Yhteenvet Kunnallishallinnn rakennetyöryhmän selvitystä kskevista lausunnista Kuntarakennelakia valmisteleva työryhmä 22.5.2012
2 Yhteenvet Kunnallishallinnn rakennetyöryhmän selvitystä kskevista lausunnista Kunnallishallinnn rakennetyöryhmä luvutti selvityksensä Elinvimainen kunta- ja palvelurakenne valtivarainministeriölle 8.2.2012. Työryhmän selvitystä n esitelty kuntapäättäjille kk maan kattavalla aluekierrksella helmi-maaliskuussa 2012. Valtivarainministeriö pyysi työryhmän selvityksestä ja muista kuntauudistukseen liittyvistä uudistuksista lausunta kunnilta ja muilta tahilta 13.4.2012 mennessä. Lausuntnsa anti 320 kuntaa, eli jkainen manner- Sumen kunta. Siuntin kunta n sittemmin peruuttanut lausuntnsa. Selvityksestä lausui kuntien hella 135 muuta lausunnnantajaa. Kunnallishallinnn rakennetyöryhmän selvitystä n vitu arviida myös sähköisillä keskustelualustilla. Valtivarainministeriö avasi maakunnittaiset Owela-keskustelufrumit, jiden tavitteena li mahdllistaa keskustelu alueen päättäjien ja muiden asiasta kiinnstuneiden kesken sekä kerätä palautetta alueille ehdtetusta tai ehdtetuista erityisistä kuntajakselvitysalueista valmistelijiden tueksi. Kuntauudistuskeskustelusivusta ja kaikkia keskustelualueita kävi katsmassa 15083 kävijää, ja käyntien aikana eri sivuja luettiin yhteensä 72179 kertaa. Itse keskustelijiden määrä li tätä humattavasti pienempi. Selvityksestä li mahdllisuus keskustella myös takantaa.fi -keskustelufrumilla, jka li tarkitettu kansalaisten ja julkishallinnn väliseen vurpuheluun. Selvitystä kskevaan Otakantaa-keskusteluun sallistui 233 kmmentijaa. Selvitystä kskevien lausuntjen yhteenvedn laatiminen annettiin Kuntarakennelakia valmistelevan työryhmän tehtäväksi. Työryhmän jhtpäätökset Kunnallishallinnn rakennetyöryhmän selvitystä kskevista lausunnista vat seuraavat: 1. Selvä enemmistö kunnista (nin 85 %) näkee jnkinlaisen kunta- ja palvelurakenteeseen liittyvän uudistuksen levan tarpeellinen jk malla alueellaan tai valtakunnallisesti. 2. 158 kunnalla (nin 50 % kunnista) n valmiutta kuntajan muutsten selvittämiseen. Näissä kunnissa asuu n. 70 % Sumen väestöstä. Työryhmän esittämiä selvitysalueita tai niitä hieman laajempia alueita kannattaa 89 kuntaa. Näistä muutama kunta pitää työryhmän esittämää aluetta mahdllisena muiden vaihtehtjen rinnalla. Lisäksi muutama kunta pitää esitettyä suuntaa ikeana mainitsematta kuntia nimeltä. Kaikilla kunnilla ei kuitenkaan näyttäisi levan yhtenäistä näkemystä selvitysalueista, vaan kuntien kannat vat hajanaisia ja sisällöltään ristiriitaisia selvitysalueita kskien. 3. Selvityksiin valmiista kunnista 37 kannattaa kuntien man selvityksen tekemistä, 68 kuntaa valtin erityistä selvitystä ja 51 kunnalle spii kumpikin vaihteht. 2 kuntaa ei ttanut selvitystapaa kskevaan kysymykseen kantaa. Näin llen työryhmän esittämään erityiseen kuntajakselvitykseen lisi valmius 119 kunnalla eli nin 37 prsentilla kunnista. Erityisten kuntajakselvitysten asettamista kannattavat pääsääntöisesti alueen suurimmat kunnat. Alustavan analyysin perusteella kuntien vastauksissa n jitain erja kuntakn mukaan tai esimerkiksi sen mukaan, nk kyseessä keskuskaupunki vai kehyskunta. 4. Kuntien itse esittämät selvitysalueet vat usein humattavasti pienempiä kuin työryhmän esittämät alueet. Pienempiä liitsalueita esittävät lähinnä selvitysalueen reunakunnat tai pienemmät kunnat. Vastauksista n nähtävissä, että niiden lähtökhtana n llut usein kunnan mat väestö- tai talusperusteet eivätkä kunnat pääsääntöisesti le humiineet alueen kehittämisen kknaisnäkemystä. On nähtävissä, että kuntien esittämät alueet eivät aina vastaa esimerkiksi työssäkäynti- tai talusaluetta.
3 5. Lausunnista vidaan myös havaita, että jitakin kuntia llaan jättämässä selvitysalueiden ulkpulelle, usein kuntataludellisin perustein. Osa kunnista ei lisäksi näe taludellisen tilanteensa tai väestötekijöiden muutksen merkitsevän tarvetta liitkseen. 6. Kaupunkiseuduilla kuntien vastaukset selvitysten tarpeellisuudesta vaihtelevat. Kehyskunnat eivät le pääsääntöisesti valmiita selvityksiin, eivätkä ne le nähneet yhdyskuntarakenteen eheyttämistarpeen tai MALYasiiden yhteensvittamisen mudstavan perustetta kuntarakenteen muutksille tisin kuin keskuskaupungit. Keskus- ja kehyskaupunkien välinen vastakkainasettelu painttui lausunnissa. Tästä näkökulmasta erityisen vastakkaisina kuntien kannat näyttäytyvät Turun, Tampereen ja Helsingin seuduilla. 7. Pienemmät kunnat näkevät yhteistiminnan syventämisen vaihtehtna liitksille järjestettäessä laajempaa väestöphjaa vaativia palveluita. Yhteistiminta nähdään myös ratkaisuksi kaupunkiseutujen haasteisiin. Yhteistimintaan ei kaivattu välttämättä nykyistä vahvempaa valtinhjausta vaan siltäkin sin katstaan parhaaksi tavaksi edetä vapaaehtiselta phjalta. 8. Yleisesti kuntien kannat vaihtelevat, eikä kunnilla le lausuntjen perusteella yhtenäistä näkemystä uudistuksen tteuttamiskeinista eikä muiden, kuntauudistukseen liittyvien hankkeiden sisältöön liittyvistä kysymyksistä. Kuntien kantjen hajanaisuus ja sisällöllinen ristiriitaisuus nusee mnen kysymyksen salta esiin. 9. Lausunnissa kannettiin laajalti hulta lähipalveluiden turvaamisesta ja lähidemkratian vahvistamisesta. Lähidemkratian keinvalikimaan kunnat nstavat esiin useita vaihtehtja edustuksellisesta suran demkratian keinihin. Kunnat kuitenkin tuvat esiin, että demkratian keinja ja tarvetta n mahdllista arviida laajemmin vasta, kun tiedetään kuntarakennemuutsten suuruus. 10. Perustuslailla turvattuihin kielellisiin ikeuksiin ja palvelujen turvaamiseen malla kielellä uusissa kunnissa n kiinnitetty humita useimmissa kaksikielisten kuntien ja saamelaisten ktiseutualueen kuntien lausunnissa. 11. Uudistuksen aikataulua kskevaan kysymykseen vastanneista kunnista suurin sa kannattaa kuntaliitsten tteuttamista vuden 2017 alusta lukien. Vutta 2017 kannattaa 74 kuntaa ja vutta 2015 30 kuntaa. Muita vaihtehtja kannatetaan näitä vähemmän. 12. Vaikka n ymmärrettävää, että kuntajakselvitykseen kielteisesti suhtautuva kunta ei le yleensä kvin innstunut tekemään ehdtuksia uudistuksen muutstuesta, niin kaikkien kuntien vastauksista kttu yhteenvet antaa selkeän kuvan muutstuen erilaisista tarpeista. 13. Ssiaali- ja terveydenhulln palvelurakenneratkaisu liittyy keskeisesti kuntauudistukseen ja linjaukset tulee yhteen svittaa tai lla tiedssa ennen kuntauudistuksen jatklinjauksia. Kuntien lausunnissa nusee esiin tarve uudelle kuulemiskierrkselle sen jälkeen, kun ssiaali- ja terveydenhulln palvelurakenneselvitys n tehty. 14. Maakunta- ja aluehallintrajjen yhtenäistäminen ja kkaminen timinnallisiksi kknaisuuksiksi edistäisi kuntauudistuksen tteutumista.
4 Sisältö 1. Kuntien arviita uudistuksen tteuttamistavista, aikataulusta, työryhmän käyttämistä tarkastelunäkökulmista ja muista uudistuksista... 6 1.1 Uudistuksen tteuttamistavat... 6 1.2 Uudistuksen aikataulu... 8 1.3 Työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämät tarkastelunäkökulmat ja kriteerit... 9 1.4 Työryhmän tarkastelunäkökulmien ja kuntien mien näkemysten vastaavuus... 12 1.5 Kuntalain kknaisuudistus... 33 1.6 Kuntien rahitus- ja valtinsuusjärjestelmän uudistaminen... 36 1.7 Kuntien tehtävien arviinti... 38 1.8 Lähidemkratian kehittäminen... 42 1.9 Kuntauudistuksen muutstuki... 47 1.10 Kuntien muita näkemyksiä kuntauudistukseen liittyen... 48 2. Lausuntkierrksen maakunnittainen analyysi... 51 2.1 Uusimaa... 51 2.2 Varsinais-Sumi... 57 2.3 Satakunta... 62 2.4 Kanta-Häme... 67 2.5 Pirkanmaa... 72 2.6 Päijät-Häme... 79 2.7 Kymenlaaks... 84 2.8 Etelä-Karjala... 88 2.9 Etelä-Sav... 93 2.10 Phjis-Sav... 98 2.11 Phjis-Karjala... 103 2.12 Keski-Sumi... 109 2.13 Etelä-Phjanmaa... 115 2.14 Phjanmaa... 120 2.15 Keski-Phjanmaa... 124 2.16 Phjis-Phjanmaa... 128 2.17 Kainuu... 134 2.18 Lappi... 139 3. Yhteenvet muiden lausunnnantajien lausunnista... 144 3. 1. Ministeriöt... 144 3. 2. Maakuntien liitt... 147 3. 3. Aluehallintvirastt... 147 3. 4. Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskukset... 149 3. 5. Pulueet... 149 3. 6 Kirkt... 155
5 3. 7 Järjestöt ja muut rganisaatit... 156 3.8. Muut esitykset... 164 4. Otakantaa keskustelun yhteenveta... 165
6 1. Kuntien arviita uudistuksen tteuttamistavista, aikataulusta, työryhmän käyttämistä tarkastelunäkökulmista ja muista uudistuksista 1.1 Uudistuksen tteuttamistavat Kunnilta pyydettiin arviimaan lausunnissaan kuntauudistuksen tteuttamistapja työryhmän esittämien tteuttamistapavaihtehtjen phjalta. Osa kunnista käsitteli lausunnssaan tteuttamistapja masta näkökulmastaan ja sa anti yleisen arvin esitetyistä tteuttamistavista. Kysymykseen vastattiin niin eri näkökulmista, että numeraalisen tiedn tuttaminen vastauksista n hyvin vaikeaa. Seuraavaa tiivistelmää vidaan kuitenkin pitää yleisluntisena katsauksena siitä, millaisia näkemyksiä erilaiset tteuttamistavat vastanneissa kunnissa herättivät. Kuntien itse käynnistämä selvitys Kuntien itse käynnistämä selvitys sai esitetyistä timenpiteistä selvästi eniten kannatusta avvastauksissa. Tisaalta selvitysvalmiutta kskevissa mnivalintakysymyksissä kannatettiin enemmän valtin erityistä selvitystä. Ehtna timenpiteelle mainittiin hyvin usein kuntien ma halukkuus lähteä selvittämään liitsta tai kuntien väliltä löytyvä yhteinen tahttila. Tteuttamistapaa pultavista perusteluista nusi esiin esimerkiksi se, että kuntien käynnistämä selvitys ja vapaaehtisuus kunniittavat kuntien itsehallinta ja se lu kuntien välille luttamusta sekä situttaa kunnat liitkseen. Lisäksi nähtiin, että tämä timintatapa lu uudistukselle paremmat mahdllisuudet nnistua. Selkeästi kantaansa eivät ilmaisseet esimerkiksi sellaiset kunnat, jtka vat lähivusina lleet mukana selvittämässä tteutuneita/tteutumattmia kuntaliitksia. Lisäksi sa näistä kunnista anti tästä syystä tälle tteuttamistavalle täysin negatiivisen tumin. Negatiivisena nähtiin, että tämä timintatapa n liian hidas ja syö kk uudistuksen tehkkuutta. Haitallisena nähtiin myös, ettei kuntien itse käynnistämän selvityksen myötä synny timivaa kknaisuutta, eikä timenpide yleensä jhda rakenteita uudistaviin ikea-aikaisiin päätöksiin. Mnet kunnat ilmaisivat, etteivät näe kuntien itse käynnistämää selvitystä mahdllisena, kska eivät ai käynnistää selvitystä. Ministeriön käynnistämä kuntajakselvitys Tämä tteuttamistapa sai avvastauksissa edellistä enemmän negatiivista palautetta. Negatiivisesti tapaan suhtautuneet kuvailivat tapaa hunksi ja tarpeettmaksi. Selvitysvalmiutta kskevien mnivalintakysymysvastausten perusteella kuitenkin kunnat kannattivat enemmän juuri tätä tapaa. Avvastauksissa sa kunnista ilmitti, etteivät hyväksy ministeriölähtöistä selvitystä. Perusteluina käytettiin sitä, ettei tapa tue kuntien itsehallinnn tteuttamista. Lisäksi mainittiin, että ministeriön käynnistämä selvitys lu vain lisää ristiriitja kuntien välille. Selkeästi mielipidettään eivät ilmaisseet sellaiset kunnat, jtka kkivat, ettei tämä tapa le tarpeellinen, tai ministeriön n käynnistettävä selvitys vain mikäli kunnat sitä itse pyytävät. Osa kunnista li valmiita hyväksymään timenpiteen, mikäli kuntien itse käynnistämät selvitykset eivät tuta tivttua tulsta. Ehdksi nusi se, että kuntien itsehallinta tulee kunniittaa ja selvitysmiehen valintaan tulee saada vaikuttaa. Nähtiin myös, että kunnista ulkpulinen riippumatn tah tuttaisi lutettavan ja bjektiivisen selvityksen. Kuntaliitsten taludellinen tukeminen Selvä enemmistö vastanneista kunnista piti kuntaliitsten taludellista tukemista kannatettavana, sa kunnista näki tämän jpa välttämättömänä. Taludellisen tuen katsttiin yleisesti mtivivan kuntia ja kannustavan niitä vapaaehtisiin liitksiin. Kuntien näkemykset tuen suuruudesta ja spivista tteuttamistavista vaihtelivat kuitenkin humattavasti. Osa vastanneista kunnista piti aikaisemmin maksettuja tukia riittämättöminä, kun taas tiset kunnat vaativat taludellisten tukien leikkaamista ja tarkempaa khdentamista. Useat kunnat krstivat, että valtin kunnille tarjama taludellinen tuki tulisi khdistaa tarkin uuden kunnan timinnan kehittämiseen ja tehstamiseen. Tuen vähimmäismääräksi useat kunnat esittivät liitsprsessin ja liitksen välittömästi aiheuttamien kulujen krvaamista,
7 kun taas tiset kunnat krstivat jatkuvan taludellisen tuen merkitystä useamman vuden kestävän muutskauden aikana. Mnet kunnat krstivat myös liitksen myötä mahdllisesti menetettävien valtinsuuksien kmpensimista. Kunnat krstivat vastauksissaan myös mahdllisia liitskuntien taludellisessa tilanteessa ilmeneviä erja ja ehdttivat valtin suran taludellisen tuen sijaan liitskuntien alijäämän ja velkjen siirtämistä ainakin jiltain sin valtin vastuulle, jllin kynnys liitsten tteuttamiseksi madaltuisi. Kuntaliitsten taludelliseen tukemiseen suhtauduttiin jidenkin kuntien vastauksissa myös epäilevästi. Useammat kunnat krstivat, että valtin kunnille tarjama taludellinen tuki ei saa lla kuntaliitksen aina syy. Liian suuren taludellisen tuen katsttiin jhtavan epäsutuisaan kehitykseen, kun taludellisesti heikssa asemassa levat kunnat liittyisivät yhteen vain liitstuen saamiseksi. Tämän nähtiin hjaavan kuntarakennetta kauemmas vahvihin peruskuntiin perustuvasta rakenteesta. Osa vastanneista kunnista piti liitsten taludellista tukemista myös keintekisena ja tukia riittämättöminä, jtta niillä lisi tdella liitksen kannalta merkitystä. Valtinsuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Vastanneet kunnat jakautuivat timenpiteen suhteen suhteellisen tasaisesti klmeen ryhmään: timenpidettä vastustaviin, sen tietyillä ehdilla hyväksyviin ja timenpidettä kannattaviin kuntiin. Vastanneista kunnista nin klmannes suhtautui esitettyyn timenpiteeseen psitiivisesti. Kunnat krstivat, että nykyinen valtinsuusjärjestelmä khtelee kuntia epätasa-arvisesti ja järjestelmää n uusittava siten, että se vähentää kuntien välisen saptiminnin mahdllisuuksia ja kannustaa kuntia kuntarakenteen kehittämiseen varsinkin hiipuvan elinviman alueella. Klmannes vastanneista kunnista suhtautui jyrkän kielteisesti valtinsuusjärjestelmän muuttamiseen uudistuksiin kannustavaksi. Kielteisen kannan ilmaisseet kunnat krstivat valtinsuusjärjestelmän rlia kuntien välisten erjen tasaajana ja kansalaisten tasa-arvn turvaajana. Kielteisesti timenpiteeseen suhtautuvat kunnat näkivät epäkhtia nykyisessä valtinsuusjärjestelmässä, mutta krstivat, ettei järjestelmää tule missään lsuhteissa käyttää kuntarakenteen uudistamiseen. Viimeinen klmannes vastanneista kunnista li valmis hyväksymään kuntarakenteen kehittämiseen tähtäävien kannusteiden sisällyttämisen valtinsuusjärjestelmään, mutta kuitenkin niin, että järjestelmä ei rankaise niitä kuntia, jtka päättävät jatkaa itsenäisenä tai kieltäytyvät kuntaliitksista. Näiden kuntien salta keskeistä li, että liitksiin tulee kannustaa, mutta lpullinen päätösvalta liitksista tulee säilyttää kunnilla, eikä kuntia saa taludellisin keinin pakttaa tekemään liitspäätöstä. Uudistuksen hjaaminen muutin kuntien rahitusjärjestelmän muutksilla Kuntien suhtautuminen esitettyyn timenpiteeseen vaihteli humattavasti. Melk suuri sa vastanneista kunnista li valmiita harkitsemaan timenpiteen käyttöä, mutta krsti harkinnan, tehkkaiden timenpiteiden valitsemisen ja lutettaviin tutkimuksiin perustuvien päätösten merkitystä. Psitiivisesti timenpiteeseen suhtautuvien kuntien näkökulmasta nusi krstetusti esiin vertuljen tasausjärjestelmän uusiminen ja kuntien verphjaan laajentaminen. Osa psitiivisesti suhtautuneista kunnista näki valtinsuusjärjestelmän muuttamisen uudistuksiin kannustavana tärkeämpänä ja tehkkaampana keinna, mutta krsti muiden kuntien rahitusjärjestelmään khdistuvien muutsten merkitystä valtinsuusjärjestelmään sisällytettävien kannusteiden täydentäjänä. Osa kunnista li valtinsuusjärjestelmään khdistuvien muutsten tapaan valmiita hyväksymään myös kuntien muuhun rahitusjärjestelmään khdistuvat kannusteet, mikäli uudistukset eivät jhda kuntaliitksista kieltäytyvien ja itsenäisesti jatkavien kuntien rankaisuun. Melk suuri sa vastanneista kunnista vastusti jyrkästi kuntien muun rahitusjärjestelmän käyttämistä uudistuksiin kannustamiseen. Negatiivisesti timenpiteeseen suhtautuneiden kuntien mukaan kuntia ei tule taludellisin pakin hjata kuntaliitksiin. Timenpidettä vastustettiin myös siksi, että rahitusjärjestelmään tehtävien muutsten seurauksia n vaikea arviida ja seuraukset saattavat pahimmassa tapauksessa khdistua jihinkin kuntiin tisia kuntia vimakkaammin.
8 Uudistuksen tteuttaminen palvelujen järjestämistä kskevien kriteerien perusteella Suurin sa kunnista arvii tätä tapaa valtakunnallisesta näkökulmasta eivätkä ne ilmaisseet suraan, kkevatk ne tämän tteuttamistavan man kuntansa salta tteuttamiskelpisena. Mni kunta ei kannattanut uudistuksen tteuttamista palveluiden järjestämistä kskevien kriteerien perusteella, kska näki tämän jnkinlaisena pakkkeinna, vaikka uudistusten tulisi kuntien mukaan perustua vapaaehtisuuteen. Psitiivisesti suhtautuvien mukaan tämä tapa lisäisi kansalaisten tasa-vertaisuutta. Kuntien näkemysten mukaan kunnilla tulisi lla päätösvalta palveluiden järjestämisestä. Kunnat kannattivat laatukriteerejä, mutta näkivät, etteivät kriteerit saa asettaa kuntia epätasa-arviseen tilanteeseen. Kriteereitä ei tulisi muuttaa vain uudistuksen takia, vaan muutsten tulisi perustua tdelliseen tarpeeseen. Uudistuksen tteuttaminen velvittavalla lainsäädännöllä Velvittava lainsäädäntö nähtiin tteuttamistavista kaikkein negatiivisimmin. Hyvin suuri sa vastanneista kunnista ei hyväksynyt pakkkeinja, kska ne vat ristiriidassa kuntien itsemääräämisikeuden kanssa ja plkevan paikallista demkratiaa. Kunnat näkevät velvittavan lainsäädännön jhtavan pakkliitksiin, jita ne jyrkästi vastustavat. Kunnat krstivat vapaaehtisuuteen perustuvaa uudistusta. Pakttamalla ei kuntien mukaan synny hyvää lpputulsta. Muutamat kunnat tsin ttesivat, että pikkeustapauksissa ja viimeisenä keinna velvittavan lainsäädännön luminen n mahdllista. Hyväksyvästi tähän keinn suhtautuneet kunnat perustelivat kantaansa sillä, ettei vapaaehtisuuteen perustuvalla päätöksentella tai muilla lähestymistavilla saada aikaan riittäviä tulksia. Velvittava lainsäädäntö nähtiin mahdllisena myös niissä tilanteissa, jissa kunta ei selviä yksin sille kuuluvista tehtävistä tai velvittavan lainsäädännön luminen n laajemman alueen etu. 1.2 Uudistuksen aikataulu Vastanneista 320 kunnasta 121 ilmitti vastauksessaan ajankhdan, jllin kuntaliitkset vitaisiin tteuttaa. Tteuttamisajankhtaa kskevaan kysymykseen jätti vastaamatta 199 kuntaa. Lisäksi neljä kuntaa ilmitti useamman kuin yhden vaihtehdn. Vastausten jakauma nähdään alla levasta ympyrädiagrammista: Uudistuksen tteuttamisajankhta Vuden 2013 alusta lukien (n = 13) Vuden 2014 alusta lukien (n = 3) Vuden 2015 alusta lukien (n = 34) Vuden 2016 alusta lukien (n = 2) Vuden 2017 alusta lukien (n = 74)
9 Kunnista 13 piti tdennäköisimpänä ajankhtana vuden 2013 alkua, 3 kuntaa vuden 2014 alkua, 34 kuntaa vuden 2015 alkua, 2 kuntaa vuden 2016 alkua ja 74 kuntaa vuden 2017 alkua. Muutama kunnista ilmitti enemmän kuin yhden mahdllisen ajankhdan tteuttaa uudistus. Kunnilla li kyselyssä mahdllisuus perustella esittämäänsä aikataulua. Kunnista 240 esitti perustelunsa esittämälleen aikataululle. Eniten perusteluita keräsi vusien 2013, 2015 ja 2017 alusta alkava uudistus. - Vuden 2013 alusta lukien Perusteluina käytettiin pääsin j käynnissä levia kuntien yhdistymistä kskevia neuvtteluja, jiden nnistuessa kuntaliitkset astuisivat vimaan vuden 2013 alussa. - Vuden 2015 alusta lukien Osa kunnista näki, että tämä ajankhta tarjaa riittävästi aikaa valmistella uudistusta. Lisäksi esiin nusi näkemyksiä, jiden mukaan uudistus kahden valtuustkauden välissä mahdllistaisi niin santun pehmeän muutksen. Lisäksi muutamat kunnat esittivät, että jämäkkä ja npea uudistus n tavittelemisen arvinen, eikä liiallinen dttelu paranna tilannetta. Osa kunnista kki vuden 2015 alun aikaisimmaksi mahdlliseksi ajankhdaksi. - Vuden 2017 alusta lukien Ajankhta kettiin realistiseksi näin suureen uudistukseen, sille se tarjaisi riittävästi aikaa tteuttaa tarvittavat selvitykset ja valmistelut. Useat kunnat krstivat uuden valtuustkauden alun levan spiva ajankhta uudistuksen tteuttamiseen. Osa kunnista perusteli vuden 2017 alkua myös sillä, että kyseisellä aikataululla kunnat pystyvät ttamaan humin ssiaali- ja terveyspalveluita kskevan uudistuksen uusille kunnille asettamat vaatimukset Suurin sa kunnista kmmenti vastausta, vaikka eivät ilmittaneetkaan vastauksissaan uudistukselle spivaa ajankhtaa. Kunnat perustelivat ajankhtakysymykseen vastaamatta jättämistä seuraavilla syillä: Kuntaliits ei le ajankhtainen annetulla aikavälillä. Aikataulun laatiminen vaatii tarkemman selvityksen tekemistä. Aikataulu vidaan laatia vasta kuntalain ja valtinsuusjärjestelmän uudistamisen sekä kuntien ja valtin välisen tehtävänjan selvittämisen jälkeen. Aikataulu riippuu liitsalueen laajuudesta. Käynnissä leva kuntaliitsselvitys/liitsprsessi halutaan saattaa lppuun ennen uuden alittamista. Kuntaliits n tdennäköinen seuraavan valtuustkauden aikana, mutta tarkkaa aikataulua ei haluta luda. Liitsten aikataulu riippuu kuntien tahttilasta tai taludellisesta tilanteesta. 1.3 Työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämät tarkastelunäkökulmat ja kriteerit Kuntia pyydettiin arvimaan työryhmän käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä. Tässä tarkastelussa n tettu humin kaikki 320 kuntien antamaa lausunta. Vastaukset livat vaihtelevia. Osa vastanneista kunnista arvii yksiselitteisesti kriteerien lunnetta, sa tarkasteli niitä man kuntansa näkökulmasta ja sa keskittyi arviinnin sijaan kuvailemaan kuntansa tilannetta kyseisen kriteerin näkökulmasta. Väestökehitys ja väestörakenne Väestökehityksen tulevaisuuden suunnat tunnustettiin laajasti kuntien vastauksissa. Tätä tarkastelunäkökulmaa pidettiin kattavana, tärkeänä ja ikeansuuntaisena. Kunnat yhtyivät siihen, että väestö tulee vanhenemaan, hultsuhde heikkenemään ja yhdessä nämä tekijät tulevat aiheuttamaan haasteita kunnille. Kuntien vastauksista
10 nusi kuitenkin esille erilaista suhtautumista väestökehityksen ja -rakenteen spivuudesta kuntauudistuksen perusteluiksi. Osa vastanneista kunnista näki väestökehityksen ja väestörakenteen muutksen levan ikeansuuntainen muuttuja arviitaessa kuntarakenteen uudistamista, mutta tisten kuntien näkökulmasta väestörakenteen muutkset eivät riittäneet perusteeksi kuntarakenteen uudistamiselle, kska väestörakenteeseen ei näiden kuntien mukaan pystytä vaikuttamaan kuntarajja siirtämällä. Mnet kriittisesti esitettyihin näkökulmiin suhtautuneista kunnista näkivät, ettei selvityksessä ltu tettu riittävästi humin kuntien mia timia tilanteen parantamiseksi. Työryhmän analyysin katsttiin keskittyvän liikaa tilastllisen aineistn kautta tehtyihin ennusteisiin. Useat kunnat tivatkin esiin mia, humattavasti työryhmän arviita psitiivisempia ennusteitaan. Kunnat krstivat myös, että nnistuneella elinkeinplitiikalla ja markkininnilla hunnkin väestörakenteen maava kunta vi tulevaisuudessa menestyä. Muutamat kunnat mainitsivat myös vapaa-ajan asukkaiden merkityksen jääneen selvityksessä liian vähälle humille. Talustarkastelunäkökulmat Kuntien vastaukset talustarkastelunäkökulman merkityksestä livat pääsääntöisesti näkökulmaa pultavia. Kuntien taludellista tilannetta pidettiin tärkeänä tarkastelunäkökulmana ja tulevan kuntarakenteen kannalta jpa kriittisenä muuttujana. Vaikka kunnat pääsääntöisesti hyväksyivätkin näkökulman ja kriteerit, li vastanneilla kunnilla usein humautettavaa talustarkastelussa käytetyistä menetelmistä ja esitetyistä tulksista. Kunnat pitivät työryhmän taluteen keskittynyttä tarkastelua liian suppeana ja yleisluntisena. Esitettyjen ennusteiden ja arviiden kettiin yleisesti perustuvan liian lyhyen aikavälin tarkasteluun. Lisäksi tarkastelussa lisi kuntien mielestä pitänyt ttaa paremmin humin kuntaknsernit kknaisuutena, kuntien tekemät investinnit ja velkaantumisen tdelliset syyt, kuntien sijittuminen kaupunkiseuduilla sekä palvelututannn salta myös laatu- ja tehkkuuskriteerit. Pieni sa kunnista kiisti talustarkastelunäkökulmien mielekkyyden ja merkityksen. Kuntien mielestä tarkastelussa ei tettu humin, että kunnat vivat itse vaikuttaa taluteensa, ja että kuntien taludellinen tilanne vi myös khentua nnistuneen elinkeinplitiikan avulla. Osa kunnista ilmaisi myös epäilyksensä kuntarakenteen uudistamisen tumista taludellisista säästöistä. Nämä kunnat kaipasivat lisää tutkittua tieta kuntaliitsten taludellisista vaikutuksista. Muutamat kunnat humauttivat myös, että kuntien hun taludellinen tilanne jhtuu valtin ja kuntien välisestä tehtävänjasta ja rahitusvastuun epäkhdista. Yhdyskuntarakennetarkastelu Yhdyskuntarakennetarkastelun salta li vastauksissa havaittavissa kaksi selkeää jaklinjaa, jista tinen kulki maaseutumaisten kuntien ja kaupunkiseudulla sijaitsevien kuntien välillä ja tinen kaupunkiseutujen sisällä seudullisten keskuskuntien ja niiden kehyskuntien välillä. Maaseutumaisissa kunnissa yhdyskuntarakennetarkastelua pidettiin pääsin tarpeettmana, keintekisena ja tarkituksenhakuisena. Maaseutumaiset kunnat krstivat lähes pikkeuksetta, että yhdyskuntarakenteeseen liittyvät ngelmat kskevat pääsääntöisesti kaupunkiseutuja, eikä perustetta siksi vida sveltaa maaseutumaisten kuntien kuntaliitksissa. Nämä kunnat krstivat, että maaseudulla etäisyydet kuntakeskusten välillä säilyvät kuntaliitksen jälkeenkin ja liits ei siten tisi mitään lisäarva suhteessa nykyiseen kuntarakenteeseen. Kuntaliits saattaisi vain lisätä eri alueiden välisiä kehityserja ja näivettää uuden kunnan reuna-alueita. Kaupunkiseudulla yhdyskuntarakennetarkastelua pidettiin lähes pikkeuksetta tarpeellisena, mutta kaupunkiseutujen keskuskunnat ja kehyskunnat livat erimielisiä näkökulman käyttämisestä kuntaliitsten perusteluna. Kehyskunnat krstivat, että yhdyskuntarakenteen ngelmat vat ratkaistavissa kaupunkialueen kuntien tekemällä tiiviillä yhteistyöllä ja lainsäädäntöä muuttamalla. Tämä tarkastelu li kuntien mielestä jäänyt työryhmän työssä liian pienelle humille. Kehyskunnat humauttivat, että kuntaliits ei välttämättä vaikuttaisi merkittävästi alueen yhdyskuntarakenteeseen, vaan saattaisi vain siirtää ngelmat kaupunkialueen nykyisiltä kuntarajilta uuden kunnan rajille. Kaupunkiseutujen keskuskunnat pulestaan kkivat usein alueellaan tehtävän kuntien välisen knsensushakuisen yhteistyön riittämättömänä, tehttmana ja yhdyskuntarakenteen hajanaisuutta lisäävänä. Keskuskunnat pitivät yhdyskuntarakennetarkastelua välttämättömänä ja jpa yhtenä tärkeimmistä kriteereistä kuntarakenteen uudistamisessa. Keskuskuntien näkemyksen mukaan kaupunkialueiden keskuskunnat kärsivät khtuuttmasti nykyisestä kuntarakenteesta. Eheämmän yhdyskuntarakenteen kettiin parantavan
11 kk alueen kilpailukykyä, vähentävän ympäristöngelmia ja parantavan edellytyksiä kehittää kaupunkiseudun julkista liikennettä ja palvelututanta kknaisuutena. Työssäkäynti, saavutettavuus ja asiinti Kunnat tunnustivat suurimaksi saksi työryhmän laskelmat, mutta niiden spivuus uudistuksen perusteluksi herätti erimielisyyttä. Suurin jaklinja kuntien vastausten välille syntyi niiden sijainnin perusteella. Hajaasutusalueella tunnustettiin työssäkäyntiin, saavutettavuuteen ja asiintiin liittyvät haasteet, mutta uudistuksen ei nähty tuvan niihin kvinkaan suurta muutsta. Kaupunkimaisilla seuduilla sijaitsevat kunnat näkivät nämä asiat leellisimpina ja kmmentivat laajemmin näkemyksiään. Kritiikkiä sitettiin eniten työssäkäynnin ja pendelöinnin käyttämiseen uudistuksen perusteena. Muutamat kunnat näkivät työmatkaliikenteen lunnllisena asiana, jta ei vida käyttää kuntauudistuksen perusteena. Myös pendelöinnin laskentatapa herätti kritiikkiä. Mnissa kuntien vastauksissa esitettiin, että raprtissa työn perässä liikkuviksi laskettiin esimerkiksi sellaiset valtin ja kuntayhtymien työntekijät, jtka tdellisuudessa tekevät työtä ktikunnassaan. Työnantajan sitteen katsttiin vääristävän tilastja. Muutamat kunnat kkivat lisäksi suhteellisen laskentatavan levan epäikeudenmukainen ja asettavan suuret ja pienet kunnat eriarviseen asemaan. Saavutettavuus nusi hieman muita tärkeämmäksi tekijäksi. Mnissa kuntien vastauksissa nstettiin esiin huli heikista jukkliikenneyhteyksistä ja niiden vaikutuksesta saavutettavuuteen. Peruspalveluiden järjestäminen ja tutantedellytykset Peruspalveluiden järjestämisen ja tutantedellytysten salta vastanneet kunnat livat lähes yksimielisiä näkökulman tärkeydestä. Sen sijaan kunnat livat hyvin erimielisiä siitä, vidaank palveluiden järjestämistä ja tutantedellytystekijöitä käyttää kuntaliitsten perusteena. Suurin sa kunnista krsti kuntien tuttavan j nykyisellään palvelunsa tehkkaasti jk itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kunnat kyseenalaistivat lähes pikkeuksetta kuntaliitksen peruspalveluiden järjestämiseen tumat edut. Erityisesti näin esitettiin sillin, kun esitetyllä liitsalueella timi j peruspalvelukuntayhtymä. Osa kunnista ilmitti myös pystyvänsä järjestämään palvelunsa tulevaisuudessa vielä nykyistä tehkkaammin ja kykenevänsä siten vastaamaan palveluiden järjestämiseen khdistuviin muutspaineisiin. Kunnat myös krstivat peruspalveluiden lunnetta lähipalveluina ja epäilivät siksi kuntaliitksen tumia hyötyjä peruspalveluiden järjestämisessä. Jtkut kunnista katsivat, että ppilaiden ikälukan klle asetettu 50 lapsen tarkastelunäkökulma ei kuvaa kunnan kykyä järjestää laadukasta peruspetusta alueellaan eikä le siten timiva kriteeri. Suurimmat kaupungit ja kaupunkialueiden keskuskunnat sen sijaan näkivät työryhmän esittämät kriteerit ja jhtpäätökset lähes pikkeuksetta jhdnmukaisina ja palveluiden järjestämisen uudistamisen välttämättömänä. Kuntaliitsten nähtiin selkeyttävän päätöksenteka ja vastuusuhteita, pistavan turhaa byrkratiaa ja hallinnllisia rakenteita, lisäävän kunnan asukkaiden vaikutusmahdllisuuksia, turvaavan saavan henkilökunnan saannin, mahdllistavan vimavarjen tehkkaan khdentamisen ja uusien palveluiden tuttamisen sekä edistävän hankintjen ja kilpailutusten tehkkuutta. Keskuskunnat krstivat, ettei nykyinen kuntarakenne khtele kuntia palveluiden järjestämisen kustannusten suhteen tasa-arvisesti. Tästä hulimatta jtkin keskuskunnat humauttivat, että sa kuntien nyt järjestämistä tehtävistä tulee mahdllisista kuntaliitksista hulimatta järjestää tulevaisuudessakin kuntien yhteistyöllä tai maakunnallisesti. Osa vastanneista kunnista näki tarpeettmana kmmentida kysymystä ennen kuin kuntien ja valtin välinen tehtävienjak n selvitetty ja ssiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä kskeva uudistus n tteutettu. Elinkeintimen kehittäminen Kunnat eivät arviineet kvinkaan suraan elinkeintimen kehittämisen kriteerien tärkeyttä kuntauudistuksessa, vaan kmmentivat yleisellä taslla maa elinkeinpliittista tilannettaan ja sen suhdetta mahdllisiin uudistuksen tumiin etuihin. Eniten arviitiin työpaikkamavaraisuutta, jka mainittiin hyväksi mittariksi kuvaamaan alueen elinkeinrakennetta. Kritiikkiä kuitenkin herätti se, että esimerkiksi valtinhallinnn työpaikat ja alueellisten työllistäjien työpaikat vat keskittyneet pitkälti keskuskuntiin. Tämän nähtiin vääristävän tilannetta työpaikkamavaraisuuden suhteen.
12 Kuntien vastauksista li erteltavissa ne, jtka kkivat suuret yksiköt tehkkaiksi ja kilpailukykyisiksi, sekä ne, jtka kkivat kunnan mista lähtökhdista nusevan elinkeinplitiikan kunnalle parhaaksi. Kunnan sijainnilla vaikutti tässä suhteessa levan ratkaiseva merkitys. Mnet kaupunkiseutujen keskuskunnista kkivat, että nykytilanteessa niiden elinkeintimeen laittamiensa panstusten tuttamat hyödyt valuvat kunnan rajjen ulkpulelle kehyskuntiin. Kehyskuntien mielipiteistä nusi esille näkemys, jnka mukaan nykytilanne n hyvä. Saman alueen kuntien välisen kilpailun kettiin tukevan alueen kilpailukykyä ja kehitystä. Pienemmät hajaasutusalueella sijaitsevat kunnat taas pelkäsivät suuremman yksikön vievän mahdllisuuden paikalliselta kehittämiseltä ja näivettävän syrjäseutujen elinkeinplitiikkaa. Yleisesti kuntien vastauksissa esitettiin, että kunnat tekevät j nyt paljn yhteistyötä elinkeinplitiikan salta. Mnilla alueilla elinkeintimen kehittäminen järjestetään j nykyisin alueelliseen tai seudulliseen yhteistimintaan perustuen. Maaseutuelinkeinjen ja niiden kehittämisen rli jäi jidenkin kuntien mielestä liian vähälle humille selvityksessä. Timinnallinen kknaisuus ja kknaisarviinti Kuntien vastauksista nusi esille pääsin kaksi erilaista näkökantaa. Tiset kunnat yhtyivät työryhmän näkemykseen timinnallisesta kknaisuudesta ja kknaisarvista, kun taas tiset näkivät suunnat sin ikeina, mutta kkivat, että kknaisarviinti jätti humiimatta jtain leellista man kuntansa salta tai kkivat esitetyn kknaisarviinnin riittämättömänä perusteena esitetyille muutksia. Melk suuri sa kunnista ttesi, että kknaistarkastelu n ikeansuuntainen ja kriteerit hyviä, mutta näkivät työryhmän alueelleen esittämät kknaisuudet eri syistä timimattmiksi. Selvityksen maininta timinnallisuudesta kknaisuudesta elinpiirinä sai laajan hyväksynnän. Mnet kunnat esittivät vastauksissaan, kuinka ne kkevat j nykyisen kuntarakenteen puitteissa mudstavansa timinnallisia kknaisuuksia, jk yksin tai yhdessä naapurikuntiensa kanssa. Esimerkiksi ssiaali- ja terveyspalveluiden kentällä tehtävällä yhteistyöllä saavutetaan näiden kuntien mukaan j nykyisellään muutkselle asetetut tavitteet. Pitäytymällä nykyisissä kuntien välisissä yhteistyönmudissa kunnat kkivat pystyvänsä paremmin säilyttämään lähipalvelut ja turvaavan kunnan asukkaiden vaikutusmahdllisuudet. Kriittisten kmmenttien mukaan työryhmän selvityksessä ei kiinnitetty alueellisiin erihin tarpeeksi humita. Selvityksen kritisitiin kiinnittäneen liikaa humita epälennaisiin asiihin ja kaupunkiseutuihin sekä perustuvan liiaksi suuruuden ihannintiin. Liian suuret kunnat eivät mnien kuntien mukaan lisi hyviä timinnallisia kknaisuuksia. Kunnat krstivat vastauksissaan, että kk maata tulisi tarkastella tasapainisesti, eikä liian kaupunkikeskeisesti. Myös kuntien sisäisiin alueellisiin erihin tulisi kiinnittää enemmän humita. Muutamat kunnat mainitsivat, että kunnan timinnallinen kknaisuus jää epäselväksi, kska kknaisarviinti perustuu vain kuntaliitsta tukevien argumenttien etsimiseen. Arviintia ei siten pidetty bjektiivisena. 1.4 Työryhmän tarkastelunäkökulmien ja kuntien mien näkemysten vastaavuus Oheisissa taulukissa n yhteenvet työryhmän käyttämien tarkastelunäkökulmien ja kuntien mien näkemysten vastaavuudesta. Valtakunnallisessa ja maakunnittain lukitelluissa taulukissa nähdään, missä määrin kunnat vat lleet samaa tai eri mieltä työryhmän esittämien näkökulmien kanssa. Kysymykseen vastasi 296 kuntaa 320 kyselyyn vastanneesta kunnasta. Kunnan saaman muuttujan arv kuvaa sitä, missä määrin kunta n llut samaa mieltä selvityksen kriteerien ja tarkastelunäkökulmien kanssa. Arvn seitsemän (7) saaneet kunnat vat hyväksyneet kaikki työryhmän käyttämät näkökulmat kskien maa kuntaansa. Arvn nlla (0) saaneet kunnat eivät le hyväksyneet yhtäkään työryhmän kunnastaan käyttämää tarkastelunäkökulmaa sellaisenaan. Taulukissa ja maakuntakhtaisissa keskiarvissa ei le humiitu niitä kuntia, jka jättivät vastaamatta tai eivät ttaneet selkeää kantaa kysymykseen.
Maakunta 13 Kk Sumi Kysymykseen vastanneita kuntia: 296 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 24 Kk maan keskiarv: 2,9 Työryhmän käyttämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus kuntien käsitykseen masta tilanteestaan maakuntakhtaisten keskiarvjen mukaisesti Uusimaa Varsinais-Sumi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaaks Etelä-Karjala Etelä-Sav Phjis-Sav Phjis-Karjala Keski-Sumi Etelä-Phjanmaa Phjanmaa Keski-Phjanmaa Phjis-Phjanmaa Kainuu Lappi Kk maan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kuntien näkemystä vastanneiden näkökulmien määrä (max. 7)
Kunta 14 Uusimaa Kysymykseen vastanneita kuntia: 27 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 1 Maakunnan keskiarv: 2,5 Työryhmän käyttämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Uudenmaan kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Askla Esp Hank Helsinki Hyvinkää Ink Järvenpää Karjalhja Karkkila Kauniainen Kerava Kirkknummi Lapinjärvi Lhja Lviisa Myrskylä Mäntsälä Nummi-Pusula Nurmijärvi Prv Pukkila Raasepri Sip Tuusula Vantaa Vihti Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkökulmien määrä (max. 7)
Kunta 15 Varsinais-Sumi Kysymykseen vastanneita kuntia: 28 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 0 Maakunnan keskiarv: 2,5 Työryhmän käyttämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Varsinais-Sumen kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Aura Kaarina Kemiönsaari Kski Tl Kustavi Laitila Liet Limaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nusiainen Oripää Paimi Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisi Rusk Sal Sauv Smer Taivassal Tarvasjki Turku Uusikaupunki Vehmaa Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkökulmien määrä (max. 7)
Kunta 16 Satakunta Kysymykseen vastanneita kuntia: 19 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 2 Maakunnan keskiarv: 4,1 Työryhmän käyttämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Satakunnan kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Eura Harjavalta Hnkajki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kiikinen Kkemäki Köyliö Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pmarkku Pri Rauma Siikainen Säkylä Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkökulmien määrä (max. 7)
Kunta 17 Kanta-Häme Kysymykseen vastanneita kuntia: 10 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 1 Maakunnan keskiarv: 3,3 Työryhmän käyttämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Kanta-Hämeen kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Frssa Hattula Hausjärvi Humppila Hämeenlinna Janakkala Jkiinen Lppi Riihimäki Tammela Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkökulmien määrä (max. 7)
Kunta 18 Pirkanmaa Kysymykseen vastanneita kuntia: 21 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 1 Maakunnan keskiarv: 2,7 Työryhmän käyttämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Pirkanmaan kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Akaa Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajki Kangasala Kihniö Lempäälä Mänttä-Vilppula Orivesi Parkan Pirkkala Punkalaidun Pälkäne Ruvesi Sastamala Tampere Urjala Valkeakski Vesilahti Virrat Ylöjärvi Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkökulmien määrä (max. 7)
Kunta 19 Päijät-Häme Kysymykseen vastanneita kuntia: 11 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 0 Maakunnan keskiarv: 2,6 Työryhmän käyttämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Päijät-Hämeen kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Asikkala Hartla Heinla Hllla Hämeenkski Kärkölä Lahti Nastla Orimattila Padasjki Sysmä Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkökulmien määrä (max. 7)
Kunta 20 Kymenlaaks Kysymykseen vastanneita kuntia: 6 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 1 Maakunnan keskiarv: 1,7 Työryhmän käyttämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Kymenlaaksn kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Hamina Iitti Kuvla Miehikkälä Pyhtää Virlahti Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkökulmien määrä (max. 7)
Kunta 21 Etelä-Karjala Kysymykseen vastanneita kuntia: 6 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 4 Maakunnan keskiarv: 2,8 Työryhmän esittämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Etelä-Karjalan kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Rautjärvi Taipalsaari Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkemysten määrä (max. 7)
Kunta 22 Etelä-Sav Kysymykseen vastanneita kuntia: 13 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 4 Maakunnan keskiarv: 4,0 Työryhmän esittämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Etelä-Savn kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Ennkski Hirvensalmi Jrinen Kangasniemi Mikkeli Pertunmaa Pieksämäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Ristiina Savnlinna Sulkava Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkemysten määrä (max. 7)
Kunta 23 Phjis-Sav Kysymykseen vastanneita kuntia: 21 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 0 Maakunnan keskiarv: 3,4 Työryhmän käyttämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Phjis-Savn kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Iisalmi Juankski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kupi Lapinlahti Leppävirta Maaninka Nilsiä Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Snkajärvi Sunenjki Terv Tuusniemi Varkaus Vesant Vieremä Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkökulmien määrä (max. 7)
Kunta 24 Phjis-Karjala Kysymykseen vastanneita kuntia: 14 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 0 Maakunnan keskiarv: 2,6 Työryhmän käyttämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Phjis-Karjalan kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Ilmantsi Jensuu Juuka Kesälahti Kitee Kntilahti Lieksa Liperi Nurmes Outkumpu Plvijärvi Rääkkylä Thmajärvi Valtim Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkökulmien määrä (max. 7)
Kunta 25 Keski-Sumi Kysymykseen vastanneita kuntia: 21 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 2 Maakunnan keskiarv: 3,2 Työryhmän käyttämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Keski-Sumen kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Hankasalmi Jutsa Jyväskylä Jämsä Kannnkski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Knnevesi Kuhminen Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Tivakka Uurainen Viitasaari Äänekski Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkökulmien määrä (max. 7)
Kunta 26 Etelä-Phjanmaa Kysymykseen vastanneita kuntia: 17 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 2 Maakunnan keskiarv: 3,2 Työryhmän esittämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Etelä-Phjanmaan kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Alajärvi Alavus Ilmajki Isjki Jalasjärvi Karijki Kauhajki Kauhava Kurtane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjki Sini Töysä Vimpeli Ähtäri Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkemysten määrä (max. 7)
Kunta 27 Phjanmaa Kysymykseen vastanneita kuntia: 16 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 0 Maakunnan keskiarv: 1,8 Työryhmän käyttämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Phjanmaan kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Iskyrö Kaskinen Krsnäs Kristiinankaupunki Kruunupyy Laihia Lut Maalahti Mustasaari Närpiö Pedersören kunta Pietarsaari Uusikaarlepyy Vaasa Vähäkyrö Vöyri Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkökulmien määrä (max. 7)
Kunta 28 Keski-Phjanmaa Kysymykseen vastanneita kuntia: 8 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 0 Maakunnan keskiarv: 1,9 Työryhmän käyttämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Keski-Phjanmaan kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Halsua Kannus Kaustinen Kkkla Lestijärvi Perh Thlampi Veteli Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkökulmien määrä (max. 7)
Kunta 29 Phjis-Phjanmaa Kysymykseen vastanneita kuntia: 28 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 6 Maakunnan keskiarv: 3,8 Työryhmän käyttämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Phjis-Phjanmaan kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailut Haukipudas Ii Kempele Kiiminki Kuusam Kärsämäki Liminka Lumijki Muhs Nivala Oulu Oulunsal Pudasjärvi Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Sievi Siikajki Siikalatva Taivalkski Utajärvi Vihanti Yli-Ii Ylivieska Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkökulmien määrä (max. 7)
Kunta 30 Kainuu Kysymykseen vastanneita kuntia: 9 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 0 Maakunnan keskiarv: 3,8 Työryhmän käyttämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Kainuun kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Hyrynsalmi Kajaani Kuhm Paltam Pulanka Ristijärvi Stkam Sumussalmi Vaala Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkökulmien määrä (max. 7)
Kunta 31 Lappi Kysymykseen vastanneita kuntia: 21 Kysymykseen vastaamatta jättäneitä kuntia: 0 Maakunnan keskiarv: 2,1 Työryhmän käyttämien tarkastelunäkökulmien vastaavuus Lapin kuntien näkemykseen masta tilanteestaan Enntekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Klari Muni Pelksenniemi Pell Psi Ranua Rvaniemi Salla Savukski Sim Sdankylä Tervla Trni Utsjki Ylitrni Maakunnan keskiarv 0 1 2 3 4 5 6 7 Kunnan näkemystä vastanneiden näkökulmien määrä (max. 7)
32 Kuntien näkemyksiä muista tarkastelunäkökulmista ja kriteereistä, jiden mukaan tulisi sveltaa ja tarkastella kuntaliitksen tarvetta kuntien ja alueiden silta Mnet kunnat myönsivät vastauksissaan selvityksessä käytetyt kriteerit ja näkökulmat ikeiksi. Osa kunnista kuitenkin tisti j aiemmissa kysymyksissä esille tulleita kriittisiä kmmentteja ja parannusehdtuksia. Vastauksista nusi esille myös mnia uusia teemja ja näkökulmia, jita kuntien mukaan tulisi ttaa tarkastelussa paremmin humin. Alla kuntien esille nstamia muita näkökulmia ja kriteereitä aihealueittain: Identiteetti- ja väestökysymykset Yhteisöllisyys Paikallisidentiteetti Yhteisö- ja yhdistysrakenne Kulttuuriset ja histrialliset erityispiirteet Kielivähemmistöjen palveluiden sekä aseman turvaaminen Uudistusten vaikutukset erilaisiin asukasryhmiin (eri ikäryhmät jne.) Demkratiakysymykset ja vaikuttamismahdllisuudet Lähidemkratia Kansalaisnäkökulma Asukkaiden surat ja välilliset vaikuttamismahdllisuudet Alueiden erityispiirteet Metrplinäkökulma Erityislsuhteiden humiiminen Ssiaalinen eheys ja segregaatikehitys Kaupunkien ja maaseudun erjen humiiminen Vapaa-ajan asumisen ja vapaa-ajan lisääntymisen humiiminen Kuntien tekemä yhteistyö ja -timinta Timivat yhteistyömallit kuntien välillä Aikaisemmin tteutettujen kuntaliitsten ja kuntaliitsselvitysten humiiminen Muiden julkisten timijiden, yksityissektrin ja klmannen sektrin timijiden kanssa tehtävä yhteistyö Palvelut Uudistuksen tarkastelu kknaisuutena palveluiden näkökulmasta Lähipalveluiden laajempi tarkastelu sekä niiden saavutettavuuden turvaaminen Laatu- ja tehkkuuskriteerien humiiminen palveluiden järjestämisessä Timivien palvelurakenteiden selvittäminen Palveluverkstn muutsten vaikutus asukkaiden arkeen Ssiaali- ja terveydenhulln järjestäminen Talus- ja elinkeinkysymykset Valtakunnanrajjen läheisyys ja sen vaikutukset raja-alueiden elinkeintimintaan Maaseutuelinkeinjen tulevaisuus Elinkeintimen kehittäminen Elinkeinelämän kannanttjen humiiminen Paikallistaluden humiiminen Kk talusalueen menestyksen ja maakuntien välisen kilpailun humiiminen Yritysilmapiiri ja elinkeinpliittinen vaikuttavuus
33 1.5 Kuntalain kknaisuudistus Yleistä lausuntpalautteesta Kaikki lausunnnantajat eivät katsneet levan tarvetta uudistaa kuntalakia. Kuntalain uudistamista kskevaan kysymykseen vastasi 268 kuntaa webrpl-vastauslmakkeella. Myös muut lausunnnantajat kmmentivat yleensä yleisesti kuntalain uudistustarvetta. Kehittämislinjauksissa tutiin esiin lähinnä aihealueita, jita tulisi uudistuksessa tarkastella. Lausunnissa ei juurikaan esitetty knkreettisia ehdtuksia, miten lakia tulisi muuttaa. Kuntalain kknaisuudistuksen valmistelusta viitattiin hallitushjelman kirjaukseen, jnka mukaan hankkeeseen asetetaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Yleisesti kuntalain haluttiin levan kunnan hallinnn järjestämistä ja taludenhita kskeva yleislaki ja palautteessa tivttiin, että erityislaeissa säädettäisiin mahdllisimman vähän hallinnn järjestämisestä. Kuntalain tivttiin mahdllistavan erilaiset tavat järjestää kunnan hallint. Kuntien tarpeiden järjestää hallinta katsttiin eriytyneen. Kunnat katsivat, että metrplialueella, kaupunkiseudulla sekä maaseutumaisissa kunnissa n tulevaisuudessa erilainen tarve järjestää hallinta ja tämä tulisi ttaa humin uudistuksessa. Lausunnissa esitettiin lisäksi, että uudistuksessa tulisi ttaa humin mahdllinen maakuntaitsehallint ja sen hallinta kskevat säännökset. Kuntalain tivttiin levan mahdllistava ja justava sekä kunnallista itsehallinta vahvistava. Yleisesti kuntalain kehittämistä kskevat esitykset vidaan jakaa seuraavasti: kunta-valti-suhdetta kskevat kehittämislinjaukset; kuntalaisten sallistumis- ja vaikuttamismahdllisuuksia, lähi- ja käyttäjädemkratiaa kskevat linjaukset; taluden hita, erityisesti taluden tasapainttamista kskevat esitykset; päätöksentekmenettelyä kskevat esitykset; edustuksellista demkratiaa kskevat esitykset; kuntajhtamista ja jhtamisjärjestelmää kskevat esitykset; mistajahjausta kskevat esitykset; EU-kilpailuikeudesta jhtuvat tarpeet selventää lainsäädäntöä; järjestämis- ja tuttamisvastuukäsitteiden selventämistä kskevat esitykset; muutksenhakua kskevat esitykset; ja yhteen palvelussuhteeseen siirtymiseen liittyvät esitykset. Eniten mainintja li valtin ja kuntien tehtäväjasta ja rahitusperiaatteen tteutumisesta, lähidemkratiasta, taluden tasapainttamisesta sekä kuntayhtymien ja kuntaknsernin mistajahjauksen vahvistamisesta. Lausunnissa ei juurikaan esitetty sellaista, jta ei lisi tutu esiin j viime vunna laaditusta kuntalain uudistusta kskevassa selvityksessä tai maaliskuussa selvityksensä jättäneessä kuntatalusryhmän työssä. Lausunnissa esitettiin kunkin aiheryhmän alla seuraavaa: 1. Kunta- valti suhde Kunta- valti-suhteessa yleisin maininta liittyi kuntien nrmihjauksen höllentämiseen. Kunnat katsivat, että erityislainsäädäntö rajittaa tällä hetkellä kunnan mahdllisuuksia ttaa käyttöön paikallisia hyviä käytäntöjä. Erityislainsäädäntöä tivttiin kehitettävän siten, että lainsäädännön tavite lisi sitva mutta keint eivät. Useissa lausunnissa esitettiin lisäksi, että valti ei le hulehtinut rahitusperiaatteen tteutumisesta antaessaan kunnille uusia tehtäviä. Jtkut esittivät rahitusperiaatteen kirjaamista kuntalakiin. Kunnille tivttiin vetikeutta uusiin tehtäviin ja uusia tullähteitä. Hieman yllättäen kuntalaissa tivttiin jpa kirjattavan kunnan järjestämisvastuulla levat perustehtävät sekä kunnan ikeudet ja velvllisuudet. Työnjaka kuntien ja valtin
34 välillä tivttiin myös tarkasteltavan kknaisuudistuksen yhteydessä. Kuntalakiin tulisi ttaa säännöksiä lähipalveluista tai ainakin niitä turvaavia yleisiä periaatteita. Valtin ja kuntien välistä neuvttelumenettelyä esitettiin uudistettavaksi. Menettelyä ei katsttu riittäväksi. 2. Kuntalaisten sallistumis- ja vaikuttamismahdllisuudet, lähi- ja käyttäjädemkratia Vaikka lähidemkratiasta li lausuntpyynnössä ma khtansa useat kunnat lausuivat kuntalakikysymyksen yhteydessä, että myös kknaisuudistuksen yhteydessä tulisi vahvistaa kuntalaisten vaikutusmahdllisuuksia ja lähidemkratiaa. Kunnat esittivät kuntalaisten sallistumis- ja vaikuttamismahdllisuuksien vahvistamista, käyttäjä- ja lähidemkratiaa kskevia säännöksiä, kunnansavaltuustja ja -lautakuntia sekä uuden teknlgian hyödyntämistä ja ttamista humin kuntalaissa em. vahvistamisessa. 3. Taludenhita kskevat esitykset Yleisin taludenhita kskeva esitystä li esitys kunnan taluden tasapainttamisvelvitteen tiukentamisesta. Erityisesti tivttiin puututtavan kuntien pistkäytäntöihin. Lausunnissa pidettiin tärkeänä ikean ja vertailukelpisen kuvan varmistamista kuntataluden tilasta. Taluden tasapainttamisvelvite esitettiin laajennettavaksi kskemaan myös kuntayhtymiä. Lisäksi esitettiin talushjauksen vahvistamista sekä kunnassa että kuntaknsernissa, velkakatta, rahastintivelvitteita, sisäisen valvnnan järjestämistä, riskienhallintaa kskevien säännöksien tiukentamista, tilinpäätöksen hyväksymisajan pidentämistä sekä takaussäännöksien tarkistamista riskienhallinnan näkökulmasta. 4. Päätöksentekmenettelyä kskevat esitykset Päätöksentekmenettelyä kskevat esitykset kskivat tt-ikeutta, esteellisyyttä, päätöksenten avimuutta, sähköisten kkusmenettelyjen edistämistä sekä hallintkieltä. Esteellisyyssäännöksiä esitettiin yleisesti selvennettäväksi. Erityisesti esitettiin esteellisyyssäännöksien tarkentamista erilaisiin palvelujen tuttamistapihin mm. tilaaja-tuttajamalliin spiviksi. Tilaaja-tuttajamallissa esitettiin erityisesti, että henkilö lisi esteellinen käsittelemään asiaa sekä tilaajan että tuttajan rlissa. Lisäksi esitettiin vaalikelpisuusrajituksia tuttajarganisaatissa työskenteleville tilaajarganisaatin. Laissa esitettiin säädettäväksi kunnan hallintkielestä eli muiden kuin valtuustn pöytäkirjakielestä kaksikielisissä kunnissa. 5. Edustuksellinen demkratia Timielinten salta esitettiin mm, sitä, ettei valtuutettujen määrästä tulisi enää säätää, vaan asia tulisi jättää kunnan päätettäväksi. Lisäksi esitettiin valtuutettujen määrän supistamista sekä alueellisen jakautumisen varmistamista välittömästi kuntaliitksen jälkeen (esim. 2 vaalikautta). Valtuusttyöskentelyä tivttiin myös kehitettävän sekä timielinten puheenjhtajamallia uudistettavan. Lausunnissa esitettiin siirtymistä kkpäivätimisiin luttamushenkilöihin Rutsin mallin mukaan, valikuntamallin käyttööntta sekä kunnanhallituksen puheenjhtajan aseman tarkastelua. Vaalikelpisuutta esitettiin rajitettavaksi kunnan man henkilöstön salta siten, että laissa säädettäisiin muidenkin timielinten kuin kunnanhallituksen salta enemmistörajituksia kunnan man henkilöstön valitsemiselle. Lisäksi esitettiin kuntaknsernin palveluksessa levia kskevia vaalikelpisuusrajituksia mm. kunnanhallitukseen sekä sitä, ettei kunnanhallituksen jäseniä saisi valita kuntaknsernin hallituksiin. Tarkastuslautakunnan tehtäviä ja timinnan rlia suhteessa valtuustn esitettiin täsmennettäväksi.