika ei käynyt kiinteistön omistajalle, tarjottiin kiinteistökäyntiä myös normaalin työajan ulkopuolella. Kiinteistökäynnin aluksi jätevesineuvoja ja kiinteistön omistaja tutustuivat yksityiskohtaisesti kiinteistön nykyiseen jätevesijärjestelmään. Samalla kiinteistön omistajan kanssa keskusteltiin ja ohjeistettiin järjestelmän kunnossapidosta ja huollosta. Kuvassa 1 on erään kiinteistön jätevesijärjestelmä, johon johdettiin kaikki kiinteistöllä syntyvät jätevedet. 10
Kuva 1. 3-osainen saostussäiliö ja maasuodattamo tehostetulla fosforinpoistolla. Jätevesijärjestelmään tutustumisen jälkeen kiinteistön omistajalle kerrottiin hajajätevesiasetuksesta ja sen vaatimuksista sekä kunnallisista määräyksistä. Samalla keskusteltiin kiinteistön omistajaa askarruttavista kysymyksistä. Tällaisia kysymyksiä olivat esimerkiksi asetuksen ikävapautus, voiko vanhaa jätevesijärjestelmää hyödyntää uudisrakentamisessa sekä mitä hajajätevesiasetus konkreettisesti tarkoittaa kyseessä olevalla kiinteistöllä. Kiinteistökäynnillä jätevesineuvoja täytti selvitys ja arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta lomakkeen, joka toimitettiin kiinteistön omistajalle. Lomakkeessa on selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä sekä johtopäätös jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta. Mikäli nykyinen jätevesijärjestelmä ei täyttänyt asetuksen vaatimuksia, annettiin lomakkeella suosituksia tarvittavista toimenpiteistä, joilla jätevesijärjestelmä saatetaan vastaamaan asetuksen vaatimuksia. Kiinteistökäynnin lopuksi jätevesineuvoja ja kiinteistön omistaja kävivät läpi kiinteistölle jätettävän infopaketin. Infopaketti sisälsi seuraavaa: - haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel askeleelta esite - hyvä jätevesien käsittely esite - kuivakäymälä sopii myös omakotitaloon esite - kuivakäymälästä kompostiin esite - kotikompostointi opas - faktaa, haja-asutuksen jätevesisäädökset uudistuivat vuonna 2011 -lehtinen - jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto ohjeet sekä käyttöpäiväkirjamalli - ote Kuopion kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä jätevesien osalta - ote Kuopion kaupungin rakennusvalvonnan pientalo-ohjeesta (toimenpidelupa) - lista jätevesijärjestelmien suunnittelijoista - lista asetuksen vaatimuksista jätevesijärjestelmän suunnitelmalle - jätevesineuvojien yhteystiedot 11
Aktiivisesti kiinteistökäyntejä tehtiin 15.4. - 22.11.2013 välisenä aikana. Kiinteistökohtaisia kirjeitä postitettiin yhteensä 1235 kpl. Etukäteen neuvontakäyntejä peruttiin 448 kpl. Tehdyt neuvontakäynnit voitiin jakaa seuraaviin eri kategorioihin. Kiinteistökäynnit, joilla täytettiin jätevesijärjestelmän selvitys- ja arviointilomake (553 kpl) tai kiinteistökäynnillä selvisi, että kiinteistöllä on ikävapautus tai asiat kunnossa (53 kpl), yhteensä 606 kpl. Kiinteistökäyntiä ei ollut peruttu etukäteen, mutta se peruttiin kiinteistöllä (23 kpl). Kiinteistökäyntiä ei ollut peruttu etukäteen eikä kiinteistöllä ollut ketään paikalla ehdotettuna ajankohtana (111 kpl). Kiinteistön omistaja ei halunnut, että jätevesijärjestelmän arviointilomaketta täytetään, mutta kiinteistön omistajan kanssa kuitenkin keskusteltiin jätevesiasioista yleisellä tasolla ja kiinteistön omistaja otti infopaketin (73 kpl). Neuvontakäynneistä 21 kpl oli kiinteistön omistajien pyytämiä. Taulukossa 4 on esitetty kiinteistökohtainen neuvonta alueittain. taulukko 4. kiinteistökohtainen neuvonta kaudella 2013. Alue Kirjeitä postitettu Kiinteistökäynnit (täytetyt lomakkeet) Ikävapautus/asiat kunnossa Peruttu etukäteen Peruttu kiinteistöllä Ei ketään paikalla Ei virallinen, mutta ottaneet infopaketin Hietaanpohja/Lähemäki 65 23 2 34 0 5 1 Savujärvi 77 29 1 38 0 6 2 Hirvilahti 2 8 3 0 2 0 3 0 Hirvilahti 1 0 1 0 0 0 0 0 Karttula eteläpuoli 140 50 3 64 4 10 11 Karttula pohjoispuoli 1 2 0 0 0 0 1 1 Mustinlahti-Ukonlahti 80 31 0 31 1 12 7 Pohjois-Soisalo 252 102 4 99 3 28 16 Vehmersalmi 3 15 3 1 6 1 3 1 Nilsiä, Siikajärvi 132 77 6 30 8 4 9 Nilsiä, Palonurmi 228 118 20 65 1 22 11 Nilsiä, Saarvonmäki 53 21 7 19 0 3 5 Nilsiä, Vuotjärvi 64 28 1 21 1 8 4 Nilsiä, Talvisalo 8 5 0 3 0 0 0 Nilsiä, Pieksä 48 20 5 14 4 3 2 Nilsiä, Murtolahti 60 32 3 19 0 3 3 Kettukankaan 3 0 0 3 0 0 0 pohjavesialue Muut alueet 0 10 0 0 0 0 0 Yhteensä 1235 553 53 448 23 111 73 12
6 Jätevesien käsittely kiinteistöillä 6.1 Jätevesijärjestelmät ja niiden arviointi Neuvontakäynnin yhteydessä jätevesineuvoja teki johtopäätöksen kiinteistön nykyisen jätevesijärjestelmän puhdistusvaatimusten valtioneuvoston asetuksen (209/2011) ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojelumääräysten täyttymisen suhteen. Johtopäätös tehtiin maastotarkastelun, jätevesijärjestelmän pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Arvioinnissa käytettiin neljää eri vaihtoehtoa: Punainen. Kiinteistön nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia. Järjestelmän kunnostus edellyttää toimenpideluvan hakemista. Jätevesijärjestelmän on täytettävä jätevesiasetuksen vaatimukset viimeistään 15.3.2016 mennessä. Keltainen. Kiinteistön nykyisessä jätevesijärjestelmässä on pieniä puutteita, jotka on saatettava asetuksen mukaisiksi 15.3.2016 mennessä. Arviointilomakkeessa suositellut toimenpiteet eivät edellytä toimenpideluvan hakemista. Vihreä. Kiinteistön jätevesijärjestelmä on kunnossa. Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää käyttöä ja huoltoa järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Sininen. Kiinteistön jätevesimäärä on vähäinen eikä sisällä vesikäymälän jätevesiä. Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske tätä kohdetta nykyisellään, joten järjestelmä on tällä hetkellä kunnossa. 13
taulukko 5. Yhteenveto kauden 2013 kiinteistökäynneistä. 1) Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (sis. vesi-wc) Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % 198 38 Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) 11 4 Järjestelmä riittämätön - yhteensä 209 81 42 75 Vanha maaperäkäsittely Muu (pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu) 7 5 Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht. 7 3 5 9 Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 34 5 Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 5 4 Kaikki jätevedet umpisäiliöön 1 Muu (järjestelmä kunnossa) 1 Järjestelmä kunnossa - yhteensä 41 16 9 16 Yhteensä 257 56 2) Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % Järjestelmä riittämätön - yhteensä 23 55 35 17 Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht. 12 28 12 6 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 2 3 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 2 (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely 1 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 1 10 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 4 (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely 8 Muu (järjestelmä kunnossa) 1 1 Järjestelmä kunnossa - yhteensä 5 12 28 13 Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä 2 5 134 64 Yhteensä 42 209 14
Vakituiseen asutuilla kiinteistöillä järjestelmistä, joissa kaikki jätevedet käsiteltiin yhdessä (sis. vesiwc) 209 kpl (81 %) olivat riittämättömiä. Näillä kiinteistöillä jätevesijärjestelmän saneeraus edellyttää toimenpideluvan hakemista. Jätevesijärjestelmä on saatettava vastaamaan asetuksen vaatimuksia 15.3.2016 mennessä. 7 kiinteistöllä (3 %) jätevesijärjestelmissä havaittiin pieniä puutteita, jotka on saatettava asetuksen mukaisiksi 15.3.2016 mennessä. Näiden puutteiden korjaukset eivät edellytä toimenpideluvan hakemista. 41 kiinteistöllä (16 %) jätevesijärjestelmä oli kunnossa (kuva 2). Vakituinen asutus, kaikki jätevedet yhdessä (sis. vesi-wc) 16% 3% Järjestelmä riittämätön Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu Järjestelmä kunnossa 81% Kuva 2. Vakituinen asutus, kaikki jätevedet yhdessä (sis. vesi-wc) v. 2013. Vapaa-ajan asutuksen kiinteistöillä järjestelmistä, joissa kaikki jätevedet käsiteltiin yhdessä (sis. vesi-wc) 42 kpl (75 %) olivat riittämättömiä. Näillä kiinteistöillä jätevesijärjestelmän saneeraus edellyttää toimenpideluvan hakemista. Jätevesijärjestelmä on saatettava vastaamaan asetuksen vaatimuksia 15.3.2016 mennessä. 5 kiinteistöllä (9 %) jätevesijärjestelmissä havaittiin pieniä puutteita, jotka on saatettava asetuksen mukaisiksi 15.3.2016 mennessä. Näiden puutteiden korjaukset eivät edellytä toimenpideluvan hakemista. 9 kiinteistöllä (16 %) jätevesijärjestelmä oli kunnossa (kuva 3). 15
Vapaa-ajan asutus, kaikki jätevedet yhdessä (sis. vesi-wc) 16% 9% Järjestelmä riittämätön Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu Järjestelmä kunnossa 75% Kuva 3. Vapaa-ajan asutus, kaikki jätevedet yhdessä (sis. vesi-wc) v. 2013. Vakituiseen asutuilla kiinteistöillä järjestelmistä, joissa wc-vedet ja muut jätevedet käsiteltiin erikseen tai wc-vesiä ei ollut 23 kpl (55 %) olivat riittämättömiä. Näillä kiinteistöillä jätevesijärjestelmän saneeraus edellyttää toimenpideluvan hakemista. Jätevesijärjestelmä on saatettava vastaamaan asetuksen vaatimuksia 15.3.2016 mennessä. 12 kiinteistöllä (28 %) jätevesijärjestelmissä havaittiin pieniä puutteita, jotka on saatettava asetuksen mukaisiksi 15.3.2016 mennessä. Näiden puutteiden korjaukset eivät edellytä toimenpideluvan hakemista. 5 kiinteistöllä (12 %) jätevesijärjestelmä oli kunnossa. 2 kiinteistöllä (5 %) jäteveden määrä oli vähäinen (kuva 4). Vakituinen asutus, wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole 12% 5% Järjestelmä riittämätön Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu 55% Järjestelmä kunnossa 28% Jätevesimäärä vähäinen Kuva 4. Vakituinen asutus, wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole v. 2013. 16
Vapaa-ajan asutuksen kiinteistöillä järjestelmistä, joissa wc-vedet ja muut jätevedet käsiteltiin erikseen tai wc-vesiä ei ollut 35 kpl (17 %) olivat riittämättömiä. Jätevesijärjestelmä on saatettava vastaamaan asetuksen vaatimuksia 15.3.2016 mennessä. 12 kiinteistöllä (6 %) jätevesijärjestelmissä havaittiin pieniä puutteita, jotka on saatettava asetuksen mukaisiksi 15.3.2016 mennessä. 28 kiinteistöllä (13 %) jätevesijärjestelmä oli kunnossa. 134 kiinteistöllä (64 %) jäteveden määrä oli vähäinen (kuva 5). Vapaa-ajan asutus, wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole 17% Järjestelmä riittämätön 64% 6% 13% Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu Järjestelmä kunnossa Jätevesimäärä vähäinen Kuva 5. Vapaa-ajan asutus, wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole v. 2013. Suurin osa järjestelmistä oli rakennettu vuosien 1980-1999 välisenä aikana. Vanhimmat järjestelmät kiinteistöillä oli rakennettu 1950-luvulla. Jätevesijärjestelmien ikäjakauma vuonna 2013 on esitetty kuvassa 6. 17
kpl Jätevesijärjestelmien ikäjakauma v. 2013 140 120 117 100 104 100 80 67 60 47 49 kpl 40 32 34 % 20 5,8 12,2 21,3 18,9 8,5 8,9 6,2 18,2 0 Kuva 6. Jätevesijärjestelmien ikäjakauma vuonna 2013. 6.2 Suositellut toimenpiteet Mikäli kiinteistön jätevesijärjestelmä ei täyttänyt asetuksen vaatimuksia (punainen tai keltainen), annettiin kiinteistön omistajalle suositeltuja toimenpiteitä, jotka tekemällä kiinteistön jätevesijärjestelmä saatetaan vastaamaan asetuksen vaatimuksia. Jätevesineuvoja ja kiinteistön omistaja kävivät läpi arviointilomakkeessa olevat suositellut toimenpiteet kohta kohdalta. Suositeltaessa toimenpiteitä otettiin huomioon asetuksen vaatimukset, kiinteistöllä vallitsevat olosuhteet sekä kiinteistön omistajan mielipiteet. Yleensä kiinteistöille pystyttiin suosittelemaan muutamaa eri vaihtoehtoa. Kiinteistön omistajia neuvottiin olemaan yhteydessä ammattitaitoisen suunnittelijaan ja rakentajaan jätevesijärjestelmää valittaessa, suunniteltaessa ja toteutettaessa. Mikäli kiinteistön jätevesijärjestelmä oli kunnossa, painotettiin kiinteistön omistajalle järjestelmän hyvää käyttöä ja huoltoa, jotta järjestelmä toimisi asianmukaisesti. 18
7 Tuloksellisuus Hankkeen laskennallista tuloksellisuutta voidaan laskea Suomen ympäristökeskuksen laskentamallin mukaisesti seuraavalla kaavalla: Vertailuluku hankkeen kokonaiskulut x 0,1 + y 0,4 + z, jossa x on yleisneuvonnalla tavoitetut henkilöt, y on yksilöllisellä neuvonnalla tavoitetut henkilöt ja z on kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä tavoitetut taloudet. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena yleisneuvonnalla tavoitettiin 708 henkilöä. Yksilöllisellä neuvonnalla tavoitettiin 454 henkilöä. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin 606 kpl. Hankkeen kokonaiskulut olivat 131 654,49 e. Sijoittamalla edellä mainitut luvut kaavaan saadaan vertailuluvuksi: Vertailuluku 131 654,49 708 0,1 + 454 0,4 + 606 153,4 Pieni vertailuluku indikoi tehokasta neuvontaa. Kuopion jätevesineuvontahankkeen toisen toimintavuoden vertailuluvuksi saatiin 153,4. 19
8 Palaute, arvio onnistumisesta ja kehittämisehdotuksia Neuvontahankkeen toisena toimintavuotena kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit kohdistuivat edelleen Kuopion kaupungin haja-asutusalueille. Hanke kävi yhteensä 813 kiinteistöllä, joista 679 käyntiä oli sellaisia, joissa kiinteistön omistajaa neuvottiin kiinteistön jätevesiasioissa tai neuvottiin ja keskusteltiin haja-asutusalueiden jätevesiasioista yleisellä tasolla. 134 kiinteistökäyntiä oli sellaisia, joissa kiinteistöllä ei ollut ehdotettuna ajankohtana ketään paikalla tai neuvontakäynti peruttiin kiinteistöllä ilman sen kummempaa syytä. Yleisneuvontatilaisuudet painottuivat Kuopion alueelle (9 kpl). Ryhmäneuvontatilaisuuksia järjestettiin yhteensä 40 kpl ja ne kohdistuivat koko Pohjois-Savon alueelle. Tilaisuuksissa tavoitettiin ja neuvottiin yhteensä 958 henkilöä. Tilaisuudet onnistuivat hyvin ja vastasivat ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Tilaisuuksien luonne riippui kohderyhmästä, osassa tilaisuuksia ihmisten mielenkiintoa heräteltiin enemmän yleisellä tasolla jätevesiasetusta kohtaan, kun taas osissa tilaisuuksissa mentiin hyvinkin syvälle ja konkreettisiin neuvoihin kiinteistökohtaisen jätevesihuollon järjestämisessä. Hankkeen toisen toimintavuoden vertailuluvuksi saatiin 153,4. Ensimmäisenä toimintavuotena vertailuluku oli vastaavasti 167,8. Valtakunnallisesti neuvontahankkeiden vertailuluku on vaihdellut 137,7 ja 513,9 välillä. Neuvonnasta saatu asiakaspalaute oli positiivista. Pieni vähemmistö kritisoi hajajätevesiasetusta, varsinkin sellaisilla kiinteistöillä, missä kiinteistö ei sijainnut lähellä vesistöjä eikä pohjavesialueita. Neuvonta tehostui verrattuna hankkeen ensimmäiseen toimintavuoteen ja vuoden 2013 neuvontaa voidaan pitää onnistuneena. Hankkeen tarjoamista kiinteistökäynneistä peruttiin etukäteen n. 36 %. Välttämättä kaikilla näillä peruutuksen tehneistä kiinteistöistä jätevesijärjestelmä ei kuitenkaan täytä asetuksen vaatimuksia. Jatkossa kiinteistön omistajan peruessa kiinteistökäyntiä, jätevesineuvoja yrittää saada selville mahdollisimman paljon kiinteistöllä käytössä olevasta järjestelmästä ja tämän jälkeen tarpeen vaatiessa markkinoida kiinteistökäyntiä kiinteistölle mahdollisimman paljon. Vaikka kiinteistön omistajat pyrittiin tavoittamaan ennen ehdotettua kiinteistökäyntiaikaa, kiinteistökäynneistä 134 oli sellaisia, joissa kiinteistöllä ei ollut ehdotettuna ajankohtana ketään paikalla tai neuvontakäynti peruttiin vasta kiinteistöllä. Jatkossa kiinteistölle lähetettävässä neuvontakäyntikirjeessä kerrotaan kiinteistön omistajalle, että mikäli hän ei varmista käyntiä etukäteen tai jätevesineuvoja ei saa kontaktia kiinteistön omistajaan ennen ehdotettua kiinteistökäyntiä, jätevesineuvoja ei tule kiinteistölle ehdotettuna ajankohtana. Tällä toimenpiteellä saadaan poistettua ns. turhat kiinteistökäynnit. 20