SIVUAINEMAHDOLLISUUKSIA KONETEKNIIKAN JA ENERGIA JA LVI-TEKNIIKAN ALOILTA LV. 2010 2011

SIVUAINEMAHDOLLISUUKSIA KONETEKNIIKAN JA ENERGIA JA LVI-TEKNIIKAN ALOILTA LV. 2010 2011 Sivuaineet ovat pääsääntöisesti kahden moduulin otoksia Aalto-yliopiston tekniikan alan pääaineista. Tarjolla on myös muita, varta vasten suunniteltuja kahden moduulin sivuainepaketteja. Sallittuja sivuaineita ovat kaikki kahdesta tekniikan alan moduulista muodostuvat sivuaineet (ellei pääaineen yhteydessä erikseen mainita rajoituksista). Sivuaineeksi voi myös ottaa Konetekniikan tai Energia ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmien toisessa korkeakoulussa vahvistaman sivuainekokonaisuuden. Erilaisia sivuainemahdollisuuksia on tutkinto-ohjelmissa useita. Sivuainekokonaisuuden voi muodostaa alla olevan taulukon mukaan. Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan opintoneuvolasta ja suunnittelijoilta voi kysyä lisätietoja myös muiden tutkinto-ohjelmien tarjoamista sivuaineopinnoista. Opintoneuvola ja suunnittelijat sijaitsevat Konetekniikka 1 talossa (Otakaari 4). B1-moduuli B2-moduuli 1 Jatkomoduuli, joka perustuu samaan perusmoduuliin (A1) kuin oma pääaine. + Jatkomoduuliin perustuva syventävä moduuli. 2 Perusmoduuli, joka on eri kuin oman pääaineen. + Perusmoduuliin jatkomoduuli. perustuva 3 Korkeakoulun tutkinto-ohjelman tarjoama erillinen sivuaine, jossa on valmiiksi määritelty B1- ja B2-moduuli. 4 Sivuaine toisesta yliopistosta kotimaasta (Aalto-liikkuvuus, JOO) tai ulkomailta. Tämä opas esittelee yllä olevasta kuvasta 2. ja 3. tason sivuainemahdollisuudet muiden kuin Konetekniikan ja Energia- ja LVI-tekniikan tutkinto-ohjelmien pääaineopiskelijoille. Kappaleen lopusta löytyy tietoa maisterivaiheen IDBM-ohjelmasta, johon on erillinen haku, mutta jonka voi valita myös sivuaineeksi. http://engineering.tkk.fi/fi/opinnot/ohjaus/ene_kon_opintoneuvola/

SISÄLLYSLUETTELO SIVUAINEMAHDOLLISUUKSIA KONETEKNIIKAN... 1 JA ENERGIA JA LVI-TEKNIIKAN ALOILTA LV. 2010 2011... 1 SIVUAINE KONETEKNIIKAN TAI ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN PÄÄAINEISTA (A1+A2)... 3 PERUSMODUULIVAIHTOEHDOT KANDIDAATIN TUTKINNON SIVUAINEEKSI... 3 K100-1 Koneenrakennuksen perusmoduuli (20 op)... 3 K201-1 Sovelletun mekaniikan perusmoduuli (20 op)... 3 K300-1 Energia- ja LVI-tekniikan perusmoduuli (20 op)... 4 KONEENRAKENNUKSEN PERUSMODUULIN SUORITTANEIDEN JATKOMODUULIVAIHTOEHDOT YLEMMÄN TUTKINNON SIVUAINEEKSI... 4 K3001 KONEENSUUNNITTELU... 4 K3002 TUOTANTOTEKNIIKKA... K130-2 Tuotantotekniikan jatkomoduuli (20 op)... K132-2 Valutuotetekniikan jatkomoduuli (20 op)... K3003 KONEENRAKENNUKSEN MATERIAALITEKNIIKKA... 6 SOVELLETUN MEKANIIKAN PERUSMODUULIN SUORITTANEIDEN JATKOMODUULIVAIHTOEHDOT:... 6 K3004 LENTOTEKNIIKKA... 6 K300 MERITEKNIIKKA... 6 K3006 TEKNILLINEN MEKANIIKKA... 7 ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN PERUSMODUULIN SUORITTANEIDEN JATKOMODUULIVAIHTOEHDOT:... 7 K3007 ENERGIATEKNIIKKA... 7 K3008 LVI-TEKNIIKKA... 9 ERILLISET SIVUAINEET (B1 + B2)... 10 K3010 MEKATRONIIKKA... 10 IA3033 TUOTEKEHITYS... 11 IA3018 LAIVATEKNIIKKA... 12 IA3019 LAIVATEORIA... 13 K3009 PROCESSINDUSTRIN OCH DESS MILJÖTEKNIK... 14 IA3020 YHDYSKUNTIEN ENERGIATEKNIIKKA JA ENERGIATALOUS... 17 IA3031 LIIKENTEEN ENERGIATEKNIIKKA... 18 TU3007 International Design Business Management (IDBM) (ERILLINEN HAKU!)... 20 2

SIVUAINE KONETEKNIIKAN TAI ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN PÄÄAINEISTA (A1+A2) PERUSMODUULIVAIHTOEHDOT KANDIDAATIN TUTKINNON SIVUAINEEKSI K100-1 Koneenrakennuksen perusmoduuli (20 op) ETENEMINEN JATKOMODUULEIHIN: KONEENSUUNNITTELU, KONEENRAKENNUKSEN MATERIAALITEKNIIKKA, TUOTANTOTEKNIIKKA, VALUTUOTETEKNIIKKA Vastaava opettaja: prof. Kalevi Ekman Moduuliin sisältyy peruskursseja koneenosien suunnittelusta ja materiaaliopista sekä tuotantotoiminnan ja tuotantotekniikan perusteista. Moduulin osaamistavoitteina on antaa perustiedot koneenosien toiminnasta sekä näiden valinnan ja mitoituslaskennan perusteista, perehdyttää opiskelija keskeisiin valmistusmenetelmiin sekä antaa valmiudet koneenrakennuksen tyypillisiin materiaalin valintatehtäviin. Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa yleisimmät koneenosat ja niiden mitoitus- ja suunnittelukriteerit sekä osaa suorittaa koneenosien valinta- ja mitoitustehtäviä. Hän tuntee myös konstruktiotekniikan yleisimpien materiaalien käyttäytymisen ja tämän taustalla olevan teorian sekä osaa tämän pohjalta tehdä toimivia ratkaisuja materiaalien valintatehtävissä. Edelleen opiskelija tuntee yleisimmät koneenrakennuksen valmistusmenetelmät, niiden käyttökriteerit ja mahdollisuudet sekä osaa valita sopivan valmistusmenetelmän tyypillisille koneenrakennusteknisille komponenteille ja tuotteille. Opiskelija ymmärtää suunnitteluratkaisujen, materiaalinvalinnan ja käytettävän valmistusmenetelmän yhteydet ja niiden muodostaman kokonaisuuden. Kon-41.3003 Koneenosien suunnittelu 1) 8 Kon-80.3107 Valaminen valmistusmenetelmänä 2 Kon-1.3118 Tuotantojärjestelmät 1 Kon-1.3342 Työstökoneet ja oheislaitteet 3 Kon-67.3100 Konstruktiotekniikan materiaalioppi 6 1) Sivuaineeseen sisältyvää moduulia suorittavilla riittää Kon-41.2008:n sijasta esitietoina Kon-41.2010/2011-suoritus. K201-1 Sovelletun mekaniikan perusmoduuli (20 op) ETENEMINEN JATKOMODUULEIHIN: MERITEKNIIKKA, LENTOTEKNIIKKA, TEKNILLINEN MEKANIIKKA Vastaava opettaja: prof. Jukka Tuhkuri Sovelletun mekaniikan perusmoduuli toimii johdantona lentotekniikan, meritekniikan ja teknillisen mekaniikan opintoihin. Moduuli syventää teknillisen mekaniikan perustietoja, joten moduuli sopii hyvin myös muiden alojen opiskelijoille. 3

Kul-49.3100 Dynamiikka II 4 Kul-49.3200 Lujuusoppi II Kul-34.3100 Virtausmekaniikan perusteet Kul-24.3000 Kuljetusvälinetekniikan perusteet 3 AS-84.1128 Automaatio- ja säätötekniikan perusteet 3 K300-1 Energia- ja LVI-tekniikan perusmoduuli (20 op) ETENEMINEN JATKOMODUULEIHIN: ENERGIATEKNIIKKA, LVI-TEKNIIKKA Vastaava opettaja: prof. Martti Larmi Moduuli sisältää energiatekniikan teoreettiset perusteet ja energia-alan yleisiä perustietoja. Moduulin keskeisiä asiakokonaisuuksia ovat termodynamiikka ja virtausmekaniikka sekä näiden varaan rakentuvat lämpövoimaprosessit ja lämmönsiirto-oppi. Moduulin kurssit: Ene-39.2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Ene-39.3010 Ene-39.3021 Lämpövoimaprosessit Lämmönsiirto-oppi Kul-34.3100 Virtausmekaniikan perusteet Ene-xx.xxxx Valinnaisia Energia- ja LVI-tekniikan kursseja 1) 3 1) Valinnainen ja/tai myöhemmin määriteltävä Energia- ja LVI-tekniikan kurssi. 3 4 KONEENRAKENNUKSEN PERUSMODUULIN SUORITTANEIDEN JATKOMODUULIVAIHTOEHDOT YLEMMÄN TUTKINNON SIVUAINEEKSI K3001 KONEENSUUNNITTELU K110-2 Koneensuunnittelun jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Matti Pietola Moduulin tavoitteena on vahvistaa koneensuunnittelun, tuotekehityksen ja mekatroniikan perustietämystä ja -osaamista lujuusopin, hydraulitekniikan, pneumatiikan ja tribologian sekä tietokoneavusteisen suunnittelun aihealueilla. Moduulin suoritettuaan opiskelija ymmärtää siihen sisältyvien eri aineiden perussisällön ja osaa soveltaa kursseilla hankkimiaan tietoja koneiden suunnittelussa. Lisäksi opiskelija osaa arvioida eri ratkaisuvaihtoehtojen oikeellisuuden. 4

Kon-41.3006 Tietokoneavusteisen suunnittelun peruskurssi Kon-41.3023 Hydrauliikka ja pneumatiikka Kon-41.3180 Tribologia Kon-41.4199 Koneensuunnittelun menetelmät Moduulin suorittaville suositellaan kurssin Kul-49.3200 Lujuusoppi II sisällyttämistä valinnaisiin opintoihin. K3002 TUOTANTOTEKNIIKKA K130-2 Tuotantotekniikan jatkomoduuli (20 op) Vastaavat opettajat: prof. Kalevi Aaltonen, prof. Esko Niemi Tuotantotekniikan jatkomoduuli laajentaa tuotantotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista painottaen laadunohjausta, levytöitä, muottien tai jonoleikkainten suunnittelua ja antaa valmiuden valukappaleiden suunnitteluun ja valmistusprosessin hallintaan. Moduulin suorittanut opiskelija osaa auttavasti käyttää yleisimpiä konepajan työstökoneita, ohjelmoida NC-koneita ja teollisuusrobottia, käyttää CAD/CAM- järjestelmää ja suorittaa konepajan perusmittauksia ja tuntee yleisimmät levytyömenetelmät. Opiskelija tutustuu ja tekee pienimuotoista kokeellista tutkimusta sekä osaa suunnitella ohjatusti työvälineen (esim. painevalumuotin). Kon-1.3122 Laatujohtaminen ja mittaustekniikka Kon-1.3133 Työvälinetekniikka ja suunnitteluharjoitus 3 Kon-1.313 Levytyöt 2 Kon-1.311 Työstökoneiden käyttö 3 Kon-1.317 Tuotantotekniikan tutkimus 7 K132-2 Valutuotetekniikan jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Juhani Orkas Valutuotetekniikan jatkomoduuli laajentaa suunnittelu- ja tuotantotoiminnassa tarvittavaa valuteknistä tietoa ja osaamista painottaen tietokoneavusteiseen konstruktiosuunnitteluun, valutuotteen laadun määrittämiseen ja hankintaan. Opiskelija tutustuu erilaisiin valuteknisiin prosesseihin ja tekee pienimuotoista kokeellista tutkimusta sekä suunnittelua erilaisia valunsimulointi- sekä CAD/CAMjärjestelmiä apuna käyttäen. Moduulin suoritettuaan opiskelija kykenee soveltamaan valutuotteen suunnittelun, valmistusprosessin ja hankinnan perusperiaatteita. Opiskelija kykenee suunnittelemaan valutuotteen tai sen valmistusprosessin ottaen huomioon valmistustekniset mahdollisuudet ja rajoitukset. Lisäksi opiskelija osaa auttavasti hyödyntää valunsimulointi- sekä CAD-järjestelmiä suunnittelussa. Kon-41.3006 Tietokoneavusteisen suunnittelun peruskurssi Kon-80.3113 Valutuotteen valmistustekniikka Kon-80.3121 Valutuotteen konstruktiosuunnittelu Kon-80.3130 Valutuotetekniikan vaihtuvasisältöinen opintojakso

K3003 KONEENRAKENNUKSEN MATERIAALITEKNIIKKA K120-2 Koneenrakennuksen materiaalitekniikan jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Hannu Hänninen Koneenrakennuksen materiaalitekniikan jatkomoduulissa perehdytään konstruktiomateriaalien käyttäytymiseen mekaanisten ja termisten kuormitusten alaisena sekä erilaisissa käyttöympäristöissä. Opiskelija saa perustiedot materiaalien ja rakenteiden tarkastamisesta NDT-menetelmien avulla. Lisäksi syvennetään opiskelijan tietämystä fysikaalisen metallurgian ja polymeeriteknologian osalta. Moduulin suorittanut opiskelija tuntee materiaalien vaurioitusmekanismit mekaanisen kuormituksen ja ympäristön kuormituksen alaisena, tuntee tärkeimpien metallisten materiaalien ja polymeerien valmistus- ja käyttötavat sekä tuntee ko. materiaalien mekaaniset ominaisuudet. Moduulin suorittanut opiskelija kykenee suorittamaan perustason materiaalin valintatehtäviä ja omaa riittävät tiedot toimimiseen materiaalitekniikan asiantuntijan kanssa. Kon-67.3301 Rikkomattomat tarkastusmenetelmät Kon-67.3110 Teräkset 4 Kon-67.3401 Rakenneaineet jännitysten ja ympäristön vaikutusten alaisina Kon-67.3101 Kevyt- ja värimetallit 3 KE-100.2310 Polymeeriteknologian perusteet 3 SOVELLETUN MEKANIIKAN PERUSMODUULIN SUORITTANEIDEN JATKOMODUULIVAIHTOEHDOT: K3004 LENTOTEKNIIKKA K220-2 Lentotekniikan jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Olli Saarela Jatkomoduuli tarjoaa perustiedot lentomekaniikasta, aerodynamiikasta ja rakennetekniikasta. Lisäksi kuvataan lentokoneprojektin sisältö ja lentokoneiden järjestelmät. Moduulin suorittanut opiskelija ymmärtää perusteet lentomekaniikasta, aerodynamiikasta, lentokonerakenteista, lentokoneiden järjestelmistä sekä lentokoneprojektin sisällöstä. Kul-34.3160 Lentokoneen suoritusarvot 4 Kul-34.320 Lentokoneen aerodynamiikka 4 Kul-34.3300 Lentokonerakenteet 4 Kul-34.3400 Lentokoneen järjestelmät 4 Kul-34.300 Lentokoneprojekti 4 K300 MERITEKNIIKKA K210-2 Meritekniikan jatkomoduuli (20 op) 6

Vastaava opettaja: prof. Petri Varsta Meritekniikan jatkomoduuli tarjoaa perustan laivatekniikan keskeisiin osa-alueisiin kuten laivan yleissuunnitteluun, hydrodynamiikkaan ja -statiikkaan, talvimerenkulkuun sekä koneistoihin. Moduulin jälkeen opiskelija osaa määritellä laivasuunnittelun eri osa-alueet sekä soveltaa niissä käytettäviä laskenta- ja kokeellisia menetelmiä. Moduulin pakolliset kurssit Kul-24.3200 Laivahydrodynamiikan perusteet Kul-24.3100 Laivan konseptisuunnittelu Kul-24.3300 Laivan vakavuus Seuraavista kahdesta kurssista on valittava toinen: Kul-24.3400 Laivan konejärjestelmät Kul-24.300 Talvimerenkulku K3006 TEKNILLINEN MEKANIIKKA K230-2 Teknillisen mekaniikan jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Jukka Tuhkuri Moduuli sisältää lujuusopin ja virtausmekaniikan kursseja. Tämän moduulin kurssit ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Pakollinen kurssi: Kon-41.400 Kokeelliset menetelmät Seuraavista kahdesta kurssista tulee valita toinen tai molemmat: Kul-49.3300 Elementtimenetelmä I Kul-49.3400 Koneiden ja rakenteiden värähtelyt Valinnainen osa (opiskelija valitsee seuraavista vähintään op:n verran): Kul-34.3600 Komposiittirakenteet Ene-39.4031 Kitkallinen virtaus Kul-34.3700 Kaasudynamiikka 2 Kul-24.3710 Potential Flow Theory for Lifting Surfaces 3 Kul-24.4370 Potential Flow Theory for Lifting Surfaces, extended course P ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN PERUSMODUULIN SUORITTANEIDEN JATKOMODUULIVAIHTOEHDOT: K3007 ENERGIATEKNIIKKA K320-2 Energiatekniikan jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Martti Larmi 7

Moduulissa annetaan perustiedot energiatekniikkaan sisältyvistä virtauskoneista sekä kemiallisesta termodynamiikasta. Tämän lisäksi moduuli sisältää runsaasti valinnaisuutta, mikä antaa mahdollisuuden joko edelleen syventää teoreettista osaamispohjaa tai suunnata opintoja johonkin kiinnostavaan energiatekniikan osa-alueeseen. Moduulin kurssit: Ene-39.3004 Kemiallinen termodynamiikka 6 Ene-39.3014 Virtauskoneet Valitse lisäksi seuraavista kursseista niin, että moduulin laajuus on vähintään 20 op: Ene-39.2007 Termodynamiikan harjoitustyöt 2 Ene-39.3003 Teknillinen termodynamiikka 3 Ene-39.4006 Uudet energiantuottoprosessit Ene-39.4018 Sovelletun termodynamiikan teoriatyö Ene-39.4024 Lämmönsiirtimien mitoitus 6 Ene-39.4027 Aineensiirto-oppi Ene-39.4031 Kitkallinen virtaus Ene-39.4043 Lämpötekniikan erikoistyö, lyhyt Ene-39.4048 Maakaasutekniikka Ene-47.410 Specialarbete i ny energiteknologi Ene-47.120 Combustion and Gasification Technology I P 3 Ene-47.121 Combustion and Gasification Technology II P 3 Ene-47.131 Livscykelanalyser och miljöauditering 3 Ene-47.140 Vindenergi Ene-8.3102 Sisäilmastotekniikka 3 Ene-8.3103 Talotekniikan elinkaaritalous 3 Ene-8.3111 Lämmitystekniikka Ene-8.3113 Ilmanvaihtotekniikka 4 Ene-8.3117 Vesihuoltotekniikka 2 Ene-8.3127 LVI-suunnittelu 1 3 Ene-9.4101 Teollisuuden energiatekniikan perusteet Ene-9.4201 Energiamarkkinat Ene-9.4301 Ene-9.4160 Kul-14.4100 Energy Systems for Communities Kaukolämpötekniikka Internal Combustion Engine Technology Kul-14.4700 Transport Biofuels, Combustion and Emission Control A-36.110 Johdatus yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun 4 AS-74.2111 Analoginen säätö 1) 3 KE-90.2100 Prosessiautomaation perusteet 1) 3 S-18.2104 Sähköverkot 4 S-18.3161 Sähköenergian käyttösovelluksia 4 Tfy-6.4221 Ydinreaktoritekniikan perusteet Tfy-6.4311 Uudet energiatekniikat L Tfy-6.4323 Aurinkoenergiatekniikka L 1) Vaihtoehtoiset kurssit. 8

K3008 LVI-TEKNIIKKA K310-2 LVI-tekniikan jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Kai Sirén Moduuli perehdyttää LVI-tekniikan perusteisiin. Sisältönä on lämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtotekniikka, vesihuoltotekniikka sekä sisäilmatekniikka. Myös LVI-järjestelmien mittaukset sekä taloteknisten järjestelmien elinkaareen liittyvät tekniset ja taloudelliset näkökohdat tulevat esille. Moduulin kurssit: Ene-8.3102 Sisäilmastotekniikka 3 Ene-8.3103 Talotekniikan elinkaaritalous 3 Ene-8.3111 Lämmitystekniikka Ene-8.3113 Ilmanvaihtotekniikka 4 Ene-8.3117 Vesihuoltotekniikka 2 Ene-8.3127 LVI-suunnittelu 1 3 9

ERILLISET SIVUAINEET (B1 + B2) K3010 MEKATRONIIKKA K10-1 Mekatroniikka I, perusmoduuli (20 op) Vastaava opettaja: ma. prof. Jari Juhanko Moduulin tarkoituksena on antaa opiskelijalle perusosaamista mekatronisten järjestelmien tärkeimmiltä osa-alueilta. Moduuli toteutetaan tiedekuntien välisenä yhteistyönä. Yhdessä Mekatroniikka II - moduulin kanssa suoritettuna se muodostaa erillisen sivuaineen Mekatroniikka, joka soveltuu mm. Koneensuunnittelun pääaineessa mekatroniikan ja hydrauliikan tai auto- ja työkonetekniikan syventävän moduulin valinneille. Moduulin osaamistavoitteet: moduulin suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla takaisinkytketyn mekatronisen järjestelmän yleisrakenteen, ymmärtää häiriöiden kytkeytymismekanismit, osaa valita, mitoittaa ja liittää anturit ja toimilaitteet yksinkertaiseen mekatroniseen järjestelmään, osaa suorittaa yksinkertaista ohjelmointia, osaa käyttää Matlab/Simulink-työkalun perustoimintoja ja osaa mallintaa yksinkertaisen mekatronisen järjestelmän. Moduuliin sisältyvät seuraavat kurssit, ellei niitä ole suoritettu muussa moduulissa: AS-74.1106 Johdatus Matlab ohjelmiston käyttöön 1 AS-74.1101 Tietokonesimulointi 3 S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A 4 Kon-41.3140 Mekatroniikan anturit ja toimilaitteet 4 Lisäksi valitse seuraavista kursseista vähintään 8 op: AS-0.1104 C-ohjelmoinnin peruskurssi (Kon) 1) 4 AS-74.1102 Säätötekniikan matemaattiset apuneuvot 2) 2 AS-74.2111 Analoginen säätö 3) 3 AS-74.313 Servotekniikka 3 AS-84.1132 Automaatio- ja säätötekniikka 3) S-66.2120 Elektroniikan peruskurssi Kon-16.4001 Mekanismiopin perusteet 4) Kon-41.2010 Koneenrakennustekniikka B (ei Kon-tutkinto-ohj.) 4 Kon-41.3023 Hydrauliikka ja pneumatiikka Kon-41.411 Mekatronisen konejärjestelmän suunnittelu 4 1) Vaihtoehtoisesti AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 op (moduulin sis. vain 4 op). 2) Suositellaan kurssien AS-74.2111 Analoginen säätö ja AS-74.313 Servotekniikka esitiedoksi. 3) Kursseista AS-74.2111 ja AS-84.1132 valitaan toinen. 4) Esitietoina edellytetään perustiedot statiikasta ja dynamiikasta. 10

K10-2 Mekatroniikka II, jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: ma. prof. Jari Juhanko Moduulin tarkoituksena on syventää opiskelijan perusosaamista mekatronisten järjestelmien tärkeimmiltä osa-alueilta. Moduuli toteutetaan tiedekuntien välisenä yhteistyönä. Yhdessä Mekatroniikka I -moduulin kanssa suoritettuna se muodostaa erillisen sivuaineen Mekatroniikka, joka soveltuu mm. Koneensuunnittelun pääaineessa mekatroniikan ja hydrauliikan tai auto- ja työkonetekniikan syventävän moduulin valinneille. Moduulin osaamistavoitteet: moduulin suoritettuaan opiskelija osaa ryhmän jäsenenä määritellä, suunnitella, dokumentoida ja rakentaa mekatronisen järjestelmän. Moduuliin sisältyvät seuraavat kurssit, ellei niitä ole suoritettu muussa moduulissa: Kon-41.3131 Mekatroniikan harjoitustyö 2-6 Kon-41.4160 Mekatroniikan projektityö 8 Lisäksi valitse seuraavista kursseista vähintään 8 op: S-81.2200 Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 S-81.3200 Reaaliaikaisten järjestelmien suunnittelu 3 S-87.2113 Elektroniikan perusteet 3 AS-0.3301 C++ -ohjelmointi 1) 4 AS-74.2112 Digitaalinen säätö 2) 3 AS-74.3114 Tietokonemallintaminen AS-84.3169 Verkotettu automaatio 3 Kon-16.4011 Monikappalesimulointi 3) Kon-41.4029 Mobilehydrauliikka 4) 2 Kon-41.4030 Pumppaustekniikka 2 Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät 1) Esitietona vaaditaan AS-0.1101 C-ohjelmoinnin peruskurssi tai vastaava uusi kurssi. 2) Esitietona vaaditaan AS-74.2111 Analoginen säätö. 3) Esitietona vaaditaan Kon-16.4001 Mekanismiopin perusteet. 4) Esitietona vaaditaan Kon-41.3023 Hydrauliikka ja pneumatiikka. Tarkista muidenkin kurssien esitietovaatimukset tapauskohtaisesti! IA3033 TUOTEKEHITYS Vastaava opettaja: prof. Kalevi Ekman Sivuaine soveltuu periaatteessa minkä tahansa pääaineen rinnalla suoritettavaksi, mutta on erityisesti tarkoitettu täydentämään teknispainotteisia pääaineita yli tiedekuntarajojen yleisemmän tuotekehitysmetodiikan ja tuotekehityksen integroitujen ja verkottuneiden työskentelymenetelmien osalta. Opiskelussa painotetaan poikkitieteellistä projektityöskentelyä. Sivuaineessa suoritetaan aina K112-3 Tuotekehityksen syventävä moduuli (20 op), joka sisältää kurssit (moduulissa/kursseissa ei ole esitietovaatimuksia): 11

Kon-41.4001 Tuotekehitys Kon-41.4002 Tuotekehitysprojekti 10 Kon-41.4003 Interdisciplinary Product Development Toisena moduulina voidaan suorittaa vaihtoehtoisesti: a) Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan sopiva, jonkin muun kuin oman pääaineen perusmoduuli. Jos muita preferenssejä ei ole, suositellaan suoritettavaksi K100-1 Koneenrakennuksen perusmoduuli (20 op), joka sisältää kurssit (mahdolliset esitietotarpeet suositellaan tarkistettaviksi aina ao. kurssien vastuullisten opettajien kanssa tapauskohtaisesti): Kon-41.3003 Koneenosien suunnittelu 8 Kon-80.3107 Valaminen valmistusmenetelmänä 2 Kon-1.3118 Tuotantojärjestelmät 1 Kon-1.3342 Työstökoneet ja oheislaitteet 3 Kon-67.3100 Konstruktiotekniikan materiaalioppi 6 b) K12-C Tuotekehityksen erikoismoduuli (20 op) yhteistyössä Stanfordin yliopiston kanssa tuotettavalla sisällöllä. Huom! Tässä suoritustavassa on rajoitettu osallistujamäärä, osallistujat valitaan toteutuskierroskohtaisessa erillisessä haussa, josta tiedotetaan erikseen. c) K12-C Tuotekehityksen erikoismoduuli (20 op) henkilökohtaisella, moduulista vastaavan professorin kanssa erikseen sovittavalla opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tukevalla sisällöllä. IA3018 LAIVATEKNIIKKA Vastaava opettaja: prof. Petri Varsta Laivatekniikka on kehittynyt viimeisten vuosien aikana hyvin nopeasti. Tämän seurauksena nykyaikaisten laivojen suunnittelu, tuotanto sekä operointi edellyttävät alan toimijoilta laajoja valmiuksia eri tekniikan aloilta. Toisaalta, eri alojen tekniikka ei useissa tapauksissa ole sovellettavissa sellaisenaan laivatekniikkaan, johon liittyy omat laivojen toiminta- ja tuotantoympäristön luomat reunaehdot. Laiva-alan teollisuuteen on syntynyt suuri tarve eri aloilta (esim. automaatio- ja säätötekniikka, tietotekniikka, tuotantotalous) tuleville osaajille, joilla on kyky käyttää oman erikoisalansa osaamista laivateknisissä sovelluksissa. Laivatekniikka-jatkomoduuli soveltuu yhdessä Sovelletun mekaniikan perusmoduulin kanssa sivuaineeksi sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelman että muiden tutkinto-ohjelmien pääaineissa. Sivuaineen tavoitteena on tarjota muiden alojen opiskelijoille perustiedot laivatekniikkaan liittyvästä mekaniikasta, suunnitteluprosessista, suunnittelumenetelmistä, tuotantotekniikasta sekä varustamoliiketoiminnasta. Sivuaine koostuu moduulista K201-1 Sovelletun mekaniikan perusmoduuli ja moduulista K214-2 Laivatekniikan jatkomoduuli. K201-1 Sovelletun mekaniikan perusmoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Jukka Tuhkuri 12

Sovelletun mekaniikan perusmoduuli toimii johdantona lentotekniikan, meritekniikan ja teknillisen mekaniikan opintoihin. Moduuli syventää teknillisen mekaniikan perustietoja, joten moduuli sopii hyvin myös muiden alojen opiskelijoille. Kul-49.3100 Dynamiikka II 4 Kul-49.3200 Lujuusoppi II Kul-34.3100 Virtausmekaniikan perusteet Kul-24.3000 Kuljetusvälinetekniikan perusteet 3 AS-84.1128 Automaatio- ja säätötekniikan perusteet 3 K214-2 Laivatekniikan jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Petri Varsta Moduuli sisältää seuraavat kaikille pakolliset kurssit: Kul-24.3100 Laivan konseptisuunnittelu Kul-24.4110 Laivaprojekti A 1) Kul-24.4130 Laivan tuotantotekniikka Seuraavista valittava vähintään op: Kul-24.4220 Kauppamerenkulku ja varustamotoiminta 3 Kul-24.4341 CAD laivan konseptisuunnittelussa 3 Kul.24.430 Matkustajalaivojen arkkitehtuuri 1) Suositellaan suoritettavaksi myös Kul-24.4341 CAD laivan konseptisuunnittelussa. IA3019 LAIVATEORIA Vastaava opettaja: prof. Jerzy Matusiak Viimeisten vuosien aikana mm. laivojen turvallisuuteen, energiatehokkuuteen, valmistuskustannuksiin ja matkustusmukavuuteen liittyvät vaatimukset ovat kiristyneet jatkuvasti. Tämä on johtanut yhä haastavampiin laivatekniikan tutkimusongelmiin, joissa vaaditaan syvällistä ymmärrystä ilmiöiden taustalla olevasta fysiikasta. Tutkimusongelmat liittyvät pääsääntöisesti laivan rakenteisiin sekä laivahydrodynamiikkaan. Tämän myötä alalle on syntynyt tarve kasvattaa uusia osaajia, joilla on riittävät teoreettiset valmiudet toimia vaativissa tutkimustehtävissä. Laivateoria-jatkomoduuli soveltuu yhdessä Sovelletun mekaniikan perusmoduulin kanssa sivu-aineeksi sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelman että muiden tutkinto-ohjelmien pääaineissa. Sivuaineen tavoitteena on tarjota muiden alojen teoreettisesti suuntautuneille opiskelijoille perus-tiedot laivatekniikkaan liittyvästä mekaniikasta ja laivasuunnittelusta sekä näiden lisäksi laivahydrodynamiikasta tai laivan rakenteista ja tuotantotekniikasta. Sivuaine koostuu moduulista K201-1 Sovelletun mekaniikan perusmoduuli ja moduulista K21-2 Laivateorian jatkomoduuli. K201-1 Sovelletun mekaniikan perusmoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Jukka Tuhkuri 13

Sovelletun mekaniikan perusmoduuli toimii johdantona lentotekniikan, meritekniikan ja teknillisen mekaniikan opintoihin. Moduuli syventää teknillisen mekaniikan perustietoja, joten moduuli sopii hyvin myös muiden alojen opiskelijoille. Kul-49.3100 Dynamiikka II 4 Kul-49.3200 Lujuusoppi II Kul-34.3100 Virtausmekaniikan perusteet Kul-24.3000 Kuljetusvälinetekniikan perusteet 3 AS-84.1128 Automaatio- ja säätötekniikan perusteet 3 K21-2 Laivateorian jatkomoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Jerzy Matusiak Moduuli sisältää seuraavan kaikille pakollisen kurssin: Kul-24.3100 Laivan konseptisuunnittelu Virtausmekaniikkapainotteisessa sivuaineessa pakolliset kurssit (1 op): Kul-24.3200 Laivahydrodynamiikan perusteet Kul-24.3300 Laivan vakavuus Kul-24.4140 Laivadynamiikka Virtausmekaniikkapainotteisessa sivuaineessa pakolliset kurssit (1 op): Kul-24.4110 Laivaprojekti A 1) Kul-24.4120 Ship Structural Design P Kul-24.4130 Laivan tuotantotekniikka 1) Suositellaan suoritettavaksi myös Kul-24.4341 CAD laivan konseptisuunnittelussa. K3009 PROCESSINDUSTRIN OCH DESS MILJÖTEKNIK K3009 PROSESSI- JA YMPÄRISTÖNSUOJELUTEKNIIKKA K3009 PROCESS AND ENVIRONMENTAL TECHNOLOGY Vastaava opettaja: prof. Carl-Johan Fogelholm Sivuaine voidaan sisällyttää joko alempaan tai ylempään perustutkintoon. Esitiedot: Ene-39.3003 Teknillinen termodynamiikka 3 Sivuaineen tarkoitus on tarjota ruotsinkielisille opiskelijoille mahdollisuus opiskella äidinkielellään, sekä suomenkielisille opiskelijoille tilaisuus kartuttaa ruotsinkielen taitojaan kielikylpytyyliin. Energiatekniikka on kasvava ala, jonka merkitys tulee lisääntymään tulevaisuudessa ja useimmissa Pohjoismaiden suurimmista energia-alan yrityksistä käytetään ruotsin kieltä. Syventävästä moduulista K326-3 Bioenergi och miljöteknik ja erikoismoduulista K326-C För-nybara energiformer och miljöteknik sekä yhteistyöyliopistoissa tarjottavista moduuleista muodostetaan erillinen sivuaine Processindustrin och dess miljöteknik. 14

K326-3 Bioenergi och miljöteknik -fördjupande modul (20 sp) K326-3 Bioenergia ja ympäristötekniikka -syventävä moduuli (20 op) Ansvarig professor: prof. Carl-Johan Fogelholm Målet med studierna är att studenten skall få en insikt i kraftverkskoncept och processberäkningar med en speciell betoning på nya och förnybara, miljövänligare energiproduktionsprocesser. Man behandlar de olika teknologiernas vetenskapliga grunder och praktiska tillämpningar, deras för- och nackdelar såsom miljökonsekvenser, produktionskostnader, energieffektivitet samt utsläpp och föroreningar. Kurserna har speciell vikt på framtiden och teknologins utveckling. Det är möjligt att utvidga dessa studier genom att avlägga vissa studiepaket vid Svenska social och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet och vid Chalmers tekniska högskola i Sverige. Studierna görs då inom ämnet Processindustri och miljöteknik. Mer information hittar du på webbplatsen http://miljo.tkk.fi. Undervisningsspråken är svenska och engelska. Moduuli käsittelee voimalaitoskonseptia ja prosessilaskelmia korostaen erityisesti uusia ja uusiutuvia, ympäristöystävällisempiä energiantuotantoprosesseja. Käsitellään eri teknologioiden tieteelliset perusteet ja käytännölliset sovellukset, niiden hyödyt ja haitat, esim. ympäristövaikutukset, tuotantokustannukset ja energiatehokkuudet. Kurssit panostavat erityisesti tulevaisuuteen ja teknologian kehitykseen. Näitä opintoja voidaan laajentaa valitsemalla tiettyjä opintopaketteja Helsingin yliopiston Svenska social och kommunalhögskolanissa ja Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa Ruotsissa. Opinnot suoritetaan tällöin "Processindustri och miljöteknik" -aineen puitteissa. Lisätietoja löydät osoitteesta http://miljo.tkk.fi. Opetuskielet ovat ruotsi ja englanti. Av nedanstående kurser väljs så att minst 20 sp uppnås: Ene-47.4110 Kraftproduktion/Elproduktion från biomassa I 1) 3 Ene-47.4111 Kraftproduktion/Elproduktion från biomassa II a 1) 3 Ene-47.4112 Electricity Production from Biomass II b 1) 3 Ene-47.4113 Driftsmätningar på kraftverk 3 Ene-47.4114 Waste to energy 3 Ene-47.411 Specialarbete i miljövänliga energiprocesser 1) Ene-47.120 Combustion and Gasification Technology I P 3 Ene-47.121 Combustion and Gasification Technology II P 3 Ene-47.122 Pollutant Formation and Control in Combustion 3 Ene-47.130 Process Integration, Simulation and Optimization P 3 1) Obligatoriska kursser. K326-C Förnybara energiformer och miljöteknik -specialmodul (20 sp) K326-C Uusiutuvat energiamuodot ja ympäristötekniikka -erikoismoduuli (20 op) Ansvariga professorer: prof. Carl-Johan Fogelholm (prof. Markku Hurme) (prof. Olli Dahl) 1

Målet med studierna är att studenten skall få en insikt i nya och förnybara, miljövänligare energiproduktionsprocesser. Man behandlar de olika teknologiernas vetenskapliga grunder och praktiska tillämpningar, deras för- och nackdelar såsom miljökonsekvenser, produktionskostnader och energieffektivitet. Kurserna har speciell vikt på framtiden och teknologins utveckling. Dessutom ger studierna en insikt i miljövårens mest centrala områden så som miljöbelastningar, energiekonomi och livscykelanalys. Undervisningsspråken är svenska och engelska. Det är möjligt att utvidga dessa studier genom att avlägga vissa studiepaket vid Svenska social och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet och vid Chalmers tekniska högskola i Sverige. Studierna görs då inom ämnet Processindustri och miljöteknik. Mer information hittar du på webbplatsen http://miljo.tkk.fi. Moduuli käsittelee uusia ja uusiutuvia, ympäristöystävällisempiä energiantuotantoprosesseja. Käsitellään eri teknologioiden tieteelliset perusteet ja käytännölliset sovellukset, niiden hyödyt ja haitat, esim. ympäristövaikutukset, tuotantokustannukset ja energiatehokkuudet. Kurssit panostavat erityisesti tulevaisuuteen ja teknologian kehitykseen. Opinnot antavat ymmärrystä ympäristönsuojelun keskeisistä käsitteistä kuten ympäristökuormituksista ja energiataloudesta. Opetuskielet ovat ruotsi ja englanti. Näitä opintoja voidaan laajentaa valitsemalla tiettyjä opintopaketteja Helsingin yliopiston Svenska social och kommunalhögskolanissa ja Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa Ruotsissa. Opinnot suoritetaan tällöin "Processindustri och miljöteknik" -aineen puitteissa. Lisätietoja löydät osoitteesta http://miljo.tkk.fi. Av nedanstående kurser väljs så att minst 20 sp uppnås: Ene-39.4006 Nya energiproduktionsprocesser Ene-47.410 Ene-47.120 Ene-47.121 Ene-47.131 Specialarbete i ny energiteknologi 1) Combustion and Gasification Technology I P Combustion and Gasification Technology II P Livscykelanalyser och miljöauditering 3 3 3 Ene-47.140 Vindenergi Tfy-6.4323 Solenergi 1) Obligatoriska kursser. TKK:n omien kurssien lisäksi Processindustri och miljöteknik- sivuaineeseen voidaan valita toinen tai molemmat yhteistyöyliopistoissa suoritettavista moduuleista. Social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto (voidaan sisällyttää vain kandidaattitason tutkintoon) Miljöadministration (20) sp: Ympäristön hallinta (20) op: sp Planering, miljöresursförvaltning, hållbar utveckling Miljöpolitik Miljörätt Miljöforvaltning och planering Chalmers: (voidaan sisällyttää vain maisteritason tutkintoon) 16

Analytisk Miljöteknik (20 sp): Analyyttinen ympäristötekniikka (20 op): sp Miljösystemanalys 7, Miljömanagement 7, Livscykelanalys 7, Bärkraftig resursanvändning 7, IA3020 YHDYSKUNTIEN ENERGIATEKNIIKKA JA ENERGIATALOUS Vastaava opettaja: prof. Risto Lahdelma Sivuaine koostuu moduulista K328-3 Yhdyskuntien energiatekniikka ja energiatalous - syventävä moduuli ja moduulista K328-C Yhdyskuntien energiatekniikka ja energiatalous - erikoismoduuli. K328-3 Yhdyskuntien energiatekniikka ja energiatalous -syventävä moduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Risto Lahdelma Moduulissa syvennytään energiatekniikan ja -talouden ratkaisuihin erityisesti yhdyskuntien energiaratkaisujen sekä energiamarkkinoiden näkökulmista vahvistaen myös näihin alueisiin liittyviä metodologisia valmiuksia. Moduulin kurssit: Ene-9.4010 Ene-9.4160 Models and Optimization of Energy Systems Kaukolämpötekniikka Ene-9.4201 Energiamarkkinat Ene-9.4301 Energy Systems for Communities K328-C Yhdyskuntien energiatekniikka ja energiatalous - erikoismoduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Risto Lahdelma Moduuli tarjoaa yhdyskuntien energiatekniikkaan ja energiatalouteen painottuneita syventyviä opintoja. Opinnoissa voidaan painottaa metodologisia opintoja talouden ja sovelletun matematiikan aloilta tai yhdyskuntien energiaratkaisujen suunnittelua ja energiantuotantoteknologioiden laajaa tuntemusta tukevia opintoja. Moduuliin valitaan yksi kursseista: Ene-9.4220 Energiatalouden harjoitustyö 10 Ene-9.4320 Yhdyskuntien energiatekniikan harjoitustyö 10 Moduuliin kuuluvien valinnaisten kurssien lista on seuraavalla sivulla. 17

Lisäksi valitaan vapaasti yhdistellen vähintään 10 op soveltuvia opintoja, kuten esimerkiksi: Ene-47.120 Ene-47.121 Ene-9.4101 Ene-9.4210 Combustion and Gasification Technology I P Combustion and Gasification Technology II P Teollisuuden energiatekniikan perusteet Energiatalouden erikoiskurssi L 3 3 Ene-9.4310 Yhdyskuntien energiatekniikan erikoiskurssi L Ene-9.00 Individual Studies in Energy P 1-10 Mat-2.210 Optimoinnin perusteet 3 Mat-2.3114 Investointiteoria L Mat-2.3134 Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu L Mat-2.3140 Lineaarinen ohjelmointi L Mat-2.3148 Dynaaminen optimointi L Tfy-6.4221 Ydinreaktoritekniikan perusteet Tfy-6.4311 Uudet energiatekniikat L Tfy-6.4323 Aurinkoenergiatekniikka L Tfy-6.4344 Kehittynyt tuulivoimateknologia L S-18.2104 Sähköverkot 4 S-18.3161 Sähköenergian käyttösovelluksia 4 A-36.110 Johdatus yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun 4 IA3031 LIIKENTEEN ENERGIATEKNIIKKA Vastaava opettaja: prof. Martti Larmi Sivuaine koostuu moduulista K334-1 Liikenteen energiatekniikka I ja moduulista K334-2 Liikenteen energiatekniikka II. Sivuaineen moduulien esitietovaatimuksina ovat seuraavat kurssit tai vastaavat tiedot: Ene-39.2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto KE-3.9700 Kemian perusteet; K, TU, AS K334-1 Liikenteen energiatekniikka I -moduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Martti Larmi Liikenteen energiatekniikan I moduuli tarjoaa opetusta vaihtoehtoisten polttoaineiden käytöstä ja nykytekniikan kehitysmahdollisuuksista. Moduulin oppimistavoitteet: suoritettuaan moduulin opiskelija osaa nimetä, kuvailla ja vertailla toisiinsa liikennemoottorien prosesseja ja tekniikoita tunnistaa, arvioida ja vertailla toisiinsa erityisesti moderneja polttoaineita liikenteen eri käyttötarkoituksissa nimetä, kuvailla ja arvioida liikenteen järjestelmiä ja tekniikoita ja niiden vaikutuksia. 18

Moduulin pakolliset kurssit: Kul-14.4100 Internal Combustion Engine Technology Kul-14.4700 Transport Biofuels, Combustion and Emission Control Valitse seuraavista kursseista siten, että moduulin laajuus on vähintään 20 op: Suositeltavat valinnaiset kurssit em. moduuliin: Kul-14.4400 Simulation of Internal Combustion Engines P Kul-14.4800 Kul-24.3400 Kul-34.3100 Kon-16.401 Exercises in Internal Combustion Engine Technology Laivan konejärjestelmät Virtausmekaniikan perusteet Ajoneuvotekniikan perusteet Ene-39.3003 Teknillinen termodynamiikka 3 Ene-39.4031 Kitkallinen virtaus L Ene-39.404 Virtaussimulointi L 6 KE-40.4120 Introduction to Biofuels Yhd-71.2120 Yhd-71.3130 Liikennejärjestelmän suunnittelu Liikenteen ympäristökysymykset L AS-84.1128 Automaatio- ja säätötekniikan perusteet 3 AS-84.3169 Verkotettu automaatio L 3 S-17.1010 Sähkövoimatekniikka 4 Muita suositeltavia kursseja, mikäli esitiedot ovat riittävät: Ene-39.4006 Uudet energiatuottoprosessit L Tfy-6.4311 Uudet energiatekniikat L Tfy-6.4332 Polttokennot ja vetyteknologia L AS-84.1132 Automaatio ja säätötekniikka S-17.2020 Sähkömekaniikka ja sähkökäytöt 6 4 6 3 K334-2 Liikenteen energiatekniikka II -moduuli (20 op) Vastaava opettaja: prof. Martti Larmi Liikenteen energiatekniikan II moduuli tarjoaa perusopetusta energiatekniikasta sekä vaihtoehtoisista voimantuotto- ja siirtotavoista sekä energiamarkkinoista. Moduulin oppimistavoitteet: suoritettuaan moduulin opiskelija osaa kuvailla energiamarkkinoita ja niiden toimintaa. ratkaista ja laskea liikenteen energiantuotantoon ja siirtoon liittyviä kysymyksiä ja laskuja. kuvata, arvioida ja vertailla eri vaihtoehtoisia voimantuotto- ja siirtotapoja sekä niiden vaikutuksia. Moduulin pakolliset kurssit: Ene-39.3004 Kemiallinen termodynamiikka L 6 Ene-9.4201 Energiamarkkinat Valitse seuraavista kursseista siten, että moduulin laajuus on vähintään 20 op: Suositeltavat valinnaiset kurssit em. moduuliin: 19

Kul-14.4400 Kul-14.4800 Kul-24.3400 Simulation of Internal Combustion Engines P Exercises in Internal Combustion Engine Technology Laivan konejärjestelmät Kul-34.3100 Virtausmekaniikan perusteet Ene-39.3003 Teknillinen termodynamiikka 3 Ene-39.4031 Kitkallinen virtaus L Ene-39.404 Virtaussimulointi L 6 Kon-16.401 Ajoneuvotekniikan perusteet 4 KE-40.4120 Introduction to Biofuels Yhd-71.2120 Yhd-71.3130 Liikennejärjestelmän suunnittelu Liikenteen ympäristökysymykset L 6 3 AS-84.1128 Automaatio- ja säätötekniikan perusteet 3 AS-84.3169 Verkotettu automaatio L 3 S-17.1010 Sähkövoimatekniikka 4 Muita suositeltavia kursseja, mikäli esitiedot ovat riittävät: Ene-39.4006 Uudet energiatuottoprosessit L Tfy-6.4311 Uudet energiatekniikat L Tfy-6.4332 Polttokennot ja vetyteknologia L AS-84.1132 Automaatio ja säätötekniikka S-17.2020 Sähkömekaniikka ja sähkökäytöt 6 TU3007 International Design Business Management (IDBM) (ERILLINEN HAKU!) Minor studies (40 credits) Modules TU110-2 Intermediate Module in International Design Business Management A2 (20 cr) Code Course Credits 26E04200 Theories in IDBM 26E01300 IDBM Project TU-22.110 IDBM Project id0003 IDBM Project TU110-C Special Module in International Design Business Management (20 cr) Code Course Credits id0002 Design Thinking in Business Kon-41.4003 Interdisciplinary Product Development 26E04400 International Design Business Management Elective course 20