Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen

2 Esityksen sisältö: 1. Projektista 2. Raportointi ja taseselvitys 3. Taseselvityksen aikataulu ja laskutus 4. AMR, Tiedonvaihto, "Handbook, Organisaatio 5. Mitä seuraavaksi projektissa? 18.11.2010 Pasi Aho/Pasi Lintunen

3 Taustaa projektille... SVK + SN COBS projekti: yhteinen TSO:den taseselvitys kuormituskäyrä ja tasoituslaskenta raportti valmis 18.12.2009 4 TSO:n COBSII projekti: perustui edelliseen projektiin selvitys mitä "kipupisteitä" EN.DK:lla ja FG:llä on yhteinen taseselvitys on mahdollista mutta asiaa pitää miettiä laajemmin muodostaa pohjaa jatkolle NordREG vähittäismarkkinakehitys: ollut agendalla jo vuosia käynnistyi keskustelutilaisuudella 9.12.2009 tarkoitus saada tarkempi toteutussuunnitelma jakaantui 4 eri työryhmään: Target market model TF (NordReg) Balance and settlement TF (TSOs) Data exchange TF (Nordenergi) Customer interface model TF (Nordenergi). karkea suunnitelma valmis 30.6.2010 nyt käynnistymässä uudelleen lisätietoa www.nordicenergyregulators.org EN.DK, FG, SN ja SVK päättivät kesäkuussa 2010 yhdistää nämä työt perustettiin NBS projekti (Nordic Balance Settlement)

4 Fingridin sähkömarkkinailtapäivällä 4.maaliskuuta 2010

5 Fingridin sähkömarkkinailta -päivällä 4.maaliskuuta 2010

6 NBS projektin tavoite on luoda yksi rajapinta taseselvitykselle Pohjoismaissa. tehdä tasevastaavan toimintaedellytykset samanlaisiksi joka maassa. sopia yhteiset pelisäännöt ja standardit tiedonvaihdolle. laatia helpompi rajapinta markkinatoimijoille. olla "First Mover in Europe" taseselvitysasioissa. Kantaverkkoyhtiöt haluavat luoda yhteisen Pohjoismaisen taseselvityksen, yhteisen tasepalvelusopimuksen sekä yhteiset pelisäännöt keskeisille taseselvityksen tiedoille, aikatauluille, selvitykselle ja laskutukselle. ts.

7 NBS projekti ei luo vähittäismarkkinaa Pohjoismaihin vaan mahdollistaa sen käyttöönoton myöhemmin tulevaisuudessa. keskittyy taseselvitykseen joka tehdään kantaverkkotasolla (ei esim. jakeluverkko sähkönmyyjä). ei ratkaise tässä vaiheessa yksityiskohtaisesti ongelmia vaan tavoite on sopia taseselvityksen ja sen raportoinnin pääkohdista sekä tehdä "työlistaa" lisäselvitystä vaativista asioista. ei luo ideaalimallia vaan mallin, joka olisi eri maiden lähtökohdista mahdollista implementoida lähitulevaisuudessa. vaatii joka tapauksessa merkittäviä muutoksia jokaisessa Pohjoismaassa vrt. nykyinen toimintatapa ja lainsäädäntö.

8 Aikataulu

9 Projektissa 4 alityöryhmää Design koko NBS -malli taseselvityksen miettiminen raportointi, laskutus Legal pohtii juridisia ongelmia kartoittaa tarvittavia lakimuutoksia jne. Organisation selvittää keskitetyn taseselvityksen eri toteutusmahdollisuuksia Finance selvittää keskitetyn taselaskutuksen rahavirtoja taseselvityksen kuluja eri maissa ml. vakuudet

10 Referenssiryhmä ryhmä koostuu 5 edustajasta per maa edustajat 1/jakeluverkko, 1/sähkön myyjä, 1/viranomainen, 2/tasevastaava

11 Esityksen sisältö: 1. Projektista 2. Taseselvityksen raportointi, aikataulu ja laskutus 3. AMR, Tiedonvaihto, "Handbook, Organisaatio 4. Mitä seuraavaksi projektissa? 18.11.2010 Pasi Aho/Pasi Lintunen

12 Taseselvityksessä mukana paljon osapuolia... SR SELVITYS- YKSIKKÖ TV VH1 SM 1 SM 2 SM 3 VH2 VH3 Loppukuluttajat... ja paljon raportointia osapuolten välillä

13 Mitä on tarkoitus harmonisoida taseselvityksessä? NBS-projektissa on keskitytty tasevastaavien (TV) ja selvitysyksikön (SR) väliseen taseselvitykseen ja raportointiin, joiden lisäksi on paljon muuta tiedonvaihtoa eri markkinatoimijoiden välillä (esim. myyjä ja verkonhaltija) Mitä tietoja tarkalleen tarvitaan taseselvityksen tekemiseen tasevastaavien ja selvitysyksikön välillä? Mikä on taseselvitystietojen raportoinnin taso? Mitkä ovat taseselvitystietojen raportoinnin määräajat? Mikä on tasesähkön laskutusjakso ja laskutussykli? Myös tasoituslaskutuksen käsittelyn yhdenmukaistaminen selvitysyksikön ja tasevastaavien välille Taseselvitystietojen tarkistus- ja korjaamismenettelyt (myöhemmin)? Raportoinnin osalta esitettävät asiat ovat alustavia ja saattavat muuttua projektin edetessä

14 Taseselvityksessä paljon eroja Pohjoismaissa... NBS ehdotus Tanska Suomi Norja Ruotsi Raportoinnin rakenne Raportointi osapuolikohtaisella/ tasevastaavakohtaisella tasolla? Raportointi tasevastaavakohtaisesti Raportointi osapuolikohtaisesti Raportointi pääosin osapuolikohtaisesti Raportointi tasevastaavakohtaisesti Tasesähkön laskenta Tasesähkön laskenta tasevastaavakohtaisesti. Tasevastaavakohtaisesti Tasevastaavakohtaisesti Tasevastaavakohtaisesti Tasevastaavakohtaisesti Taseselvitystietojen raportointi taseselvitykseen Lopullisten taseselvitystietojen raportointi 9 arkipäivän kuluesssa toimituspäivän jälkeen 5 arkipäivän kuluessa Kuukauden kuluessa. Muutos 14 päivään vuoden 2011 alusta alkaen. Viikon kuluessa 1,5 kuukautta Verkon taseselvitystietojen korjaaminen jälkikäteen Ei korjauksia taseselvitykseen. Osapuolet sopivat keskenään. SR:n ja TV:n väliset korjaamismenettelyt sovittava myöhemmin Tietoja korjataan 4 kuukautta toimituskuukauden päättymisen jälkeen. Ei korjauksia Ei korjauksia Tietoja korjataan 1,5 kuukautta toimituskuukauden jälkeen sekä pyydettäessä 10 kuukautta toimituskuukauden jälkeen Laskutussykli Viikoittain Kuukausittain Kuukausittain Viikoittain Kaksi kertaa kuukaudessa

15...ja eroja myös kuormituskäyrien sekä tasoituslaskentojen menetelmissä NBS ehdotus Tanska Suomi Norja Ruotsi Kuormituskäyrät Kuormituskäyräosuudet lasketaan ennen kuukaudenvaihdetta TV/osapuoli ja verkkokohtaisesti (MGA=Metering Grid Area). Verkonhaltija laskee TV/osapuolikohtaisen profiloidun kulutuksen (PPC) verkkokohtaisesti. Kuormituskäyrät lasketaan ennen kuukaudenvaihdetta tasevastaava ja verkkokohtaisesti perusteena vuotuinen kulutus. EN.dk:n vastuulla. Kuormituskäyrät mittauspaikkakohtaisesti. Verkonhaltijan vastuulla ja verkonhaltija hoitaa sähkön myyjän kanssa. Kuormituskäyrät mittauspaikkakohtaisesti perustuen vuotuiseen kulutukseen. Verkonhaltija laskee tasevastaavan ennustetun kulutuksen verkkokohtaisesti. Kuormituskäyrät lasketaan ennen kuukauden vaihdetta tasevastaava ja verkkokohtaisesti perusteena kuukautinen kulutus. SvK vastuulla. Tasoituslaskenta Verkonhaltija laskee TV/osapuolikohtaisen lopullisen kulutuksen (FPC) verkkokohtaisesti. Selvitysyksikkö SR laskee tasoituslaskennan kustannukset TV/osapuolikohtaisesti ja suorittaa laskutuksen tasevastaavien 18.11.2010 kanssa. Pasi Aho/Pasi Lintunen Tasoituslaskenta suoritetaan vähintään kerran vuodessa mittariluentojen jälkeen. Tasoituslaskenta päiväresoluutiolla ja laskennasta vastuu verkonhaltijalla. Verkonhaltija laskee kerran vuodessa. Laskutus verkonhaltijoid en ja sähkön myyjien välillä. Verkonhaltija laskee neljännesvuosittain tai kerran vuodessa ja hoitaa tasoituslakutuksen sähkön myyjien kanssa. Tasoituslaskenta päiväresoluutiolla SvK laskee tasevastaavan tasoituslaskennan kuukausitasolla 3 kk toimituskuukauden jälkeen ja hoitaa tasoituslaskutuksen tasevastaavien kanssa. Tasevastaavat suorittavat tasoituslaskutuksen edelleen sähkön myyjien kanssa.

16 Taseselvityksen ja laskutuksen ehdotetut määräajat Lopullisten taseselvitystietojen raportointi 9 arkipäivän kuluessa toimituspäivästä Laskutussykli viikoittain Tarkistamis- ja korjaamismenettelyistä sovittava myöhemmin Laskutusjakso M T W T F S S M T W T F S S M T W T F S S Lopullisten taseselvitystietojen raportointi Laskutus

17 Raportointi ennen käyttötuntia 1 Kuormituskäyräosuudet (Load Profile Share LPS) myyjä/tasevastaava per verkko 2 Tuotantosuunnitelmat SM 1 LPS VH 3 Säätösähkötarjoukset 4 Kiinteät kaupat (molemmat osapuolet raportoivat) 5 Kiinteät kaupat hinta-alueiden välillä sekä tasevastaavien Elspot ja Elbas kaupat TV 2 Tuotantosuunnitelmat 3 Säätösähkötarjoukset 4 Kiinteät kaupat SR 4 TSO Kiinteät kaupat 5 Elspot & Elbas kaupat 5 Kaupat hintaalueiden välillä Kaupat hintaalueiden välillä NPS SM = Sähkön myyjä VH = Verkonhaltija TV = Tasevastaava SR = Selvitysyksikkö (Settlement Responsible) NPS = Nord Pool Spot TSO = Kantaverkkoyhtiö (Transmission System Operator)

18 Raportointi käyttötunnin jälkeen (1...8 päivää) 1 SM 3 5 VH Aktivoidut säätösähköt ja muut mahdolliset tehokaupat 2 Sitovat tuotantosuunnitelmat 4 5 6 7 9 3 Tunneittain mitattu kulutus per mittauspaikka 4 Verkkojen välinen rajapistemittaussumma 5 Tunneittain mitattu tuotanto TV 4 5 6 7 8 SR NPS 1 Säätösähköt ja muut tehokaupat 2 Sitovat tuotantosuunnitelmat 6 7 Tunneittain mitattu kulutussumma osapuolikohtaisesti per verkko (MGA) Alustava arvioitu TV/osapuolikohtainen kuormituskäyräkulutus (PPC) per verkko 8 Alustavan tasesähkölaskennan tulokset 1 Säätösähköt ja muut tehokaupat TSO 9 Verkkojen välisen rajapistesumman tulokset

19 Raportointi taseselvityksen valmistumisen jälkeen (9 arkipäivää) SM VH 1 Lopullisen tasesähkön laskennan tulokset 2 Tasesähkön laskutus 1 Tasesähkö 3 3 Verkkojen välinen rajapistesumma, jota käytetään taseselvityksessä TV 2 Laskutus 4 SR NPS 4 Muu taseselvityksen tarkistamiseen liittyvä informaatio 5 Säätösähkökauppojen ja muiden tehokauppojen laskutus 5 Säätösähkökauppojen ja muut tehokaupat laskutus TSO

20 Raportointi tasoituslaskennan selvityksessä ja laskutuksessa SM 1 Tasoituslaskentaenergia VH 1 1 2 Verkonhaltija laskee ja raportoi tasoituslaskentaenergiat TV/osapuolikohtaisesti (arvioitu kuormituskäyräkulutus per TV/osapuoli ja verkko (PPC), mitattu kuormituskäyräkohteiden kulutus per TV/osapuoli ja verkko (FPC) sekä tasoituslaskentaenergia per TV/osapuoli ja verkko) SR suorittaa tasoituslaskutuksen TV/osapuolikohtaisesti ja laskuttaa sen tasevastaavilta. TV 2 Tasoituslaskennan laskutus SR NPS TSO

21 Yhteenvetoa raportoinnista Taseselvitystietojen ja niiden raportoinnin harmonisointi vaikeaa, koska menetelmät ja vastuut poikkeavat paljon Pohjoismaissa > ehdotetut muutokset vaativat muutoksia eri maiden lainsäädäntöön Esitetyissä ehdotuksissa puolletaan tiettyjä reunaehtoja tietojen raportointi "yhden luukun" kautta ts. kaikilla sama tieto tietojen osapuolikohtaisuus > tarkempi kaikkia osapuolia ja yleisesti sähkömarkkinoita palveleva taseselvitys tuntitietojen käyttö sekä taseselvityksessä että tasoituslaskennassa Yksi huomattava eroavaisuus on tuntimittausasetuksen voimaantulo Suomessa vs. laajalti käytetty tasoituslaskenta muissa Pohjoismaissa NBS-projektin mahdollisessa seuraavassa vaiheessa tarvitaan tiivistä yhteistyötä kantaverkkoyhtiöiden sekä muiden markkinatoimijoiden välillä > entistä tarkempi yksityiskohdista sopiminen sekä Suomessa käytössä olevien erityispiirteiden kartoittaminen mm. osuusvoimalaitosmalli

23 AMR -asia loppukuluttajan mittaamisessa on hyvin erilainen tilanne eri maissa: Suomessa 2014 AMR, osa kuormituskäyrällä Ruotsissa AMR, mutta kk-lukemat, kuormituskäyrät Norjassa ja Tanskassa suurin osa kuormituskäyrillä AMR asian kehittäminen on viranomaisen tehtävä ei selkeää viestiä, mikä on tilanne esim. 2015? NBS mallin taseselvitys mahdollistaa kaikki nykyiset vaihtoehdot. NBS-projekti suosittelee AMR:n ja tuntimittauksen harmonisoimista Pohjoismaissa

24 Tiedonvaihto yhteinen tiedonvaihtostandardi on välttämätön taseselvitykselle nykyinen EDIEL tiedonvaihto ei täytä vaatimuksia (esim. hitaus) pitää kehittää uusi "EDIEL" tai SR voi vastaanottaa erilaisia sanomia, mutta raportoi kuitenkin yhtä huomioitavaa: iso ja kallis hanke oltava sopiva myös Euroopan suuntaan yhteinen tapa avaa tietä standarditietojärjestelmille NordREG:n vähittäismarkkinakehityksen eteneminen yhteistä standardia tarvitaan myös myyjä-verkkoyhtiö tiedonvaihdossa. projekti tulee eteen NBS -jatkotyössä

25 SR organisaatio Handbook esillä kaksi vaihtoehtoa: TSO:den organisaatio palveluntuottaja reunaehtoja: kansallinen palvelu on oltava mahdollista tulee tuntea eri maiden erityispiirteitä palvelun laatu ei saa huonontua vaan parantua vastaa osaltaan nykyistä sovellusohjetta kootaan itse tekemiseen liittyviä asioita kirjataan kunkin maan erityispiirteitä?

27 Mitä tapahtuu seuraavaksi? Loppuraportti valmistuu joulukuun puolivälissä Raportin hyväksyy ohjausryhmä Hyväksynnän jälkeen lähetetään laajalla jakelulla kommenteille (tammikuun 2011 aikana) Saatujen kommenttien läpikäynti, mahdolliset muutokset malliin ja raporttiin Toimitusjohtajien hyväksyttäväksi ja regulaattorien vahvistettavaksi Implementointivaihe alkaa (maaliskuu 2011) Uusi malli käynnistyy 2014-2015

28 Valot päällä valtakunnassa