S uomen perustuslaki 11.6.1999/731

S uomen perustuslaki 11.6.1999/731 Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään: 1 luku Valtiojärjestyksen perusteet 1 Valtiosääntö S uomi on täysivaltainen tasavalta. S uomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perus tus laissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet s ekä edis tää oikeudenmukaisuutta yhteis kunnassa. S uomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmis oikeuksien turvaamis eksi sekä yhteis kunnan kehittämiseksi. 2 Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate Valtiovalta S uomessa kuuluu kansalle, jota edus taa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan s is ältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteis kunnan ja elinympäristönsä kehittämis een. Julkisen vallan käytön tulee perus tua lakiin. Kaikessa julkis es s a toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. 3 Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi Lainsäädäntövaltaa käyttää edus kunta, joka päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tas avallan presidentti sekä valtioneuvos to, jonka jäsenten tulee nauttia edus kunnan luottamusta.

T uomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomiois tuimet, ylimpinä tuomiois tuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. 4 Valtakunnan alue S uomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta. 5 S uomen kansalaisuus S uomen kansalaisuus saadaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella s en mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Kansalaisuus voidaan myöntää laissa s äädetyin edellytyksin myös ilmoituksen tai hakemuksen perusteella. S uomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa s äädetyillä perus teilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän s aa tois en valtion kansalaisuuden. 2 luku Perusoikeudet 6 Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertais ia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perus tetta as ettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammais uuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tas a-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee s aada vaikuttaa itseään koskeviin as ioihin kehitystään vastaavasti.

S ukupuolten tasa-arvoa edis tetään yhteiskunnallisessa toiminnassa s ekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muis ta palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. 7 Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavas ti. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa s äädettyä perus tetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomiois tuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomiois tuimen tutkittavaks i. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla. 8 R ikosoikeudellinen laillisuusperiaate Ketään ei saa pitää s yyllisenä rikokseen eikä tuomita rangais tukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laiss a s äädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangais tus ta kuin tekohetkellä on laissa säädetty. 9 Liikkumisvapaus S uomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalais ella on vapaus liikkua maas s a ja valita as uinpaikkansa. Jokaisella on oikeus lähteä maas ta. T ähän oikeuteen voidaan lailla s äätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolus tus velvollisuuden täyttämisen turvaamis eksi.

S uomen kansalaista ei saa es tää s aapumas ta maahan, karkottaa maas ta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Ulkomaalais en oikeudesta tulla S uomeen ja oles kella maassa s äädetään lailla. Ulkomaalais ta ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangais tus, kidutus tai muu ihmis arvoa loukkaava kohtelu. 10 Yksityiselämän suoja Jokaisen yks ityis elämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Lailla voidaan s äätää perus oikeuks ien turvaamiseksi tai rikosten selvittämis eks i välttämättömis tä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteis tä. Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömis tä rajoituksista vies tin salaisuuteen yks ilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikos ten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa s ekä vapaudenmenetyks en aikana. 11 Uskonnon ja omantunnon vapaus Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdys kuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vas tais es ti uskonnon harjoittamis een. 12 S ananvapaus ja julkisuus Jokaisella on sananvapaus. S ananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vas taanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita vies tejä kenenkään ennakolta estämättä. T arkempia s äännöksiä s ananvapauden käyttämisestä annetaan

lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia kos kevia las ten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Viranomaisen hallussa olevat as iakirjat ja muut tallenteet ovat julkis ia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkises ta as iakirjas ta ja tallenteesta. 13 Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjes tää kokouksia ja mielenos oituksia sekä os allistua niihin. Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen s is ältyy oikeus ilman lupaa perus taa yhdis tys, kuulua tai olla kuulumatta yhdis tykseen ja os allistua yhdistyksen toimintaan. S amoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. T arkempia s äännöksiä kokoontumis vapauden ja yhdis tymis vapauden käyttämis es tä annetaan lailla. 14 Vaali- ja osallistumisoikeudet Jokaisella S uomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantois ta vuotta, on oikeus äänes tää valtiollisissa vaaleissa ja kans anäänes tyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä s iitä erikseen säädetään tässä perus tus laissa. Jokaisella S uomen kansalaisella ja maassa vakinais es ti asuvalla ulkomaalais ella, joka on täyttänyt kahdeksantois ta vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kans anäänes tykses s ä s en mukaan kuin lailla s äädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yks ilön mahdollisuuksia os allistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä its eään koskevaan päätöksentekoon.

15 Omaisuuden suoja Jokaisen omais uus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleis een tarpees een täyttä korvaus ta vas taan säädetään lailla. 16 S ivistykselliset oikeudet Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjens ä ja erityis ten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta s ekä kehittää its eään varattomuuden sitä es tämättä. T ieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu. 17 Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin S uomen kansalliskielet ovat suomi ja ruots i. Jokaisen oikeus käyttää tuomiois tuimessa ja muussa viranomais es s a asiassaan omaa kieltään, joko s uomea tai ruotsia, sekä s aada toimitus kirjans a tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väes tön s ivis tyks ellisistä ja yhteis kunnallisista tarpeis ta samanlaisten perusteiden mukaan. S aamelais illa alkuperäis kans ana s ekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. S aamelais ten oikeudesta käyttää s aamen kieltä viranomais essa s äädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammais uuden vuoksi tulkitsemis- ja käännös apua tarvits evien oikeudet turvataan lailla. 18

Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulons a valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman s uojelusta. Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa s yytä erottaa työs tä. 19 Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana s ekä laps en syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät s os iaali- ja terveys palvelut ja edis tettävä väes tön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata laps en hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokais en oikeutta as untoon ja tukea asumisen omatoimista järjes tämis tä. 20 Vastuu ympäristöstä Vastuu luonnosta ja s en monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. 21 Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada as ians a käs itellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomiois tuimessa tai muussa viranomaisessa s ekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkis uus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perus teltu päätös ja hakea muutosta s amoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. 22 Perusoikeuksien turvaaminen Julkisen vallan on turvattava perus oikeuksien ja ihmis oikeuksien toteutuminen. 23 Perusoikeudet poikkeusoloissa Perusoikeuksista voidaan säätää lailla s ellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä S uomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin vakavuudeltaan as eelliseen hyökkäykseen lain mukaan rinnastettavien, kansakuntaa uhkaavien poikkeusolojen aikana ja jotka ovat S uomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. 3 luku E duskunta ja kansanedustajat 24 E duskunnan kokoonpano ja vaalikausi Eduskunta on yks ikamarinen. S iihen kuuluu kaksisataa kans anedus tajaa, jotka valitaan neljäks i vuodeksi kerrallaan. Eduskunnan toimikausi alkaa, kun eduskuntavaalien tulos on vahvistettu, ja jatkuu, kunnes seuraavat edus kuntavaalit on toimitettu. 25

E duskuntavaalien toimittaminen Kansanedustajat valitaan välittömillä, suhteellisilla ja s alais illa vaaleilla. Jokaisella äänioikeutetulla on vaaleis s a yhtäläinen äänioikeus. Eduskuntavaaleja varten maa jaetaan S uomen kansalaisten lukumäärän perusteella vähintään kahteentoista ja enintään kahdeksaantoista vaalipiiriin. Ahvenanmaan maakunta muodos taa lisäksi oman vaalipiirinsä yhden kansanedustajan valitsemista varten. Oikeus asettaa ehdokkaita edus kuntavaaleis s a on rekis teröidyillä puolueilla ja laissa s äädetyllä määrällä äänioikeutettuja. Eduskuntavaalien ajankohdas ta, ehdokkaiden asettamis es ta, vaalien toimittamis es ta ja vaalipiireistä s äädetään tarkemmin lailla. 26 E nnenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen T asavallan pres identti voi pääministerin perustellusta aloittees ta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä edus kunnan ollessa koolla määrätä ennenaikaiset edus kuntavaalit toimitettavaks i. Eduskunta päättää tämän jälkeen, milloin se ennen vaalien toimittamis ta lopettaa työs kentelyns ä. Ennenaikaisten eduskuntavaalien jälkeen eduskunta kokoontuu valtiopäiville sen kuukauden ensimmäis enä päivänä, joka alkaa lähinnä yhdeksänkymmenen päivän kuluttua vaalimääräyksen antamisesta, jollei eduskunta ole päättänyt aikaisempaa kokoontumis päivää. 27 Vaalikelpoisuus ja kelpoisuus edustajantoimeen Eduskuntavaaleissa on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita s otilasvirassa olevaa henkilöä. Kansanedustajana eivät voi olla valtioneuvos ton oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen eikä valtakunnans yyttäjä. Jos kansanedustaja valitaan tasavallan pres identiks i

taikka nimitetään tai valitaan johonkin edellä tarkoitetuis ta tehtävis tä, hänen edustajantoimensa lakkaa s iitä päiväs tä, jolloin hänet on valittu tai nimitetty. Edustajantoimi lakkaa myös, jos kansanedustaja menettää vaalikelpoisuutensa. 28 E dustajantoimen keskeytyminen sekä siitä vapauttaminen ja erottaminen Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kans anedus taja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Edustajantointa hoitaa tänä aikana hänen varaedustajansa. Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy myös asevelvollisuuden suorittamis en ajaksi. Eduskunta voi myöntää kans anedus tajalle tämän pyynnöstä vapautuksen edustajantoimesta, jos se kats oo, että vapautuksen myöntämiseen on hyväksyttävä s yy. Jos kansanedustaja olennais es ti ja tois tuvas ti laiminlyö edus tajantoimens a hoitamisen, eduskunta voi hankittuaan as ias ta perus tus lakivaliokunnan kannanoton erottaa hänet edustajantoimes ta joko kokonaan tai määräajaksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaks i kolmasosaa annetuis ta äänis tä. Jos kansanedustajaksi valittu on täytäntöönpanokelpoisella päätöks ellä tuomittu tahallisesta rikokses ta vankeuteen taikka vaaleihin kohdistuneesta rikokses ta rangaistukseen, eduskunta voi tutkia, sallitaanko hänen edelleen olla kansanedustajana. Jos rikos osoittaa, ettei tuomittu ansaitse edus tajantoimen edellyttämää luottamus ta ja kunnioitusta, eduskunta voi hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton julistaa hänen edustajantoimensa lakanneeks i päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänis tä. 29 Kansanedustajan riippumattomuus Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä s ido muut määräykset.

30 Kansanedustajan koskemattomuus Kansanedustajaa ei saa es tää hoitamas ta edus tajantointaan. Kansanedustajaa ei saa as ettaa s yyttees een eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä laus umiens a mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole s iihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänis tä on kannattanut. Kansanedustajan pidättämisestä ja vangits emis es ta on heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman edus kunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamis ta, ellei häntä painavista s yis tä epäillä s yylliseksi rikokseen, josta s äädetty lievin rangais tus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. 31 Kansanedustajan puhevapaus ja esiintyminen Kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikis ta keskusteltavana olevista as iois ta s ekä niiden käsittelys tä. Kansanedustajan tulee es iintyä vakaas ti ja arvokkaas ti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Jos kansanedustaja rikkoo tätä vas taan, puhemies voi huomauttaa as ias ta tai kieltää edus tajaa jatkamas ta puhetta. Eduskunta voi antaa tois tuvas ti järjestystä rikkoneelle kans anedus tajalle varoituks en tai pidättää hänet enintään kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista. 32 Kansanedustajan esteellisyys Kansanedustaja on esteellinen osallistumaan valmisteluun ja päätöksentekoon asiassa, joka kos kee häntä henkilökohtaisesti. Hän saa kuitenkin osallistua asiasta täys is tunnossa käytävään kes kus teluun. Valiokunnassa kansanedustaja ei saa myös kään osallistua virkatointens a tarkas tamis ta kos kevan asian käsittelyyn.

4 luku E duskunnan toiminta 33 Valtiopäivät Eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuos ittain eduskunnan päättämänä ajankohtana, minkä jälkeen tasavallan presidentti julistaa valtiopäivät avatuiks i. Valtiopäivät jatkuvat s euraavien valtiopäivien kokoontumiseen. Vaalikauden viimeiset valtiopäivät kuitenkin jatkuvat, kunnes eduskunta päättää lopettaa työskentelynsä. Presidentti julistaa tämän jälkeen eduskunnan työn päättyneeksi siltä vaalikaudelta. Eduskunnan puhemiehellä on kuitenkin oikeus tarvittaes sa kuts ua valtiopäivät uudelleen koolle ennen uusien vaalien toimittamis ta. 34 E duskunnan puhemies ja puhemiesneuvosto Eduskunta valitsee kes kuudestaan valtiopäiviksi kerrallaan puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä. Eduskunnan puhemiehen ja varapuhemies ten vaalit toimitetaan umpilipuin. Vaalissa valituksi tulee kans anedus taja, joka s aa enemmän kuin puolet annetuista äänis tä. Jos kukaan ei ole s aanut kahdessa ens immäis es s ä äänes tyksessä tarvittavaa enemmis töä annetuis ta äänis tä, valituksi tulee kolmannessa äänes tyksessä eniten ääniä s aanut edustaja. Puhemies ja varapuhemiehet s ekä valiokuntien puheenjohtajat muodos tavat puhemiesneuvoston. Puhemiesneuvosto antaa ohjeita edus kuntatyön järjestämiseksi ja päättää, sen mukaan kuin tässä perus tus laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä erikseen säädetään, asioiden käsittelyssä valtiopäivillä noudatettavis ta menettelytavois ta. Puhemiesneuvosto voi tehdä aloitteen eduskunnan virkamiehiä kos kevan lain ja edus kunnan työjärjestyksen säätämis es tä tai muuttamisesta s ekä ehdotuksia muiksi eduskunnan toimintaa koskeviksi säännöksiksi.

35 E duskunnan valiokunnat Eduskunta as ettaa vaalikaudekseen suuren valiokunnan sekä perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan ja eduskunnan työjärjestyksessä s äädetyt muut pys yvät valiokunnat. Eduskunta voi lisäksi asettaa tilapäisen valiokunnan valmis telemaan tai tutkimaan erityistä asiaa. S uuressa valiokunnassa on kaks ikymmentäviisi jäsentä. Perustuslakivaliokunnassa, ulkoasiainvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa on vähintään seitsemäntoista jäs entä. Muissa pysyvissä valiokunnissa on vähintään yksitoista jäs entä. Valiokunnissa on lisäksi tarpeellinen määrä varajäs eniä. Valiokunta on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa jäs enis tä on läsnä, jollei jotakin as iaa varten ole eriks een säädetty suurempaa jäs enmäärää. 36 E duskunnan valitsemat muut toimielimet ja edustajat Eduskunta valitsee valtuutetut valvomaan kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa s en mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Eduskunta valitsee muita tarvittavia toimielimiä s en mukaan kuin tässä perustuslaissa, muussa laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä s äädetään. Eduskunnan edustajien valitsemisesta kans ainväliseen sopimukseen perustuvaan tai muuhun kansainväliseen toimielimeen säädetään lailla tai eduskunnan työjärjestyksessä. 37 E duskunnan toimielinten valinta Valiokunnat ja muut edus kunnan toimielimet as etetaan vaalikauden ensimmäis illä valtiopäivillä koko vaalikaudeksi, jollei tässä perus tus laissa, eduskunnan työjärjestyksessä tai eduskunnan hyväks ymässä toimielimen

johtosäännössä tois in säädetä. Eduskunta voi kuitenkin vaalikauden aikana päättää puhemies neuvos ton ehdotuks es ta as ettaa toimielimen uudelleen. Eduskunta toimittaa valiokuntien ja muiden toimielinten vaalit. Jollei eduskunta ole vaalista yksimielinen, vaali toimitetaan suhteellisen vaalitavan mukaan. 38 E duskunnan oikeusasiamies Eduskunta valitsee neljän vuoden toimikaudeksi oikeusasiamiehen s ekä kaksi apulaisoikeusasiamiestä, joiden tulee olla eteviä laintuntijoita. Apulaisoikeusasiamiehistä on s oveltuvin osin voimassa, mitä oikeusasiamiehestä s äädetään. Eduskunta voi saatuaan asiasta perus tus lakivaliokunnan kannanoton vapauttaa erityisen painavasta s yys tä oikeus as iamiehen tämän tehtävästä kes ken toimikauden päätöksellä, jota vähintään kaksi kolmasosaa annetuis ta äänis tä on kannattanut. 39 Asian vireilletulo eduskunnassa Asia tulee edus kunnas s a vireille hallituksen esityksellä tai kansanedustajan aloitteella taikka muulla täs s ä perus tus lais s a tai eduskunnan työjärjestyksessä säädetyllä tavalla. Kansanedustajalla on oikeus tehdä: 1) lakialoite, joka s is ältää ehdotuksen lain s äätämis es tä; 2) talousarvioaloite, joka s is ältää ehdotuksen talousarvioon tai lisätalousarvioon otettavasta määrärahas ta tai muusta päätöks es tä; sekä 3) toimenpidealoite, joka s is ältää ehdotuksen lainvalmis teluun tai muuhun toimenpitees een ryhtymisestä. 40 Asian valmistelu

Hallituksen esitykset, kansanedustajien aloitteet, eduskunnalle annetut kertomukset s ekä ne muut as iat, joista täs s ä perus tus laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä niin säädetään, on käsiteltävä valmis televas ti valiokunnassa ennen niiden lopullista käs ittelyä täys is tunnossa. 41 Asian käsittely täysistunnossa Lakiehdotus sekä ehdotus eduskunnan työjärjestykseksi otetaan täysistunnossa kahteen käsittelyyn. Lepäämään hyväksytty lakiehdotus tai vahvistamatta jäänyt laki käsitellään täysistunnossa kuitenkin yhdessä käs ittelyssä. Muut as iat käsitellään täys is tunnossa ainoassa käs ittelyss ä. Päätökset täys is tunnossa tehdään annettujen äänten enemmis töllä, jollei tässä perustuslaissa erikseen toisin säädetä. Äänten mennessä tas an ratkaisee arpa, paitsi milloin ehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan määräenemmis tö. Äänestysmenettelys tä s äädetään tarkemmin eduskunnan työjärjestyksessä. 42 Puhemiehen tehtävät täysistunnossa Puhemies kutsuu koolle täys istunnot, esittelee niissä as iat ja johtaa keskusteluja s ekä valvoo, että as ioita täys is tunnossa käs iteltäes s ä noudatetaan perustuslakia. Puhemies ei saa kieltäytyä ottamas ta as iaa käs ittelyyn eikä tehtyä ehdotus ta äänes tykseen, ellei hän katso s en olevan vastoin perustuslakia, muuta lakia tai eduskunnan jo tekemää päätös tä. Puhemiehen tulee tällöin ilmoittaa kieltäytymisen syyt. Jos eduskunta ei tyydy puhemiehen menettelyyn, asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jonka tulee viipymättä ratkais ta, onko puhemies menetellyt oikein. Puhemies ei osallistu täysistunnossa kes kus teluun eikä äänes tykseen. 43 Välikysymys

Vähintään kaksikymmentä kans anedus tajaa voi tehdä valtioneuvos tolle tai ministerille näiden toimialaan kuuluvasta as ias ta välikysymyksen. Välikysymykseen tulee vas tata edus kunnan täysistunnossa viidentoista päivän kuluessa s iitä, kun kysymys on saatettu valtioneuvoston tietoon. Välikysymyksen käsittelyn päätteeks i toimitetaan äänes tys valtioneuvoston tai ministerin nauttimas ta luottamuks es ta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamus laus een antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille. 44 Valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko Valtioneuvosto voi antaa edus kunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä s uhteita kos kevas ta as ias ta. T iedonannon käsittelyn päätteeks i toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimas ta luottamuks es ta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamus laus een antamisesta valtioneuvos tolle tai ministerille. S elonteon käsittelyssä ei voida tehdä päätös tä valtioneuvos ton tai sen jäsenen nauttimasta luottamukses ta. 45 Kysymykset, ilmoitukset ja keskustelut Kansanedustajalla on oikeus tehdä minis terin vas tattavaks i kysymyksiä tämän toimialaan kuuluvista as iois ta. Kysymysten tekemisestä ja niihin vastaamis es ta säädetään eduskunnan työjärjestyksessä. Pääministeri tai hänen määräämäns ä minis teri voi antaa ajankohtais es ta asiasta edus kunnalle ilmoituks en. T äysistunnossa voidaan järjestää kes kus telu ajankohtais esta as ias ta s en mukaan kuin eduskunnan työjärjestyksessä tarkemmin säädetään. Eduskunta ei tee päätöstä täs s ä pykälässä tarkoitetuis ta as iois ta. Niiden käsittelyssä voidaan poiketa s iitä, mitä puheenvuorois ta 31 :n 1 momentissa säädetään. 46

E duskunnalle annettavat kertomukset Hallituksen tulee antaa vuos ittain eduskunnalle kertomus toiminnastaan sekä niistä toimenpiteis tä, joihin se on eduskunnan päätös ten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talous arvion noudattamis es ta. Eduskunnalle annetaan muita kertomuksia s en mukaan kuin tässä perustuslaissa, muussa laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä s äädetään. 47 E duskunnan tietojensaantioikeus Eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvos tolta as ioiden käsittelys sä tarvitsemansa tiedot. Asianomaisen ministerin tulee huolehtia s iitä, että valiokunta tai muu eduskunnan toimielin saa viipymättä tarvitsemansa viranomaisen hallussa olevat as iakirjat ja muut tiedot. Valiokunnalla on oikeus saada valtioneuvos tolta tai asianomaiselta minis teriöltä selvitys toimialaansa kuuluvasta as ias ta. Valiokunta voi selvityksen johdosta antaa as ias ta laus unnon valtioneuvostolle tai ministeriölle. Kansanedustajalla on oikeus saada viranomais elta tämän hallussa olevia edustajantoimen hoitamiseksi tarpeellisia tietoja, jotka eivät ole s alassa pidettäviä eivätkä kos ke valmisteilla olevaa valtion talousarvioesitystä. Eduskunnan oikeudesta s aada tietoja kans ainvälisissä as ioissa on lisäksi voimassa, mitä s iitä muualla tässä perus tus laissa s äädetään. 48 Ministerin sekä oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin läsnäolo-oikeus Ministerillä on oikeus olla läs nä ja os allistua kes kus teluun täysistunnossa, vaikka hän ei olisikaan edus kunnan jäsen. Ministeri ei voi olla jäs enenä eduskunnan valiokunnassa. Hoitaessaan 59 :n mukaisesti tasavallan presidentin tehtäviä minis teri ei voi osallistua edus kuntatyöhön. Eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvos ton oikeuskansleri voivat olla läs nä ja os allistua kes kus teluun täysistunnossa käs iteltäes s ä heidän omia kertomuksiaan tai muutoin heidän omasta aloittees taan vireille tullutta as iaa.

49 Asioiden käsittelyn jatkuvuus Valtiopäivillä kes ken jääneiden asioiden käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä, jollei eduskuntavaaleja ole s illä välin toimitettu. Välikysymyksen ja valtioneuvos ton tiedonannon käsittelyä ei kuitenkaan jatketa seuraavilla valtiopäivillä. Valtioneuvoston selonteon käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä vain, jos eduskunta niin päättää. Eduskunnassa vireillä olevan kansainvälisen asian käsittelyä voidaan tarvittaes sa jatkaa myös eduskuntavaalien jälkeen pidettävillä valtiopäivillä. 50 E duskunnan toiminnan julkisuus Eduskunnan täysistunnot ovat julkis ia, jollei eduskunta jonkin asian osalta erityisen painavasta s yys tä tois in päätä. Eduskunta julkais ee valtiopäiväasiakirjat s en mukaan kuin eduskunnan työjärjestyksessä tarkemmin säädetään. Valiokunnan kokoukset eivät ole julkisia. Valiokunta voi kuitenkin määrätä kokouksensa julkis eksi siltä os in kuin valiokunta hankkii tietoja as ian käsittelyä varten. Valiokunnan pöytäkirjat ja niihin liittyvät muut as iakirjat ovat julkis ia, jollei välttämättömien syiden vuoks i eduskunnan työjärjestyksessä tois in säädetä tai valiokunta jonkin asian os alta tois in päätä. Valiokunnan jäsenten on noudatettava s itä vaiteliaisuutta, jota valiokunta kats oo välttämättömäs tä s yystä as ian erityisesti vaativan. Käsiteltäessä S uomen kansainvälisiä s uhteita tai Euroopan unionin asioita valiokunnan jäsenten on kuitenkin noudatettava s itä vaiteliaisuutta, jota ulkoas iainvaliokunta tai suuri valiokunta valtioneuvos toa kuultuaan on katsonut as ian laadun vaativan. 51 E duskuntatyössä käytettävät kielet Eduskuntatyössä käytetään suomen tai ruotsin kieltä.

Hallituksen ja muiden viranomais ten on toimitettava as ian vireille panemiseks i eduskunnassa tarvittavat as iakirjat suomen ja ruots in kielellä. Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät, valiokuntien mietinnöt ja laus unnot s ekä puhemiesneuvoston kirjalliset ehdotuks et laaditaan niin ikään suomen ja ruots in kielellä. 52 E duskunnan työjärjestys sekä ohje- ja johtosäännöt Eduskunnan työjärjestyksessä annetaan tarkempia s äännöksiä valtiopäivillä noudatettavas ta menettelys tä s ekä edus kunnan toimielimistä ja eduskuntatyöstä. T yöjärjestys hyväksytään täysistunnossa lakiehdotuksen käsittelys tä s äädetys s ä järjes tykses s ä ja julkais taan S uomen säädös kokoelmassa. Eduskunta voi antaa ohjes ääntöjä edus kunnan sisäistä hallintoa, eduskunnan toimitettavia vaaleja ja muuta edus kuntatyön yksityiskohtaista järjes tämis tä varten. Lisäksi eduskunta voi hyväksyä valitsemilleen toimielimille johtosääntöjä. 53 Kansanäänestyksen järjestäminen Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänes tyksen ajankohdasta ja äänes täjille es itettävis tä vaihtoehdoista. Kansanäänestyksissä noudatettavas ta menettelys tä s äädetään lailla. 5 luku T asavallan presidentti ja valtioneuvosto 54 T asavallan presidentin valinta

T asavallan pres identti valitaan välittömällä vaalilla s yntyperäis is tä S uomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. S ama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Presidentiksi valitaan ehdokas, joka s aa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänis tä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole s aanut enemmis töä annetuista äänis tä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä s aaneen ehdokkaan välillä. Presidentiksi valitaan tällöin uudessa vaalissa enemmän ääniä s aanut ehdokas. Jos on asetettu vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi presidentiksi ilman vaalia. Oikeus asettaa ehdokas presidentin vaaliin on rekis teröidyllä puolueella, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa edus kuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja, sekä kahdellakymmenellätuhannella äänioikeutetulla. Vaalin ajankohdasta ja pres identin valitsemisessa noudatettavas ta menettelys tä säädetään tarkemmin lailla. 55 Presidentin toimikausi T asavallan pres identti ryhtyy toimeensa valitsemista s euraavan kuukauden ensimmäis enä päivänä. Presidentin toimikausi päättyy seuraavas s a vaalissa valitun presidentin ryhtyessä toimeens a. Jos presidentti kuolee tai valtioneuvosto toteaa hänet pys yvästi estyneeks i hoitamaan presidentintointa, on niin pian kuin mahdollista valittava uus i presidentti. 56 Presidentin juhlallinen vakuutus Ryhtyessään toimeens a tas avallan presidentti antaa edus kunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuutuksen: "Minä, jonka S uomen kansa on valinnut S uomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä pres identintoimessani vilpittömäs ti ja us kollisesti noudatan