LINJAUKSET LUKUUN 6 TEOSTEN JA EKSPRESSIOIDEN IDENTIFIOINTI Linjaukset kohtaan 6.2.1.7 Artikkeli nimekkeen alussa Vaihtoehto: Ei sovelleta vaihtoehtoa artikkelin poisjätöstä. Linjaukset kohtaan 6.2.1.8 Isokirjain- ja lyhennesanojen kirjoittaminen Noudatetaan liitteen A ohjeita. Linjaukset kohtaan 6.2.1.9 Lyhenteet Noudatetaan liitteen B ohjeita. Linjaukset kohtaan 6.2.2.9.2 Kaksi tai useampia teoksen osia Vaihtoehto: Sovelletaan vaihtoehtoa useamman numeroimattoman osan merkitsemisestä. Linjaukset kohtaan 6.2.2.10.3 Muut kokoomateokset Vaihtoehto: Sovelletaan vaihtoehtoa kokoavan nimekkeen merkitsemisestä. Linjaukset kohtaan 6.2.2.11.2 Ei kokoavaa nimekettä Vaihtoehto: Sovelletaan vaihtoehtoa tapauskohtaisesti. Linjaukset kohtaan 6.3.1 Teoksen muoto
Metatietosanastossa on listattu teoksen lajiin ja genreen liittyviä termejä. Jos sopivaa termiä ei löydy Metatietosanastosta, tee ehdotus Metatietosanaston ylläpitäjille, metsanasto@helsinki.fi. Linjaukset kohtaan 6.9.1.3 Sisältötyypin merkitseminen Vaihtoehto: Sovelletaan vaihtoehtoa b: sisältötyypit, jotka soveltuvat aineiston olennaisimpiin osiin. Linjaukset kohtaan 6.11.1.3 Ekspression kielen merkitseminen Kielet merkitään Kotoistus hankkeen suosituksen mukaan (CLDR 24) Linjaukset kohtaan 6.11.1.4 Useita kieliä sisältävät ekspressiot Kielet merkitään merkittävyysjärjestyksessä. Merkittävin on kieli, joka on julkaisussa korostettuna, pääosassa tai jota on sivumäärällisesti eniten. Linjaukset kohtaan 6.14.2.4 Musiikkiteoksen ensisijaisen nimekkeen merkitseminen Poikkeus RDA-kuvailuohjeista poiketen kadenssin ensisijaiseksi nimekkeeksi merkitään sävellystyypin nimi Kadenssit. Linjaukset kohtaan 6.14.2.5.2 Pelkästään yhdentyyppisen sävellyksen nimestä muodostuva ensisijainen nimeke Sävellystyyppien nimet otetaan erillisestä listasta (ks. https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageid=173646652). Linjaukset kohtaan 6.14.2.5.2.1 Kielen valinta
RDA-kuvailuohjeista poiketen sävellystyypin nimi merkitään vakiintuneessa muodossa kuvailevan yhteisön käyttämällä kielellä. Kvartetto Kuvailtu aineisto: Quatuor pour 2 hautbois et 2 bassons. Suomenkielisen yhteisön merkitsemä suomenkielinen muoto. Concerto grossot Kuvailtu aineisto: Six concerti grossi for 2 violins, viola, and violoncello soli with strings and harpsichord. Suomenkielisen yhteisön merkitsemä suomenkielinen muoto. Kappaleet Kuvailtu aineisto: Deux pièces pour hautbois et piano, op. 35. Suomenkielisen yhteisön merkitsemä suomenkielinen muoto. Kappaleet Kuvailtu aineisto: Vier Stücke Opus 5 für Klarinette und Klavier = Four pieces op. 5 for clarinet and piano. Suomenkielisen yhteisön merkitsemä suomenkielinen muoto. Poikkeus: Poikkeusta ei noudateta (ks. edellä oleva linjaus). Etydit Kuvailtu aineisto: Studies. Säveltäjän alkuperäisnimeke: Études. Suomenkielisen yhteisön merkitsemä suomenkielinen monikollinen muoto. Linjaukset kohtaan 6.14.2.5.2.2 Yksikkö- tai monikkomuoto RDA-kuvailuohjeista poiketen sävellystyypin nimen hyväksytty muoto merkitään aina monikkomuodossa. Konsertot Kuvailtu aineisto: Violinkonzert / Alban Berg. Suomenkielisen yhteisön merkitsemä monikollinen muoto Kvintetot Kuvailtu aineisto: Quintetto VI in sol maggiore. Suomenkielisen yhteisön merkitsemä monikollinen muoto Balladit Kuvailtu aineisto: Ballade for solo piano. Suomenkielisen yhteisön merkitsemä monikollinen muoto Sonaatit
Kuvailtu aineisto: Sonata a viola da gamba e basso. Suomenkielisen yhteisön merkitsemä monikollinen muoto Divertimentot Kuvailtu aineisto: Divertimento for bass trombone and piano. Suomenkielisen yhteisön merkitsemä monikollinen muoto Sinfoniat Kuvailtu aineisto: Sinfonia eroica. Suomenkielisen yhteisön merkitsemä monikollinen muoto Linjaukset kohtaan 6.14.2.7.1.3 Sekä numerolla että nimekkeellä tai muulla sanallisella määritteellä identifioitu osa RDA-kuvailuohjeista poiketen jos osat identifioidaan sekä numerolla että erottuvalla nimekkeellä tai muulla sanallisella määritteellä ja teoksen osien numeroita pidetään tärkeänä osien identifioimiseksi, merkitään sekä osan numero että nimeke tai muu sanallinen määrite. Jos kuitenkaan teoksen kaikilla osilla ei ole tunnisteena omaa numeroa, merkitään vain nimeke tai muu sanallinen määrite. N. 14, Come scoglio Ensisijainen nimeke Wolfgang Amadeus Mozartin Così fan tutten osalle. Jokaisella aarialla on sekä numero (esim. Come scogliolla Nro 14) että nimeke Linjaukset kohtaan 6.14.2.7.2 Kaksi tai useampia osia Vaihtoehto: Sovelletaan vaihtoehtoa vakiintuneen kokoavan nimekkeen Otteita merkitsemisestä. Otteita Vakiintunut kokoava nimeke Hector Berlioz n teoksen La damnation de Faust osat Marche hongroise, Ballet des Sylphes ja Menuet des Follets sisältävälle kokonaisuudelle Marche hongroise Ballet des Sylphes Menuet des Follets Ensisijaiset nimekkeet kolme Hector Berlioz n teoksen La damnation de Faust osaa sisältävän kokonaisuuden osille
Linjaukset kohtaan 6.14.2.8.2 Kootut teokset tietylle yleisluonteiselle tai täsmälliselle kokoonpanolle Esityskokoonpanotermi valitaan soitinnimien kansallisesta ohjeluettelosta Aidatrumpetista zimbalomiin, jos mahdollista (http://www2.kirjastot.fi/musiikki/soitinnimet). Linjaukset kohtaan 6.14.2.8.3 Kootut yksittäistä sävellystyyppiä edustavat teokset tietylle täsmälliselle kokoonpanolle tai vaihteleville kokoonpanoille Sävellystyypin nimi valitaan musiikkiteosten auktorisoiduissa hakutiedoissa käytettävien sävellystyyppien nimien listalta soveltuvin osin (https://wiki.helsinki.fi/display/metatietosanasto/musiikin+genret). Linjaukset kohtaan 6.14.2.8.4 Epätäydelliset koosteet Vaihtoehto: Sovelletaan vaihtoehtoa sanan Valikoima merkitsemisestä. Linjaukset kohtaan 6.15.1.3 Esityskokoonpanon merkitseminen Esityskokoonpano merkitään erillisenä elementtinä aina kun mahdollista. Esityskokoonpano merkitään kohdan 6.28.1.9.1 mukaisessa järjestyksessä. Linjaukset kohtaan 6.15.1.5 Soittimet Soittimien nimet merkitään soitinnimien kansallisen ohjeluettelon Aidatrumpetista zimbalomiin mukaan, jos mahdollista (http://www2.kirjastot.fi/musiikki/soitinnimet). Linjaukset kohtaan 6.15.1.5.2 Soittimien viritys ja ääniala Valinnainen poisjättäminen: Ei sovelleta valinnaista poisjättämistä soittimen virityksen ja äänialan merkitsemisestä, kun esityskokoonpano merkitään erillisenä elementtinä.
Valinnaista poisjättämistä sovelletaan auktorisoitua hakutietoa muodostettaessa (katso myös 6.28.1.9.1 poikkeus d). Linjaukset kohtaan 6.15.1.5.4 Valinnainen poisjättäminen: Ei sovelleta vaihtoehtoista poisjättämistä sivusoittimien merkitsemisestä, kun esityskokoonpano merkitään erillisenä elementtinä. Valinnaista poisjättämistä sovelletaan auktorisoitua hakutietoa muodostettaessa (katso myös 6.28.1.9.1 poikkeus e). Tarkentava määritelmä: Sivusoittimilla tarkoitetaan soittimia, joita saman teoksen aikana soittaa yksi henkilö, kutakin vuorollaan. Linjaukset kohtaan 6.15.1.6 Säestävät yhtyeet, joissa on yksi esittäjä stemmaa kohti Pääsääntöä sovelletaan, kun säestävän yhtyeen esityskokoonpano merkitään osana auktorisoitua hakutietoa (katso myös 6.28.1.9.1 poikkeus f). Vaihtoehto: Vaihtoehtoa sovelletaan, kun esityskokoonpano merkitään itsenäisenä elementtinä. Tarkentava määritelmä: Termillä yhtye tarkoitetaan 2 10 soittajan suuruisia kokoonpanoja. Yhtyeellä tarkoitetaan myös yli kymmenen soittajan kokoonpanoja, joissa on vain yksi esittäjä stemmaa kohti. Linjaukset kohtaan 6.15.1.7 Orkesterille, jousiorkesterille tai puhallinorkesterille sävelletty soitinmusiikki Tarkentava määritelmä: Termillä orkesteri tarkoitetaan yleensä yli kymmenen soittajan suuruista kokoonpanoa, jossa samaa stemmaa soittaa useampi kuin yksi soittaja. Termillä jousiorkesteri tarkoitetaan pääosin jousisoittimista koostuvaa orkesteria (voi sisältää continuon, muutamia lyömä-, kosketin- tai näppäilysoittimia). Termillä puhallinorkesteri tarkoitetaan pääosin vaskipuhaltimista koostuvaa orkesteria. Linjaukset kohtaan 6.16.1.3 Musiikkiteosten numeroinnin merkitseminen
Musiikkiteoksen numerointi merkitään erillisenä elementtinä aina kun mahdollista. Linjaukset kohtaan 6.16.1.3.1 Järjestysnumero Järjestysnumero merkitään myös teoksille, joilla on sama nimeke mutta eri esityskokoonpano, jos käytetyissä musiikin hakuteoksissa teokset on numeroitu peräkkäisillä järjestysnumeroilla. Jos järjestysnumeron yhteydessä esiintyvä termi merkitsee numeroa, käytetään suomenkielistä lyhennettä nro. Jos järjestysnumeron yhteydessä ei esiinny mitään termiä, luku merkitään kardinaalilukuna (ts. yksiosaisena lukusanana), jota edeltää lyhenne nro. Jos teoksen ensisijainen nimeke on muodostettu suomenkielisestä sävellystyypin nimestä (ks. linjaukset kohtiin 6.14.2.5.2.1 ja 6.14.2.5.2.2) ja järjestysnumeron yhteydessä esiintyvä termi merkitsee muuta kuin numeroa, merkitään termi suomenkielisenä. Muissa tapauksissa järjestysnumeron yhteydessä oleva termi (esim. book, livre, collection) merkitään sillä kielellä kuin ne ovat tiedonlähteessä. Järjestysnumeroita merkittäessä käytetään arabialaisia numeroita. Linjaukset kohtaan 6.16.1.3.2 Opusnumero RDA-kuvailuohjeista poiketen opusnumero merkitään kirjoittamalla kirjaimet ja numerot yhteen ilman lyhenteen pistettä (esim. op3). Linjaukset kohtaan 6.16.1.3.3 Temaattisen teosluettelon numero Temaattisen teosluettelon numeron kirjaimet ja/tai numerot kirjoitetaan yhteen ilman lyhenteiden pisteitä. Temaattisen teosluettelon numeroa merkittäessä käytetään arabialaisia numeroita. Numerointi voidaan ottaa myös muista säveltäjien teosluetteloista. Listaus Suomessa käytössä olevista ohjeluetteloista ks. Yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelot (http://www.kirjastot.fi/fi/musiikki/yhtenaistetyt).
Linjaukset kohtaan 6.17.1.3 Sävellajin merkitseminen Sävellaji merkitään erillisenä elementtinä aina kun mahdollista. Linjaukset kohtaan 6.18.1.4 Sovitukset, transkriptiot tms. Taidemusiikkisovituksesta, -transkriptiosta tms. merkitään sovitettu täydennettynä sovituksen esityskokoonpanolla aina kun mahdollista. Kokoonpano merkitään kohdan 6.15 ohjeiden mukaan. sovitettu, piano Kuvailtava aineisto: Aamulaulu / Toivo Kuula. Alun perin sävelletty lauluäänelle ja pianolle. sovitettu, viulut (3), alttoviulu, sello Kuvailtava aineisto: Grand quintetto : per due violini, due viole e violoncello / dal sigr. Luigi van Beethoven. Sinfonian nro 1 jousikvintettisovitus. sovitettu, lauluääni, orkesteri Kuvailtava aineisto: Aina mun pitää / Pertti Kurikan Nimipäivät. Punk-laulun taidemusiikkisovitus. Linjaukset kohtaan 6.18.1.6 Vokaali- ja kuoropartituurit Lisäohje: Termejä vokaalipartituuri ja vokaalipartituurit ei käytetä suomalaisessa kuvailussa. Ks. pianopartituuri. Termillä kuoropartituuri tarkoitetaan nuottiaineistoa, jossa lauluäänille ja soittimille sävelletystä teoksesta on mukana vain kuoron osuus merkittynä omille viivastoilleen. Lisäksi käytetään termiä pianopartituuri, jolla tarkoitetaan nuottiaineistoa, jossa lauluäänille ja/tai soittimille sävelletyn teoksen kaikki lauluäänet on merkitty omille viivastoilleen, kun taas soitinäänet on pelkistetty kahdelle viivastolle. Linjaukset kohtaan 6.27.1.1 Teoksen auktorisoitujen hakutietojen muodostamisen yleiset suositukset Noudatetaan liitteen A ohjeita.
Linjaukset kohtaan 6.27.1.3 Yhteistyössä tehdyt teokset Vaihtoehto: Ei sovelleta vaihtoehtoa. Linjaukset kohtaan 6.27.1.4 Useiden henkilöiden, sukujen tai yhteisöjen teoksia sisältävät kokoomateokset Vaihtoehto: Ei sovelleta vaihtoehtoa. Linjaukset kohtaan 6.27.2.3 Kaksi tai useampia osia Vaihtoehto: Sovelletaan vaihtoehtoa tapauskohtaisesti. Linjaukset kohtaan 6.28.1.9.1 Esityskokoonpano Poikkeukset: Poikkeus a), kohta i) Esityskokoonpanon katsotaan ilmenevän nimekkeestä, kun tämä on jokin seuraavista: Alkusoitot (oletuskokoonpano orkesteri) Anthemit (oletuskokoonpano lauluäänet, säestyksellä tai ilman) Concerto grossot (oletuskokoonpano jousisoitinäänet, jousiorkesteri) Conductukset (oletuskokoonpano lauluäänet) Intermediot (oletuskokoonpano lauluäänet, säestyksellä tai ilman) Kantaatit (oletuskokoonpano lauluäänet, säestyksellä tai ilman) Koraalialkusoitot (oletuskokoonpano urut) Laulut (oletuskokoonpano populaarimusiikissa soololauluäänet, soitin- tai laulusäestyksellä) Litaniat (oletuskokoonpano lauluäänet, säestyksellä tai ilman) Magnificatit (oletuskokoonpano lauluäänet, säestyksellä tai ilman) Messut (oletuskokoonpano lauluäänet, säestyksellä tai ilman) Oratoriot (oletuskokoonpano lauluäänet, säestyksellä tai ilman) Organumit (oletuskokoonpano lauluäänet) Passiot (oletuskokoonpano lauluäänet, säestyksellä tai ilman) Requiemit (oletuskokoonpano lauluäänet, säestyksellä tai ilman) Sinfoniat (oletuskokoonpano orkesteri/kamariorkesteri lauluäänillä tai ilman) Vesperit (oletuskokoonpano lauluäänet, säestyksellä tai ilman) Villancicot (oletuskokoonpano lauluäänet säestyksellä) Välisoitot (oletuskokoonpano orkesteri)
Vaihtoehto: Sovelletaan vaihtoehtoa yksittäisistä poikkeuksista kuvailevan yhteisön käytännön mukaisesti seuraavasti: Ei sovelleta poikkeusta b). Sen sijaan, jos tiettyä soitinta tai äänialaa kohti on enemmän kuin yksi stemma, niiden lukumäärä lisätään aina, vaikka tämä ilmenisi ensisijaisesta nimekkeestä. Ei sovelleta poikkeusta e). Vaihtoehtoiset tai sivusoittimet merkitään. Ei sovelleta poikkeusta g). Sen sijaan, jos kokoonpanoon kuuluu kuoro, soololauluäänet merkitään. Ei sovelleta poikkeusta h). Sen sijaan sooloääntä säestävän esityskokoonpanon merkitsemisessä sovelletaan yleisiä ohjeita esityskokoonpanon merkitsemisestä (katso 6.15). Kaikkia muita kohdan 6.28.1.9.1 poikkeuksia (a, c, d ja f) sovelletaan. Linjaukset kohtaan 6.28.1.11 Lisäykset musiikkiteosten koosteiden hakutietoihin Esityskokoonpanon katsotaan ilmenevän nimekkeestä, kun tämä sisältyy kohdan 6.28.1.9.1 linjauksessa olevaan listaukseen. Linjaukset kohtaan 6.28.2.3 Kaksi tai useampia osia Vaihtoehto: Sovelletaan vaihtoehtoa vakiintuneen kokoavan nimekkeen Otteita merkitsemisestä. Linjaukset kohtaan 6.29.1.8 Lait ja niistä johdetut säännökset jne., jotka on julkaistu yhdessä Vaihtoehto: Sovelletaan vaihtoehtoa. Linjaukset kohtaan 6.29.1.18 Yksittäisen tuomioistuimen oikeustapauskokoelmat Kuvailusääntökohdissa esiintyvä jaottelu ja esimerkit on rakennettu common law järjestelmän pohjalle. Siinä oikeustapauksilla on oikeutta luova vaikutus toisin kuin esim.
Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Manner-Euroopassa vallitsevassa siviililakioikeusjärjestelmässä (Civil law). Suomalaisten oikeustapausten osalta tämänlainen kuvailu ei sovellu. Linjaukset kohtaan 6.29.1.19 Useamman kuin yhden tuomioistuimen oikeustapauskokoelmat Kuvailusääntökohdissa esiintyvä jaottelu ja esimerkit on rakennettu common law järjestelmän pohjalle. Siinä oikeustapauksilla on oikeutta luova vaikutus toisin kuin esim. Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Manner-Euroopassa vallitsevassa siviililakioikeusjärjestelmässä (Civil law). Suomalaisten oikeustapausten osalta tämänlainen kuvailu ei sovellu. Linjaukset kohtaan 6.29.1.20 Oikeustapausviitteet, yhteenvedot jne. Kuvailusääntökohdissa esiintyvä jaottelu ja esimerkit on rakennettu common law järjestelmän pohjalle. Siinä oikeustapauksilla on oikeutta luova vaikutus toisin kuin esim. Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Manner-Euroopassa vallitsevassa siviililakioikeusjärjestelmässä (Civil law). Suomalaisten oikeustapausten osalta tämänlainen kuvailu ei sovellu. Linjaukset kohtaan 6.30.2.2 Pyhien kirjoitusten osa tai osat Vaihtoehto: Sovelletaan vaihtoehtoa.