Vakka. Kirkon aarteet tutuksi kirkkoseikkailussa. Lähetysjärjestöjen joulukeräykset vievät joulun ilosanomaa s. 6 7.

Vakka n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin 29.11.2013 "Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." Vapaaehtoisesti kirkkoon s.2 Kaksi naista ja sata vuotta pyhäkoulua s. 3 Lähetysjärjestöjen joulukeräykset vievät joulun ilosanomaa s. 6 7 Kirkon aarteet tutuksi kirkkoseikkailussa s. 8

Vakka n Tervehdys seurakunnasta Vanhan kansan rukouksia Aito rukous oman sielun ja sananpalvelijoiden puolesta Oletko rukoillut sananjulistajille oikeaa viisautta? Voimme kuvitella kirkon penkkiin kyyristyvän sarkapukuisen työmiehen tai huivipäisen naisen tämä rukous sydämessään. Sanankuulijan rukous puhuttelee ja tavoittaa olennaiset asiat lyhykäisyydestään huolimatta. Sana ei ole pelkkää passiivisesti vastaanotettavaa tietoa, vaan se näyttäytyy kristillisessä uskossa jopa kaiken lähtökohtana alkaahan Johanneksen evankeliumikin enteellisesti: Alussa oli Sana Tämä Sana, Logos, merkitsee yleisimmän tulkinnan mukaan itse Kristusta. Kun kuuntelemme Jumalan sanaa, siitä avautuu eteemme Kristuksen pelastustien kokonaisuus. Myös uskonpuhdistajamme Martti Luther kehotti lukemaan Raamattua Kristus-keskeisesti. Miten pakkosaarna sisäistettiin? Eräs ongelma entisajan sanankuulijoilla saattoi olla. Koska kirkossakäynti oli käytännössä pakollista, kuinka saada sydän ja koko mieli liittymään aidosti hartauteen? Kuinka ottaa uskolla vastaan saarnattu sana, jos pappikin vaikuttaa leipäpapilta? Näistä käytännön ongelmista huolimatta entisaikanakin oli paljon sydämestä lähtevää, aitoa Jumalan sanan nälkää ja janoa. Traditio myös ohjasi tiiviisti Jumalan sanan lähteille. Sanan kuuleminen ja siitä oppiminen ei jää pelkästään teoriatasolle. Rukoilija pyytää itselleen Jumalan sanan viitoittamaa kärsivällisyyttä ja elämänparannusta loppuun asti. Tälläkään kertaa hän ei unohda lopuksi liittää pyyntöään välimiehen eli Jumalan Pojan, Jeesuksen nimiin. Näin oli lähes kaikissa vanhoissa rukouksissa säännönmukaisesti, mikä onkin kristinuskon perinteiden mukaista. Sanankuulijan rukous Oi Jumala, Pyhä Henki! Sinä olet antanut meille pyhän Sanasi. Se on sielumme oikea ruoka jota olet jakanut meille niin armollisesti ja runsaasti. Anna meille hurskaat, jumaliset ja uskolliset opettajat, jotka näyttävät meille jumalisella elämällä hyvää esimerkkiä. Anna meille myös pyhä armosi, että me uskolla ja sydämen halulla ottaisimme vastaan Sinun Sanasi sekä sen kautta kasvaisimme uskossa, toivossa ja kärsivällisyydessä. Suo että eläisimme sanasi mukaisesti loppuun asti ja saisimme viimein katoamattoman elämän kruunun. Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta. Aamen. Nykysuomeksi toimittanut ja johdannolla varustanut Pekka Tuomikoski / Kotimaadeski Lähde: Vanhan virsikirjan Rukouskirja vuodelta 1701 Vapaaehtoisesti kirkkoon Rippikoululaiset keräävät jumalanpalveluksista leimoja rippikoulukorttiin ns. seurakuntaan tutustumisjaksolla. Rippikoululaista ei konfirmoida, jos kortista puuttuu leimoja. Rippikoululainen käy pakon sanelemana kirkossa, eikä todennäköisesti menisi sinne, jos se olisi vapaaehtoista. Tähän sääntöön on olemassa kuitenkin yksi poikkeus: Adventin ja joulun aika. Hoosiannakirkko, kauneimmat joululaulut ja jouluaaton hartaudet innostavat kirkkomatkalle huomattavan joukon seurakuntalaisia, myös nuoria. Mitä tässä juhla-ajassa on sellaista, että kirkkoon tullaan vapaaehtoisesti? Kirkossa käydään aina ja joka tapauksessa tavan vuoksi. Vanhemmat ovat vieneet lapsena joulukirkkoon ja joulukirkosta on näin muodostunut perheen traditioon kuuluva asia. Perheen ja suvun keskellä koetaan, että joulun tunnelmaan ei yksinkertaisesti päästä ilman kirkkoreissua. Tavan imussa nuoremmatkin perheenjäsenet tulevat kirkkoon ja saattavat jopa nauttia kauneimpien joululaulujen laulamisesta ja kirkon hartaasta tunnelmasta. Seurakunta on hengellinen yhteisö, joka viettää messua eli ehtoollisjumalanpalvelusta säännöllisesti. Messussa kohtaamme Jumalan sanan ja sakramentin kautta. Tämä on ehdottomasti tärkein syy myös jouluaikana siihen, että ihmiset tulevat kirkkoon. Kirkkoreissu on aina jumalasuhteen hoitamista, joko tietoista tai tiedostamatonta. Kolmas jouluajan vapaaehtoisen kirkkoon menoon syy löytyy niistä ihmisistä, joita kohtaamme tällä reissulla. Kirkossa käynti antaa tunteen osallisuudesta suu- Joululahjakeräys Viron lapsille Paimenen palsta reen yhteisöön, joka uskoo ja toivoo suurin piirtein samalla tavalla kuin itsekin uskon ja toivon. Mutta se suuri kysymys kuuluu, miten voisin käydä kirkossa muulloinkin kuin jouluna? Nuoren ja vähän vanhemmankin toteamus : Ei voisi vähempää kiinnostaa - on kirkonmenojen kohdalla valitettavan totta. Jos kysymykseen kirkossa käymisen aktiviteetin nostamisesta olisi löydettävissä yksiselitteinen vastaus, kirkot olisivat täyttyneet jo aikoja päiviä sitten. Jonkinlaisia polunpäitä kirkkotien tasoittamiseksi ja sille löytämiseksi on kuitenkin havaittavissa. Yksi polunpää kirkkoon kulkee kielen, sanoituksen ja musiikin kautta. Meidän on valmisteltava ja toteutettava erilaisia jumalanpalveluksia periaatteella jokaiselle jotakin sanallisesti, musiikillisesti ja ajoituksen puolesta. Toinen polunpää kirkkoon on yhteisesti valmisteltu juhla. Jokainen kirkkovieras tuo tällaiseen messuun jotakin hengellistä ja aineellista jakaakseen sen muille. Messusta muodostuu näin yhteisen uskon ilmaisu. Kolmas tapa tehdä messu eläväksi on kytkeä siihen kirkkokahvit ja seurakunnan työntekijöiden tai oman viiteryhmän ihmisten tapaamista. Neljäs polunpää ja portti uudistuvaan ja kiinnostavaan messuun olisi auttaa hädänalaisia messun yhteydessä. Viides ja välttämätön polunpää kirkkoon on rukoillen valmisteltu hengellisen kaipaamisen juhlahetki. Toivotan kaikille seurakuntalaisille siunattua adventin ja joulun aikaa! Tulkaa kirkkoon tavan vuoksi tai muuten! Kirkkoherra Pekka Valkeapää Nyt voit antaa lahjasi Tallinnan vähävaraisten perheiden lapsille. Tallinnan Mustamäellä järjestetään vuosittain joulujuhla, jossa perinteisesti on paikalla noin 200 lasta. Sinne haluamme tuoda hyvää mieltä pienen joululahjan merkeissä. Viron lähetystyöntekijämme Mirca Kukkasniemi osallistuu myös joulujuhlaan. Toivomme lahjan täyttävän seuraavat ehdot : hinta 8 10, ei sukupuoleen sidottu (jos paketti on selkeästi tytölle tai pojalle, merkitse paketin päälle), ikähaarukka noin alakouluikäiset, valmiiksi paketoitu, ja paketin sisälle voit laittaa pienen viestin, keneltä lahja on. Lahjan voi toimittaa mihin tahansa seurakunnan toimipisteeseen tai tilaisuuteen 4.12. mennessä. Vakan toimitus Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti 09 3478 5018 09 3478 5019 www.vihdinseurakunta.fi Päätoimittaja Pekka Valkeapää 09 3478 5014 pekka.valkeapaa@evl.fi Vastaava päätoimittaja Olli Seppälä Toimitus: Hanna-Mari Nikulainen Heikki Nieminen etunimi.sukunimi@evl.fi Kannen kuva: Teijo Kemppainen Kustantaja: Kuvankäsittely ja taitto Kotimaa oy Ilmoitusmyynti: Jaana Mehtälä jaana.mehtala@kotimaa.fi p. 020 754 2309, 040 509 4962 Kauneimpia joululauluja keskellä päivää ja viikkoa Vihdin kirkossa järjestetään kaikille avoin, erityisesti ikäihmisille suunnattu Kauneimmat joululaulut -tilaisuus keskiviikkona 18.12. klo 14. Tarkoituksena on tarjota mahdollisuus niillekin, jotka eivät mielellään liiku ilta-aikaan. Tilaisuuteen on kuljetus joko bussilla tai invataksilla. Apuvoimia löytyy jokaiselle tarvitsevalle. Haluamme tarjota mahdollisimman monelle tilaisuuden tulla aistimaan joulun tunnelmaa kauniiden joululaulujen soidessa. Yhteislaulua ovat tukemassa seurakunnan Päiväkuoro sekä Reserviläiskuoro. Tilaisuudessa puhuu pastori Sampo Luukkonen. Kuljetustarpeesta tai siitä, miltä pysäkiltä bussin kyytiin nousee, tulee soittaa Vihdin seurakunnan numeroon 09 3478 500 tiistaihin 10.12. mennessä. Bussin reitti määräytyy toivottujen pysäkkien perusteella. Toivottavasti saamme tilaisuuteen runsaasti osanottajia, jotta voisimme muodostaa tästä jokajouluisen perinteen sanoo kanttori Ulla Eho-Saario. Vihdin Vanhusten tuki ry on tietenkin mukana, olemmehan vanhusten asialla. Oiisi ehkä parempi sanoa ikäihmisten. On tärkeää tarjota monipuolisia, henkisesti virkistäviä tapahtumia heille, toteaa Anna-Leena Brännare. Suuri kiitos kuuluu myös Länsi-Uudenmaan Säästöpankille, joka vastaa kuljetuksista aiheutuvista kustannuksista. Katso kaikki tämän joulun Kauneimmat joululaulut Vihdissä s. 8. Tervetuloa kirkkoon ottamaan joulu vastaan! 2

29.11.2013 n Vakka Sinullakin on Suuri Sydän Suurella Sydämellä vapaaehtoistoimintaa Vihdin seurakunnassa Seurakunta tarjoaa eri ikäisille ihmisille monenlaisia tapahtumia ja toimintaa, jonka järjestäminen ei olisi mahdollista ilman seurakuntalaisia. Vapaaehtoistoiminnassa seurakuntalaisilla on mahdollisuus antaa moninaiset taitonsa ja kykynsä yhteiseen hyötyyn. Kaikenlainen apu ja osallistuminen on arvokasta on se sitten yhden tapahtuman toteutukseen osallistumista tai pitempään kestävää, kuten vaikkapa kerhoavustajana tai kuorolaisena. Samalla vapaaehtoinen saa tuntea kuuluvansa osana suurempaan joukkoon ja omaan elämäänsä mielekästä sisältöä. "Hän antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenet että opettajat, varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen. Ef. 4:11 12 Tutkimusten mukaan 68 % suomalaisista kokee, että haluaisi osallistua vapaaehtoistoimintaan. 59 % meistä on myös valmiita auttamaan muita omin varoin. 35 % suomalaisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Tämä kertoo siitä, että suomalainen talkoo- ja auttamisperinne elää yhä. Vapaaehtoistoiminnalla on pitkät perinteet seurakunnissa, niin myös Vihdissä. Vuodesta 2009 lähtien vapaaehtoistoimintaa on yhtenäistetty, tavoitteena tarjota seurakuntalaisille mielekkäitä vapaaehtoistehtäviä keskitetysti ja mahdollisuus kokea seurakunta yhteisönä, johon halutaan kuulua. Vihdin seurakunta on ollut mukana Kirkkohallituksen kehittämishankkeessa v. 2009-12, jolla vahvistettiin seurakuntien vapaaehtoistoimintaa. Hankkeessa oli mukana 40 projektiseurakuntaa, jotka yhdessä suunnittelivat ja ideoivat uudenlaisia tapoja toimia ja antaa tukea vapaaehtoistoiminnalle seurakunnissa. Vihti liittyi hankkeen aikana, vuonna 2010, osaksi Suurella Sydämellä -toimintaa. Verkkopalvelu välittää internetin kautta vapaaehtoistoimintaa, ja sitä ylläpitää evankelisluterilaisten seurakuntien verkosto yhteistyökumppaneineen. Verkkopalvelu on myös osa kirkon Hengellinen elämä verkossa -hanketta. Tule mukaan se käy helposti Klikkaa itsesi Suurella Sydämellä joukkoomme! Hyvin erilaiset ihmiset ovat löytäneet itselleen mieleisiä vapaaehtoistehtäviä sivustoltamme. Kävijämäärät ovat kasvaneet kymmenkertaiseksi vuodesta 2010. Viimeksi nyt syksyllä 10 ihmistä ilmoittautui Suurella Sydämellä verkkopalvelun kautta vapaaehtoistoimintaamme. Ilmoittautuessasi sinun ei vielä tarvitse tietää mitä haluat tehdä, vain ilmaista kiinnostuksestasi auttaa tai osallistua. Seurakunnastamme otetaan sinuun yhteyttä noin viikon sisällä ilmoittautumisesta. Seurakuntamme tarjoaa vapaaehtoisille myös koulutusta ja virkistystä, esimerkiksi retkiä. Vapaaehtoisena äänesi kuuluu jo suunnitteluvaiheessa. Vapaaehtoistoimintaa suunnitellaan omassa työryhmässä, Suurella Sydämellä -toimikunnassa, joka koostuu eri alojen työntekijöistä ja eri tehtävissä toimivista vapaaehtoisista. Toimikunta päättää yhdessä vapaaehtoisten koulutuksista ja virkistystoiminnasta. Vuorovaikutus työntekijöiden ja vapaaehtoisten välillä on tärkeää. Tämän vuoden syksyllä Vihdin seurakunnassa toimitettiin piispantarkastus. Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma vieraili tutustuen seurakuntaamme ja vapaaehtoistoimintaan. Tärkeäksi yhteiseksi kehittämishankkeeksi on valittu vapaaehtoistoiminta, tällöin myös työntekijät sitoutuva omalta osaltaan edistämään vapaaehtoistoiminnan toimivuutta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset vapaaehtoiseksi www.suurellasydamella.fi > Vihti Uusi vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Hanni-Mari Salo-Auvinen aloittaa 1.12. tässä tehtävässä. Hän on diakonian viranhaltija ja hänen työnkuvassaan on 50 % Suurella Sydämellä -toimintaa ja 50 % laaja-alaista diakonian asiakastyötä. Päivi Tapaninen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori 30.11. saakka johtava diakonian viranhaltija Sinun seurakunnassasi, Vihdin seurakunnassa. Pyhäkoulun opettajina 1960-luvulta lähtien, yhteensä 100 vuotta pyhäkouluja: Pyhäkoulutyössä iloista yhteisöllisyyttä Liisa Ali-Mattila ja Raili Ketola ovat kokeneita pyhäkoulun opettajia. Liisa aloitti pyhäkoulujen pitämisen jo vuonna 1960 ja Raili kaksi vuotta myöhemmin. Tällä hetkellä Liisa pitää pyhäkoulua Selissä ja Raili Nummelassa. Raili lähti aikoinaan mukaan pyhäkoulutoimintaan nuorisopastorin pyynnöstä Tikkurilassa. Sen jälkeen hän piti pyhäkoulua muutamalla muullakin paikkakunnalla. Naimisiin mentyään Raili muutti Nummelaan ja sai samalla mieheltään pyhäkoulun pidettäväkseen. Liisan innostus taas lähti liikkeelle naapurikylässä pidetyistä pyhäkouluista, joissa hän oli ollut lapsena. Liisa oli pitänyt aikaisemmin myös kerhoja. Pyhäkoulunopettajaksi hänet määrättiin kylän kinkereillä, jossa ajan tavan mukaan tarkasteltiin seurakunnan toimintaa alueella. Liisa oli juuri käynyt rippikoulun, ja siitä alkoi pyhäkoulunopettajana toimiminen. Molemmat pitävät tärkeänä sitä, että lapsille opetetaan Raamatun kertomuksia. Pyhäkouluopetus on osaltaan kasteopetusta: kun kastetaan, täytyy myös opettaa. Lisäksi pyhäkouluissa askarrellaan ja lauletaan. Joskus on valmistettu myös nukkeja ja jouluseimi. Pyhäkouluhetket ovat hyvin toiminnallisia. Nuorimmat kävijät ovat tällä hetkellä kolmevuotiaita ja vanhimmat kymmenvuotiaita, mutta on joukossa joskus vanhempiakin lapsia. Myös lasten vanhemmat ovat tervetulleita mukaan. Liisa Ali-Mattila (vas.) ja Raili Ketola ovat pitäneet pyhäkoulua yhteensä yli sata vuotta. Raili työskenteli pitkään Vihdin seurakunnassa mm. pyhäkoulusihteerinä, Liisa toimii edelleen myös seurakunnan luottamushenkilönä. Sekä Liisa että Raili ovat kokeneet pyhäkoulutyössä palkitsevimmiksi lapset ja heidän aitoutensa. Haastavimmaksi he kokevat tämän hetkisessä tilanteessa sen, että vanhemmat eivät pidä pyhäkoulua nykyään kovin tärkeänä asiana, jonka vuoksi lapsimäärät ovat pienentyneet huomattavasti. Liisa ja Raili muistelevat aikoja, jolloin pyhäkouluissa kävi runsaasti lapsia. Suosittuja olivat myös kesäisin järjestetyt pyhäkoululeirit, joita pidettiin jo 1960-luvulla. Niille osallistui useita pyhäkoulun opettajia ja suuri määrä lapsia. Leireillä oli aina mukana myös isosia. Pyhäkoululeireillä toiminta oli yhteisöllistä. Yhdeksi hauskaksi yksityiskohdaksi sekä Liisalle että Railille on jäänyt mieleen Lemmikki-lammas, joka toimi villien poikien kesyttäjänä ja viihtyi lasten sylissä leirinuotiolla. Pääsääntöisesti leirit oli tarkoitettu kouluikäisille, ja jotkut halusivatkin osallistua niille rippikouluikään saakka. Lisäksi mukana saattoi olla alle kouluikäisiä lapsia vanhempiensa tai isovanhempiensa seurassa. Pyhäkoululeireillä järjestettiin myös odotettuja yövaelluksia 10 vuotta täyttäneille pyhäkoululaisille. Tällä hetkellä Vihdin seurakunnan pyhäkouluja pidetään Nummelassa, Selissä ja Ojakkalassa. Nummelassa pyhäkoulu kokoontuu joka sunnuntai jumalanpalveluksen aikaan. Selissä pyhäkoulua pidetään noin kymmenen kertaa syksyllä ja kymmenen kertaa keväällä. Ojakkalassa pyhäkoulu on joka toinen sunnuntai. Adventtisunnuntaina 1.12. ei pidetä pyhäkouluja. Toiveena on, että pyhäkoululaiset tulisivat silloin perheidensä kanssa Vihdin kirkkoon perhemessuun laulamaan Hoosiannaa. Tervetuloa! Teksti ja kuva: Hanna-Mari Nikulainen 3

Vakka n Tervehdys seurakunnasta Niin kevyt on rakkaus Anna-Maija Raittilan kirjoista, kirjoittanut ja koonnut Maaria Pätsi. Ikkunoita luottavaiseen elämään: (Pohjana Kaisa Raittilan Tulisija ) Ensimmäinen joulu Lähi-idän asukkaan silmin Sain luettavakseni Kenneth E. Baileyn kirjan: Jeesus, Lähiidän asukkaan silmin. Kirjan alkukappaleet saivat minut huomaamaan, että tulkintani ensimmäisen joulun tapahtumista Betlehemissä saattoivat olla jossain määrin virheelliset! Käsitykseni on nimittäin ollut, että matka Betlehemiin olisi ollut täynnä huolta ja epätietoisuutta. Olen myös ajatellut, että vastaanotto paikkakunnalla oli välinpitämätön tai sitten nuoripari ehti perille niin viime tipassa ennen lapsen syntymää, ettei ollut aikaa etsiä kunnon majapaikkaa. Huomaan myös ihmetteleväni, miksi Joosef ei ollut valmistellut perheensä matkaa paremmin? Uusi näkökulma syntyi, kun luin Baileyn kirjasta toteamuksen, että Lähi-idässä historiallinen muisti on pitkä ja, että suku kotikylineen on jokaiselle tärkeä. Oman kylän pojat siis tunnetaan ja muistetaan! Marian ja Joosefin matka Betlehemiin sai mielessäni uuden sävyn, kun aloin ajatella, että tullessaan Betlehemiin Joosef tulikin omaan kaupunkiinsa! Hänen sukunsa oli Betlehemistä kotoisin. Siellä Joosef tunnettiin ja hänet tiedettiin myös sukujuuriltaan kuninkaalliseksi. Hän oli sukua kuningas Daavidille! Vieraanvaraisuuteen tottuneessa maalaiskylässä tämä kuuluisan suvun mies olisi perheineen toivotettu tervetulleeksi mihin tahansa taloon! Yleisen tavan mukaan myös Joosefin raskaana oleva vaimo olisi saanut kaiken mahdollisen avun synnytyksen lähestyessä. On siis hyvin kyseenlaista, että Joosef ja Maria olisivat joutuneet yöpymään keskenään alkeellisessa eläinten suojassa. Todennäköisempää on, että he pääsivät asumaan Joosefin sukulaisten kotiin. Maalaiskotien eteiset olivat yleisesti 4 Sijattomuus. Majatalot ovat täysiä. Tinkimättömyys tilasta sijoittaa ääripäihin. Kävellä kohtaamisten läpi. Ta-vut-taa ymmärretyksi kielellä, joka särkee tilanteen. Peilata itseään maailman sijaan. Onnellinen luovuttaja poimii ohitettuja katseita. Kohdatuksi tuleminen kokea hyväksyntää, toivoa ja rakkautta? Erityistä rakkautta. Olen rajallinen raajallinen laitan kädet taskuun ja kävelen pois. Minna-Karoliina Heino Leipää ja suolaa paikkoja, joihin eläimet tuotiin yön ajaksi. Eteishuoneesta talon väki astui peremmälle, pari porrasta ylemmäs, huoneeseen, joka oli sekä perheen ruokailu- että yöpymistila. Tällaisen, tavallisen kodin lämpöön ja eläinten ja seimen läheisyyteen saivat Maria ja Joosef mitä ilmeisimmin asettua. Ja joidenkin päivien kuluttua heidän siellä ollessaan alkoi Marian synnytys. On hyvä ajatella, että ensimmäisenä jouluna Betlehemin väki osoitti tapojensa mukaista vieraanvaraisuutta Joosefille ja Marialle sekä vastasyntyneelle Jeesus-vauvalle! Uskon myös, että tämän saman vieraanvaraisuuden saattoivat Jeesuksen syntymäyönä aistia myös paikalle tulleet paimenet. Sillä evankeliumi kertoo, että saatuaan nähdä taivaallisen lapsen, he eivät epäröineet jättää lasta ja tätä erityistä perhettä asuinpaikkaansa, vaan palasivat kedolle kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet! Siunattua jouluaikaa toivottaen, Tuula Kiiski Kirjan esittelyä Anna-Maija Raittilan tekstien sanoin. Kirjallinen tuotanto osoittaa, miten sana tulee lihaksi. Hänen tekstinsä ilmentävät hiljaisen lempeyden ohella toimintaa ja vastarintaa, sellaista vallitsevien arvojen ja tapojen kyseenalaistamista, joka hämmästyttää ajankohtaisuudellaan. (M. Pätsi) Kirjan teemat ovat: Hiljaisuus, Luottamus, Muutos, Jumala, Yhteys ja Vaellus. Hiljaisuus Sinä itse olet oman hiljaisuutesi asunto. Sinä itse olet sen kasvupohja, ja nyt sinä haluat varjella tätä hentoa kasvua, kuin hauraana tuoksuvaa tainta. Haluan olla mukana kantamassa hiljaisuutta, jossa sana on kätkössä ja odottaa täyttymistään. Hiljaa kuulostellen haluan olla virittämässä ilmapiiriä, jossa murros saa kasvutilaa. Murtumiselle, muuttumiselle, pyydän sydämessäni tilaa. Tule Pyhä Henki, Luoja! Luottamus Jos elämänasennettamme hallitsee suhde levottomuuteen omiin sisäisiin pelkoihimme, omiin puutteisiimme ja riittämättömyyteemme, tai ympärillämme kuohuvan maailman jatkuvaan epävarmuuteen silloin pakostakin keinoksemme tulee hallinta, jonkinlainen mestarointi, kontrollointi, koossapiteleminen. Mutta luottamus sitä on mahdoton hallita. Sen olemukseen kuuluu sellainen avoimuus, keskeneräisyys, oikeastaan epävarmuus, että on vain pysyteltävä nöyrästi avoimena tutkistellen, sen antamassa suunnassa ja palveltava tuota suuntaa. Sitä mukaa kuin antaudun Jumalan johdatuksen varaan, myös luottamukseni syvenee. Ja samalla anteeksiantamuksen parantava lämpö pääsee valumaan syvemmälle ja laajemmalle, yhä vapaammin kaikille elämäni alueille. Muutos Useimmiten Jumala kai toimii niin, ettemme itse huomaa muutoksia: tunnen sisälläni, että minulle on annettu kutsu johonkin, tehtävä. Mutta mitään ei tapahdu. Tässä tehon, nopeuden ja näkyvien tulosten yhteiskunnassa tulee helposti turhaumia ja tappioita. Sitä tärkeämpi on oppia sopeutumaan Jumalan aikatauluun. Kuinka opin olemaan avoin ja herkkänäköinen kaikelle, mikä on yhteisöllistä, ja hylkäämään sen, mikä lisää raja-aitoja sekä itsessäni että ympäristössäni? Minkä pitäisi muuttua omassa tavassani seurata Kristusta? Toivo nousee epävarmuudesta. Se ei voisi syntyä siellä, missä omistetaan jotakin ja ollaan varmoja! Jumala Tuolla tavalla Jumala häämöttää, vilahtelee, karkaa käsistämme, ei näyttäydy selvänä niin kuin me tahtoisimme. Mutta koko ajan hän on lähellä, vain huimaavan paljon vapaampana kuin aavistamme. Hänen avaruutensa on se käsittämätön nöyryys, että hän joutuu aivan kuin kumartumaan syvään päästäkseen ahtaisiin koloihimme. Usko on sitä, ettei taivasta ja maata enää eroteta toisistaan. Näkyvä ja näkymätön ovat yhtä. Näkyvä, Ei kukaan meistä voi olla Jumalan kuva yksinään, individualistisella tasolla. Jumala on Pyhä Kolmiyhteys, siksi me voimme olla hänen kuvanaan vain yhdessä, yhteisönä, keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Yhteys Ylösnoussut Kristus valmistaa meitä antamaan elämämme niin, ettei ihminen enää olisi ihmiselle uhri. Ja siksi mekin saamme olla lähellä toisiamme, koska tämä Lapsi elää lähellä jokaista meitä, oman sydämemme seimessä, me saamme elää lähekkäin ja avuttomina, erehdysten ja neuvottomuudenkin keskellä yhtä avoimina ja köyhinä kuin tämä taivaasta Tullut. Saamme levätä hänessä. Niin kuin hän lepää meissä vastuunkantaminen ja huolenpito voivat olla totta vain siellä, missä eletään toisten ihmisten tasalla. Vaellus Pyhiinvaeltajan elämänasenne on suostumista mitä suurimpaan yksinkertaisuuteen, mutkattomuuteen: olemme vain sitä, mitä olemme, tyhjin käsin, ilman suojavarustuksia. Miten meissä kasvaa luottamus uskaltaaksemme elää näin täydessä antaumuksessa ja samalla alttiina haavoittumaan? Tänä aikana meidän on kirkossa annettava tilaa mystiikalle. Annettava tilaa jokaisessa piilevälle Jumalan kaipaukselle. Jokainen ihminen on, tietämättäänkin, mystikko. Emme näe, miten meitä viedään eteenpäin. Mutta se voima, joka meidät kätkee, on itse Jumala, hänen hyvyytensä. Ja vaikka me olemme kätketyt, olemme samalla täytetyt hänen oman sydämensä mittaamattomalla elämänhalulla, elämän suuntaa kantavalla Jumalan tahdolla. Meidän on vain määrä kuunnella ja luottaa. Tarkata suuntaa. Erottaa hetkestä hetkeen oikea, yksinkertaisen hyvyyden suunta. Usko on sitä, ettei taivasta ja maata enää eroteta toisistaan. Näkyvä ja näkymätön on yhtä. Näkyvä, heikko ja katoavainen yhtyy siihen, mikä on katoamatonta ja voimakasta Koonnut Kirsti Suutari

29.11.2013 n Vakka Hetkiä historiassa Tapaninpäivä oli talonpoikainen vihkiaika Entisinä aikoina tapaninpäivä ja yleensä myöhäissyksyn aika olivat talonpoikaisia vihkiaikoja. Häiden viettämisen ajankohta määräytyi tarjoilun järjestämisen mukaan. Loppuvuodesta joulun aikaan riitti ruokaa syksyn viljasadon ja syysteurastuksien jälkeen. Vain säätyläisillä oli varaa ja aikaa mennä vihille kesällä. Joulun aikaan olivat myös maatalouden kiireet vähimmillään. Joulun vietto katkaisi muut työt paitsi karjanhoidon Tuomaanpäivän 21. joulukuuta ja Nuutinpäivän 13. tammikuuta välillä. Tuomaanpäivään mennessä tuli jouluvalmistelujen olla tehty ja niin voi joulurauha laskeutua. Häät Sepän talossa tapaninpäivänä 1916 Artikkelin kirjoittajan isoäidin sisko Anni Lindgren vihittiin tapaninpäivänä 1916 avioliittoon Nummelta kotoisin olleen Väinö Nurmen kanssa. Häitä vietettiin Härköilän Sepän talon päärakennuksessa. Tämän jutun kuvina ovat ryhmäkuva hääväestä sekä kuva hääparista. Sepän tilan isäntänä oli vuodesta 1905 artik- kelin kirjoittajan isoäidin veli August Severin Lindgren ja emäntänä Matilda o.s Lindroos. Yli-Rostin ja Sepän tilojen vanha isäntä August Viktor Lindgren ja puolisonsa Klara Wilhelmiina Lindgren asuivat naapurissa Rauhalan syytinkitalossa, jossa myös Anni-tytär asui ennen avioitumistaan. Uusi aika ja uudet ammatit Annin ja Väinön häät olivat vanhaan talonpoikaiseen tapaan tapaninpäivänä, mutta uusi aika näkyi vävyn ammatissa. Väinö Nurmi perusti Nummen auto- nimisen autoliikkeen, jonka yhteydessä oli autokorjaamo ja huoltoasema. Annin vanhempi sisar, artikkelin kirjoittajan isoäiti Hilja Vilhelmiina Lindgren oli tammikuussa 1902 avioitunut Hemming Blomqvistin kanssa, joka oli tullut Vihtiin puutavarakauppiaana ja löytänyt täältä puolison. Blomqvistit muuttivat ensin Helsingin Oulunkylään, mutta tulipalo tuhosi heidän kotinsa vuonna 1905 ja Hilja Blomqvist osti Yli-Rostin tilan veljeltään Viktor Richard Lindgreniltä, joka muutti Peltolan taloon nykyisen Vanhan-Sepäntien varrelle. Vuonna 1905 laaditun August Viktor ja Klara Wilhelmiina Lindgrenin eläkekirjan mukaan piti tyttärien häitä varten luovuttaa Yli-Rostilta tai Sepältä huoneet käyttöön sekä antaa sata markkaa rahaa häitä varten. Joulun vietto entisinä aikoina Joulun sanoman välittämä hengellinen ja henkinen ilo ja lupaus ovat kautta aikojen heijastuneet joulun evankeliumissa ja lauluissa. Jouluaamun hyvin aikaisella joulukirkolla on vankat luterilaiset perinteet. Jouluaamuna kirkossa luetaan Jouluevankeliumi ja veisataan Lutherin virsi: Enkeli taivaan. Entisinä aikoina jouluaamuna noustiin aikaisin ja lähdettiin hevosella ja reellä kohti valaistua kirkkoa kulkusten kilistessä ja kynttilöiden loistaessa talojen ikkunoissa. Joulupäivän seurakunta kokoontui joulukirkkoon kello seitsemältä. Valtava kavioiden kopse alkoi kuulua jo kuuden aikaan, muisteli kirkkoherra W.J. P Hiden entisajan jouluaamuja. Hiden kertoi, että 1950-luvulle asti jouluaamun jumalanpalveluksessa pidettiin kaksi saarnaa, aamusaarna ja joulupäivän saarna. Joulukirkkoon menoa pidettiin entisaikoina niin tärkeänä, että mikäli oli kirkosta poissa jouluaamuna, saattoi saada lukukinkereillä julkiset nuhteet poissaolosta. Kirkosta palattaessa ajettiin kilpaa. Sanottiin, että ensimmäisenä hevosella kirkosta palannut toi joulun kotikyläänsä. Kirkkomatkalla reessä olleet heinät piti viedä karjalle, sillä uskottiin, että niin saatiin hyvä vasikkaonni taloon. Joulupäivää vietettiin kotiloissa kaikessa hiljaisuudessa. Kylässä ei saanut käydä. Stefanus oli hevosten suojelija Tapaninpäivää vietetään ensimmäisen marttyyrin Stefanuksen muistoksi. Silloin oli lupa iloita. Tapaninpäivänä oli lupa iloita, olihan päivä Stefanuksen eli hevosten herran merkkipäivä. Päivä oli entisaikoina hevosmiesten päivä, jonka kunniaksi ajettiin tapania. Koska Stefanus oli hevosten suojelija, nauttivat hevosia hoitavat miehet tallissa tapaninpäivän aterian, jotta hevoset menestyisivät. Kirkkovuoden suurimpia juhlia Joulu on kirkkovuoden suurimpia juhlia. Joulua on 300- luvulta alkaen vietetty vanhan keskitalven juhlan paikalla. Joulu oli aluksi kahdeksanpäiväinen juhla ja vielä 1700-luvulla nelipäiväinen. Vuonna 1772, samana vuonna jolloin Vihdin seurakunnassa pidettiin ensi kerran joulukirkko vasta valmistuneessa Kustaankirkossa Hartanmäellä, tapahtui kalenteriuudistus, jossa 3. joulupäivä, vanha Johannes evankelistan päivä ja 4. joulupäivä viattomien lasten päivä muutettiin arkipäiviksi. Mikko Yli-Rosti Hääväki ryhmäkuvassa Härköilän Sepän talon salissa tapaninpäivänä 1916. Eturivissä istumassa hääpäri ja heidän oikealla puolellaan vihkimisen toimittanut pappi. Tuohon aikaan Vihdissä oli vt kappalaisena Lauri Helle, josta myöhemmin tuli Viipurin maaseurakunnan kirkkoherra. Oikealla Sepän talon isäntä August Severin Lindgren sylissään poika Aarne. Hääparin vasemmalla puolella seisomassa morsiamen vanhemmat August Viktor ja klara Wilhelmiina Lindgren. Majataloiltojen suosio jatkuu Pääosin vapaaehtoisvoimin järjestettävät Majataloillat saivat Vihdin ja lähiseudun ihmiset jälleen liikkeelle. Syksyisenä lauantai-iltana 26.10. Nummelan seurakuntakeskuksessa muusikkovieraana oli laulaja-lauluntekijäkitaristi Mikko Nikula Mikko Goes to Heaven -yhtyeestä. Taidokasta ja herkkää musisointia sekä pastori Jari Hiekkasen puhetta anteeksiantamisesta oli kuuntelemassa 120 ihmistä. Yhteislauluja säesti Risto Ranta-aho & co -yhtye. Niin ikään lauantai-iltana 23.11. oltiin puolestaan Vihdin kirkossa. Siellä keinuttiin afrikkalaisvaikutteisen gospelmusiikin tahdissa, kun vierailijoina olivat Pekka Simojoki ja EtCetera-kuoro. Puhujana oli Helsingin Vanhan kirkon kappalainen, Tuomas-yhteisön entinen toiminnanjohtaja Arto Antturi. Matalan kynnyksen Majataloiltaan saapui kaikkiaan 250 ihmistä. Illan aiheena oli valvominen otsikolla Hereillä!?. Majataloillat saivat alkunsa alun perin Riihimäellä kaksikymmentä vuotta sitten. Ne syntyivät seurakunnan tavanomaisen toiminnan rinnalle rennoksi ja yhteisöllisyyttä korostavaksi toimintamuodoksi. Vihdissä iltoja on nyt järjestetty viisi kertaa ja ne ovat saaneet hyvän vastaanoton. Majataloillat jatkuvat keväällä 2014, seuraa ilmoittelua! Mika Kriikku Olli Pakalén Laulaja-lauluntekijä-kitaristi Mikko Nikula vieraili 26.10. Hääpari Anni ja Väinö Nurmi Sepän talon salissa. 5

Vakka n Tervehdys seurakunnasta Suomen Pipliaseuran joulukeräys aloittaa kolmivuotisen kampanjan: 100 käännöstä, 1 000 päivää Itä-lisut saavat pian viettää koko Raamatun julkaisujuhlia. Raamatun kääntäminen vie keskimäärin 12 vuotta. Pipliaseurojen maailmanlaajuisessa raamatunkäännöstyössä tehdään lähivuosina historiaa, sillä seuraavan kolmen vuoden, 1000 päivän aikana saadaan valmiiksi sata uutta raamatunkäännöstä. Valmiit käännökset ovat 500 miljoonan ihmisen luettavissa heidän omalla kielellään. Suomen Pipliaseura tukee 100/1000 -kampanjan käännöshankkeita Argentiinassa, Boliviassa, Kiinassa, Intiassa, Thaimaassa, Etiopiassa, Keniassa ja Venäjällä. Käännös vaikuttaa koko yhteiskuntaan Valmistuvilla käännöksillä on suuri merkitys niin yksittäisille kristityille, kirkoille kuin kokonaisille kansanryhmillekin. Vähemmistökielellä ei useinkaan ole ennestään omaa kirja- Yhtyneet Raamattuseurat kieltä; se luodaan käännöshankkeen yhteydessä. Sekä lasten että aikuisten lukutaito-opetus käynnistyy. Samalla omanarvontunto omasta kielestä ja kulttuurista kasvaa, kun kieli on tullut raamatunkäännöstyön kautta näkyväksi. Raamatunkäännös tekee mahdolliseksi omakieliset jumalanpalvelukset, edistää muun kirjallisen materiaalin syntymistä, kielen käyttöä eri medioissa ja kouluopetuksessa. Yhteistyötä laajasti ja paikallisesti Yhtyneitten Raamattuseurojen käännöshankkeita toteutetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten kirkkojen kanssa. Raamattu tai sen osa käännetään ja julkaistaan lukijoille sopivassa muodossa ja hintaan, johon heillä on varaa. Valmistuneista käännöksistä on tavoitteena tehdä myös äänite tai digitaalinen julkaisu. Peruskäännöksen laativat aina kääntäjät, jotka ovat käyttäneet kohdekieltä koko ikänsä. Käännös perustuu kuitenkin Raamatun teksteihin niiden alkuperäisillä kielillä, arameaksi, hepreaksi ja kreikaksi. Jumalan kanssa puhumme lisua Lounais-Kiinassa sijaitsevan Yunnanin maakunnassa on meneillään itä-lisunkielisen Raamatun käännöstyö. Alkujaan itä-lisuksi oli englantilaisen lähetystyöntekijän tekemä Uuden testamentin käännös 1940-luvulta. Kulttuurivallankumouksen aikana kaikki Raamatut poltettiin. Yksikään Uusi testamentti ei säästynyt tuholta. Kulttuurivallankumouksen jälkeen käännöstyö itä-lisun kielelle käynnistyi uudelleen lisujen oman käännöstyöryhmän toimesta. Uusi testamentti itä-lisuksi julkaistiin vihdoin vuonna 2009 suurten juhlallisuuksien myötä. Olihan kirja ensimmäinen kiinalaisten itsenä kääntämä Raamattu Pian lisut saavat taas kokoontua raamattujuhlaan, kun myös Vanhan testamentin käännöstyö valmistuu ja voidaan julkaista koko Raamattu. Kouluissa lapset opettelevat lukemaan mandariinikiinan kielellä. Kirkossa ja kodeissa käytetään itä-lisun kieltä. Jumalan kanssa me puhumme aina lisua, kertoo Shia Hua, erään lisu-seurakunnan pappi ja maanviljelijä. Kiitämme Jumalaa avustanne. Kirkkomme ei ole vielä itsekannattava. Ilman tukeanne raamatunkäännöstyö itä-lisun kielelle olisi ollut mahdotonta samoin se, että jokainen kristitty saa oman Raamattunsa, jatkaa Shia Hua kiitollisena. Kampanjaa voi tukea Kolmivuotinen työ tarvitsee luonnollisesti varoja. Pipliaseura käynnistää ensimmäisenä adventtina varainhankintakampanjan 100 käännöstä /1 000 päivää. Tekstiviestilahjoitus: 10, lähetä tekstiviesti PIPLIA 8350 numeroon 16499 20, lähetä tekstiviesti PIPLIA20 8350 numeroon 16499 Puhelinlahjoitus: 20, soita numeroon 0600 95126 (hinta 20,11+pvm) Netissä: www.piplia.fi/lahjoita Lahjoitustili: Danske Bank FI58 8000 1800 0557 83 viestikenttään tieto: 8347 Keräyslupa 2020/2013/1766 koko maa. Teksti: Satu Toukkari Yhteisvastuukeräys 2013 ja 2014 Lokakuun lopussa tämän vuoden yhteisvastuukeräystulos luovutettiin tasavallan presidentille ja jälleen keräystulos oli parempi kuin edellisenä vuotena. Rahaa oli kertynyt yhteensä 4 154 304,78 tilille koko maassa. Vihti keräsi myös hyvin ja tulos nousi huomattavasti edellisestä vuodesta. Vihdin keräystulos on 18206,85 ja seurakuntalaista kohti se on 0,83. Meitä parempia kerääjiä Lohjan rovastikunnassa seurakuntalaista kohti olivat Hanko ja Karkkila. Tästä kaikesta SUURI KIITOS upeille muusikoille, kylillä kerääjille, Kalajuhlaan osallistuneille, lipaskerääjille, kaikille! Tuleva keräys 2014 alkaa su 2.2.messuilla kaikissa Vihdin kirkoissa ja sen jälkeen infotilaisuudella kerääjille. Kirkonkylässä tilaisuus on seurakuntatalolla. Tämän keräyksen kohteena ovat saattohoito Suomessa ja ulkomaan kohteena Guatemala, jossa painopiste on ihmisoikeustyössä. Kotimaan hankkeen tavoitteena on luoda kattava, valtakunnallinen saattohoidon ja kuolevan kärsimyksen hoitamisen ammatillinen konsultaatiopalvelu, jonka avulla ammattimaisia saattohoitopalveluja olisi saatavilla aiempaa laajemmin myös kasvukeskusten ulkopuolella. Tarkoituksena on myös vahvistaa auttamisverkostoa ja 6 tuoda seurakuntien sielunhoitotyön rooli entistä näkyvämmäksi kuolevan potilaan hoidossa ja omaisten tukemisessa. Keräyksen tuotosta 60% ohjataan kansainväliseen diakoniaan Kirkon Ulkomaanavun kautta, 20% kotimaiseen kohteeseen, 10% Kirkon diakoniarahastolla ja hiippakuntien diakoniarahastoille ja loput 10 % keräävän seurakunnan diakoniatyölle. Seuraava viikko 6 on perinteisesti lipaskeräysviikko kaupoissa kirkonkylässä ja Nummelassa. Kaikkia tapahtumia ei ole vielä ehditty sopia, mutta la 8.3. klo 11-13 on Kaiken kansan Kalajuhla Nummelan seurakuntakeskuksessa ja kalasopan luvataan riittävän. Viime vuonna se suuren suosion vuoksi pääsi loppumaan;( Toukokuun lopussa su 25.5. klo 18 on perinteinen konsertti Vihdin kirkossa. Hannu Kiiski konsertoi Total cello ensemplen kanssa. Tervetuloa kerääjäksi ja lahjoituksen antajaksi! Sinua tarvitaan! Tänä vuonna yhteisvastuukeräystiimiin kuuluvat Sampo Luukkonen, Maria-Liisa Pakalén ja Jaana Mäkinen. Meihin voi olla yhteydessä. Suuressa mukana -joulukeräys Matti Korhonen Kansanlähetyksen joulukeräys tukee kirkkojen rakentamista. Kuvassa Dimtun kirkko Etiopiassa. Monet kristityt maailmalla viettävät tänä vuonna joulua yksin ja salaa. Useassa maassa kristityillä ei ole kokoontumispaikkaa eikä edes vapautta tulla yhteen. Kansanlähetyksen joulukeräyksellä kootaan tänä jouluna varoja, jotta kaukaisetkin lähimmäiset voivat kuulla ja lukea jouluevankeliumia omalla kielellään omassa seurakunnassaan. Joulukeräys tukee kirkkojen rakentamista seurakuntalaisille ja joulun sanoman levittämistä siellä, missä Kristusta ei vielä tai enää tunneta. Seurakunnat tarvitsevat tiloja, joissa kokoontua. Kansanlähetys rakentaa parhaillaan kirkkoja seurakuntien kokoontumispaikaksi Venäjällä, Etiopiassa ja Japanissa. Etu-Aasiassa perustetaan seurakuntia ja tuetaan niiden kasvua kolmella paikkakunnalla muun muassa kääntämällä kristillisiä lauluja ja kirjallisuutta vasta perustettua kirkkoa varten. Toiminnassamme olemme vuosikymmeniä olleet vainottujen kristittyjen tukena. Hengellisen kirjallisuuden toimittamisen lisäksi tuemme kristillisen satelliittitelevisiokanavan SAT-7 toimintaa. Ohjelmien kautta eristyksissä elävät kristityt voivat kokea seurakuntayhteyttä ja saada kristillistä opetusta. Monelle ohjelmat ovat muistutus joulun ihmeestä. Keräykseen voi osallistua Kansanlähetyksen Suuressa mukana sivulla. www.sekl.fi/joulukeräys Tilinumero Saaja: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys Viite 70001 NORDEA: FI83 2070 1800 0283 25 Swift/Bic-koodi: NDEAFIHH OP: FI14 5043 1920 0034 52 Swift/Bic-koodi: OKOYFIHH DANSKE BANK (ent. SAMPO): FI55 8000 1800 2241 32 Swift/Bic-koodi: DABAFIHH Keräysluvan tiedot: Luvan numero ja myöntämisajankohta = 2020/2012/3864 Keräyksen toimeenpanoaika = 1.1.2013 31.12.2014 Keräyksen toimeenpanoalue = Koko maa Ahvenanmaata lukuun ottamatta, Kerättävien varojen käyttötarkoitus = Varat käytetään seuraavasti: radio- ja televisiotyöhön, mediatyöhön, raamatunkäännös- ja levitystyöhön, Länsi-Japanin ev.lut. kirkon seurakuntatyöhön, lapsi- ja nuorisotyöhön, lähetys-, diakonia- ja kehitysyhteistyöhön, julistus-, koulutus- ja opetustyöhön, työntekijöiden palkka- ja työkuluihin, Lisäksi kerättyjä varoja voidaan, käyttää investointeihin ja projekteihin: kirkkorakennuksen hankkiminen luterilaisille seurakunnille Awajissa Japanissa sekä Karatusassa Länsi-Siperiassa.

29.11.2013 n Vakka Kunpa kaikki vammaiset lapset voisivat päästä kouluun! Näkövammaiset lapset kokoontuvat koulun pihalle aamunavaukseen. Olen hetkeä aiemmin seurannut heidän aamutoimiaan tyttöjen asuntolassa. Tytöt olivat jo syöneet aamupalaa, nyt he pesivät hampaitaan ja letittivät toistensa hiuksia. Kohta jokaisen mustia, kiiltäviä hiuksia koristivat erilaiset nauhat ja hiuspompulat. Kaikki koulun oppilaat asuvat koulurakennusten yhteydessä olevassa asuntolassa. Herätys on ollut jo puoli kuudelta ja koulun alkamishetkeen ja aamunavaukseen, kello kymmeneen, mennessä on ehditty touhuta monia asioita. Maan ainoa näkövammaisten koulu Dharanin näkövammaisten koulu Kaakkois-Nepalissa on Nepalin ainoa näkövammaisten koulu. Oppilaita koulussa on noin 100. Suomen Lähetysseura tukee koulun toimintaa kummityön kautta. Koulun henkilökunta tekee paljon vaikuttamistyötä ja kylävierailuja Itä-Nepalissa. Ihmisille kerrotaan vammaisten oikeuksista ja vammaisia lapsia ohjataan koulutuksen tai hoidon piiriin. Nepalissa vammaisten lasten piilottelu on edelleen melko yleistä ja vammaisia lapsia hävetään. Vammaisuus katsotaan rangaistukseksi edellisen elämän teoista. Vaikka perhe ei vammaista lastaan häpeäisi, katsotaan vammaisen lapsen kouluttaminen kuitenkin turhaksi. Kun on tiukkaa muutenkin, ei rahaa kannata vammaisen kouluttamiseen laittaa, ajatellaan. Tietämys eri vammoista on myös puutteellista ja helposti ajatellaan, ettei vamma kuitenkaan kouluttamalla parane. Vammaisten aseman parantamiseksi on tehty paljon työtä, mutta tulokset näkyvät pikku hiljaa. Nepalissa työn esteenä ovat monenlaiset haasteet: paitsi asenteellisuus ja eriarvoisuus, erittäin huonot kulkuyhteydet, poliittinen toimimattomuus ja ääretön köyhyys. Nepalilaisista edelleen melkein puolet elää köyhyysrajan alapuolella. Kotiin kahdesti vuodessa Sujata Limbu, 16, kuuluu niihin harvoihin, jotka vammastaan huolimatta ovat päässeet kouluun ja saaneet edetä opinnoissaan. Sujata käy Dharanin koulun yhdeksättä luokkaa. Ensi vuonna hänellä on edessä viimeinen luokka ja suuri koulun päättökoe. 10. luokan jälkeen hän voi yhä asua koulun hostellissa, mutta seuraavat vuodet on opiskeltava muualla. Sujata haluaisi opiskella yliopistotasolle asti. Koulutus on meille vammaisille tärkein asia elämässä. Vain sitä kautta voimme edetä, oppia itsenäisiksi ja saada hyväksyntää, hän sanoo. Haluaisin, että kaikki vammaiset voisivat päästä kouluun!. Sujata on kotoisin Ilamista, Itä- Nepalista, melko läheltä Dharania. Perheeseen kuuluu äidin ja isän lisäksi veli ja sisko. Limbut kuuluvat Itä-Nepalin vuoristoheimoihin. Sujatan perhe on kokonaan riippuvainen maataloudesta, josta ei kuitenkaan saa elantoa koko vuodeksi. Sujata aloitti näkövammaisten koulussa 11-vuotiaana. Alkuun oli raskasta. Oli surullista asua erossa perheestä, vaikka tiesin, että tämä koulu on minulle hyvä. Ikävöin perhettäni toisinaan vieläkin. Sujata käy perheensä luona yleensä kaksi kertaa vuodessa. Ero normaalikoulussa ja näkövammaisille tarkoitetussa koulussa oli kuitenkin niin suuri, että pian koulunkäynti alkoi tuntua hyvältä ja innostavalta. Ystäviäkin löytyi heti. Koulu on hyvä. Meille näkövammaisille ei ole olemassa yhtään vastaavaa koulua Nepalissa, Sujata innostuu kertomaan. Pidän opettajista ja he ovat aina valmiita auttamaan. Opettajat ovat kiinnostuneita meistä oppilaista ja ovat meidän puolellamme. Koulupäivä kestää neljään saakka. Päivällisen jälkeen tehdään läksyjä, joiden jälkeen jää yleensä vähän vapaa-aikaakin. Sujata tykkää laulamisesta. Hänen tulevaisuudenhaaveenaan on joko toimittajan tai opettajan ammatti. Haluaisin toimia opettajana tässä samassa koulussa, hän sanoo hieman ujosti hymyillen, mutta reipastuu sitten. Täytyy pystyä taistelemaan omien unelmien eteen! Kuuro ei tiedä nimeään Kuuroillakin on oikeus omaan kieleen. Arkielämän tilanne Nepalin maaseudulla on kuitenkin yhä usein se, ettei perheen kuurolla lapsella ole samaa kieltä muiden perheenjäsenten kanssa. Istun Keski-Nepalin kukkulaalueella Dhadingin läänin kuurojen koulun rehtorin huoneessa. Koulurakennus on uusi, ja rehtori hyvin innostunut työstään. Koulussa opiskelee 30 oppilasta lähialueilta. Suomen Lähetysseura tukee koulun toimintaa. Uuden oppilaan kanssa työ alkaa oman nimen viittomisesta. Aina lapset eivät tiedä edes omaa nimeään. Tämän jälkeen jatkamme eläinten nimien viittomien harjoittelulla, sillä ne ovat konkreettisia ja helppo oppia. rehtori Nita Adhikari sanoo. Toki jonkinlainen kieli on usein kehittynyt perheenjäsenten kesken, ja omat viittomat tietyille usein toistuville sanoille, rehtori kertoo. Vanhemmat ovat kuitenkin yleensä yllättyneitä, miten monimutkaisia asioita voi sanoa viitoten ja iloitsevat lastensa koulunkäyntimahdollisuudesta. Kuuron lapsen ei tarvitsekaan elää loppuelämäänsä kotipihan ruohoa leikaten. Yleinen ajattelutapa on, että kuuron lapsen kouluttamiseen käytetyt rahat menevät hukkaan. Sen takia kuurot lapset jäävät helposti tekemään kotitöitä. Viittomakielen kautta kuurolle lapselle avautuu kokonaan uusi maailma. Moni kertoo ajatelleensa, että hän on ainoa kuuro koko maailmassa. Koulu on paras asia elämässä Chul Bahadur B.K., 11, on yksi koulun oppilaista. Pidän koulusta tosi paljon! Chul sanoo ennen kuin ehdin kysyäkään. Chul on monivammainen, sillä myös hänen näkökyvyssään on vikaa ja hänellä on liikkumiseen liittyviä ongelmia polvet ovat turvonneet ja jalat kipeät. Chul alkoi kävellä vasta viisivuotiaana. Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi kaksi siskoa. He ovat molemmat normaalisti kuulevia. Perheenisä asuu Intiassa, jossa yrittää tienata perheelleen rahaa, mutta alkoholi on vienyt mieheni, sanoo Bimala-äiti. Äiti yrittää elättää perhettään kasvattamalla vuohia. Perhe asuu toisella puolella Dhadingin lääniä, ja kouluun kestää tulla kolme tuntia bussilla suuntaansa. Chul asuukin koulun hostellissa ja käy kotona 2-3 kertaa vuodessa. Chul viittoo hienosti, mutta kertoo silti olevan vaikeaa viittoa monimutkaisempia asioita. Tämä koulu on parasta, mitä perheellemme on tapahtunut, sanoo äiti. En tiennyt, mitä olisin tehnyt kuuron poikani kanssa, paitsi antaa hänen tehdä kotitöitä. Chulin tulevaisuudentoiveena on työskennellä puuseppänä. Hän haluaisi valmistaa huonekaluja. Kuurot kaksospojat Ilman koulutusta kuuroja kohdellaan eläiminä! huudahtaa 7-vuotiaiden kaksospoikien äiti Binda Shrestha. Hänellä on seitsemän lasta. Kaksospojat ovat perheen kuopuksia. Rakastan kuuroja poikiani jotenkin erityisen paljon. äiti sanoo. Pojat, Ram ja Laxman eivät puhu. He ovat vasta aloittaneet koulussa, eikä viittomakieli vielä suju. Äiti tuo ja hakee joka päivä pojat kävellen koulusta, mikä vie yli neljä tuntia päivässä. Perhe on maataomistamaton ja köyhä, isä tekee töitä päiväpalkalla. Elämme päivä kerrallaan, Binda sanoo. Tietämättömyys on paha asia, Binda-äiti toteaa. Mekään emme tienneet mistään mahdollisuuksista hakea apua, ennen kuin Forward Lookingin työntekijä tuli kotiimme kertomaan. Forward Looking on Suomen Lähetysseuran vammaistyön kumppanijärjestö Nepalissa. Koulusta jatkamme matkaamme vielä vammaisten aikuisten dalitien ryhmään. Heille pyritään löytämään ja tarjoamaan omaa elämää hyödyttävä koulutus, kuten puutarhanhoito tai vuohien kasvattaminen. Koulutuksen avulla he voivat tulla itse- Monet kehitysmaiden kuurot joutuvat elämään kokonaan ilman omaa kieltä, sillä viittomakieltä opettavia kouluja on vähän. Moni kuuro ei tiedä, että hänellä on nimi; hänellä ei ole identiteettiä eikä paikkaa yhteisössä. Kuva kuurojen koulusta Nepalista, Kirsti Kirjavainen näisemmiksi ja saada arvostusta omissa kylissään. Ryhmän jäsenistä juuri kukaan ei osaa lukea ja oman nimen sanominenkin on monelle hyvin jännittävää. Pikku hiljaa saadaan vammaisten asemaa parannettua. Joulukeräykseen voi lahjoittaa pankissa tilille IBAN: FI 38 8000 1400 1611 30, BIC: DABAFIHH (viestiksi JOU13), lähettämällä tekstiviesti JOULU5 (5 e) tai JOULU10 (10 e) numeroon 16155, soittamalla numeroon 0600 11315 (15,36 + pvm) tai netissä www. kauneimmatjoululaulut.fi Anni Takko Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran kummityön yhdyshenkilö ja kehitysyhteistyötiedottaja Nepalissa Medialähetys Sanansaattajien joulukeräys vie valoa Iraniin Kristityillä on vaikeaa Iranissa. He eivät pysty kokoontumaan vapaasti, ja joskus pelkkä Raamatun lukeminen on hengenvaarallista. Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) joulukeräys tukee SAT- 7:n kristillitä satelliittitelevisiotyötä. Farsinkielisellä SAT-7 Pars -kanavalla on Iranissa ja lähialueilla 100 miljoonaa potentiaalista katsojaa. Satelliittitelevision välityksellä päästään iranilaisiin koteihin. Iranilaisilla on paljon raivoa sisällään. Heitä ei ole opetettu kunnioittamaan toisten erilaisuutta vaan seuraamaan päättäjiä ja uskomaan, että minä olen oikeassa ja sinä väärässä. Varsinkin nuoret ovat turhautuneita, kertoo SAT-7 Parsin ohjelmakoordinaattori ja nuortenohjelman juontaja Nikoo Ordodary. SAT-7 Pars lähettää ohjelmaa 24 tuntia vuorokaudessa. Ohjelmasisällöt poikkeavat siitä, mihin iranilaiset ovat tottuneet. Kristilliset ohjelmat tuovat toivoa ja opettavat, että vihaan ei kannata vastata vihalla. Monelle Iranissa asuvalle kristitylle televisio tai radio on ainoa side muihin samoin uskoviin. Myös moni Iranista lähtenyt seuraa farsinkielisiä lähetyksiä uudessa kotimaassaan. Sansan joulukeräyksen tuotolla tuetaan SAT-7:n työtä. Sansa maksaa palkkaa farsinkielisten lastenja nuortenohjelmien kahdelle toimittajalle sekä tukee arabian- ja turkinkielistä tv-työtä. SAT-7:lla on kolme arabiankielistä kanavaa sekä farsin- ja turkinkieliset kanavat. Marraskuun alussa toimintansa aloitti uusi Pohjois-Amerikassa näkyvä kanava. Yhteensä SAT- 7:llä on yli 15 miljoonaa katsojaa. Olen vailla toivoa ja päätin tappaa itseni. Löysin sattumoisin kanavanne ja kuluneen viikon aikana olen katsonut ohjelmianne. Nyt mieleni on muuttunut, kirjoittaa iranilaisnainen SAT-7 Parsille. Joulun valoa -joulukeräys on osa Sansan 40-vuotisjuhlavuoden keräystä. Keräystavoitteena on yhteensä 400 000 euroa, josta marraskuun alkuun mennessä on kerätty 62 prosenttia. Tietoa keräyksestä: Joulukeräys 2013: Joulun valoa Varojen käyttö: SAT-7:n satelliittitelevisio-ohjelmat Keski-Aasiaan, Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan vuosina 2013 2014 Lahjoitustili: IBAN: FI37 5062 0320 0320 18, viitteenä 7111 00354 Puhelinlahjoitus: 0600 18808 (15,36 + pvm) Keräyslupa Manner-Suomi 2020/2011/2584, voimassa 1.1.2012 31.12.2013, Poliisihallitus 17.11.2011. Lisätietoa: Sidosryhmäpäällikkö Marja Soikkeli, p. 050 551 6130, marja. soikkeli@sansa.fi Tiedottaja Annaleena Pakkanen, p. 050 437 2155, annaleena.pakkanen@sansa.fi Keräyssivu: http://www.sansa.fi 7

Vakka n Tervehdys seurakunnasta Kirkon aarteet tutuksi kirkkoseikkailussa Kirkkoseikkailu on Vihdin alueen 1 2-luokkalaisille järjestettävä jokavuotinen tapahtuma, jossa lapset saavat tutustua Vihdin kirkkoon ja historiaan. Seikkailu alkoi, kun lapset tutustuivat kirkon kivijalkaan. Tämän jälkeen heidät jaettiin kolmeen ryhmään, joita johtivat Tapio, Mella (Merja) sekä Eila. Ryhmät aloittivat kierroksen kolmesta eri paikasta ja jokainen ryhmä kävi kussakin huoneessa. Jokaisessa huoneessa tutkittiin, kuinka monta ovea siellä on ja mitä niiden takaa löytyy. Pääeteisessä lapsille kerrottiin kellotornista ja he saivat kurkistaa pusukoppiin ja rotanpesään, jonka jälkeen noustiin portaat ylös urkuparvelle, jossa lapset näkivät kuinka ennen vanhaan Lähetyksen keskiviikkoluennot Miksi länsi on lähetyskenttä? - onko evoluutio tuhonnut uskon? Nummelan seurakuntakeskuksessa ke 8.1.2014 Luennoitsijana lääkäri Pekka Reinikainen tilaisuudessa kirjapöytä urut toimivat ja kuinka niitä soitettiin. Pääeteisen jälkeen siirryttiin seuraavaan huoneeseen, sakastiin, jossa pappi kertoi papin vaatteista, ehtoollisesta, joka on kirkon ensimmäinen aarre, raamatusta, joka on kirkon toinen aarre ja kassakaapista. Sakastin jälkeen siirryttiin kirkon sivusaliin, jossa Kirsti kertoi kirkon nykyaikaisista vaatteista ja historiallisista valokuvista ja välineistä mitä vitriineistä löytyi. Kirsti kertoi myös, että sivusalissa oli pidetty pyhäkoulua ja ruotsinkielestä messua silloin kun Vihdissä asusti vielä paljon ruotsinkielisiä. Kun lapset olivat kiertäneet kaikissa näissä huoneissa, oli kirkkosalin vuoro. Kirkkosalissa pappi kertoi kirkon kolmannesta aarteesta, joka on kaste ja neljän- Pastori Matti Helimäki kertoi lapsille sakastissa muun muassa ehtoollisesta ja papin asusta sekä siitä, mitä eri värit asussa merkitsevät. Kuvat: Heikki Nieminen Suntio Tapio Arvola esitteli seikkailun aluksi Vihdin kirkon kivijalkaa. Tämän jälkeen lapset siirtyivät tutustumaan kirkon sisätiloihin. nestä aarteesta, joka on kaikki ihmiset, lisäksi kuorista, alttarista ja saarnatuolista. Sen jälkeen kaikki yhdessä laulettiin virrestä 503 säkeistö 1. Laulun jälkeen kaikki lapset ja opettajat saivat tulla alttarille siunattaviksi. Kirkkoseikkailussa kävi viikon aikana yhteensä yli 500 lasta ja aikuista. Kirkkoseikkailua oli toteuttamassa Vihdin seurakunnasta Eila Musikka, Merja Ahonvala, Tapio Arvola, Kirsti Suutari, Pirkko Kela, Matti Helimäki, Laura Pentti, Sanna Nurminen, sekä kaksi TET-tiläistä Kuoppanummen koulun yhdeksänneltä luokalta: Taru Leijala ja Anton Vaherno. Terveisin Taru ja Anton Adventtikalenteri 8 perjantaina 13.12. Vihtijärven kappelissa klo 19 Olli Paakinaho, Vihtijärven Kappelikuoro joht. Bernice Brummer sunnuntaina 15.12. Vihdin kirkossa klo 16 erityisesti lapsiperheille Ulla Eho-Saario, Aini Heikinaho, laulu klo 18 Olli Paakinaho, Kirkkokuoro klo 20 Olli Paakinaho, Kirkkokuoro Nummelan kirkossa klo 16 erityisesti lapsiperheille Pirkko Kela, Leevi Saarinen, piano klo 18 De vackraste julsångerna Pirkko Kela, Bernice Brummer keskiviikkona 18.12. Vihdin kirkossa klo 14 Ulla Eho-Saario, Päiväkuoro, Reserviläiskuoro (Huom! Voit tilata kuljetuksen 10.12. mennessä p. 09 3478 500) sunnuntaina 22.12. Vihdin kirkossa klo 16 erityisesti lapsiperheille Ulla Eho-Saario, Tyttökuoro Piritat klo 18 Ulla Eho-Saario, Pirjetat, Reserviläiskuoro klo 20 Ulla Eho-Saario, Julius Melonin lauluoppilaita Nummelan kirkossa klo 18 Olli Paakinaho, Kirkkokuoro loppiaisena ma 6.1.2014 Selin monitoimitalossa klo 14 Henri Hersta + su 15.12. Kauneimmat joululaulut -messu klo 10 klo 12 Vihdin kirkko Jari Hiekkanen, Pekka Valkeapää Ulla Eho-Saario, Päiväkuoro ja Reserviläiskuoro Nummelan kirkko Jari Hiekkanen, Pekka Valkeapää Olli Paakinaho, Kirkkokuoro koko perheelle vauvasta vaariin aukeaa Pappilan pihalla kolmena adventtisunnuntaina klo 17.00 1.12., 8.12. ja 15.12. Tervetuloa kulkemaan tunnelmoiden ja hiljentyen. Tarjolla mehua ja piparia Ruskamatka Lappiin 31.8. 7.9.2013 Seurakunnan ruskaretki suuntautui tänä vuonna Ylläksen maisemiin. Mukana oli iloinen joukko eriikäisiä seurakuntalaisia, ja matkan tunnelmiin pääsee mukaan seuraavien runokatkelmien siivin: Oli kohteina Kellokas, Särkivaaran kota Niitten tunnelmaa, kauneutta pois en ota Vielä Pakasaivon metsät laulujamme soittelee Ja ylläksen polut, tunturi meitä kaipailee Koko aikana iloinen meininki ja laulujen lento Ystävien kesken tunnelma kaikkia oli rento (Otteita Tauno Kalevon matkarunosta)

29.11.2013 n Vakka Löhönurkka, 3 7-luokkalaisten iltapäivän viettopaikka Löhönurkka on alakoululaisille tarkoitettu iltapäivän viettopaikka eli loistava vaihtoehto yksin kotona olemiselle. Löhönurkassa voi tehdä läksyjä, pelailla, löhöillä tai askarrella. Läsnä on aina muutamia aikuisia, joista osa osaa jopa neuvoa läksyissä. Osallistuminen on ilmaista, mutta välipala maksaa 1. Löhönurkkiin ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Löhönurkat ovat toimineet jo muutaman vuoden, silti mukaan mahtuu uusia koululaisia. Jos olet jo alakoulun käynyt, niin sinulla on silti mahdollisuus päästä löhöilemään: Etsimme eri-ikäisiä, nuoria sekä aikuisia, vapaaehtoisia jokaiseen Löhönurkkaan työntekijän työpariksi. Lisätietoja voit kysellä Eilalta tai Maaritilta ja voit myös ilmoittautua suoraan www.suurellasydämellä.fi sivuston kautta. Kirkkoniemen katit Nuorisotyönohjaaja Eila Musikka lukee tarinaa, kolmasluokkalaiset Paula ja Emilia ottavat rennosti. Jouluinen tonttuaskartelu Askarteluun tarvitset: l Iso sempramännyn käpy l Tavallinen männynkäpy l Vihreää väriä (pulloväri, vesivärikin käy, kunhan teet vahvan värin l Tussi l Kimalleliimaa l Paperiliimaa l Vanua l Massapallo l Huopaa tai kreppipaperia l Pahvinen alusta Heikki Nieminen Nummelan Löhönurkka Nummelan srk-keskus, nuortentila Sankarla 4 6-luokkalaisille maanantaisin klo 13.30 15.30 (20.1. alkaen) Kirkonkylän Löhönurkat Kirkonkylän srk-talo, koululaisten kerhohuone 3 4-luokkalaisille tiistaisin klo 13 16 (21.1. alkaen) 5 7-luokkalaisille torstaisin klo 13 16 (23.1.alkaen) Iso sempramännyn käpy maalataan vihreäksi pullo- tai vesivärillä. Kärkiin laitetaan kimalleliimaa. Käpy liimataan pahville. Ympärille liimataan vanua lumeksi. Tonttua varten tarvitset tavallisen männynkävyn ja massapallon. Piirrä tontulle ensin kasvot ja kiinnitä massapallo kävyn päähän, massapallo, ja tontulle hattu joko huovasta tai kreppipaperista. Jännittävää joulunodotusta! Lastenohjaaja Suvi Hällström Evankeliumi Mitä evankeliumi tarkoittaa? Kahdeksanvuotias Antti oli hyvin jännittynyt. Hän oli juuri oppinut lukemaan ja saisi sen vuoksi lukea joulurauhan alkaessa jouluevankeliumin, joulun ilosanoman talon väelle. Joulu oli Antista vuoden parasta aikaa, sillä silloin koko perhe ja suku, naapurit ja tuttavat saattoivat viettää aikaa yhdessä. Kellään ei silloin ollut kiire mihinkään, sillä kaikki viettivät Herran Jeesuksen syntymäjuhlaa. Kaikenlainen työnteko, jopa käsityöt olivat kiellettyjä tuomaanpäivästä loppiaiseen. Talonväen kokoonnuttua aattona tupaan aloitti Antti jouluevankeliumin lukemisen: Niinä päivinä tapahtui, että käsky kävi ulos keisarilta Augustukselta, että kaikki kansa oli verollisesti laskettama... Kaikki kuuntelivat hiljaa ja hartaasti joulun ilosanomaa. Kuvat ja teksti: Tarja Rae Minna-Karoliina Heino 9

Vakka n Tervehdys seurakunnasta 10 Tervetuloa mukaan Vihdin seurakunnan toimintaan! Messut ym. ADVENTIN JA JOULUAJAN MESSUT 1. adventtina su 1.12. Perhemessu Vihdin kirkossa klo 10. Ilmainen puurolounas srk-talossa messun jälkeen (vapaaehtoinen maksu Viron lapsityön hyväksi). Pentti, Paakinaho, lapsityöntekijät, Kirkkokuoro Perhemessu + perinteiset adventtimyyjäiset ja arpajaiset Vihtijärven kappelissa klo 10. Tuovinen, Eho- Saario Messu Nummelan kirkossa klo 12. Kiiski, Hiekkanen, Kela, Produktiokuoro Svensk mässa i Nummela kyrka kl. 14. Hanhisuanto, Eho-Saario Itsenäisyyspäivänä pe 6.12. Sanajumalanpalvelus Vihdin kirkossa klo 10. Valkeapää, Hanhisuanto, Eho-Saario, Reserviläiskuoro. Seppeltenlasku sankarihaudoilla, juhla srk-talossa 2. adventtina su 8.12. Messu Vihdin kirkossa klo 10. Tuovinen, Luukkonen, Kela Messu Nummelan kirkossa klo 12. Tuovinen, Luukkonen, Kela 3. adventtina su 15.12. Kauneimmat joululaulut- messu Vihdin kirkossa klo 10 ja Nummelan kirkossa klo 12. Vihti: Hiekkanen, Valkeapää, Eho-Saario, Päiväkuoro, Reserviläiskuoro. Nummela: Hiekkanen, Valkeapää, Paakinaho Ti 17.12. Lasten joulukirkkovartit Vihdin kirkossa klo 9.30 ja 10.15. Pentti, Kela Ke 18.12. Lasten joulukirkkovartit Nummelan kirkossa klo 9.30 ja 10.15. Pentti, Kela 4. adventtina su 22.12. Messu Vihdin kirkossa klo 10. Helimäki, Luukkonen, Paakinaho Messu Nummelan kirkossa klo 12. Helimäki, Nurminen, Paakinaho. Jouluaattona ti 24.12. Julbön i Vichtis kyrka kl. 13. Mäenpää, Eho-Saario Enkelikirkko Vihdin kirkossa klo 14. Pentti, Eho-Saario Aattohartaus siunauskappelissa klo 14.30. Kiiski, Paakinaho Aattohartaus Vihtijärven kappelissa klo 15. Hanhisuanto, Haapalainen Aattohartaus Vihdin kirkossa klo 16. Valkeapää, Paakinaho Aattohartaus Nummelan kirkossa klo 16. Nurminen, Kela Jouluyön messu Vihdin kirkossa klo 22. Helimäki, Tuovinen, Eho-Saario Jouluyön messu Nummelan kirkossa klo 22. Hiekkanen, Luukkonen, Kela Joulupäivänä ke 25.12. Sanajumalanpalvelus Vihdin kirkossa klo 7. Hanhisuanto, Kiiski, Paakinaho, Kirkkokuoro Sanajumalanpalvelus Vihtijärven kappelissa klo 8. Valkeapää, Haapalainen Sanajumalanpalvelus Nummelan kirkossa klo 9. Hanhisuanto, Kiiski, Paakinaho, Kirkkokuoro Tapaninpäivänä to 26.12. Messu Vihdin kirkossa klo 10. Tuovinen, Pentti, Kela Messu Nummelan kirkossa klo 12. Tuovinen, Pentti, Kela (Messut myös su 29.12. Vihdissä klo 10, Nummelassa klo 12) Uudenvuodenpäivänä ke 1.1.2014 Messu Vihdin kirkossa klo 10. Pentti, Valkeapää, Kela Messu Nummelan kirkossa klo 12. Pentti, Valkeapää, Kela Loppiaisena ma 6.1.2014 Messu, vapaaehtoisten siunaaminen Vihdin kirkossa klo 10. Valkeapää, Kiiski, Kela Lähetyspyhä, messu + juhla Nummelan kirkossa klo 12. Nurminen, saarna Janne Sironen Lähetysyhdistys Kylväjästä, Kela Aikuisille Kylä- ja diakoniakerhot Ojakkalan kyläkerho klo 10-12, Kenttätie 2, Ojakkala kerhon vastaavat Raili ja Matti Kotamäki p.050 5229039 2.12. omin voimin 16.12. joulujuhla, Maria-Liisa Pakalén 13.1.14 Maria-Liisa Pakalén 27.1. omin voimin 10.2. Kerho kokoontuu Sanna ja Sampo Luukkosen kodissa 24.2. omin voimin 10.3. Kirsti Suutari Selin kyläkerho klo 13-14.30, Selin Monitoimitalo kerhon vastaavat Ritva Luukkonen p 040 8435786 ja Liisa Ali-Mattila p. 0400 798229, kuljetukset ja ruoka klo 12 lounas joka kerta 12.12. joulujuhla, Sampo Luukkonen 23.1. Maria-Liisa Pakalén 27.2. omin voimin Nummelan kultaisen iän kerho klo 13-14.30, seurakuntakeskus kerhon vastaavat Paula Jalava p.040 7556048, Etel Kykkänen p.040 7518622 ja Hanna Jokela p. 050 3200492 22.1. Maria-Liisa Pakalén 12.2. Maria-Liisa Pakalén, arpajaiset kummipojan hyväksi 5.3. Matti Hanhisuanto Kirkonkylän kultaisen iän kerho klo 13 14.30 seurakuntatalolla, vastuu Sirkku Peltoniemi 11.12., mukana Maria-Liisa Pakalén ja kuvia Wittenbergistä, joulupuuro. 22.1.2014 19.2. Vanjärven diakoniailta 4.12. klo 18.30 Kalevi Lemmetin kodissa, Ojamäentie 80, joululauluja, mukana Sampo Luukkonen. Vanjärven diakoniailta 15.1. klo 18.30 Anna-Liisa ja Pertti Lemmetin kodissa, Merramäentie 365B. Mukana diakonissa Katja Holmsten. Vanjärven diakoniailta 12.2. klo 18.30 Airi ja Terho Taposen kodissa, Merramäentie 416. Mukana Maria- Liisa Pakalén. Vihtijärven diakonia- ja syntymäpäiväseurat 8.1.2014 klo 18.30 Bernice Brummerin kodissa Hiiskulassa, Hiiskulankuja 9. Mukana johtava diakonian viranhaltija Päivi Tapaninen. Su 1.12.2013 klo 10 Perhemessu Vihtijärven kappelissa, jonka jälkeen kyläyhdistyksen myyjäiset ja diakonia-arpajaiset. Uusi sururyhmä alkaa ke 12.2. 2014 klo 18.30 kokoontuen Nummelan seurakuntakeskuksen Pysäkki-kahvilassa ja ryhmän vetäjinä ovat pastori Tuula Kiiski p.040 3564514 ja Sirkku Peltoniemi p. 040 1761356. Vertaistukiryhmä Nuoret les jatkuu ja kokoontuu Nummelan seurakuntakeskuksen Pysäkki-kahvilassa kerran kuukaudessa: 20.1.,24.2., 24.3. jne. Tervetuloa! ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Lähi-ja parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten vertaistukiryhmä alkaa 15.2.2014 lauantaina. Ryhmän ohjaajat Päivi Tapaninen ja Sini Friman. Tiedustelut ja ilmoittautuminen johtava diakonian viranhaltija Päivi Tapaninen 040 353 2241 tai paivi.tapaninen@ evl.fi Mietityttääkö läheisesi psyykkinen sairaus ja oma jaksamisesi? Ryhmä mielenterveyskuntoutujien läheisille keväällä 2014 torstaisin 1 x kk Nummelan seurakuntakeskuksen diakoniasiivessä klo 17 18. 16.1., 13.2., 13.3., 10.4., 15.5. Ryhmä on avoin. Tervetuloa! Tied. Sirkku Peltoniemi p. 040 176 1356 Naisten saunailta Riuttarannassa 28.1.2014 klo 18, kimppakyydit. Mukana Sirkku Peltoniemi ja Maria Hanhikorpi. Ilm. p. 09 3478 5048 Miesten vapaaillat Riuttarannassa 16.1.14, 30.1.,13.2. ja 27.2. Kimppakyydit. Yhteisvastuukeräys 2014 alkaa su 2.2.14, startti messun jälkeen kirkonkylän seurakuntatalolla ja samoinmessun jälkeen Nummelan seurakuntakeskuksessa. Tervetuloa myös uudet kerääjät! Protestanttinen sisar Helvi Pulla vierailee Vihdin seurakunnassa su 30.3. Tapaamme hänet Vihdin kirkon messun jälkeen kirkkokahvilla, jossa hän kertoo luostari- ja rukouselämästään Reyllardin luostarissa Ranskan Versailles issa. KAHVILAT OLKKARI-KAHVILA kirkonkylän seurakuntatalolla on avoinna seuraavasti: 16.12. viimeinen kerta ennen joulua ja avaa taas 13.1.2014. Tervetuloa hyvään seuraan! Emäntien kokous 30.1. klo 10 12 Olkkarissa. PYSÄKKI-KAHVILA on avoinna viimeisen kerran ennen joulua 13.12. ja avaa taas 7.1.2014. Pysäkillä on esillä Paula Jalavan taidetta joulu-tammikuun ajan, avajaiset 3.12. klo 12. Helmikuussa on Anita Lehikoisen valokuvanäyttely, avajaiset 4.2. klo 12. Tervetuloa! Emäntien kokous takkahuoneessa 29.1. klo 14. HILJAISUUDEN RETRIITIT Riuttarannan leirikeskuksessa Talviretriitti 28.2. 2.3. Kevätretriitti 11. 13.4. Palmusunnuntaista pääsiäiseen Kesäretriitti 8. 10.8. elokuun täyteydessä (maalausmahdollisuus). Retriitteihin ilmoittaudutaan kolmea viikkoa ennen sen alkua / paitsi kesäretriittiin ennen juhannusta 18.6.) mennessä kirsti.suutari@evl.fi tai puh. 0500 861 843. (hinnat: Vihdin seurakunnan jäsenet 60, vieraat 100 ) Naisten hemmotteluvuorokausi 14. 15.3.14 Riuttarannassa. mm. hemmotteluhoitoja, rentoutusta ja sauna sekä ateriat ja ilta- ja aamurukous, vrk. hinta 20 tai iltamahdollisuus klo 18 21: 10 + hoidot suoraan hoitajalle 12. Ilm. 5.3. mennessä Päivi Putkonen-Hegazi MUUT KERHOT JA RYHMÄT Simsalabim-kerho kehitysvammaisille nuorille joka toinen keskiviikko klo 16 17.30 Nummelan srk-keskuksen nuorisotilassa Sankarlassa alkaen 15.1. Tied. Sirkku Peltoniemi p. 040 176 1356 Musiikkia KONSERTIT Glory Hallelujah! Vihdin kirkossa su 1.12. klo 15 Heli Närhi, sopraano, Tiina Sinkkonen, altto, Seppo J.Järvinen, piano, Ulf Krokfors, kontrabasso, Junnu Aaltonen, saksofoni Lasten itsenäisyyskonsertit Nummelankirkossa ma 2.12. klo 9.15 ja 10. Vihdin kirkossa ti 3.12. klo 9.15 ja 10. Ulla Eho-Saario Joulukonsertti Antti Raiski ja ystävät Vihdin kirkossa su 8.12. klo 17 Joulukonsertti Camerata Vihti Vihdin kirkossa pe 20.12. klo 19. Johtaa Ruut Kiiski PIDÄMME BRAHMSISTA! Ke 15.1.2014 klo 19 Nummelan kirkko. Johannes Brahms: Scherzo Viulusonaatti A-duuri Käyrätorvitrio sov.pianolle, viululle ja alttoviululle Liisa Malmivaara, piano Janne Malmivaara, viulu Atte Kilpeläinen, alttoviulu Ohjelma 15E www.hammentamo.fi Lapsille ja perheille ELÄMYKSELLINEN ADVENTTIKALENTERI koko perheelle avautuu jälleen kolmena adventtisunnuntaina klo 17 1.12., 8.12. ja 15.12. Kesto n. 15 min. Tervetuloa kulkemaan tunnelmoiden ja hiljentyen. Tarjolla mehua ja piparia. Lasten itsenäisyyskonsertit Nummelan kirkossa ma 2.12 klo 9.15. ja 10 Vihdin kirkossa ti 3.12. klo. 9.15 ja 10 Ulla Eho Saario Taidekerhon (5 6v.) kevätkausi 15.1. alkaa kirkonkylän srk-talossa. Mukaan mahtuu kaksi uutta taiteilijan alkua! Ota yhteys Kirstiin p. 0500 861843. Katso ajankohtaiset tiedot lapsi- ja perhetyön sivustolla www.siivensuojassa.net Koululaisille Kerhot Nummelan kerhojen syyskausi päättyy jo to 28.11. remontin takia. Kirkonkylän kerhot jäävät joululomalle to 12.12. Varmistathan kerhonohjaajallesi kevään kerhopaikkasi ennen joululomalle jäämistä. Kerhojen kevätkausi alkaa viikolla 2 eli ti 7.1. Kerhojen kevätkausi päättyy viikolla 17. Lisätietoja kerhoista löydät nettisivuiltamme www.sankarla.fi Kerhojen vapaita paikkoja voit kysyä Maaritilta maarit.tampio@evl.fi. Donkkis Big Night 1 6-luokkalaisille Otalammen koululla klo 18-20 kuukauden vika tiistai: 28.1., 25.2. ja 25.3. Illoissa mm. erilaisia toimintapisteitä, musiikkia, kilpailuja, Raamattuopetusta, arvontaa ja kavereita. Tule mukaan! Joka kerta nyyttärit, tuo mukanasi pientä naposteltavaa! Ei etukäteisilmoittautumisia, tule vain paikalle! Hiihtoloman retket Kyllähän nyt hiihtolomalla ainakin yhdellä retkellä täytyy käydä! Ti 18.2. Huimala-retki reippailuhalli Huimalaan 1 3-luokkalaisille. Ohjelmassa reippailua ja liikunnan riemua sekä lounasta. Mukaan mahtuu 45 koululaista. Hinta 25. Sis. matkat, ruoan ja sisäänpääsyn. To 20.2. Kiipeily-retki Salmisaaren kiipeilykeskukseen 4 7-luokkalaisille. Ohjelmassa köysikiipeilyä, lounasta sekä yllätysvierailukohde iltapäivällä. Mukaan mahtuu 30 koululaista. Hinta 25. sis matkat, ruoan ja ohjatun kiipeilyn. Ilmoittautumiset sähköisesti www.sankarla.fi 14.1. 9.2. Molemmille retkille lähtö Kirkonkylältä klo 9.00 ja Nummelasta klo 9.15, paluu Nummelaan n. klo 15 ja Kirkonkylälle klo 15.15. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi kirje. Koululaisten leirit Leireillä päivät täyttyvät monipuolisesta leiriohjelmasta: pelailua, yhdessäoloa, ulkoilua, syömistä, saunomista, askartelua ja välillä hiljennytään. Tule ja tuo kaverisikin! Arvoitus-leiri 1 3-luokkalaisille Riuttarannassa 21.-23.3.2014 Leirille mahtuu 35 koululaista. Hinta 40 /hlö (sis. ohjelman, ruoat ja majoituksen.) Leirille on sähköinen ilmoittautuminen 13.1.-6.3. osoitteessa www.sankarla.fi Verkossa - koululaisten lähetysleiri 4 7-luokkalaisille Riuttarannassa 2. 4.5.2014 Hinta 40 /hlö. (sis ohjelman, ruoat ja majoituksen) Ilmoittautuminen 11.4. mennessä www.sankarla.fi Löhönurkka 3 7-luokkalaisten iltapäivän viettopaikka Löhönurkka on alakoululaisille tarkoitettu iltapäivän viettopaikka eli loistava vaihtoehto yksin kotona olemiselle. Löhönurkassa voi tehdä läksyjä, pelailla, löhöillä tai askarrella. Läsnä on aina muutamia aikuisia, joista osa osaa jopa neuvoa läksyissä. Osallistuminen on ilmaista, mutta välipala maksaa 1. Löhönurkkiin ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Löhönurkat ovat toimineet jo muutaman vuoden, silti mukaan mahtuu uusia koululaisia. Jos olet jo alakoulun käynyt, niin sinulla on silti mahdollisuus päästä löhöilemään: Etsimme eri-ikäisiä, nuoria sekä aikuisia, vapaaehtoisia jokaiseen Löhönurkkaan työntekijän työpariksi. Lisätietoja voit kysellä Eilalta tai Maaritilta ja voit myös ilmoittautua suoraan www.suurellasydamella.fi sivuston kautta. Nummelan Löhönurkka Nummelan srk-keskus, nuortentila Sankarla 4-6-luokkalaisille maanantaisin klo 13.30 15.30 (20.1. alkaen) Kirkonkylän Löhönurkat Kirkonkylän srk-talo, koululaisten kerhohuone 3-4-luokkalaisille tiistaisin klo 13.00-16.00 (21.1. alkaen)

29.11.2013 n Vakka 5 7-luokkalaisille torstaisin klo 13 16 (23.1.alkaen). Kysy lisää! Eila Musikka nuorisotyönohjaaja: partio- ja kouluyhteistyö, Donkkis-illat, Löhönurkka (kirkonkylä) Arvoitus-leiri, hiihtoloman retket p. 040 410 69 32 eila.musikka@evl.fi Maarit Tampio nuorisotyönohjaaja: koululaisten kerhot, leiri, 10-synttärit, Löhönurkka (Nummela) Verkossa-leiri p. 040 576 40 16 maarit.tampio@evl.fi UUSIEN VIHTILÄISTEN TERVEHTIJÄT ja tervehdysten jakamisesta omassa taajamassaan kiinnostuneet! Tervetuloa 15.12. noin klo 11.30 messun jälkeen jouluiseen hetkeen Vihdin seurakuntatalolle jakamaan ja pohtimaan ovityön herättämiä ajatuksia! Ovikahveilla tavataan! Pastori Tuula Kiiski Tervetuloa KAIKEN KANSAN JOULUPUUROLLE Nummelan seurakuntakeskuksessa tiistaina 17.12.2013 klo 12-18 Jouluista ohjelmaa, joulupukki vierailee, yhteislaulua Joulupuuroa, kahvia yms. Perinteinen Kaiken kansan puurojuhla Nummelassa "Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo. Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo. Nyt sitä saa, nyt sitä saa, vatsansa täyteen puuroo. Nyt sitä saa, nyt sitä saa, vatsansa täyteen puuroo." Adventtimyyjäiset Nummelan seurakuntakeskuksessa la 30.11.2013 klo 10 13 Pian on joulukuu ja joulun suunnittelu alkaa kodeissa ja meillä seurakunnassakin kiihtymään päivä päivältä. Niin on jo perinteiseksi muodostuneen kaiken kansan puurojuhlankin valmistelut aloitettu. Joitakin muutoksia on tehty ja ne koskevat ennen kaikkea siihen ahkeraan puna-valkoessuiseen vapaaehtoistoimijoiden joukkoon, joka on mukana toteuttamassa puurojuhlaa. Työvuorot ovat tänä vuonna lyhyimmillään yhden tunnin mittaisia. Näin myös ne, joilla ei ole muuten mahdollisuutta olla mukana voisivat tulla tekemään joulua niin toisille kuin itselleenkin. Tehtävinä on tänäkin vuonna mm. puuronjakamista, ovimiehen tehtäviä, kahvin jakamista, tiskausta ja tietysti siivoamista tilaisuuden jälkeen. Vapaaehtoistoimijoille on tänä vuonna järjestetty yhteinen info-tilaisuus ennen varsinaista puurojuhlaa, jossa voimme hetkeksi istahtaa kahvikupin äärelle ja vaihtaa kokemuksia sekä käydä läpi tämän vuoden puurojuhlan tärkeimpiä asioita esim. erilaiset paikat ja turvallisuusasiat. Tilaisuuksia on järjestetty kaksi, jotta kaikkien olisi mahdollisuus päästä jompaankumpaan info-tilaisuuteen: n Maanantaina 16.12. klo 17-18 Nummelan seurakuntakeskuksessa n Tiistaina 17.12. klo 11 11.30 Nummelan seurakuntakeskuksessa Kun ilmoittaudut johonkin työtehtävään, muistathan ilmoittautua myös info-tilaisuuteen. Kaikki vapaaehtoistoimijat ovat sydämellisesti tervetulleita mukaan puurojuhlan toteutukseen. Kaiken kansan puurojuhla on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat tulla nauttimaan riisipuuroa ja rusinasoppaa sekä kahvia ja joulutorttua yhdessä ystävien, tuttavien tai perheen kanssa tai vaikka yksinkin samalla hyvää ohjelmaa seuraten. Puuroa tarjoillaan tiistaina 17.12. klo 12 18 Nummelan seurakuntakeskuksessa. TERVETULOA! leivonnaisia juureen tehtyä ruisleipää puutöitä käsitöitä itselle tai lahjaksi kahvila pika-arpajaisia tyttökuoro Pirittojen joululauluja Jouluruokamyyjäiset Kirkonkylän seurakuntatalossa la 21.12.2013 klo 10 12.30 Tuotto lähetystyölle Kirkol myyrää sen seittämää sorttii herkkui - perna-, juntti- ja porkkanalooraa piparkakui ja pullii säilykkei sekä tiätyst hianoi käsitöi! Lisäks myyrää ja paikanpääl syörää joulupuuroo ja nappulahuilakkaa, kaffet ja joulutortui Alfa -kurssi 2014 Kristinuskon peruskurssi, jossa asioita lähestytään avoimesti keskustellen Alfa-kurssi alkaa Nummelan seurakuntakeskuksessa to 23.1.2014 jatkuen torstaisin 27.3. asti. Tämän lisäksi luentoja ja yhdessäoloa Riuttarannassa 8.-9.3. Maksuton, kurssikirja 8 Ilmoittautumiset 16.1. mennessä: Riitta Marila puh. 050-3097428 ja Tuula Kiiski puh. 040-3564514, tuula.kiiski@evl.fi Kurssin toteutuksesta vastaa seurakuntalaisista ja työntekijöistä koottu tiimi: Kurssilla tarvitaan jälleen ryhmänvetäjiä, paikan ja tarjoilun järjestäjiä ja rukoilijoita! Tule mukaan tiimiin, vaikka et vielä olisikaan varma, mihin tehtävään voit sitoutua. Ensimmäinen valmistelukokous on Nummelan srk-keskuksessa su 1.12. messun jälkeen noin klo 13.30! Susanne Vuorinen Kiitos! kaikille työkumppanuudesta, muistamisista ja osallistumisesta eläkejuhlaani. Pirkko Orakoski Jalkahoidot kotikäyntinä 55 euroa + matkakulut. SKY-kosmetologi Heidi Leino p. 0400 963 222. Ihmeellinen ilo Vivamon Raamattukylän jouluvaellukset 2013: 7.12. klo 16 ja 19 8.12. klo 13 ja 16 9.12. ei näytöksiä 10.12. klo 10, 14 ja 18 11.12. klo 10, 14 ja 18 12.12. klo 10, 14 ja 18 13.12. klo 14 ja 18 14.12. klo 13, 16 ja 19 15.12. klo 13 ja 16 Pääsylippu 12 e, alle 3 v. ilmaiseksi. Ryhmäalennus. Varaukset puh. 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi Vivamon Raamattukylä Vivamontie 2, 08200 Lohja, puh. 0207 681 760 Ilmoitusmarkkinointi toivottaa asiakkailleen Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014. Vihdin hautaustoimisto ja kukkapalvelu Kauhanen hautausjärjestelyt - pitopalvelu kukkasidonta - hautakivet - perunkirjoitukset hautaustoimisto Nummela 010 231 3330, hautaustoimisto Vihti kk 010 231 3332, kukkapalvelu (Nummela) 010 231 3331 www.hautauspalvelut.net www.kukkapalvelut.net Suomen Hautaustoimistojen Liitto Ry:n jäsen 11

Vakka n Tervehdys seurakunnasta Uusia kasvoja Uudet työntekijät n Kuka olet (+ mahd. perhesuhteesi)? Olen Katja Holmsten. Asun Espoossa perheeni kanssa. Meidän uusperheeseemme kuuluvat mieheni ja minun lisäksi 4 lasta ja 2 kissaa. Vanhin lapsi on jo 17 vuotta, nuorin 12 vuotta. Lapsuuden ja nuoruuden asuin Tampereella, sen voi välillä tarkkakorvainen huomata puheesta. Koulutuksesi, työ- ja elämänkokemuksesi; mikä on valmistanut sinua tähän tehtävään? Olen koulutukseltani sairaanhoitaja-diakonissa. Hoitotyön opinnoissani suuntauduin lasten, nuorten ja perheiden hoitotyöhön. Olen työskennellyt mm. Lastenklinikalla ja Jorvissa, lasten ja nuorten psykiatrisella osastolla sekä lastenkodissa. Perheiden hätää on tullut nähtyä myös turvakodin sijaisena. Opiskeluaikana ja myöhemminkin olen hoitanut paljon myös iäkkäitä ihmisiä. Näiden moninaisten työkuvioiden ja elämänkokemusten kautta työ seurakunnassa veti puoleensa, oikeastaan jo lukioaikana ensimmäisen kerran mietin diakonissan ammattia. Siitä on jo aikaa, mutta toisaalta tässä työssä on parempi, että elämänkokemusta on karttunut, on helpompi ymmärtää ihmisten erilaisia elämäntilanteita. Tehtäväsi Vihdin seurakunnassa? Minun vastuualueenani Vihdin seurakunnassa on erityisesti perhetyö, mutta toki yhdessä osaavan diakoniatiimin kanssa vastaamme myös muista diakoniatyön tehtävistä. Diakoniatyö on vierellä kulkemista, elämän ilojen ja surujen jakamista sekä tarvittaessa myös taloudellisissa asioissa neuvomista ja auttamista. Millaisissa asioissa sinuun voi ottaa yhteyttä? Minuun voi ottaa yhteyttä kaikenlaisissa lähinnä perheeseen liittyvissä pulmatilanteissa, oli sitten kyse parisuhteesta, vanhemmuudesta, jaksamisesta, terveydestä, lasten ongelmista, talousvaikeuksista tms. Diakoniatiimissä on vahvaa osaamista myös päihde-, mielenterveys- ja väkivaltatyöstä. Jos kokee tarvitsevansa apua, ei kannata jäädä yksin pohtimaan tilannetta, puhumalla asiat selkenevät ja yhdessä löytyy uusia näkökulmia ja käytännön apua tilanteeseen. Jokainen saattaa olla joskus avun tarpeessa. Diakoniatyössä teemme yhteistyötä myös muiden auttajien kanssa, joten tarjolla on monipuolista apua sitä tarvitsevalle. Aina on toivoa! Mitä teet vapaa-ajallasi / harrastuksesi? Vapaa-aika kuluu enimmäkseen perheen parissa, liikunta on hyvää vastapainoa työlle. Toki hyvä leffa tai kirja on myös mukavaa ajankulua varsinkin näin talviaikaan. Mistä tulit Vihtiin? / Mistä olet kotoisin? Miltä Vihti vaikuttaa? Minusta oli hienoa päästä töihin Vihtiin, Diakonissa Katja Holmstenin vastuualueena on erityisesti perhetyö. kaipasin pois pääkaupunkiseudun hulinasta ja kiireestä. Nautin ajaa aamuisin ruuhkaa vastaan maaseudun rauhaan. Silmä lepää peltomaisemissa. Odotan jo kevättä ja kesää, koska silloin maisemat varmasti ihan omaa luokkaansa. Toiveena olisi jossain vaiheessa vaikkapa muuttaa vähän lähemmäs perheen kanssa. Mikä on tärkeää elämässäsi? Tärkeää elämässä ovat perusasiat, kuten läheiset ihmiset, ystävät ja terveys. Tietenkin työ ja toimeentulokin ovat tärkeitä asioita. Elämän perustan voisi kuitenkin kiteyttää virren 517 sanoin Onneni on olla, Herraa lähellä. Niin ilon kuin surun päivinä, niin onnellisina aikoina kuin hädän ja kärsimyksenkin keskellä, terveenä tai sairaana, aina saa turvautua Jumalaan, joka on luvannut pitää meistä huolta kaiken keskellä ja antaa tulevaisuuden ja toivon. n Kuka olet (+ mahd. perhesuhteesi)? Olen Henna-Maria Virtanen, Hennaksi voi kutsua. Olen naimisissa ja meillä on kolme lasta, poika on 11v ja tytöt 14 ja 16v. Tehtäväsi Vihdin seurakunnassa? Teen kirkkoherranvirastossa toimistosihteerin töitä. Työ on monipuolista ja mukavaa työtä. Koulutuksesi, työ- ja elämänkokemuksesi; mikä on valmistanut sinua tähän tehtävään? Olen merkonomi, olen tehnyt hyvinkin monenlaisia asiakaspalvelu-, sihteeri- ja toimistotöitä. Olen tehnyt myös seurakunnan lapsi- ja perhetyötä Espoossa asuessani. Silloin vahvistui ajatus, että haluan tehdä töitä seurakunnassa, antaa oman työpanokseni seurakunnan ja seurakuntalaisten hyväksi. Millaisissa asioissa sinuun voi ottaa yhteyttä? Tilavaraukset, toimitusvaraukset, virkatodistukset, sukututkimukset ihan kaikenlaisissa asioissa voi ottaa yhteyttä. Ohjaamme asian täältä kirkkoherranvirastosta tarvittaessa eteenpäin muille työntekijöille. Mitä teet vapaa-ajallasi / harrastuksesi? Perheen arki, kotityöt, pihatyöt ja lasten harrastukset vievät lähes kaiken vapaa-ajan. Meillä on myös koira, borderterrieri, jonka kanssa lenkkeilen päivittäin. Mistä tulit Vihtiin? / Mistä olet kotoisin? Miltä Vihti vaikuttaa? Asun Karkkilassa, käyn täällä Vihdissä siis töissä. Vihdin kirkonkylä on oikein viihtyisä ja kaunis kylä. On mukava ajella töihin kauniiden maisemien halki ja ihailla pelloilla laiduntavia lehmiä ja hevosia. Mikä on tärkeää elämässäsi? Lapset, heidän iloinen ja ihmettelevä elämänasenteensa! Luonto ja hiljaisuus ovat myös tärkeitä, niistä soisin saavani nauttia enemmän n Kuka olet (+ mahd. perhesuhteesi)? Tapio Yliluoma, perhe vaimo Laura sekä viisi lasta ja koira (kultainen noutaja, Demi 1,5 v) Henna Virtanen tekee kirkkoherranvirastossa toimistosihteerin monipuolisia töitä. Talousjohtaja Tapio Yliluoma on työskennellyt eri seurakunnissa jo lähes neljännesvuosisadan. Tuomo 22 v, Heidi 20 v, Juulia 17 v, Roosa 15 v ja Elina 15 v. Tehtäväsi Vihdin seurakunnassa? Talousjohtaja Koulutuksesi, työ- ja elämänkokemuksesi; mikä on valmistanut sinua tähän tehtävään? Yo-merkonomi, aikaisemman työsuhteet Karjalohjan seurakunta ja Paimion seurakunta. Kirkon palveluksessa yht. n. 24 vuotta. Millaisissa asioissa sinuun voi ottaa yhteyttä? Seurakunnan talouteen ja hallintoon liittyvissä kysymyksissä. Mitä teet vapaa-ajallasi / harrastuksesi? Omakotitalon hoito, perheen parissa oleskelu ja metsässä vaeltelu koiran kanssa. Mistä tulit Vihtiin? / Mistä olet kotoisin? Miltä Vihti vaikuttaa? Tulin Vihtiin Paimiossa, jossa vielä asun. Olen kotoisin Lapväärtistä (kuuluu nykyään Kristiinankaupunkiin) Nuoruuteni asuin Raumalla. Vihti vaikuttaa mukavalta ja sydämelliseltä paikkakunnalta. Mikä on tärkeää elämässäsi? Onnellisuus ja perhe. Tekstit ja kuvat: Hanna-Mari Nikulainen 12 Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti n p. (09) 3478 500 n Faksi (09) 3478 5011 n Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, 03100 Nummela n p. 0400 253 517 (vahtimestarit) www.vihdinseurakunta.fi n