AKTIA HYPOTEEKKIPANKKI OYJ VUOSIKERTOMUS 2014

AKTIA HYPOTEEKKIPANKKI OYJ VUOSIKERTOMUS 2014

Sisältö. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2014 1 Yleistä. 1 Toimintamalli 1 Tuotteet. 1 Tulos.................................................. 1 Tuotot ja kulut. 1 Tase. 2 Velat luottolaitoksille. 2 Liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat. 2 Osakepääoma. 3 Hallinto. 4 Riskienhallinta. 4 Asuntolainamarkkinat Suomessa. 4 Tilikauden jälkeiset tapahtumat. 4 Vuoden 2015 näkymät. 4 Voittovarojen jakoehdotus. 5 Viisivuotiskatsaus 6 Tunnuslukujen laskentaperusteet 6 Tuloslaskelma 7 Laaja tuloslaskelma 7 Tase 8 Rahavirtalaskelma 9 Oman pääoman muutos 10 Liitteet 11 Liite 1. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteet. 11 Liite 2 Riskienhallinta. 15 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot. 20 Tasetta koskevat liitetiedot. 22 Vakuuksia koskevat liitetiedot. 30 Muut liitetiedot. 30 Tilintarkastuskertomus 32 Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n hallinnointiraportti 33

Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2014 Yleistä Aktia Hypoteekkipankki Oyj on asuntolainojen myöntämiseen erikoistunut suomalainen luottolaitos, jonka toimintaa säätelevät laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta ja luottolaitoslaki. Vuosi 2014 oli Hypoteekkipankin kolmastoista täysi tilivuosi. Vuoden lopussa Hypoteekkipankin omistus jakautui seuraavasti: Aktia Pankki omisti osakekannasta 50,9 % ja äänivallasta 70 %, 24 säästöpankkia omistivat osakkeista 37,2 % ja äänivallasta 20 % ja 32 POP Pankkia 11,9 % osakkeista ja äänivallasta 10 %. Vuoden lopussa Aktia Pankin lisäksi 50 paikallispankilla on välityssopimus Aktia Hypoteekkipankin kanssa. Hypoteekkipankin lainoja on myyty välittäjäpankkien noin 300 konttorissa eri puolilla Suomea. Aktia Hypoteekkipankki on lokakuun 2012 alusta alkaen keskittynyt huolehtimaan olemassa olevasta lainakannasta sekä sen jälleenrahoituksesta ja asuntolainojen uuslainananto on ohjattu omistajapankkien omiin toimintoihin. Vuoden 2014 aikana Hypoteekkipankki on myynyt välittäjäpankeille takaisin pankkien välittämiä luottoja erääntyvien joukkolainojen rahoittamiseksi. Toimintamalli Kaikki 51 välityssopimuksen tehnyttä yhteistyöpankkia ovat voineet välittää Hypoteekkipankin lainoja asiakkailleen. Kaikki asiakaspalvelu, laina-asiat mukaan lukien, hoidetaan paikallisesti yhteistyöpankissa. Hypoteekkipankin oma henkilöstö vastaa keskitetysti rahoitukseen, riskienhallintaan, luottoprosessin hallintaan ja hallintoon liittyvistä tehtävistä. Hypoteekkipankki on rahoittanut toimintansa ensisijaisesti katetuilla joukko lainaemissioilla. Myönnetyt kiinteistövakuudelliset lainat ovat liikkeeseen laskettujen joukkolainojen vakuutena. Moody s Investors Service Ltd on antanut kaikille Hypoteekkipankin joukkolainoille Aa2-luottoluokituksen. Lainoja välittävät yhteistyöpankit ovat sitoutuneet pitämään Hypoteekkipankin pääomituksen riittävällä tasolla. Aktia Pankki-konserni Aktia Pankki Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinkiin. Aktia Pankki Oyj:llä on 43 862 osakkeenomistajaa ja sen markkina-arvo 31.12.2014 oli 667 miljoonaa euroa. Aktia Hypoteekkipankki Oyj kuuluu Aktia Pankki-konserniin. Muut Aktia Pankki-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Aktia Henkivakuutus Oy, Aktia Rahastoyhtiö Oy, Aktia Varainhoito Oy, Aktia Yritysrahoitus Oy, Aktia Kiinteistö välitys Oy ja Vasp-Invest Oy. Aktia Pankki Oyj on suomalainen pankki, jonka 55 konttoria palvelevat noin 300 000 henkilöasiakasta lähinnä rannikkoalueilla ja sisämaan kasvukeskuksissa. Aktia Pankki-konsernin antolainaus oli noin 6,4 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa. Suomalaiset paikallispankit Paikallispankit ovat itsenäisiä ja vakavaraisia pankkeja, joilla on toimipaikkoja eri puolella Suomessa. Säästöpankkiliitto osk. sai lokakuussa 2014 Finanssivalvonnalta toimiluvan toimia säästöpankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Yhteenliittymään kuuluu 25 säästöpankkia. Oma Säästöpankki jatkaa toimintaansa yhteenliittymän ulkopuolella. POP Pankki-ryhmään kuuluu 34 pankkia. Paikallispankeilla on yhteensä noin 300 toimipaikkaa. Tuotteet Aktia Hypoteekkipankin lainakanta koostuu pääasiallisesti yksityishenkilöille ja kotitalouksille myönnettävistä kiinteistövakuudellisista lainoista. Hypoteekkipankki on erikoistunut asuntolainojen myöntämiseen. Lainojen vakuutena on aina Suomessa sijaitseva asuinkiinteistö tai asunto-osakkeet. Tulos Liikevoitto ennen veroja oli 6,3 (0,6) miljoonaa euroa. Nettotuotto suojauslaskennasta sekä nettotuotot myytävissä olevista rahoitus instrumenteistä olivat yhteensä 0,9 (0,2) miljoonaa euroa. Tilikauden 2014 tulos verojen jälkeen oli 5,2 (0,4) miljoonaa euroa. Tuotot ja kulut Vuoden 2014 aikana Aktia Hypoteekkipankki ei ole myöntänyt uusia luottoja. Korkokate pysyi lähes ennallaan alhaisemman keskimääräisen rahoituskustannuksen ansiosta. Supistuneesta luottokannasta huolimatta korkokate 1

päätyi 7,5 (7,0) miljoonaan euroon. Palkkiotuotot nousivat 4,6 (2,2) miljoonan euron ja palkkiokulut laskivat 4,5 (6,1) miljoonan euroon. Hallintokulut ja muut kulut laskivat 2,1 (2,8) miljoonaan euroa. Tilikauden aikana ei kirjattu arvonalentumistappioita. Tase Hypoteekkipankin taseen loppusumma 31.12.2014 oli 2 232,1 miljoonaa euroa (3 045,0 milj. ). Lainasalkku Aktia Hypoteekkipankin asiakaskunta koostuu pääasiassa yksityishenkilöistä ja kotitalouksista. Asunto-osakeyhtiöille myönnettyjen lainojen yhteismäärä oli 37,6 milj. euroa vuoden 2014 lopussa. Pankki ei ole myöntänyt lainoja kaupallisille kiinteistöyhtiöille eikä julkisyhteisöille. Luottokanta on supistunut sekä normaalien luottojen lyhennyksien, että välittäjäpankeille takaisin myytyjen luottojen vuoksi 941,4 milj.euroa. Lainakanta oli 31.12.2014 1 941,2 miljoonaa euroa (2 882,4 milj. ). Kappalemääräisesti pankilla oli vuoden päättyessä 27 921 lainaa salkussaan. Lainojen keskimääräinen koko oli vuoden lopussa noin 70 000 euroa (74 000 euroa). Suurin yksittäinen laina oli 1,3 miljoonaa euroa (1,5 milj. ) ja kymmenen suurimman lainan yhteenlaskettu määrä oli 0,4 % (0,4 %) salkusta. Suurimmat lainat ovat tyypillisesti asunto-osakeyhtiöille, remontoimiseen ja perusparannuksiin myönnettyjä lainoja suhteellisen matalalla luototusasteella vakuuden käyvästä arvosta. Hypoteekkipankin lainakannan laatu on erinomainen. Pankilla ei ollut vuodenvaihteessa lainoja joiden maksusuoritukset olisivat olleet viivästyneinä yli 3 kuukautta. Alle 3 kuukauden mittaisia viivästyneitä maksuja oli 0,53 %:ssa (0,49 %) lainoista. 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Lainojen suuruus 0 49 50 99 100 149 150 199 > 200 Vakuuksien maantieteellinen jako Velat luottolaitoksille Hypoteekkipankin lyhytaikainen rahoitus hoidetaan ensisijaisesti Aktia Pankin myöntämän 300 miljoonan euron likviditeettilimiitin avulla. Vuodenvaihteessa limiitistä oli käytössä 0,0 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa). Aktia Hypoteekkipankki keräsi omistajiltaan vuosina 2011 2013 480,8 miljoonan euron vakuudettoman rahoituserän. Rahoitus on rakenteeltaan tilisaatava ja eräpäivätön. Järjestelyllä rahoitetaan luottoluokittelijan edellyttämä ylivakuusvaade sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämällä valtion takauksella myönnetyt luoton osat, joita ei voida käyttää vakuutena katettujen joukkolainojen emissioissa. Rahoitusjärjestely toteutetaan välitetyn kannan suhteessa, jolloin luottokannan supistuessa rahoituserää maksetaan takaisin samassa suhteessa. 31.12.2014 rahoituserän suuruus oli 314,0 miljoonaa euroa. Lisäksi Hypoteekkipankilla on käytettävissään 250 miljoonan euron luottolimiitti Aktia Pankin myöntämänä sekä normaali päivittäisen toiminnan vaatima tililimiitti. Kumpikaan näistä limiiteistä ei ollut käytössä 31.12.2014. Vuodenvaihteessa rahoitusta luottolaitoksilta oli yhteensä 354,0 miljoonaa euroa (535,8 milj. euroa) sisältäen johdannaissopimuksien markkina-arvon perusteella saatuja vakuuksia 40,0 miljoonaa euroa. Liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat Hypoteekkipankin pitkäaikainen rahoitus on hankittu laskemalla liikkeelle katettuja joukkolainoja pankin joukkolainaohjelman alla. Liikkeeseen laskettuja katettuja joukkolainoja oli vuoden 2014 lopussa viisi kappaletta ja niiden yhteismäärä on nimellisarvoltaan 1 575 miljoonaa euroa. Moody s Investors Service Ltd on antanut kaikille Hypoteekkipankin joukkolainoille Aa2-luottoluokituksen. Hypoteekkipankin kaikki katetut joukkolainat ovat julkisen kaupankäynnin kohteena Luxemburgin pörssissä. Aktia Hypoteekkipankin liikkeellä olevien joukkolainojen sijoittajakunta on kansainvälinen. Sijoittajia on 25 eri maasta, joista sijoitusten suhteessa merkittävimmät ovat: Suomi 31 %, Saksa 26 %, Tanska 12 %, Norja 7 % ja Itävalta 6 %. Saksan markkinoille suunnatun Registered Covered Bond lainaohjelman (Gedeckte Namensschuldverschreibung) alla on laskettu liikkeelle yhteensä 83 miljoonan euron nimellisarvosta katettuja lainoja. Liikkeelle lasketut lainat ovat suunnattu saksalaiselle instituutiosijoittajille. Tunnusmerkillisiä piirteitä niissä ovat: pitkä laina-aika, räätälöitävyys sijoittajan tarpeiden mukaan ja liikkeeseenlaskijan ennenaikainen takaisinmaksumahdollisuus (call-optio). 51 % 35 % Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Muut alueet 7 % 6 % 2 % Katettujen joukkolainojen vakuudet Lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010) mukaan kaikkia lainoja ja lainanosia, joiden vakuusarvo on korkeintaan 70 %, voidaan käyttää joukkolainojen vakuutena. Pankilla on kaksi lainapoolia. Vuonna 2010 perustetussa pool 1:ssä oli 31.12.2014 vakuuskelpoisia lainoja tai lainanosia 1 034,1 miljoonaa euroa (1 175,5 milj.euroa). Lisäksi pool 1:ssä oli muiden pankkien 2

Hallituksen toimintakertomus liikkeelle laskemia arvopapereita lisävakuutena 86,4 miljoonalla eurolla (10,0 milj.euroa). Kokonaisuudessaan vakuusmassaa oli 1 120,5 miljoonaa euroa (1 185,5 milj. euroa). Vakuudet eriteltyinä kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisesti (pool 1), milj. 1 034,1 LTV -70% Täytevakuudet Kaikilla yksityishenkilöille myönnetyillä lainoilla on ensimmäisen panttioikeuden kiinteistövakuus ja kaikki vakuudet sijaitsevat Suomessa. Kaikki vakuuskelpoiset lainat ja lisävakuudet kirjataan lakisääteiseen joukkolainarekisteriin edellä selostetun lain muutoksen edellyttämällä tavalla. Lainojen korkein hyväksyttävä luototusaste on 70 % (lainan pääoman suhde vakuuden käypään arvoon). Tämä luototusaste voidaan ylittää vain, jos lainalla on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämä valtion takaus. Koko lainakannan keskimääräinen ei indeksoitu luototusaste oli 50,8 % vakuuden käyvästä arvosta ja indeksoitu keskimääräinen luototus aste oli 50,0 %. Lainakannan jakauma luototusasteittain* 86,4 100 % Vanhan Kiinnitysluottopankkilain mukaan kaikkia lainoja ja lainanosia, joiden vakuusarvo on korkeintaan 60 %, voidaan käyttää joukkovelkakirjalainojen vakuutena. Kiinnitysluottopankkilain mukainen vakuusmateriaali pysyy olemassa olevien joukkovelkakirjalainojen vakuutena alkuperäisessä poolissa (pool 0) ja vuodenvaihteessa näitä lainoja tai lainanosia oli vakuusarvoltaan 829,8 miljoonaa euroa (1 551,1 milj. euroa). Lisäksi pool 0:ssä oli muiden pankkien liikkeelle laskemia arvopapereita lisävakuutena 44,0 miljoonalla eurolla (0,0 milj.euroa). 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 0 50 % 50 60 % 60 70 % 70 80 % 80 85 % 31.12.2014 31.12.2013 85 % Vakuudet eriteltyinä kiinnitysluottopankkilain mukaisesti (pool 0), milj. 829,8 44,0 29,0 11,0 8 1 (enint. 60%) 8 2 (60 70%) Valtiontakaus Täytevakuudet Kiinnitysluottopankkilain ja lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaan hyväksyttyjen vakuuksien määrän tulee aina ylittää liikkeeseen laskettujen joukkolainojen yhteenlaskettu määrä. Lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaan katettujen joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärä on nykyarvoltaan jatkuvasti ylitettävä vähintään kahdella prosentilla katetuista joukkolainoista aiheutuvien maksuvelvoitteiden yhteenlaskettu nykyarvo. Hypoteekkipankilla oli vuoden 2014 lopussa liikkeeseen laskettuna katettuja joukkolainoja ja muita erillisen lainaohjelman alla liikkeeseen laskettuja velkainstrumentteja 1 658 miljoonan euron (2 258 milj.euroa) arvosta. Näistä 750 miljoonaa euroa on laskettu liikkeeseen vanhan kiinnitysluottopankki lain ja 908 miljoonaa euroa lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisen joukkolainaohjelman ja uuden Registered Covered Bond ohjelman alla. Lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta säännökset sisältävän Aktia Hypoteekkipankin joukkolainaohjelman alla liikkeelle lasketuille joukkolainoille edellytetään 112 %:n vakuusastetta. Pool 1:ssä vakuuksien yhteenlaskettu määrä oli 1 120,5 miljoonaa euroa ja vakuusaste 123,4%. Joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärä ylitti nykyarvoltaan 29,08 %:lla joukkolainoista aiheutuvien maksuvelvoitteiden yhteenlasketun nykyarvon. Vanhan kiinnitysluottopankkilain mukaisen jvk-lainaohjelman alla liikkeelle lasketuille joukkovelkakirjalainoille edellytetään 108,5 % vakuusastetta. Vakuuksien yhteenlaskettu määrä pool 0:ssa oli vuoden lopussa 913,8 miljoonaa euroa sisältäen kaikki lainaohjelman mukaiset hyväksyttävät vakuudet. Vakuusaste oli näin ollen 121,8 %. * Taulukko kertoo kuinka suuri osuus lainoista kuuluu tiettyyn luototusasteväliin. Esimerkki: 60 000 eur asuntolaina 60 % luototusasteella jakautuisi 50 000 eur LTV 0 50 % sammioon ja 10 000 eur LTV 50 60% sammioon. Johdannaiset Hypoteekkipankin korkojohdannaissalkku oli yhteensä 2 023,3 miljoonaa euroa (3 263,2 milj.euroa). Kaikki johdannaissopimukset on tehty lain kiinnitys luottopankkitoiminnasta mukaisesti suojaamistarkoituksessa. Johdannaiset arvostetaan käypään arvoonsa. Aktia Pankki toimii vastapuolena kaikissa johdannaissopimuksissa. Valuuttajohdannaisia ei ole tehty. Kaikki varat ja velat ovat euromääräisiä. Osakepääoma Aktia Hypoteekkipankilla on kaksi osakesarjaa, A ja B. A-sarjan osakkeita on 24 050 kappaletta ja B-osakkeita 83 650 kappaletta. Kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. B-sarjan osakkeella ei ole äänivaltaa. Omat varat ja vakavaraisuus Finanssivalvonnan myöntämän poikkeusluvan perusteella Hypoteekkipankin vakavaraisuuden hallintaprosessi käsitellään osana Aktia Pankkikonsernin pääomanhallintaa. Aktia Pankki-konsernin pääomanhallintaprosessi sekä tulokset on kuvattu konsernin vuosikertomuksessa. Hypoteekkipankin asettama vakavaraisuustavoite oli vuodelle 2014 ensisijaisen vakavaraisuuden osalta 10 %. 3

Aktia Hypoteekkipankki on jättänyt Finanssivalvonnalle sisäisen luottoluokituksen hakemuksen (IRBA = Internal Risk Based Approach). Hallitus valmistelee hakemuksen hyväksymisen ja sisäisen luottoluokituksen käyttöönoton. Joulukuun 31. päivänä 2014 Hypoteekkipankin omat varat olivat 135,9 miljoonaa euroa (2013 Basel III; 131,3 milj. euroa), josta 107,7 miljoonaa euroa (107,7 milj. euroa) oli osakepääomaa ja 15,7 miljoonaa euroa (23,6 milj. euroa) varauksia ja vapaata omaa pääomaa. Pankin riskipainotettu tase oli 693,9 miljoonaa euroa (2013 Basel III; 1 106,2 milj. euroa). Vuoden 2014 lopulla vakavaraisuusaste oli 19,6 % (2013 Basel III; 11,9 %) ja ensisijaisten omien varojen osuus riskipainotetusta taseesta oli 19,6 % (2013 Basel III; 11,9 %). Hallinto Hallitus Hallitus vastaa Hypoteekkipankin hallinnosta ja toiminnasta. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa on vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä. Kevään 2014 yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Pasi Kämäri, toimitusjohtaja, Säästöpankkiliitto Heikki Suutala, toimitusjohtaja, POP Pankkiliitto Jussi Laitinen, toimitusjohtaja, Aktia Pankki Oyj Fredrik Westerholm, CFO, Aktia Pankki Oyj Yksityiskohtaisempi kuvaus riskienhallinnasta ja riskipositioista on Hypoteekkipankin tilinpäätöksen liitteessä 2. Asuntolainamarkkinat Suomessa Suomalaisten kotitalouksien asuntolainakanta kasvoi 89,8 miljardiin euroon vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2013 lopulla kanta oli 88,3 miljardia euroa. Asuntokauppa on hidastunut ja asuntojen myyntiajat jonkin verran pidentyneet kansantalouden hitaan kehityksen ja heikentyneen työllisyystilanteen vuoksi. Asuntojen hintakehitys on ollut maltillisesti myönteistä vuositasolla, mutta kuukausitasolla on koko maassa ollut myös laskukuukausia. Vuositasolla pääkaupunkiseudulla vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat 0,2 % ja muualla maassa laskivat 1,3 %. Neljännellä vuosineljänneksellä pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnoissa oli laskua 0,2 % ja muualla maassa laskua 0,5 %. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Finanssivalvonta myönsi 10.2.2015 Aktia Pankki -konsernille luvan 31.3.2015 alkaen soveltaa sisäistä riskiluokitusta (IRBA) vähittäisvastuiden luottoriskien pääomavaateiden laskennassa. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jussi Laitinen. Operatiivinen johto Pankin toimitusjohtaja vastaa Hypoteekkipankin päivittäisestä hallinnosta ja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä. Toimitusjohtajana toimii Timo Ruotsalainen. Toimitusjohtajan varamiehenä on toiminut Jussi Laitinen. Tarkastustoiminta Hypoteekkipankin varsinaisen yhtiökokouksen 23.3.2015 päätöksellä valittiin tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Jari Härmälä, KHT. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on valvoa Hypoteekkipankin toimintaa ja tarkastuksen on hoitanut Aktia Pankki Oyj:n sisäisen tarkastuksen yksikkö. Yksikön päällikkö raportoi suoraan Hypoteekkipankin hallitukselle. Aktia Hypoteekkipankki on Finanssivalvonnan valvonnan alainen luottolaitos. Riskienhallinta Hypoteekkipankin riskienottoa ja -hallintaa koskevat periaatteet perustuvat kiinnitysluottopankkilakiin ja lakiin kiinnitysluottopankkitoiminnasta. Toiminnalle on tunnusomaista matala ja vakaa riski sekä tuloksen ennustettavuus. Hallitus vahvistaa vuosittain Hypoteekkipankin riskienhallintapolitiikan. Aktia Pankki-konsernin Riskienvalvonta-toiminto, joka on Hypoteekkipankista riippumaton elin, valvoo pankin riskienottoa ja riskienhallintaa. Vuoden 2015 näkymät Talouskasvun odotetaan jäävän Suomessa nollan tuntumaan vuonna 2015. Maailmantalouden kasvun vauhdittuminen alkaa kohentaa vientiteollisuuden näkymiä vähitellen, mutta kotimarkkinoiden kysyntä pysyy vaisuna. Kotitalouksien ostovoima heikkenee veronkorotusten ja heikon työllisyystilanteen jatkuessa. Asuntohintojen hidas aleneminen jatkuu, mutta uudistuotannon vähyys ja matalat korot tukevat hintakehitystä. Lyhyet markkinakorot tulevat pysymään nykytasollaan koko vuoden. Asuntolainojen korkomarginaalien odotetaan supistuvan hieman, kun pankkien kilpailu vähistä laina-asiakkaista kiristyy. EU-komission ja Baselin pankkivalvontakomitean laatimia pankkien vakavaraisuutta ja likviditeettiä sääteleviä ohjeita ja vaateita aletaan portaittain ottaa käyttöön tulevan vuoden aikana. Aktia Hypoteekkipankki on suunnitellut kattavansa osan vaateista Aktia Pankin konsernivelvoitteen yhteydessä. Vakavaraisuuteen liittyvät vaateet pankki täyttää itsenäisesti. Aktia Hypoteekkipankin toiminta on rajattu syyskuussa 2012 pankin hallituksen tekemällä päätöksellä olemassa olevan asuntovakuudellisen luottokannan hallintaan ja jälleenrahoitukseen. Luottokanta tulee edelleen pienenemään normaalien lainanlyhennysten lisäksi ylimääräisillä lainakannan takaisinostoilla luottoja välittäneiden yhteistyöpankkien toimesta siten, että luotonlyhennyksistä ja takaisinostettavista luotoista saatavat pääomat riittävät katettujen joukkolainojen ja lainojen korkojen takaisinmaksuun. 4

Hallituksen toimintakertomus Voittovarojen jakoehdotus Hypoteekkipankin jakokelpoiset voittovarat ovat 28 738 921,62 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: osinkona maksetaan 4,95 euroa osakkeelta, yhteensä 533 115,00 euroa. Vapaaseen omaan pääomaan jää 28 205 806,62 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako hallituksen käsityksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. 10. helmikuuta 2015 Hallitus 5

Viisivuotiskatsaus (1 000 euroa) 2014 2013 2012 2011 2010 Korkokate 7 500 7 037 9 835 10 307 8 674 Palkkiotuotot netto 76-3 896-3 790-3 460 456 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot 871 242-857 -1 046-68 Liiketoiminnan muut tuotot 5 29 33 9 8 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 8 452 3 412 5 222 5 810 9 070 Henkilöstökulut -287-574 -646-778 -672 IT-kulut -412-828 -628-620 -503 Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -3-1 -1-10 -21 Liiketoiminnan muut kulut -1 428-1 395-1 645-1 745-1 081 Liiketoiminnan kulut yhteensä -2 130-2 798-2 919-3 153-2 277 Liiketulos 6 321 614 2 303 2 657 6 793 Taseen loppusumma 2 232 138 3 045 028 4 113 942 4 039 837 3 405 226 Kulu/tuotto-suhde 0,25 0,82 0,56 0,54 0,25 Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 47,86 3,51 17,13 23,32 77,45 Laaja osakekohtainen tulos, euroa 50,02 8,44 24,11 9,84 89,02 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,85 0,29 1,41 1,93 6,40 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,34 0,01 0,04 0,05 0,16 Omavaraisuusaste, % 8,94 3,67 3,23 3,10 2,85 Ydinpääoman suhde, % *) 19,6 11,9 - - - Vakavaraisuusaste, % **) 19,6 11,9 11,3 10,2 9,9 Ensisijaisten omien varojen suhde, % **) 19,6 11,9 9,7 8,5 7,7 * Basel III:n mukaan ** 2013-2014 Basel III:n mukaan, 2010-2012 Basel II:n mukaan Tunnuslukujen laskentaperusteet Kulu/tuotto-suhde Henkilöstökulut + IT kulut + poistot ja arvonalennukset + liiketoiminnan muut kulut Korkokate + palkkiotuotot netto + rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Osakekohtainen tulos, euroa Osakkeenomistajille luettava kauden voitto verojen jälkeen Osakkeiden emissiokorjattu määrä tilikauden aikana keskimäärin Osakekohtainen laaja tulos, euroa Kauden laaja tulos verojen jälkeen Osakkeiden emissio-oikaistu määrä tilikauden aikana keskimäärin Koko pääoman tuotto (ROA), % Kauden voitto (vuositasolla) x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Vakavaraisuusaste, % Omat varat (ensisijaiset omat varat + toissijaiset omat varat) x 100 Riskipainotetut sitoumukset Oman pääoman tuotto (ROE), % Kauden voitto (vuositasolla) x 100 Oma pääoma keskimäärin 6

Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liite 1 12/2014 1 12/2013 Korkotuotot 47 253 65 234 Korkokulut -39 752-58 197 Korkokate 3 7 500 7 037 Palkkiotuotot 4 559 2 190 Palkkiokulut -4 483-6 086 Palkkiotuotot netto 4 76-3 896 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot 5 871 242 Liiketoiminnan muut tuotot 5 29 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 8 452 3 412 Henkilöstökulut 6-287 -574 IT-kulut -412-828 Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -3-1 Liiketoiminnan muut kulut 7-1 428-1 395 Liiketoiminnan kulut yhteensä -2 130-2 798 Liiketulos 6 321 614 Verot 8-1 167-236 Tilikauden voitto 5 154 378 Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 9 47,86 3,51 Osakekohtaisessa tuloksessa ei ole laimennusvaikutusta. Laaja tuloslaskelma (1 000 euroa) 1 12/2014 1 12/2013 Tilikauden voitto 5 154 378 Muut laajan tuloslaskelman erät verojen jälkeen: Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostuksen muutos käypään arvoon -3 50 Kassavirtasuojausten arvostuksen muutos käypään arvoon 235 480 Laaja tulos eristä, jotka voidaan siirtää tuloslaskelmaan 232 531 Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos 5 387 909 Laaja osakekohtainen tulos, euroa 50,02 8,44 7

Tase (1 000 euroa) Liite 31.12.2014 31.12.2013 Varat Korkosijoitukset 10 000 10 021 Myytävissä olevat rahoitusvarat 10 10 000 10 021 Johdannaissopimukset 11 61 675 82 138 Saamiset luottolaitoksilta 202 833 52 277 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 1 953 753 2 897 248 Lainat ja muut saamiset 12 2 156 586 2 949 525 Aineelliset hyödykkeet 13 11 1 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 3 103 3 230 Muut varat 709 - Muut varat yhteensä 14 3 812 3 230 Laskennalliset verosaamiset 15 54 113 Verosaamiset 54 113 Varat yhteensä 2 232 138 3 045 028 Velat Velat luottolaitoksille 353 963 535 803 Talletukset 16 353 963 535 803 Johdannaissopimukset 11 15 402 21 938 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 17 1 698 320 2 304 831 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 18-9 000 Muut rahoitusvelat 1 698 320 2 313 831 Siirtovelat ja saadut ennakot 27 201 41 775 Muut velat 29 42 Muut velat yhteensä 19 27 230 41 817 Tuloverovelat 635 155 Laskennalliset verovelat 15 365 71 Verovelat 1 000 226 Velat yhteensä 2 095 915 2 913 615 Oma pääoma Osakepääoma 107 700 107 700 Käyvän arvon rahasto -215-448 Sidottu oma pääoma 107 485 107 252 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 15 699 15 699 Voittovarat 1.1. 8 462 9 437 Osingonjako -576-1 353 Tilikauden voitto 5 154 378 Vapaa oma pääoma 28 739 24 161 Oma pääoma 20 136 224 131 413 Velat ja oma pääoma yhteensä 2 232 138 3 045 028 8

Rahavirtalaskelma Rahavirtalaskelma (1 000 euroa) 1 12/2014 1 12/2013 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 6 321 614 Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta -241 444 Purettu kassavirtasuojaus -2 100-403 Maksetut tuloverot -393-55 Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutosta 3 587 600 Liiketoiminnan saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) 952 845 1 038 440 Myytävissä olevat rahoitusvarat 18 73 Lainat ja muut saamiset 941 150 1 037 128 Muut varat 11 677 1 239 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) -796 288-991 016 Talletukset -181 840-235 106 Liikkeeseen lasketut velkakirjat -598 006-746 852 Muut velat -16 442-9 058 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 160 144 48 025 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -13 - Investointien rahavirta yhteensä -13 - Rahoituksen rahavirta Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, vähennys -9 000-12 000 Maksetut osingot -576-1 353 Rahoituksen rahavirta yhteensä -9 576-13 353 Rahavarojen nettomuutos 150 555 34 672 Rahavarat vuoden alussa 52 277 17 605 Rahavarat vuoden lopussa 202 833 52 277 Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 202 833 52 277 Yhteensä 202 833 52 277 Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta: Käyvän arvon muutokset -871-240 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 3 1 Purettu kassavirtasuojaus 627 684 Yhteensä -241 444 9

Oman pääoman muutos (1 000 euroa) Käyvän arvon rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Voittovarat Osakepääoma Osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta Oma pääoma 1.1.2013 107 700-978 15 699 9 437 131 857 Osingonjako -1 353-1 353 Tilikauden voitto 378 378 Myytävissä olevat rahoitusvarat 50 50 Kassavirran suojaus 480 480 Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos 531 378 909 Oma pääoma 31.12.2013 107 700-448 15 699 8 462 131 413 Oma pääoma 1.1.2014 107 700-448 15 699 8 462 131 413 Osingonjako -576-576 Tilikauden voitto 5 154 5 154 Myytävissä olevat rahoitusvarat -3-3 Kassavirran suojaus 235 235 Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos 232 5 154 5 387 Oma pääoma 31.12.2014 107 700-215 15 699 13 040 136 224 10

Liitteet Liitteet Liite 1. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Hallitus hyväksyi 10.2.2015 tilikauden 1.1. 31.12.2014 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, jotka yhtiökokous vahvistaa 23.3.2015. Vuosikertomus julkaistaan viimeistään 9.3.2015. Kopio Hypoteekkipankin tilinpäätöksestä on saatavilla Aktia Hypoteekkipankki Oyj:ssä, Mannerheimintie 14, 00100 Helsinki, tai Aktian kotisivuilla osoitteessa www.aktia.com. Segmenttiraportointi Hypoteekkipankissa on vain yksi tilinpäätöksessä kuvattu liiketoimintasegmentti, joten erillistä segmenttiraportointia ei ole esitetty. Valuutan muuntaminen Laatimisperusteet Kaikki Hypoteekkipankin varat ja velat ovat euromääräisiä. Hypoteekkipankin tilinpäätös on laadittu EU:n hyväksymien, kansainvälisten IFRS -kirjanpitostandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti siten kuin EU on standardit hyväksynyt. Hypoteekkipankin tilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on huomioitu myös suomalainen kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntö sekä viranomaismääräykset. Tilinpäätöksen luvut esitetään tuhansina euroina, jos toisin ei mainita. Tilinpäätöksen arvostamisperusteena on alkuperäinen hankintameno, ellei tilinpäätösperiaatteissa toisin mainita. Luvut esitetään vuoden aikana puolivuosikatsauksessa niin, että tuloslaskelman eriä verrataan vastaavaan kauteen edellisvuonna, kun taseen eriä verrataan edelliseen vuodenvaihteeseen, jos toisin ei mainita. Vakavaraisuus on 1.1.2014 alkaen laskettu Basel III -standardien mukaisesti. Termillä Basel III tarkoitetaan tilinpäätöksessä EU:n vakavaraisuusasetusta 575/2013 ja siihen liittyvää Euroopan valvontaviranomaisen ja kansallisten valvontaviranomaisten antamaa lisäsääntelyä. Tuottojen ja kulujen tuloutusperiaatteet Korot ja osingot Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajan mukaan. Tällä menetelmällä instrumentin tuotot ja kulut jaksotetaan tasaisesti suhteessa jäljellä olevaan määrään eräpäivään saakka. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin liittyvät korkotuotot ja -kulut kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Kun rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta on kirjattu arvonalentumistappio, korkotuoton laskemisessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkoa. Osingot ja osuudet kirjataan tuotoiksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt. Uudet ja vuonna 2015 tai myöhemmin muuttuvat standardit, joilla voi olla vaikutusta Hypoteekkipankin tulokseen ja taloudelliseen asemaan IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardi korvaa tuottojen kirjaamisesta aiemmin annetut standardit ja tulkinnat. IFRS 15 on tuottojen kirjaamista koskeva malli, eikä sillä arvioida olevan suurta vaikutusta Hypoteekkipankin tuottojen kirjaamiseen. Standardi tulee pakolliseksi 1.1.2017. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardi on ensimmäinen vaihe prosessissa, jossa IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardi korvataan uudella standardilla. IFRS 9 sisältää uudenlaisia vaatimuksia rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelusta ja arvostuksesta. Hypoteekkipankin riskienhallintamalli ja rahoitusinstrumenttien tulevia rahavirtoja koskevat ominaisuudet tulevat vaikuttamaan niiden luokitteluun Hypoteekkipankissa. Standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa. Hypoteekkipankki seuraa standardin kehitystä ja arvioi juoksevasti sen vaikutusta tulosraportointiin. Standardin odotetaan tulevan pakolliseksi 1.1.2018. Palkkiot Palkkiotuotot ja -kulut kirjataan pääsääntöisesti suoriteperiaatteen mukaisesti. Poistot Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä tehdään lineaarisia suunnitelman mukaisia poistoja hankintahinnasta hyödykkeen taloudellisen eliniän mukaan. Yleensä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden jäännösarvoksi oletetaan nolla. Hyödykelajien mukaiset arvioidut taloudelliset eliniät ovat seuraavat: Aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 3 5 vuotta 3 5 vuotta Hypoteekkipankki arvioi, että muilla uusilla tai muutetuilla IFRS-standardeilla tai IFRIC-tulkinnoilla (International Financial Reporting Interpretations Committee) ei tule olemaan olennaista vaikutusta Hypoteekkipankin tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tietoihin. 11

Korvaukset henkilökunnalle Eläkejärjestelyt Hypoteekkipankki kirjaa kaikki eläkejärjestelyt maksuperusteisina. Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä Hypoteekkipankki maksaa kiinteät maksut ulkoisille eläkevakuutusyhtiöille. Hypoteekkipankilla ei tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta maksaa muita maksuja, jos eläkevakuutusyhtiöillä ei ole riittäviä varoja maksaa henkilöstön eläkkeitä kuluvalta tai aiemmilta kausilta. Merkittävin maksuperusteinen järjestely on työntekijän eläkelain mukainen perusvakuutus (TEL). Maksuperusteisiksi luokiteltujen järjestelyjen eläkevakuutusmaksut on tilinpäätöksessä jaksotettu vastaamaan suorituspalkkoja. Verot Tuloslaskelman verot koostuvat vuoden ja aikaisempien vuosien tuloveroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi koskien eriä, jotka kirjataan suoraan omaan pääomaan, jolloin myös verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa. Tuloverot kirjataan vuoden arvioidun verotettavan tulon perusteella. Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisen eron mukaan. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. tarkoitus tai edellytykset pitää rahoitusvarat lähiajan tai eräpäivään saakka. Uudelleen luokiteltavien varojen tulee uudelleenluokittelun yhteydessä täyttää sitä luokkaa koskevat määritelmät, johon ne uudelleenluokitellaan. Luokkaan eräpäivään saakka pidettäviin sijoituksiin uudelleenluokittelun edellytyksenä on, että Hypoteekkipankki on muuttanut omistuksen tarkoitusta ja että sillä on edellytykset pitää rahoitusvarat eräpäivään saakka. Uudelleenluokittelu tehdään käypään arvoon uudelleenluokittelun ajankohtana. Käyväksi arvoksi tulee alkuperäinen hankintameno tai jaksotettu hankintameno. Arvopapereiden, jotka luokitellaan uudelleen myytävissä olevista rahoitusvaroista eräpäivään asti pidettäviin rahoitusvaroihin, tulee olla panttauskelpoisia keskuspankissa ja niillä tulee olla korkea luottoluokitus. Uudelleenluokittelussa rahoitusvarojen luokituksen on oltava vähintään Aa3/AA-. Rahoitusvelat Luokkaan Rahoitusvelat kirjataan velat luottolaitoksilta sekä yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat. Rahoitusvelat merkitään taseeseen sopimuksentekohetkellä hankintamenoon ja sen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Rahavirtalaskelmassa liikkeeseen laskettujen velkojen katsotaan kuuluvan Hypoteekkipankin juoksevaan toimintaan, kun taas velkojen, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, katsotaan kuuluvan rahoitustoimintaan. Rahoitusvarat Hypoteekkipankki soveltaa rahoitusvaroihin IAS 39 -standardia, joissa rahoitusvarat jaetaan neljään arvostusluokkaan. Hypoteekkipankilla on rahoitusvaroja kahdessa luokassa, myytävissä olevat rahoitusvarat sekä lainat ja muut saamiset. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kirjataan saamistodistukset sekä osakkeet ja osuudet, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa tai eräpäivään asti. Realisoimaton arvonmuutos kirjataan laajaan tulokseen laskennallisilla veroilla vähennettynä kunnes myynti tai arvonalentuminen tapahtuu. Myynnin tai arvonalentumistappion sattuessa kertynyt realisoimaton voitto tai tappio siirretään tuloslaskelman erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot, joka sisältyy erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Rahoitusvarojen arvostus käypään arvoon Aktiivisilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien noteerattujen osakkeiden ja muiden rahoitusvarojen käypä arvo perustuu noteerattuun ostokurssiin. Jos rahoitusinstrumentin noteerattu hinta ei edusta todellisia ja säännöllisesti esiintyviä markkinatapahtumia tai jos noteerattuja hintoja ei ole saatavilla, käypä arvo vahvistetaan soveltuvan arvostustekniikan mukaan. Arvostustekniikat voivat vaihdella diskontattujen kassavirtojen yksinkertaisesta analyysistä monimutkaisiin optioarvostusmalleihin. Arvostusmallit on laadittu siten, että todennettavissa olevia markkinahintoja ja kursseja käytetään syöttötietoina, mutta myös ei-todennettavissa olevia malliparametrejä voidaan käyttää. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo on jaettu kolmeen tasoon. Jaottelu tehdään sen mukaan, onko arvo saatu saman instrumentin toimivilla markkinoilla noteerattujen kurssien avulla (taso 1), todennettavissa olevia tietoja käyttävien arvostustekniikoiden avulla (taso 2) vai käyttäen arvostustekniikoita, jotka perustuvat ei-todennettavissa olevaan tietoon (taso 3). Lainat ja muut saamiset Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan saamiset luottolaitoksilta sekä saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Nämä saamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Uudelleenluokittelu Myytävissä olevat rahoitusvarat, pois lukien johdannaiset, voidaan luokitella uudelleen eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, jos Hypoteekkipankilla on Rahoitusvarojen arvonalentuminen Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan, jos yrityksen, johon sijoitus on tehty, taloudellinen tilanne on huonontunut merkittävästi. Kriteerit ovat seuraavat:.. yritys on asetettu konkurssiin tai se on maksukyvytön.. yritys on tehnyt yrityssaneeraussopimuksen tai hakenut suojaa velkojiaan vastaan tai velkojiin vaikuttava laaja uudelleenjärjestely on meneillään Kun jokin yllä mainituista kriteereistä täyttyy, arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen on markkina- ja hankinta-arvon 12

Liitteet välinen erotus tilinpäätöshetkellä. Jos markkina-arvoa ei ole tai on erityistä syytä olettaa, että markkina-arvo ei edusta arvopaperin todellista arvoa tai Hypoteekkipankilla on määräysvaltaa yhtiössä, arvonalentumispäätös tehdään hallituksen vahvistaman erillisen arvion perusteella. Maksukyvyttömyyden lisäksi korkosijoitukset tutkitaan yksilöllisesti arvonalennustarpeen arvioimiseksi, jos arvopaperin kurssi on laskenut yli 50 prosenttia ja instrumentin luottoluokitus on laskenut alle Investment Grade -luokituksen (BB+, Ba1 tai alhaisempi). Arvonalentumistappiot lainoista ja saamisista Lainojen ja saamisten arvonalentumisia kirjataan kohdistettuina. Arvonalentuminen kirjataan kohdistettuna, jos on objektiivista näyttöä siitä, että asiakkaan maksukyky on heikentynyt sen jälkeen, kun saaminen alun perin kirjattiin taseeseen. Objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, sopimusrikot, kuten viivästyneet koron tai pääoman maksut, taloudellisista tai juridisista syistä annettu lievennys, jota lainanantaja ei olisi muutoin harkinnut tai velallisen konkurssi tai muu taloudellinen uudelleenjärjestely. Saamisen arvo on laskenut, jos arvioitu saamisen tuoma rahavirta, vakuuden käypä arvo huomioon ottaen, on pienempi kuin luoton kirjanpitoarvon ja luoton maksamattomien korkojen summa. Arvioitu tuleva rahavirta diskontataan luoton alkuperäisellä todellisella korolla. Jos luoton korko on vaihtuva, käytetään tarkistushetkellä sopimuskorkoa diskonttauskorkona. Arvonalentumiseksi kirjataan rahavirran palautusten alemman nykyarvon ja luoton kirjanpitoarvon erotus. Rahoitusvarojen oston tai myynnin kirjaus Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän mukaan ( trade date ). Johdannaissopimukset Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen ja arvostetaan käypään arvoon. Johdannaiset, joiden käypä arvo on positiivinen, kirjataan varoiksi erään Johdannaissopimukset. Johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen, kirjataan veloiksi erään Johdannaissopimukset. Johdannaissopimukset kirjataan tuloslaskelmaan johdannaisten luokan mukaan. Jos johdannaissopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa, arvonmuutos kirjataan jäljempänä kuvattujen tilinpäätösperiaatteiden, käyvän arvon tai rahavirran suojaus, mukaan. Suojauslaskenta Kaikki johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Hypoteekkipankki on IAS 39 -standardin mukaisesti kirjannut suojauslaskennan joko käyvän arvon tai rahavirran suojauksena. Tavoitteena on neutralisoida varojen ja velkojen käyvän arvon mahdollinen muutos. Hypoteekkipankin suojauslaskentapolitiikan mukaisesti suojaavan johdannaisen ja suojattavan erän suojaussuhde sekä riskinhallinnan tavoitteet ja strategia dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojauksen tulee olla erittäin tehokas. Suojausta pidetään tehokkaana, jos suojausinstrumentin käyvän arvon muutosten voidaan suojauksen alussa ja koko juoksuaikana odottaa olennaisesti neutraloivan suojattavan erän käyvän arvon muutokset. Toteutuman tulee olla 80 125 prosenttia. Suojauksen tehokkuutta jälkikäteen arvioitaessa Hypoteekkipankki arvostaa suojausinstrumentin käypään arvoon ja vertaa tämän arvon muutosta suojattavan erän käyvän arvon muutokseen. Tehokkuutta mitataan kumulatiivisesti. Jos johdannaisen ja suojatun erän suojaussuhde ei ole 100-prosenttinen, tehoton osa kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Jos suojaussuhde ei täytä edellä mainittuja tehokkuusvaatimuksia, suojauslaskenta lopetetaan. Johdannaisten realisoimattoman arvon muutos kirjataan käypään arvoon tuloslaskelman korkokatteeseen siitä alkaen, kun suojausta viimeksi pidettiin tehokkaana. Käyvän arvon suojaus Käyvän arvon suojausta sovelletaan johdannaisiin, joita käytetään tiettyyn riskiin liittyvän varan tai velan käyvän arvon muutosten suojaukseen. Hypoteekkipankissa varojen ja velkojen käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee pääasiassa lainoja, arvopapereita ja sellaista kiinteäkorkoista ottolainausta, joka aiheuttaa korkoriskin. Suojausinstrumenttien (johdannaiset) käyvän arvon muutokset ja suojattavan erän käyvän arvon muutokset on kirjattu erikseen tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Jos suojaus on tehokas, käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa, mikä merkitsee sitä, että nettotulos on lähellä nollaa. Taseessa suojattavan riskin arvonmuutos kirjataan suojatun tase-erän arvon oikaisuna. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia ja korkotermiinejä. Käyvän arvon suojaukset lakkaavat seuraavissa tilanteissa: suojausinstrumentti erääntyy, myydään, puretaan tai lunastetaan suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja.. suojaussuhde katkeaa Kun suojaussuhde päättyy, jaksotetaan kertyneet voitot tai tappiot, jotka ovat oikaisseet suojatun erän arvoa, tuloslaskelmaan. Jaksotus ulottuu suojatun erän jäljellä olevan juoksuajan yli tai puretun suojaus instrumentin alkuperäisen juoksuajan yli. Rahavirran suojaus Rahavirran suojausta sovelletaan tulevien korkovirtojen, kuten vaihtuvakorkoisten varojen ja velkojen koronmaksun suojaamiseksi. Käyvän arvon vuosimuutoksen tehokkaan suojauksen osuus kirjataan laajaan tulokseen ja tehoton osuus tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään oman pääoman rahavirtasuojauksesta tuloslaskelmaan sille kaudelle, jona suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia, korkotermiinejä ja korko-optioita. Kun korko-optioita käytetään suojausinstrumentteina, vain korko-option perusarvo kirjataan suojauslaskentaan. Korko-optioiden aika-arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. 13

Rahavirtasuojaukset lakkaavat samoissa tilanteissa kuin käyvän arvon suojaukset. Kun rahavirtasuojaukset lakkaavat, mutta kassavirtoja odotetaan vielä, suojausinstrumenttia koskevat kertyneet voitot tai tappiot jäävät erilliseksi eräksi omaan pääomaan. Kertyneet voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan samoilta kausilta kuin aiemmin suojatut korkovirrat kirjataan tuloslaskelmaan. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Hypoteekkipankissa arvioidaan kunkin tasepäivän osalta, onko olemassa objektiivista näyttöä, että muiden kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen rahoitusvarojen arvo on alentunut. Periaatteet esitetään edellä kohdassa Rahoitusvarojen arvonalentuminen. Käteiset varat Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta sisältyvät Lainoihin ja muihin saamisiin. Rahavirtalaskelman rahavaroihin sisältyvät käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Suunnitelman mukaiset poistot tehdään hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Oma pääoma Liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen, kirjataan omaan pääomaan Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon pääoman lisäyksen vähennyksenä. Osingot osakkeenomistajille kirjataan omasta pääomasta silloin kun yhtiökokous on päättänyt niiden maksusta. Johdon harkintaa edellyttävät tilinpäätösperiaatteet Tilinpäätöksen laatiminen IFRS -standardien mukaan edellyttää johdolta tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin ja kuluihin sekä ehdollisiin varoihin ja velkoihin. Hypoteekkipankin keskeiset oletukset koskevat tulevaisuutta ja tilin päätöspäivän arvioihin liittyviä keskeisiä epävarmuustekijöitä, ja ne liittyvät mm. käyvän arvon arviointiin sekä rahoitusvarojen, lainojen ja saamisten sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisiin. Käyvän arvon arviointi Markkinahintatiedon ollessa rajoitettua julkisesti noteeraamattomien rahoitusvarojen tai muiden rahoitusvarojen arviointi edellyttää johdon harkintaa. Periaatteet arvostuksesta käypään arvoon kuvataan kohdassa Rahoitusvarojen arvostus käypään arvoon. Eräpäivään saakka pidettävien rahoitusvarojen käyvät arvot ovat alttiita korkotason muutoksille, instrumenttien likviditeetille ja riskipreemioille. 14

Liitteet Liite 2 Riskienhallinta Hypoteekkipankin riskienottoa ja -hallintaa koskevat periaatteet perustuvat lakiin kiinnitysluottopankkitoiminnasta. Toiminnalle on tunnusomaista matala ja vakaa riski sekä tuloksen ennustettavuus. Hallitus vahvistaa vuosittain Hypoteekkipankin riskienhallintapolitiikan. Aktia Pankki- konsernin Riskienvalvonta-toiminto, joka on Hypoteekkipankista riippumaton elin, valvoo pankin riskienottoa ja riskienhallintaa. Luottoriskien hallinta Luottoriskien hallinnalla tarkoitetaan menettelyä, jolla toisaalta pyritään estämään se, ettei vastapuoli kykene vastaamaan sitoumuksistaan ja aiheuttamaan näin Hypoteekkipankille tappioita, toisaalta taataan, että asetettavat vakuudet kattavat pankin saatavat. Aktia Hypoteekkipankki Oyj myöntää lainoja vain yksityishenkilöille ja kotitalouksille. Kaupallisiin kiinteistöhankkeisiin lainoja ei myönnetä. Lainoja myönnetään vain turvaavaa vakuutta vastaan. Vakuuden arvioinnissa sovelletaan hyvää arviointitapaa. Välittäjäpankin paikallistuntemus lisää arvioinnin tarkkuutta. Jokainen asiakas ja asiakaskokonaisuus arvioidaan ennen luottopäätöksen tekemistä. Jokaisen uuden yksityishenkilön luottopäätöksen yhteydessä tehdään luottoluokitus scoringmallin avulla. Lainanottajan luottokelpoisuus arvioidaan seuraavien tekijöiden perusteella: maksukykyanalyysi, jossa lainanhoitokuluja lasketaan 6 prosentin korolla ja 25 vuoden laina-ajalla, tulot, elinkustannukset ja mahdolliset maksuhäiriöt sekä aiempi asiakkuus. Hypoteekkipankki myöntää lainoja vain asiakkaille, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Kaikki yhteistyöpankit käyttävät samaa metodiikkaa asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin. Hypoteekkipankki ylläpitää jatkuvasti päivitettävää joukkolainarekisteriä. Joukkolainarekisteriin kirjattuja lainoja voidaan käyttää kiinnitysluottopankkilain alaisuudessa emittoitujen katettujen joukkolainojen vakuutena enintään 60 prosenttiin vakuuden käyvästä arvosta ja 1.8.2010 voimaan tulleen lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta alla emittoitujen katettujen joukkolainojen vakuutena enintään 70 prosenttiin vakuuden käyvästä arvosta. Joukkolainarekisteriin kirjataan myös kaikki lisävakuudet ja suojaavat johdannaiset. Raportti kiinnitysluottopankkitoiminnasta lähetetään Finanssivalvontaan kvartaaleittain. Markkinariskien hallinta Aktia Hypoteekkipankin varat ja velat ovat kaikki euroissa, joten valuuttariskiä ei synny. Markkinariskillä tarkoitetaan pelkästään korkovaihtelujen vaikutusta pankin tulokseen. Markkinariskien hallinnalla pyritään korkokatteen vakaaseen ja ennustettavaan kehittymiseen. Riski syntyy, kun pankin varojen ja velkojen korkorakenne eivät vastaa toisiaan. Hypoteekkipankki suojaa korkopositionsa viikoittain koronvaihtosopimuksilla ja korkotermiineillä, joilla saadaan katettujen joukkolainojen ja asuntolainakannan korkovirrat vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Lisäksi pankki suojaa asuntolainojen osana myytyjen korkokattojen nimellis arvosta 95 prosenttia ostamalla uusmyyntiä vastaavat korko kattooptiot. Riskiä mitataan laskemalla säännöllisesti odotettavissa oleva korkokate tulevalle 12 kuukauden ajanjaksolle. Tämän lisäksi simuloidaan seuraavien vuosien korkokate. Sen varmistamiseksi, että tulevat korkomuutokset eivät vaikuta korkokatteeseen, laaditaan myös laskelmat odotettavissa olevasta korkokatteesta olettaen, että markkina-korot nousevat tai laskevat yhden prosenttiyksikön joko heti tapahtuvana paralleelishokkina, lineaarisesti tai epälineaarisesti vuoden aikana tapahtuvana muutoksena suhteessa termiinikorkojen implikoimaan korkokehitykseen. Korkokatteen on oltava kaikissa ennustevaihtoehdoissa positiivinen. Vakuuksien arviointi Hypoteekkipankin ohjeiden mukaisesti vakuus on aina todennettava ja arvioitava kiinteistöjen hyvän arviointitavan mukaan. Yhteistyöpankin toimialueella sijaitsevan kohteen arvioinnin suorittaa pankin henkilöstö asuinkiinteistövakuuden velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,5 miljoonaa euroa ja vapaa-ajankiinteistön velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,3 miljoonaan euroa. Kaikista muista vakuuksista vaaditaan riippumattoman kiinteistöarvioijan laatima arviokirja tai riippumattomien osapuolten välinen kauppakirja. Arviointiperiaatteet on dokumentoitu luottokäsikirjassa. Hypoteekkipankki hyväksyy vain Suomessa sijaitsevat kiinteistövakuudet. Kaikkien vakuuksien on myös oltava palovakuutettuja. Joukkolainarekisteri Päätökset suojaustoimenpiteistä tehdään edellä kuvattujen raporttien perusteella Hypoteekkipankissa. Tasehallintapalvelut ostetaan ALM Partners Oy:ltä. Aktia Pankki on vastapuoli suojaustransaktioissa. Korkoriskipositio 31.12.2014 50 000 000 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0-10 000 000-20 000 000-30 000 000 Rahoitus ja likviditeetti 0 1 v. 1 2 v. 2 3 v. 3 4 v. 4 5 v. 5 6 v. 6 7 v. 7 8 v. 8 9 v. 9 10 v. Rahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata velvoitteistaan asiakkailleen ja sijoittajille. Hypoteekkipankki ei ota toiminnassaan riskejä, jotka johtaisivat pankin maksukyvyn vaarantumiseen. Hallitus hyväksyy vuosittain pankin rahoitussuunnitelman. 15

Aktia Hypoteekkipankilla on käytettävissään useita rahoituslähteitä. Valtaosa pitkäaikaisesta rahoituksesta saadaan kuitenkin katetuista joukkolainoista. Muita mahdollisia rahoituslähteitä ovat vakuudettomat joukkovelkakirjalainat, debentuurilainat sekä rahoitus toisilta pankeilta. Rahoitusrakenne sekä tulokset on kuvattu konsernin vuosikertomuksessa. Hypoteekkipankin asettama vakavaraisuustavoite oli vuodelle 2014 ensisijaisen vakavaraisuuden osalta 10 %. Finanssivalvonta myönsi 10.2.2015 Aktia Pankki -konsernille luvan 31.3.2015 alkaen soveltaa sisäistä riskiluokitusta (IRBA) vähittäisvastuiden luottoriskien pääomavaateiden laskennassa. 76 % 16 % 2 % 6 % 0 % Katetut joukkolainat Velat muille pankeille Muut velat Oma pääoma Toissijaiset omat varat Joulukuun 31. päivänä 2014 Hypoteekkipankin omat varat olivat 135,9 miljoonaa euroa (2013 Basel III; 131,3 milj. euroa), josta 107,7 miljoonaa euroa (107,7 milj. euroa) oli osakepääomaa ja 15,7 miljoonaa euroa (23,6 milj. euroa) varauksia ja vapaata omaa pääomaa. Pankin riskipainotettu tase oli 693,9 miljoonaa euroa (2013 Basel III; 1 106,2 milj. euroa). Vuoden 2014 lopulla vakavaraisuusaste oli 19,6 % (2013 Basel III; 11,9 %) ja ensisijaisten omien varojen osuus riskipainotetusta taseesta oli 19,6 % (2013 Basel III; 11,9 %). Likviditeettiriskin hallinta Hyvällä likviditeettiriskien hallinnalla varmistetaan maksukyky kaikissa tilanteissa. Hypoteekkipankilla on käytettävissä 15 miljoonan euron tililimiitin lisäksi Aktia Pankin myöntämä 300 miljoonan euron likviditeettilimiitti sekä 250 miljoonan euron suuruinen luottolimiitti. Tili- ja likviditeettilimiitit ovat tarkoitetut toiminnan turvaamiseen normaaleissa olosuhteissa. Likviditeetin hallinnassa huomioidaan se, että joukkovelkakirjalainojen jälleen rahoitus hoidetaan joustavasti ja täsmällisesti. Rahoitusvarojen arvostusmenetelmät Suurin osa Aktia Hypoteekkipankin rahoitusvaroista arvostetaan käypään arvoon. Arvostus perustuu joko aktiivisilla markkinoilla noteerattuihin hintoihin tai havainnoitavaan markkinatietoon perustuviin arvostusmenetelmiin. Markkina-arvo ryhmittelystä ja arvostusmenetelmistä tarkempi kuvaus liitteessä 22. Operatiiviset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan sellaisten tappioiden riskiä, jotka johtuvat epätarkoituksenmukaisista tai riittämättömistä menettelytavoista, inhimillisistä virheistä ja puutteellisista järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Riskin hallinnalla pyritään parantamaan toiminnan laatua ja vakautta sekä vahvistamaan Hypoteekkipankin mahdollisuuksia tuottaa kilpailukykyisiä tuotteita. Operatiivisten riskien toteutumisen estämiseksi valtuudet ja ohjeet vahvistetaan kirjallisesti. Keskeiset prosessit on dokumentoitu prosessikuvaukseen. Ulkoistetut prosessit on dokumentoitu, ja ne perustuvat sopimuksiin. Hallituksella ja toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu, ja toimintavastuulliset esimiehet vastaavat siitä, että operatiivisia riskejä koskevia riskienhallinnan periaatteita ja ohjeita noudatetaan. Hypoteekkipankin omat varat ja vakavaraisuus Finanssivalvonnan myöntämän poikkeusluvan perusteella Hypoteekkipankin vakavaraisuuden hallintaprosessi käsitellään osana Aktia Pankki-konsernin pääomanhallintaa. Aktia Pankki-konsernin pääomanhallintaprosessi 16