. Teurastamo (Yleinen teurastamo) Teurastamon toimintakertomus ) v:lta 97 oli seuraavan sisältöinen: Teurastamolautakunta. Kokoonpano ja kokoukset. Kokouksessaan joulukuun 8 p:nä 96 kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi isännöitsijä J. Mehdon sekä lautakunnan muiksi jäseniksi kunnaneläinlääkäri A. G. Backmanin, agronomi U. H. Forssin, insinööri B. I. Kajanderin, kauppias L. A. Koivujuuren, ravintolantarkastaja S. Koskisen, rovasti F. E. Liljan, kauppaneuvos J. H. Seppälän ja makkaratyöntekijä V. V. Vesterlundin. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli kiinteistöjohtaja V. V. Salovaara. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi kauppaneuvos J. H. Seppälä ja sihteerinä kaupunginhallituksen kansliasihteeri A. A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui kertaa ja oli sen käsittelemien asiain pykäläluku 09 sekä lähetettyjen kirjeiden luku. Lausunnot ym. Lautakunnan kertomusvuonna kaupunginhallitukselle antamista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: päivystystyön järjestelyä; luvan hankkimista työneuvostolta saada pitää vartijat työssä enintään 8 tuntia viikossa; seuraavien teurastamon virkojen nimitysten muuttamista: tarkastusapulaisen, leimaajan, näytteenottajan ja tainnuttajan toimien nimitysten muuttamista halliapulaisiksi ja portinvartijan nimityksen muuttamista vartijaksi; anomusta saada tilapäisen työvoiman tililtä käyttää v:ksi 97 merkittyjä vuotatarkastajan ja toimistoapulaisen palkkaamiseksi varattuja määrärahoja; lausuntoa kansanhuoltolautakunnan kirjelmästä uuden syväjäädyttämön rakentamisen kiirehtimisestä; toimistoon perustettavaa palkkaluokan toimistoapulaisen ja 7 palkkaluokan vahtimestarin virkaa; Tukkukauppojen oy:n anomusta varastoalueen vuokra-ajan pidentämisestä; vihannestukkukaupan järjestelyä teurastamon alueelle; suolakalavaraston rakentamisen kiirehtimistä; yhden palkkaluokan tilapäisen toimistoapulaisen palkkaamista v:ksi 98; oikeutta saada pitää teurastajat ylityössä enemmän kuin 00 tuntia vuodessa; lähivuosien sekä olympiakisavuoden rakennussuunnitelmaa; urakkatyön järjestämistä kuukausipalkkaisille teurastajille; toimikunnan asettamista laatimaan järjestyssääntöjä maataloustuotteiden ja vihannesten tukkukauppaa varten; sekä karjakatoksen varustamista seinillä, ovilla ja ikkunoilla. Palkkalautakunnalle annetuista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: apulaisjohtaja J. K. Sjölundin osittaista palkatonta virkavapautta huhtikuun p:n ja kesäkuun 5 p:n välisenä aikana; uusien luontoisetukorvausten vahvistamista; täyttämättä olevia vakinaisia virkoja; teurastamon saunan käyttöä ja siitä perittäviä maksuja; apulaisjohtaja J. K. Sjölundin toimintaa tarkastuseläinlääkäri K. B. Österholmin kesälomasijaisena; teurastusosaston halliesimiehen K. J. Lindroosin ylityökorvauksen maksuperusteita; sekä laboratorioapulaisen I. A. Berglundin eläkeanomusta. Kalasatama. Kalasataman neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi toimitus johaja T. J. Tallqvist sekä jäseninä agronomi U. H. Forss teurastamolautakunnan edustajana, kalastusneuvos F. G. Gottberg edustaen Nylands fiskarförbund nimistä liittoa, professori T. H. Järvi edustaen Suomen kalastusyhdistystä, johtaja N. F. Karlsson edus- Eräät kertomusta seuranneet taulukkotiedot, joita ei ole tähän merkitty, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa vrlta 99.
. Teurastamo 5 taen Helsingfors fiskhandlarförening nimistä yhdistystä, tarkastaja S. Koskinen edustaen vähittäiskuluttajia ja johtaja A. K. Vainio edustaen Suomen kalakauppiaitten liittoa. Sihteerinä toimi varatuomari E. K. Sirviö. Teurastamon toiminta Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset. Avoinna olleisiin sääntöpalkkaisiin virkoihin nimitettiin seuraavat henkilöt: kassanhoitajaksi valittiin toimistoapulainen A. S. Salovalta toukokuun p:stä alkaen, vanhemmaksi toimistoapulaiseksi toimistoapulainen E. E. Vaara kesäkuun p:stä alkaen, nuoremmaksi toimistoapulaiseksi neiti R. C. Nyberg joulukuun p:stä alkaen, vaakaajaksi kesäkuun p:stä alkaen A. Konovaloff ja hänen erottuaan syyskuun 0 p:nä T. Järvinen joulukuun p:stä alkaen, halliapulaisiksi huhtikuun p:stä lukien aputyömiehet K. V. Tamminen ja S. O. Tamminen sekä kesäkuun p:stä lukien E. Laurila ja hänen erottuaan elokuun p:nä F. B. Ahlgren marraskuun p:stä lukien, näytteenottajaksi kesäkuun p:stä A. Joutsi ja hänen erottuaan syyskuun 9 p:nä V. Nykänen marraskuun p:stä alkaen. Vapaana olleeseen vartijan virkaan valittiin huhtikuun p:stä alkaen N. A. Ahlqvist, joka syyskuun p:stä alkaen määrättiin hoitamaan tilapäisen karjapihan esimiehen virkaa, ja lämmittäjäksi valittiin marraskuun p:stä lukien A. Koskensuu. Vuoden aikana valtuusto vakinaisti seuraavat virat, joihin teurastamolautakunta nimitti kesäkuun p:stä alkaen seuraavat henkilöt: toimistoapulaiseksi hoitaja S. Mikkosen, joka erosi elokuun p:nä, tilalle valittiin marraskuun p:nä ylioppilas H.-L. Vesihiisi, kalasataman esimieheksi hoitaja E. V. Uron, vuotatarkastajaksi hoitaja M. Hyvärisen ja lämmittäjä-mekanikoksi N. Lahden, joka nautti sairaslomaa maaliskuun 5 p:stä alkaen. Metallikorjausmieheksi valittu J. Korpi ei ottanut virkaa vastaan, jolloin virkaan valittiin lokakuun 6 p:stä alkaen A. Virtanen. Tämän vakinaistamisen johdosta avoimiksi tulleisiin tainnuttajan ja halliapulaisen virkoihin nimitettiin I. Yliruka elokuun p:stä alkaen, eroten lokakuun 9 p:nä, ollen virka vuoden vaihteessa avoinna, sekä S.Simonen kesäkuun p:stä alkaen, eroten syyskuun p:nä, jolloin virkaan valittiin I. I. Ilkanheimo marraskuun p:stä alkaen. Uudet toimistoapulaisen ja vahtimestarin virat perustettiin, joihin nimitettiin tammikuun p:stä 98 alkaen vaakaaja K. K. Carlander ja vuodantarkastaja A. A. Lahti. Vaakaajaksi K. K. Carlanderin tilalle valittiin A. Rehn. Apulaisjohtaja J. K. Sjölund nautti osittaista palkatonta virkavapautta huhtikuun p:n ja toukokuun 8 p:n välisenä aikana ja toimi maidontarkastamolla apulaiskaupungineläinlääkäri K. B. Österholmin kesälomasijaisena heinäkuun 6 p:n ja elokuun 6 p:n välisenä aikana. Tarkastuseläinlääkäri T. T. Troberg nautti edelleen palkatonta virkavapautta kesäkuun p:ään saakka. Seuraavat henkilöt erosivat vakinaisista viroista: kassanhoitaja L. I. Heinonen huhtikuun 0 p:nä, toimistoapulainen Ä. A. Ekholm elokuun p:nä, vaakaaja I. Saari maaliskuun p:nä, leimaaja P. W. Schohin ja halliapulainen M. Tapola helmikuun p:nä sekä lämmittäjä E. Riutta lokakuun p:nä. Tilapäinen työvoima muuttui seuraavasti: Etelä Makasiinikadun l:ssä toiminut suolatun lihan tarkastus lopetettiin helmikuun 8 p:nä, jolloin tarkastuseläinlääkärinä toiminut apulaiskaupungineläinlääkäri K. B. Österholm vapautui tehtävästään. Ylioppilas H.-L. Vesihiisi toimi tilapäisenä toimistoapulaisena sekä rouva S. S. Mikkosen synnytys- ja sairaslomasijaisena tammikuun p:n ja lokakuun 0 p:n välisenä aikana. Rouva M. Lagerlöf toimi toimistoapulaisen A. S. Salovallan sijaisena huhtikuun ja p:n välisenä aikana. Kesälomasijaisina toimistossa oli neiti I. Mattsson huhtikuun 6 p:n ja kesäkuun p:n välisenä aikana, neiti L. Malkamäki kesäkuun 9 p:n ja elokuun p:n välisenä aikana, hoitaen heinäkuun p:n ja elokuun p:n välisen ajan toimistoapulaisen Ä. A. Ekholmin sairassijaisuutta sekä rouva K. Heininen (Savonsaari) heinäkuun 7 ja p:n välisenä aikana. Vahtimestarin kesälomasijaisuutta hoiti P.-O. Carlander heinäkuun p:n ja elokuun p:n välisen ajan. Lihan vapautuminen säännöstelystä aiheutti teurastamossa huomattavan työn lisäyksen, jonka johdosta tuntipalkkaisia teurastajia ja apuhenkilökuntaa huomattavasti
6. Teurastamo lisättiin. Suurimmillaan oli tuntipalkkaisen henkilökunnan luku marraskuussa, jolloin töissä oli 8 teurastajaa, 5 teurastajaoppilasta ja apuhenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Sairaslomaa nautti henkilökunnasta henkilöä yhteensä 997 vuorokautta ja tapaturman vuoksi oli työhön kykenemättöminä henkilöä 66 vuorokautta. Kalamessut. Teurastamo osallistui omalla kalasatamaa esittävällä näyttelyosastollaan Kalamessuihin Helsingissä lokakuun p:n ja 9 p:n välisenä aikana, jota tarkoitusta varten kaupunginhallitus myönsi 5 000 mk. Tuotantokomitea. Teurastamon tuotantokomiteaan valittiin v:ksi 97 seuraavat henkilöt: työnantajain edustajiksi toimitusjohtaja H. Tallqvist ja käyttöpäällikkö K. V. Virtanen; varajäseniksi tarkastuseläinlääkäri B. O. Engdahl ja yliesimies R. Äkerman; työntekijäin edustajiksi teurastaja Y. A. Pajula, vartija V. Roivainen ja halliapulainen M. S. Tapola; varajäseniksi lämmittäjä-mekaanikko N. Lahti, vaakaaja H. Landen ja teurastaja A. E. Virtanen; toimihenkilöiden edustajaksi esimies H. R. Nordberg ja varajäseneksi vaakaaja K. K. Carlander. Puheenjohtajana toimi Y. A. Pajula ja sihteerinä K. V. Virtanen. Tuotantokomitea kokoontui 5 kertaa ja oli sen käsittelemien asiain pykäläluku. Harjoittelijat. Lihantarkastusharjoittelijoina olivat seuraavat eläinlääkärit, jotka myös harjoittelivat laboratoriossa: H. F. Blomqvist, T. Eskola, O. E. Helve, R. V. Hemnell, H. L. Hoffman, H. Kotivuori, A. W. Mattila, J. Mikkola, B. H. Pettilä, L. R. R. Reinius, A. Tanner, E. O. Taskinen, A. Varpio ja E. J. Väyrynen. Laboratorioharjoittelijoina oli 5 naista. Teurastusosastot. Teurastusosastoilla teurastettiin ja tarkastettiin kertomusvuonna 9 8 eri eläintä; vertailun vuoksi julkaistaan myös v. 98 sekä v:n 9 6 vastaavat luvut: 98 9 9 95 96 97 Sonneja ja härkiä 9 5 59 958 68 067 Lehmiä 0 05 67 5 05 80 595 5 9 Hiehoja ja isoja vasikoita. 7 9 678 66 009 877 7 00 Pikkuvasikoita 7 70 69 59 805 Lampaita ja vuohia 09 79 56 80 08 7 99 Sikoja 90 0 878 89 Porsaita 00 8 9 8 Hevosia ja poroja 08 08 98 65 60 8 Yhteensä 85 67 7 8 6 070 89 0 89 9 8 Edellä luetellut v:n 97 ruhot vastasivat 067 086 kg lihaa, josta 6.8 % oli nautakarjan,. % lampaan, 5. i % sian ja porsaan sekä 0.7 % hevosen lihaa. Tarkastuksessa määrättiin erikoiskäsiteltäväksi lehmän, hiehon ja ison vasikan ruhoa, kun taas seuraava määrä hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä.. koko ruhoja, ruhonosia, Kaikkiaan, kg kpl kg kpl kg Lehmiä 58. o 8 9. o 857. o Hiehoja ja isoja vasikoita 7 76.o 9.o 765. o Pikku vasikoit a 8 65.o 65.o Lampaita 5 66. o 5 7.5 7.5 Sikoja 5 7.o 6 98.o 5.0 Porsaita 6.5 6.5 Hevosia 8 970.o.o 8. o Yhteensä 8 8 5.5 550.5 0 06.O Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan 55.5 kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 608.5 kg.
. Teurastamo 7 Teurastusosastoilla teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten seuraavasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse saapuneita saapuneita Kaikkiaan Raavaita 6 05 0 8 065 Lampaita ja vuohia 8 5 6 7 99 Sikoja ja porsaita 7 5 9 Hevosia 66 87 8 Yhteensä 6 58 55 9 8 Karjatallien käyttö. Talleissa yötä olleiden eläinten määrä ilmenee seuraavista numeroista: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavaita Vasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Yhteensä 79 80 5 77 78 75 709 77 760 85 96 65 9 6 9 6 7 67 69 87 8 6 05 85 69 75 0 75 59 9 8 86 699 5 5 799 0 9 8 96 87 96 58 996 970 660 0 7 568 5 5 5 5. 6 6 5 69 6 00 6 5 77 9 69 70 7 8 58 5 0 5 6 5 00 5 078 7 6 57 Kaikista teuraseläimistä oli talleissa yli yön keskimäärin 7.8 %. Raavaista oli yli yön 76.5 %, lampaista 77. %, hevosista 75.i % sekä sioista ja porsaista 6. %. Rehuja käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Olkia ja heiniä kg Perunoita» 658 05 9 778 65 8 85 708 0 9 997 68 87 5 780 6 7 66 85 066 6 8 Yhteensä 658 05 9 77 8 65 65 5 850 0 9 5 8 5 6 7 098 9 58 Suolipesimössä puhdistettiin eri kuukausina seuraavat määrät eri eläinten suolia ja mahoja: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavasten, kpl Sikojen ja hevosten, kpl Pikkuvasikoiden, lampaiden ja porsaiden, kp] 5 90 5 8 8 89 96 76 0 8 58 98 7 88 0 7 775 80 8 79590 8568 9 8 0 805 8 8 5 795 99 57 58 78 Yhteensä 969 59 00 05 60 07 5 65 7 60 8 8 6 9 70 50 9 870 Näistä maaseudulla teurastettujen 0 9 0 59 Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Kunnall. kert. 97, II osa
8. Teurastamo Tarkastettu, Leimattu, kpl Ny lky vikoja, Luonnonvikoja, kpl i lk. II lk. III lk. kpl ) % kpl») kpl % Tammikuu... 8 79 7.. 5 6. Helmikuu... 5 7 0 0. 9 0.9 Maaliskuu... 65 56 88 58.7 Huhtikuu... 708 6. 5.5 Toukokuu... 9 550 505 8 0.i 6 676 0.5 Kesäkuu 6 99 7 59 8. 8 99 9.o Heinäkuu... 570 905 608 57 58. 7 70.i Elokuu 5 906 6.i 5.o Syyskuu 6 75 6 6 9 97. 96 98.9 Lokakuu 5 88 98 67 7. 78 75. Marraskuu... 68 76 9 7.i 97 0. e Joulukuu 69 50 5 50.9 8 0. Yhteensä 6 566 6 5 9 766.i 696 8 6.8 Lisäksi tarkastettiin seuraavat määrät maalais vuotia: Tarkastettu, Leimattu, kpl Hylkyjä kpl I lk. II lk. III lk kpl Tammikuu... 6 0 5 8 7 Helmikuu 60 978 55 70 Maaliskuu 56 99 55 86 Huhtikuu 508 509 80 69 Toukokuu 77 6 69 6 7 Kesäkuu 6 587 90 67 Heinäkuu 99 85 07 Elokuu 09 666 7 96 Syyskuu 857 7 6 8 Lokakuu 85 7 6 9 Marraskuu 0 665 6 59 Joulukuu 87 5 6 Yhteensä 8 70 56 5 9 8 5 Siipikarjateurastamo on edelleenkin ollut vuokrattuna muihin tarkoituksiin. Siipikarjan ja kaniinien teurastus, kyniminen ja nylkeminen toimitettiin saniteettiteurastamossa. Siipikarjan ja kaniinien teurastus sekä metsänriistan leimaus selviää seuraavasta taulukosta: Kuukausi Teurastettuja tai kynittyjä kanoja Teurastettuja tai nyljettyjä kaniineja Yhteensä Leimattua metsänriistaa kpl Tammikuu... 8 85 96 Helmikuu 59 Maaliskuu... 09 09 66 Huhtikuu 85 Toukokuu 0 0 08 Kesäkuu 9 9 6 Heinäkuu 05 Elokuu 6 9 5 Syyskuu 66 6 0. Lokakuu 66 66 Marraskuu... 0 0. Joulukuu - 0 0 Koko vuosi 76 559 65 76 ) Lihan tultua vapautetuksi säännöstelystä, lisääntyi teurastus huomattavasti, joten oli otettava palvelukseen heikon ammattitaidon omaavia teurastajia ja teurastajaoppilaita ja annettava myös karjanomistajien itsensä teurastaa mikä on vaikuttanut nylkyvikaprosenttiin. ) Teurastustavasta johtuen on 696 uskonnollisten menojen mukaan teurastetun eläimen vuotaa merkitty II luokkaan.
. Teurastamo 9 Lihantarkastamoissa (Helsinki teurastamolla ja Helsinki Malmilla) tarkastettiin v:n 97 kuluessa 7 768 kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat 8 06 kgraan paloiteltua lihaa ja seuraavassa mainittuihin ruholajeihin; vertailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 98 ja 96 vastaavat luvut: 98 96 Koko Puoli- Koko Puoliruhoja, ruhoja, ruhoja, ruhoja, kpl kpl kpl kpl Sonneja ja härkiä 5 50 Lehmiä 97 7 997 - Hiehoja ja isoja vasikoita 059 7 589 Pikkuvasikoita 6 86 0 7 6 Lampaita ja vuohia 5 788 5 678 Sikoja 6 67 6 Porsaita 5 75 Hevosia 86 70 Yhteensä 67 78 5 0 5 Koko ruhoja, kpl 5 8 087 67 9 65 6 5 80 5 97 Puoliruhoja, kpl 6 6 950 69 55 005 Tarkastuksen johdosta erikoiskäsiteltiin hiehoa ja isoa vasikkaa, kun taas seuraava määrä ruhoja ja ruhonosia hylättiin: Hylättyjä koko ruhoja, kpl kg Sonneja ja härkiä Lehmiä 55 6 Hiehoja ja isoja vasikoita 698 Pikkuvasikoita 76 Lampaita ja vuohia 69 7 Sikoja 6 55 Porsaita 6 Hevosia 9 55 Yhteensä 50 86 kpl 9 9 7 Hylättyjä ruhonosia, 7 59 6 7 789 60 Kaikkiaan, kg 69 857 807 6 8 9 957 77 55 5 6 Sitä paitsi hylättiin paloiteltua lihaa 05 kg ja elimiä 0 85 kg, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 67 7 kg. Tukkumyyntihallin, jäähdyttämön ja syväjäädyttämön sekä eri laitteiden käyttö. Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syyslc. Lokak. Marrask. ' i Jouluk. Koko vuosi Tukkumyyntihallissa myytiin: Raavaita... kpl 85 650 5 88 695 85 00 86 7 95 5 69 5 87 Isoja vasikoita» 75 5 77 856 695 55 750 66 75 89 589 87 Pikkuvasikoita» 6 857 857 079 0 657 50 855 7 0 78 6 Lampaita...» 7 67 9 7 07 0 87 5 9 7 6 0 570 7 95 5 5 5 90 Sikoja» 8 0 5 6 8 98 006 79 6 5 8 5 9 5 65 Porsaita»,. 8 8 5 Hevosia...» 77 58 55 5 7 0 6 7 8 65 7 99 Yhteensä, kpl Muuta tav. kg 5 06 5 5 7 5 8 7 8 85 8 80 0 879 76 0 56 68 9 8 57 5 5 0 6 7 05 0 05 0 896 0 08 77 5 966 60 666 75 0 88 709
0. Teurastamo Kilogrammoiksi muunnettuina muuttuvat edellä esitetyt numerot seuraaviksi: Tammikuu Helmikuu. Maaliskuu, Huhtikuu. Kg 8.o 0 0. o 57 60.5 870 6.5 Toukokuu Kesäkuu.. Heinäkuu Elokuu... K g 978 69.5 808 05.5 89 569.0 006 7.5 Syyskuu.. Lokakuu.. Marraskuu Joulukuu. Kg 7 56. a 87 755.5 585.0 89 896.5 Kokovuosi 06.5 Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavaita ja isoja vasikoita. kpl Pikkuvasikoita» Lampaita...» Sikoja» 6 Jäähdyttämön riippuvien ruhojen osastoilla säilytettiin ): i 905 658 06 0 6 0 5 776 9 69 0 695 8 0 555 7 075 88 87 55 58 87 8 779 67 99 568 08 5 90 9 5 70 9 6 609 5 6 5 5 7 5 888 09 6 898 7 600 780 900 7 08 78 905 97 608 7 7 58 0 885 0 85 7 595 8 66 6 99 7 07 7 588 6 89 055 Porsaita» 8 5 8 7 90 8 8 7 5 Hevosia» 68 895 6 78 09 698 5 50 77 9 896 0 7 Yhteensä, kpl 5 86 560 0 9 0 55 50 7 558 6 7 595 65 75 5 65 0 09 Muuta tav. kg 9 055 59575 5 65 88 60 65 5 988 697 5 9 80 8 9080 5 76 65760 777 Metsänriistaa kg Kanoja ym. siipikarj aa» Kaniinej a...» Lihaa» Muuta tavaraa» Metsästäj äkopeissa» 5 88 00 8 07 0 85 8 50 80 69 Syvä jäädy ttämössä säilytettiin: 085 990 60 906 0 67 959 5 06 08 96 679 5 5 88 997, 878 00 78 750 6 96 570 9 8 6 7 058 77 69 085 0 9 9 57 5 7 0 6 90 7 98 85 5 59 6 05 69 8 96 8 6 7 5 0 70 9 7 00 7 00 Yhteensä kg 8 76 l 8 l8 556 7 075 85 6 7 869 8 06 78 0 870 6 6 Lihantarkastamosta suoraan vietiin yhteensä 0 06 ruhoa ja kg paloiteltua lihaa, kuten seuraavasta taulukosta lähemmin selviää: P n g p e t? H o ø K O «p: K K o 5" p: K O w o f p K K P cn K 0 K Koko vuosi Raavaita... kpl Pikkuvasikoita Lampaita... Sikoja Hevosia Yhteensä, kpl Paloiteltua lihaa kg Lihantarkastamosta suoraan vietiin: 68 7 9 9 8 5 7 0 7 606 60 76 7 95 69 08 7 97 6 8 87 57 5 005 696 08 95 5 6 07 67 79 70 7 7 60 6 8 5 5 70 6 50 89 5 9 95 79 507 697 576 5 50 88 575 76 568 89 0 06 8 879 68 9 8 7 77 809 7 0 56 98 00 7 ) Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhomäärää.
. Teurastamo Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureja ym. laitteita käytettiin seuraavaa muualta tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmi k. Maalisk. Huhtik. Toukok. - ' Kesäk. Heinäk. W o F Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavaita... kpl 80 55 69 5 09 79 557 9 906 688 5 90 0 097 Isoja vasikoita» 9 07 5 9 66 57 56 66 8 86 59 5 5 76 Pikku vasikoita» 600 98 78 080 6 76 580 9 680 0 65 9 8 87 Lampaita...» 70 5 89 7 6 758 9 760 5 66 76 70 Sikoja» 5 5 005 9 56 596 97 96 0 8 7 99 Porsaita» 5 Hevosia» 08 70 65 6 8 6 6 6 7 70 7 86 56 Yhteensä, kpl 05 098 070 5 98 5 97 95 975 9 6 60 850 9 95 709 67 85 Muuta tav. kg 86 0 59 7 66 989 6 6 7 60 577 99 Edellä mainittu lihamäärä oli kiloissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Tammikuu Helmikuu. Maaliskuu Huhtikuu. Kg 7 0.o 0 99.0.5 7 6.0 Toukokuu Kesäkuu. Heinäkuu Elokuu... Kg 6 56.o 6 67.o 7 066. o 7 8.o Kg Syyskuu.. 7 507. & Lokakuu.. 5 60.5 Marraskuu 507 5.o Joulukuu., 08 999.0 Koko vuosi 67 78. o Seuraavat numerot valaisevat laitoksessa suoritettua muuta punnitse- Punnitseminen. mista: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Vuotia Lihaa: kpl 80 78 0 55 5 777 5 6 6 69 5 50 68 0 6 69 Hevosia, raavaita, sikoja» Vasikoita, lampaita, 0 66 65 779 96 09 96 9 907 por- saita» 8 96 889 06 0 06 6 7 766 757 697 8 795 Yhteensä, kpl 87 Muuta tav. kg 0 066 5 59 066 58 99 5 5 5 69 6 6 57 5 07 60 8 5 96 6 7 68 8 7 8 09 7 7 8 6 6 059 65 5 86 6 97 065 50 97 Lihan hinnoittelussa noudatettiin kansanhuoltoministeriön määräämiä hintoja säännöstelyn purkamiseen asti; vuoden loppupuolella ryhdyttiin toimenpiteisiin hinnoittelun aikaansaamiseksi vaikkakin sen toteuttaminen jäi v:een 98. Laboratorio. Vuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 69 täydellistä bakteriologista tutkimusta keittokokeineen, 9 pienempää bakteriologista, bakterioskopista ja histologista tutkimusta ja 7 keittokoetta ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta sekä 80+96/ sianruhoa ja 5 857 kg paloiteltua sianlihaa koskevat trikiinikokeet. Sitä paitsi suoritettiin 9 täydellistä bakteriologista tutkimusta ei teurastamolta otetuista näytteistä.
. Teurastamo Täydellisiä koko ruhoja koskevia bakteriologisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksityistiedot: Eläinlajit S 5' P P + + W hh Bakteeripitoisuus Vi i P + P C/ L_J P + <J p: p: P 5 o P td g. S PCD m m o H ~ p a co Ö P p- K P P Keittokokeen tulos P _ <. < P r,' O p w p h - if p o Toimenpide c g jr i p ^ Raavaita Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Yhteensä Rokkovasikoita 60 7 5 8 7 0 9 75 9 9 0 9 6 5 6 5 6 6 Tutkituista ruhoista oli 0 teurastusosastolta ja 9 lihantarkastamolta, joka on 0. % koko käsitellystä ruhomäärästä. Tutkimustulosten perusteella hylättiin 6 ruhoa eli 6.7 % tutkituista ruhoista, rokkovasikoita lukuunottamatta. Hylkäämisen syynä oli bakteeripitoisuus tapauksessa, vieras haju, patologisanatoomiset muutokset taikka korkea ph-luku 5 tapauksessa sekä bakteeripitoisuus ja joku edellä mainituista syistä 5 tapauksessa. Määriteltyjä verenmyrkytyksiä todettiin raavaissa 5 kertaa, kaikki kolibakteerien aiheuttamia, sioissa samoin 5 tapauksessa, joista oli kolibakteerien ja sikaruusubakteerien aiheuttamia, hevosessa kerran streptokokin aiheuttama sekä pikkuvasikoissa 0 kertaa, joista 5 oli kolibakteerien, streptokokkien, diplokokkien ja anaerobabakteerien aiheuttamia. Ei määriteltyjä verenmyrkytyksiä on useimmiten vaikea erottaa pilaantumisesta. Sanotunlaisten muutosten aiheuttajina olivat mikro-, diplo- ja streptokokit sekä koli-, anaeroba- ja subtilisryhmiin kuuluvat bakteerit. Tutkimusten syyt jakaantuivat seuraavasti: 7 kertaa septikemian merkkejä, 5 sikaruusu, utaretulehdus, hätäteurastus, 9 maksatulehdus, 6 punatauti, 5 vieras haju tai väri, 5 ähky, traumaattinen sydänpussintulehdus, vatsakalvontulehdus, keuhkotulehdus, keltatauti, kohtutulehdus, märkäpesäkkeet, vaikean synnytyksen merkit, niveltulehdus, luomisen merkit, suolitulehdus, vertymiä, kuolio, munuaistulehdus, keuhkopussin tulehdus ja puhallus tauti. Sitä paitsi tutkittiin rokkovasikkaa. Pienemmät bakteriologiset, bakterioskopiset ja histologiset tutkimukset koskivat 9 pernaruttokoetta, jotka kaikki olivat kielteisiä, tuberkuloosikoetta, muuta bakteriologista ja bakterioskopista koetta, histologista koetta sekä 90 trommsdorffskoetta maidosta. Tuberkuloositutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: tutkittavana oli 0 sianruhoa ja raavasta, yhteensä ruhoa, joista teurastusosastolta ja lihantarkastamolta. Tulos oli myönteinen 5 tapauksessa eli 59.5 % ja kielteinen 7 tapauksessa. Taudin toteaminen suoritettiin ainoastaan mikroskoopin avulla. Molemmat näytteet raavaista otettiin retropharyngeal imusolmukkeista ja olivat kielteisiä. Näytteet sioista otettiin 7 tapauksessa nielurauhasista ja tapauksessa suolirauhasista. Histologisten tutkimusten tuloksista mainittakoon actinomycosista, 5 carcinomaa, sarcomaa ja lymphadenosista. Maitobakteriologisissa tutkimuksissa ei todettu yhtään patogeniabakteereita eikä muitakaan sairaalloisia muutoksia. Keittokokeita ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:
. Teurastamo Tulos Toimenpide Eläinlajit Eläinten luku + + + Hyvin voimakas vieras haju + + Voimakas vieras haju + Heikko vieras haju Ei vierasta hajua Hylättyjen luku Hyväksyttyj en luku Raavaita Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja. Hevosia Yhteensä 7 7 5 8 0 Tutkituista ruhoista oli 0 teurastusosastoilta ja 7 lihantarkastamolta. Niinkuin taulukosta selviää hylättiin 9 ruhoa eli. %. Tutkimusten syyt olivat vieras haju 8, karjun vikaa 7, liian myöhäinen suolistaminen 5, munuaistulehdus, keltatauti, tympanitis, traumaattinen sydänpussintulehdus, maksatulehdus, hätäteurastus, ruhjoutuma sekä vieras väri kutakin tapaus. Trikiininäytteet olivat kaikki kielteisiä. Sairasosasto. Sairasosastolla teurastettiin tai obdusoitiin kertomusvuoden aikana 06 eläintä, jakaantuen eri eläinlajeihin seuraavasti: 9 lehmää, hiehoa ja isoa vasikkaa, 5 pikkuvasikkaa, 6 lammasta, 7 sikaa ja 5 hevosta. Tarttuvia tauteja ei esiintynyt. Matorakkula (Cysticercus inermis): Tarkastuspaikka Rakkuloiden luku Rakkulat olivat Rakkulat löytyivät Yksi Useampia Eläviä Kuolleita Teurastusosastot Lihantarkastamo Ainoastaan päästä Ainoastaan sydämestä Useammista paikoista Ruhoja kaikkiaan Absoluuttiset luvut 9 0 5 7 8 0 Prosenttiluvut 9.9 7.i 7. 8.6 8. 6.7 66.7 9.5.8 loo.o Nystyrätautia (Tuberculosis) ei vuoden aikana todettu ainoassakaan nautaeläimessä. Sioissa olivat muutokset kaikissa tapauksissa huomattavissa ainoastaan nielurauhasissa. Matorakkula- (Cysticercus inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculosis) esiintymiset v. 96 7 ilmenevät alla olevasta yhdistelmästä: Cysticercus inermis Tuberculosis Vuosi Nautojen luku % Nautojen luku % Sikojen luku O '0 96 6 0. 6 0.0 0 9 8 0. 5 97 65 0. 0.0 0 9 0.!, 98 6 0. 7 0. 7 99 7 0. 0. 0 0 5 5 0. 90 70 0. 0 8 0. 0 5 9 0. 0 8 5 0. 8 9 0. 0!) 80!) 6.6 6 0. 9 9 0.O 6 0. 9 9 0. 0. 6 95 0.8. 0 96 5 0.8 0. 6 97 0. 5 0. 0 Ulkomailta tuotuja eläimiä.
. Teurastamo Käyttöosasto. Konekeskus käsitti konehallin, korjauspajan, jäätehtaan varastoineen sekä kellarikerroksessa olevat ainesten ja voiteluöljyn varastot. Jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten oli konehallissa kaksi turbo jäähdy tyskonetta ä 0 000 ly/t 8 C -j-5 C, syvä jäähdy tyshuoneiden jäähdyttämistä varten kaksi turbojäähdytyskonetta ä 00 000 ly/t 8 C+5 C tarpeellisine apukoneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaitos, jonka vuorokautinen valmistusmäärä oli 00 kpl 5 kg:n painoista jääkuutiota. Jäähdy tyshuoneiden lämpötilojen ja ilman kosteuden tarkkailua varten oli konehalliin sijoitettu kaukolämpömittarit. Eri koneiden ja laitteiden käyttö selviää seuraavasta taulukosta; H P B n CD jjf 0 F H o 0 r K H p): K P p: K S ct in vj C/ f O pr P K p Cfl O pr Koko vuosi I II II I I V Tyhjöpumput Suolaliuospump. J äähdy ty s veden kiertopumput 5 6 7 8 9 Tuulettajat 5 6 7 8 Tornituulettaj at Jäätä valmistettu Kloorikalsiumia käytetty: S I S II Käyttöaika, tuntia ja minuuttia kaikkiaan, 5. 07.osI9.oo 56.5 0 86.5 506.0 5.oo 5.oo 87.5 69. 5 7. 5.5 5.0 5 5. 0 5.00 98.5 0 05.is 8.o.50 59. 5 89.5 709. 0 69.5 00. io 68.5 0 7.5.5 5 6.5 0 89. 0.0 60. 5 876. 5 0. 0 0.5.00 0.0 0.5 0. 0 69. 5 7.85.5 5 7.05 98.5 0 07.io 9.oo 5.0 0 68.50 7. 5.55 5.0 98.5 05.5 8.io 6. 0 97. 5 5.05 5.0 7. 0 68.5 0 7.0.55 6.05 95.5 0 9. 0^6.0 55. 0 66.5 5.05 60.5 68. 0 50.0 69. 5 7.io.5 5.0 595.5 0 0.58. 0 5.5 86.5 0.5 0.5 9.5 67.0 8.oo.0 5. oo 7.05 6.50 86.5 5 06. 5. 567. 5 7.0 0.5 0.5 76. 5 0. oo.oo 9.55 67. so 59.i5 67.i5 9.oo 8.5.5 5.0 5.5 0.50 56. 5 9.5.55 0. 0 80.5 586. 0 58.5 98. 0 6.io 79.0 5.00 60.5 966.io 56. 5 9.5.55 0. 0 80.5 586.o59. is 98. 06. i o 79.0 5.0 0 60. 5 966.5 0.0.0 8 000 7 00 00 600 600 00 00 800 00 0. 0.00 0. oo.oo. 5 6.5.0-0.0.5.00.5 6. 5 75.5 8.0 0 95. 5. 7.5^9. 600 00 600 000 800 5 00 7.oo 09.io 000 7 600 6.0.00.00.oo.oo 0. 0.0.5.00.00.0.00.00.5 0. 0 56.5 0 86.5 5 06.0 5.00 87.5 -. 67.5.50 59. 5.50 60.5 69.5. = 98.oo n 85. 0 8. 0 5.oo 00. 5.5 9. 5 96. 50. 59. 5.. 66.5 58.0 0..0 8.00 9. 5 n m a a 65 00 7 000 6 00 800 5 00 800 00 00 00 000 5 800 00 000 600 000.5 ll.oo 6. oo 8.5 080.o 9.5.0 0.0. 0 8.0 700. 0 5. 55.5 99.5 6. 59.0.0 57.00 8.5 55. 0.0 0 7. 5 76.5 8.5 8. 5 6 600 5 600 Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä ja tarvittavan lämpimän veden valmistamista varten on kaksi Babcock & Wilcox vesiputkikattilaa ä 90 m, yhteensä 80 m 0 kg:n työpaineella, varustettuna 60 m :n suuruisella savukaasu-etulämmittäjällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitteella (ketjuarinalla). Toinen kattila on varustettu puulämmitykseen sopivalla tulipesällä. Lämpökeskuksen käyttö kuukausittain selviää seuraavasta taulukosta:
. Teurastamo 5 Kuukausi Lämmitetty, t. ja min. N:o I Höyrykattilat Halkoja kulutettu, m Lämmitetty, t. ja min. N:o II Halkoja kulutettu m Vettä kulutettu, m Keskimääräinen käyttö vuorokaudessa Lämmitetty, t. ja min. Halkoja Vettä kulutettu, kulutettu, m Tammikuu.. Helmikuu... Maaliskuu.. Huhtikuu... Toukokuu.. Kesäkuu Heinäkuu... Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu.. Joulukuu... Koko vuosi. Kattila I + II 7.0 0 0.oo 7.5 0 68.oo 9.0 0 96.oo 0.0 7.oo 6.oo 78. 0 79.00 8.oo 975. 0 7.0 56 697 605 9 7 79 67 5 08 0 8 8 0 50 7.oo 8.00 90.0 6. oo 0 07!) ) 5 5 79 6 0 8 6 5 50 5 5.0. 9.05 8.56 7. 6. 9 6. 7 8. 8.8 8.59 8.59 9.9 7.0.9 9.5. 8.0 6.0 5. 7. 7..0.6 6. 6.0 60 507. s l.g.68 0.79.55.5.00 0.67.55 0.8.7.6.5 7 Vedenkulutus. Helsingin kaupungin vesijohtolaitokselta tulevan veden kulutus kuutiometreissä jakaantui eri osastoille kuukausittain seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko j vuosi > Lämpökeskus 5 79 6 0 8 6 5 50 5 5 507 Jäähdytyskoneet... 6 6 79 7 907 56 97 65 0 5 95 Lämminvesisäiliö... 985 75 06 570 65 965 0 6 0 79 8 Hallintorakennus... 6 8 8 6 8 98 69 6 7 80 96 Ilmatiivistäjä Jäänvalmistus 9 9 00 77 6 9 60 85 Tukkumyyntihalli... 98 59 88 6 äähdyttämöt 9 8 7 85 8 5 08 8 08 6 6 Sikateurastamo ja 60 7 59 57 97 65 688 860 9 86 6 975 686 7 5 6 50 Mahojen tyhjennysosasto laboratorio Suolipesimö 9 5 65 0 8 5 Suurkarjan 086 06 67 5 5 8 899 8 6 8 676 9 0 995 8 887 8 607 7 8 77, teurastamo 0 98 9 7 58 5 66 687 6 5 98 9 Lihan tarkastamo... 8 5 850' : Saniteettiteurastamo 9 0 7 7 5 6 8 Suurkarj an talli... 8 5 59 6 7 6 97 85 5 8 Pienen karjan talli. 8 6 70 90 66 60 69 Lantala. 7 75 85 70 6 69 7 Viemäriveden puhdistuslaitos 6 5 79 5 0 0 8 7 5 9 9 Lihavaunuj. pesimö 7 Karjavaunuj. pesimö 7 7 70 9 7 8 6 76 9 96 9 7 Kanateurastamo... 0 5 8 7 9 0 5 55 Kesänavetta. 0 0 0 50 6 7 65 70 0 i 79 Pihojen puhdistus... 68 6 78 60 7 50 5 Kokonaiskulutus, m 7 5 5 80 7 9 9 85 l 6 l5 0J6 97 l7 78 l8 0 l 007 l 70 ll 70 l5 9 Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle kuuluu sinne saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfioiminen. Eri kuukausina puhdistettiin rautatievaunuja seuraavasti: 800 kg hiiltä, mikä vastaa m halkoja. ) 5 000 kg hiiltä ==. 5 m halkoja.
6. Teurastamo Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. S o K Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi 5 8 6 9 Lihavaunuja 5 6 Karjavaunuja 65 56 70 95 8 6 7 58 07 77 87 977 Yhteensä 69 58 9 08 8 7 6 95 9 069 Lämpimän veden kulutus oli 80 m ja kylmän veden 6 m. Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitokselta 5 50 voltin suur jännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa jännite alennetaan 500 ja 0/7 voltin jännitteiseksi. 500 voltin jännitteinen virta käytetään jäähdytyskoneiden moottoreissa sekä 0 voltin jännite pienemmissä moottoreissa, tuulettajissa ja valaistukseen, ollen lamppujännite 7 volttia. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilovattitunneissa kuukausittain näkyy alla olevista numeroista: Valaistus- 0 V:n voima- 500 V:n voima- Koko kuluvirta, kwh virta, kwh virta, kwh tus, kwh Tammikuu 6 50 9 059 800 7 60 Helmikuu 5 8 5 09 900 5 0 Maaliskuu 686 5 05 8 900 8 69 Huhtikuu 5 7 500 60 9 Toukokuu 79 6 867 5 00 80 958 Kesäkuu 56 6 99 7 600 55 Heinäkuu 06 5 7 9 800 77 Elokuu 09 65 9 000 7 Syyskuu 77 5 70 70 00 0 507 Lokakuu 5 0 6 800 6 57 Marraskuu 5 9 6 50 000 6 0 Joulukuu 5 50 6 7 6 00 8 Koko vuosi 5 9 558 00 9 99 Kalasatama. Kalasataman kautta tuotiin kaupunkiin kaikkiaan 666 799 kg kalaa eli 8. % koko vuoden tuonnista, joka oli 9 00 75 kg. Mainitusta määrästä oli 989 955 kg eli 59. % silakkaa ja 676 8 kg, eli 0. e %muuta kalaa. Kalasta oli 59 0 kg tuoretta, 8 5 kg suolattua ja 7 66 kg savustettua. Rautateitse tuotiin 665 88 kg eli 9.9 % ja autoilla 000 98 kg eli 60. i %. Tarkemmat tiedot kalan tuonnista käyvät selville taulukoista IV, V ja VI. Seuraavat numerot valaisevat kalasataman toimintaa: Kuukausi Jäähdytyskone käynyt tuntia ja min. Jäähdytetty tavaraa, kg Veden Sähkövirran kulutus kwt Halkojen Koksin Voiteluöljyn Ammoniakin Valovirta Voimavirta Yhteensä m tonnia m kg kulutus kg Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu.. Elokuu.. Syyskuu. Lokakuu Marraskuu Joulukuu 5. 6 0. io.05 0. 588.oo 7.0 7.5 0 700. 5 70.io 8. 0 68.0 9. 5 89 5 999 586 98 708 7 97 9 8 95 609 0 958 50 7 0 959 5 907 978 5 9 7 05 7 6 5 00 70 80 58 00 905 05 0 0 6 888 6 798 6 08 568 6 97 95 7 00 9 0 76 6 9 6 898 6 59 5 88 5.o l.o.5 l.o.o.o.5 ] ' 9'j ".o 6.5 6l l.o.5 56 l.o! 95.5 0! l.o' l.o 76.5 0.5 7.5.5 l.o 897..5 70 l.o 655 Yhteensä 050.5!) 005 9 6 9 8 50 9.5.5 075 0. o 0 M Säilytyspäivien yhteenlaskettu kilomäärä, josta kalaa 577 0 kg ja muuta tavaraa 65685 kg. 0
. Teurastamo 7 Tulot ja menot. Tuloja oli kertomusvuonna talousarvion mukaan arvioitu kertyvän 0 57 05 mk, josta teurastamon tuloja 0 0 mk ja kalasataman tuloja 9 00 mk. Tilien mukaan nousivat tulot 5 78 80: 0 mk:aan, josta teurastamon tuloja 5 97 0: 80 mk ja kalasataman tuloja 58 789: 50 mk. Tulot olivat siis teurastamon osalta 5 05 000:80 mk ja kalasataman osalta 90 79:50 mk arvioitua suuremmat. Kokonaisuudessaan tulot olivat 5 750: 0 mk arvioitua määrää suuremmat. Syyskuun p:stä 97 lukien olivat voimassa korotetut taksat. Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Talousarvion Tilien mukaan, Ylitulot (+) tai Tuloerä mukaan, mk mk vajaus (-). mk Teurastusosastot 00 000 56 7 + 6 7 Lihantarkastamo 750 000 0 86 + 7 86 Tukkumyyntihalli 800 000 96 9 50 + 6 9 50 Kuljetusratojen ym. käyttö 50 000 705 + 55 Jäähdyttämöt, teurastusosastojen... 850 000-6 90 007 0 + 0 007 0 Jäähdyttämöt, kalasataman 50 000 96 58 + 6 58 Suolipesimö 65 000 5 65 + 79 65 Navetta 00 000 69 95 + 59 95 Rehut 80 000 06 7 50 + 956 7 50 Lihojen, vuotien ym. punnitus 50 000 87 75 7 75 Konttorien, ravintolan ym. vuokrat 000 000 05 6 + 5 6. Vaunujen puhdistus, hylky liha, lanta ym 865 000 5 5: : 87 5 : Vuotavaraston vuokrat ja ostoluvat 0 000 8 956: + 8 956: : : Siipikarjateurastamo 75 000 0: : 5 989 : Riistan merkintä 75 000 00: : 50 6 799 : 50 Tulot autokuljetuksista 75 000-98 686: : 50 686 : 50 Kalasatama 00 88 5: : 50 : 50 Erikseen mainitsemattomat tulot... 5 000 97 : : 50 7 : 50 Luontoisetujen korvaukset 6 0 8 6 : + 0 : Yhteensä 0 57 05 5 78 80: : 0 + 5 750: : 0 Alla olevat luvut osoittavat miten kokonaistulot jakautuivat eri kuukausille: Mk Mk Tammikuu 9 005: Heinäkuu 685 69: 80 Helmikuu 5 800: 50 Elokuu 8 86:50 Maaliskuu 908 67: 50 Syyskuu 679 09: 50 Huhtikuu 70 8:50 Lokakuu 900 57: 75 Toukokuu 7 885: Marraskuu 560 0: 50 Kesäkuu 7 9: 50 Joulukuu 6 :5 Yhteensä 5 78 80: 0 Tässä tehdään vertailuja v:n 96 ja 97 tulojen välillä sekä prosenttilaskelma, josta ilmenee v:n 98, 9 7 eri tuloryhmien osuus kokonaistuloihin: 96 97 98 9 95 96 97 Kokonaismäärä, Kokonaismäärä, Tuloerä mk mk % % % % % Teurastusosastot... 7 7: 50 56 7: 6. 7.5 5.o 7.5 7.7 Lihantarkastamo... 79 66: 0 86:. 7. 6. 7.8.7 Tukkumyyntihalli.. 56 667: 95 96 9:50 5. 7.7 6. 5.9 5. Kuljetusradat 8 5: 80 705 : 5..8..6 6.6 Jäähdyttämöt 80 65: 5 0 86 55: 0...8 9.7 5. Luontoisetujen korvaukset 6 0: 8 6: 0.8.i. 0.7 0. Muut tulot 5: 75 6 00 57: 50 5.. 7..8. Yhteensä 9 585 88:5 5 78 80:0 00. o 00. o 00. o loo.o 00. o
8. Teurastamo Menot. Kaupungin v:n 97 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä 779 09 mk, johon kertomusvuoden kuluessa myönnettiin ylitysoikeuksia, lisämäärärahoja sekä kalliinajanlisäyksiä yhteensä 95 6: 50 mk. Kaikkiaan oli siis käytettävissä 5 7 58: 50 mk, mistä käytettiin 59 0 mk. Eri menoerin määrärahat ja kustannukset jakautuivat seuraavasti: Talousarvioon merkitty määräraha. Menoerä m k Palkkiot... 58 575 Sääntöpalkkaiset virat 5 Tilapäistä työvoimaa 6 Kesälomasi j aiset 7 Vuokra 998 7 Lämpö 0 50 Valaistus 0 500 Siivoaminen 0 000 Vedenkulutus 7 68 Puhtaanapito 00 00 Painatus ja sidonta 0 000 Tarverahat.. 50 000 Vaatteiden pesu 0 000 Koneiden ja työkalujen hankinta 5 00 Yleisten laitteiden kunnossapito 900 000 Tapaturmavakuutusmaksut 7 500 Käyttövoima 895 500 Rehut ja kuivikkeet 99 000 Tarveaineet... 57 657 Korjaus- ja muutostyöt 000 000 Teurastajien käyttäminen erinäisissä teurastamon töissä 79 00: Yhteensä 779 09: Kustannukset tilien mukaan, mk 56 8 767 9 69 99 0 6 5 50 65 5 66 6 0 8 9 00 06 57 7 50 7 5 05 7 695 8 9 068 5 56 855 7 8 66 + + + + + 50 50 50 50 50 + 50 + Säästö ylitys 6 6 79 77 87 8 5 8 0 5 6 5 9 5 7 69 699 (+) tai ( ), mk 5: 050 77 800 708 705 76 07 8 9 068 5 55 67 8 58 7 500 976: 96: 59 0: 8 008: 50 50 50 50 50 50 V:n 97/8 vaihteessa oli teurastamon varastossa 00 m halkoja eli 76 000 mk:n arvosta ja 0 0 kg kloorikalsiumia eli 5 mk:n arvosta, kaikkiaan tavaraa 88 mk:n arvosta. Selvemmän kuvan saamiseksi kokonaismenot on alla olevassa yhdistelmässä jaoiteltu muutamiin pääryhmiin ja vertailun vuoksi on niihin rinnastettu v:n 96 menot, minkä lisäksi menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty seuraava prosenttilaskelma: Menoerä Palkkausmenot Palkkiot Sääntöpalkkaiset virat Tilapäistä työvoimaa Kesälomasijaiset Puhtaanapito Teurastajien käyttäminen erinäisissä teurastamon töissä Vuokra Käyttökustannukset Lämpö Valaistus Vedenkulutus Käyttövoima Tarveaineet 96 9 7 95 96 97 Kokonaismäärä, Kokonaismäärä, mk mk % % % 7 66 5: 50 8 55.9.o 5. 850: 56 06 0. 0. 0. 5 896 09: 8 767 57.6 6. 5. 7 58 87: 50 9 7.7..8 70 8: 69 50 0.9 0. 0. 99 66: 00 007.0.i 8. 7 0: 500 976. 0.8 6.i 99 7: 99 7 6.0. 8.i 5 00 780: 0 88 800 50 8. 0.7 5.6 : 5 r 0. 9.9 0.5 8 90: 50 0 05 0.6 0.5 0.6 7 708: 6 695.5.0.5 95 606: 50 0 7 50. 5.8 8. 0 8: 0 9..5.5.8
. Teurastamo 9 Jatkoa 96 97 959697 Kokonaismäärä, Kokonaismäärä, mk mk % % % Menoerä Kunnossapitokustannukset 0: 0 59 7: 9. 7.5. i Koneiden ja työkalujen hankinta 80 55: 50 5 5: 50. e 0.5. i Yleisten laitteiden kunnossapito... 67 66:60 66 56:50.7.9. s Korjaus- ja muutostyöt 675 809: 00 66: 5. i.i 9. Muut kustannukset 90 76: 65 97 9: 50.5 5.6 8. o Puhtaanapito (hylkyliha) 5 7:50 509 :50.. i Siivoaminen 9 070:80 7: 0. o 0. i 0. o Painatus ja sidonta 9 5: 50 9: 0. s 0.7. Tarverahat 68 89: 65 65 : 50 0.7.. Vaatteiden pesu 9 09: 068: 50 0. 0. 0. o Tapaturmavakuutusmaksut 60: 6 855: 0. o 0. o 0. Rehut ja kuivikkeet 69 89:70 8 8: 0. 0.. Menot yhteensä 6 9 08:55 59 0: 00. o 00. o 00. o Tulot yhteensä 9 585 88: 5 5 78 80: 0 Vajaus ( ) Ylijäämä (+) 6 706 57: 0 + 88 700: 0
i 50. Teurastamo Te Hylkäämisen syy Sonneja ja härkiä i H go: ««n Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. I. Hylkäämiset, ryhmitettyinä nii- urastus- Pikkuvasikoita Abscessus Märkäpesäkkeet J Actinomycosis Sädesienitauti 'i "i Angiectasia hepatis Pilkkumaksa tj J. tai polvi- I Í..! Arthritis, bursitis, gonitis Nivel-, limapussintulehdus Bronchopneumoni a catarrh alis i 5 chron.suum Porsasyskä.. 6 Cachexia Nääntyminen Contusiones, fractu-ruhjevammat, luunmurtumat, 7 rae, haemorrhagia verenvuodot J 5 : 8 Cystae Rakkokasvaimet «! i 6 9 Cysticercus inermis Matorakkulat ;. "i i _ 0 8 J. _. j 0» tenuicollis Matorakkulat ;. ; Distomatosis Maksamadot, 0 5. 5 i Erysipelas suis Sikaruusu. - [ Gastritis et pericar- Traumaattinen maha-ja sydän- ditis traumatica pussintulehdus I Icterus Keltatauti. -. 5 Kehittymättömyys _. 6 Likaantuminen i - 7 Mastitis Utaretulehdus -.. 9 8 Metritis Kohtutulehdus. i " 9 Nephritis Munuaistulehdus!.. 0 Pilaantuminen. - Piroplasmosis Punatauti Pneumonia Keuhkokuume,.. Rehu-, kalttausvesi-, veriaspi- ratio. 9 09 75. Septicaemia Verenmyrkytys.. 6. 5 Tuberculosis Nystyrätauti -,. 6 Tumores Kasvannaiset... 8 7 Vieras haju, väri, maku... 8 Alii morbi Muut taudit 7 76 5 8 5 9 Yhteensä 5 8 88 7 ; 56 il 8»
i. Teurastamo 5 den syyn ja kohteiden mukaan v. 97 osastot Liha nt arka st am o Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasik. Pikkuvasikoita H << H I s«<< B 7 5 i i 5 5 i - - = h 5 6! I i 9 I! i 8 7: 8 9 0 I _J LI LL! 8 5! 9 7 H 7 8 7 68! 5{ 6 7 8 9 0 8 j j i J i 8 6 8 ~ 5 _J i 5 9! 5 6 7 8 5! 5 7! i 5 6 997 I -I 8 5 55 58 9 56 76 9 87 9
5. Teurastamo Jatkoa Lii hantarka s t a m 0 Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Hylkäämisen syy Abscessus Märkäpesäkkeet _ J J i : Actinomycosis Sädesienitauti.... Angiectasia hepatis Pilkkumaksa... Arthritis, bursitis, Nivel,- limapussin- tai polvi - gonitis tulehdus... Bronchopneumonia catarrhalis 5 chron.suum Porsasyskä,.... g Cachexia Nääntyminen 8 Contusiones, fractu- Ruhjevammat, luunmurtumat, 7 rae, haemorrhagia verenvuodot 50 ' 5 8 Cystae Rakkokasvaimet -......... - 9 Cysticercus inermis Matorakkulat -....... 0» tenuicollis Matorakkulat -, 8. Distomatosis Maksamadot. 56 Erysipelas suis Sikaruusu,. 5 6 Gastritis et pericar- Traumaattinen maha- j a sydän- ditis traumatica pussintulehdus '.. Icterus Keltatauti.. J 6 5 * Kehittymättömyys 6 Likaantuminen J 7 Mastitis Utaretulehdus - ' 8 Metritis Kohtu tulehdus.. J i -, 9 Nephritis Munuaistulehdus.. _J J 0 Pilaantuminen 5 9 5 5 5! Piroplasmosis Punatauti - _J.... _J Pneumonia Keuhkokuume. 5 Rehu-, kalttausvesi-, veriaspi- ratio. J _. - 99, Septicaemia Verenmyrkytys j 7. 5 Tuberculosis Nystyrätauti. i! 6 Tumores Kasvannaiset. - ' 7 Vieras haju, väri, maku _ 8 Alii morbi Muut taudit 6 7 6 6 9 9 Yhteensä 69 5 6 7 7
. Teurastamo 5 Vuosi II. Tukkumyyntihallin ja jäähdyttämön käyttö vuosina 98 7 Raavaita R u h 0 j a, k p Sikoja T u k k u m y y n t i h a i s s a Isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Porsaita Hevosia Hirviä, poroja myytiin Kettuja Muuta tavaraa, Yhteensä, kg kg 98 9 06 6550 9 70 5 08 8 66 85 508 j - 0 76 0 99 50 65 600 5 88 5 060 6 75 07 5 05 80 90 66 5 57 985 6 065 0 55 0 96 5 05 99 5 5 0 5 9 0 50 067 88 5 07 6 56 0 6 8 89 77 678 9 5 8 5 006 7 55 6 7 9 976 8 59 57 06 9 5 5 8 70 7 8 657 66 07 9 9 66 066! 9 85 99 86 5 57 9 5 7 6 9 76 95 67 95 77 6 65 678 970 0 89 67 7 95 79 i 96 766 7 09 0 5 09 699 9 9 56 8 60 89! 97 5 87 87 6 5 90 65 5 99 88 709 06 98 7 60 7 55 5 95 00 0 75 0 6 56 7-9 579 7! 98 j 99 90! 9 9 9 9 95 96 97 99 8 8 06 7 09 7 0 05 6 56 7 90 75 6 59 88 87 J ä ä h d y ä m ö s s ä 0 88 5 59 0 968 586 8 5 77 7 787 7 5 70 5 9 766 6 79 060 5 505 5 7 5 8 9 6 78 905 5 07 6 0 9 6 5 6 07 90 7 676 0 89 055 säilytettiin 75 075 708 78 97 69 7 08 5 56 06 8 806 67 0 6 7 99 895 7 7 0 7 6 9 8 8 66 00 89 88 06 7 5 60 60 9 768 55 670 6 959 760 777 98-7 j 699 5 05 780 07 55 769 60 0 5 57 978 l Kunnall. kert. 9T, H osa
5. Teurastamo III. Syväjäädyttämön käyttö vuosina 98 7 Vuosi Metsänriistaa Kilogrammaa Sy vä j äädy tt ämöss ä Kanoja y.m siipikarjaa Kaniineja Lihaa säilytettiin Muuta Metsäs- tavaraa täjäko- peissa Yhteensä 98 99 90 9 9 9 9 95 96 97 7 88 8 568 775 057 78 77 65 9 0 576 7 6 8 6 0 50 8 96 9 5 85 5 09 67 085 8 05 7 5 8 8 8 67 8 8 96 5 6 60 50 8 9 66 8 566 6 9 5 70 70 770 88 0 70 57 55 65 57 87 50 58 0 9 776 669 9 9 000 700 00 7 00 7 00 7 00 87 70 77 77 8 96 87 8 90 56 9 97 70 6 5 089 6 6 98 7 76 699 509 56 66 6 095 09 99 8 00 98 096 IV. Kalantuonti Helsinkiin rautateitse, autoilla ja meritse kuukausittain v. 97 Rautateitse Autoilla Meritse Kaik-. Tuo- Suo- Savus- Tuo- Suo- Savus- Tuo- Suo- Savus- Kuukausi kiaa n retta lattua tettua retta lattua tettua retta lattua tettua Tuonti k a a a, kg kalasatamaan Tammikuu.. 05 5 8 9 600 6 550 Helmikuu... 0 078 6.... 90 Maaliskuu... 0 08 77. 8 89. 0 09 Huhtikuu... 6 788. 89 0.. 87 7 Toukokuu... 57 8 0 979 59 6 67 587 508 900 Kesäkuu 78 76 8 0 86 86. 7 595,. 59 9 Heinäkuu... 0 556 07 88 990... 0 69 Elokuu 700 ^ 506 6 9 Syyskuu 99 ' 597 0 000 855. 7 85 Lokakuu... 60 87. 89 56. 7 6 Marraskuu... 8 95 0 570 0 686... 50 8 Joulukuu 0 987 95 56 80 Koko vuosi 60 68 9 0 6 9 970 6 9 9 07 666 799 Tuonti kalasataman ulkopuolelle Tammikuu... 70 977 7 08. 6 87 89 586 95 990 0 788: Helmikuu... 7 788 9. 85. 55 000 500 67 6 Maaliskuu... 55 79 5 5 9 0 0 000 99 78 Huhtikuu... 80 856 5 0 660 659. 9 9 0 8 6 967 Toukokuu... 9 6 68 90 5 5 500 5 09 Kesäkuu 56 986 8 76 0 6 00 0.. 56 58 69 900 6 909 597 Heinäkuu... 7 69 8 56 70 8 680 99 65 9 80 6 8 55 06 Elokuu 7 95 55 5 8 66 59 89 8 8 90 6 575 Syyskuu 58 75 58 6 060 05 767. 97 8 6 070.. 60 98 Lokakuu 69 76 97 79 000 89 68 5 656 78 568 776 0. 8 85 Marraskuu... 55 06 0 68 50 5 6. 8 98 5 90. 95 7 Joulukuu 66 75 500 669 9 7 050 898 Koko vuosi 087 77 86 0 950 997 75 08 06 96 5 7 0 7 7 96 Koko tuonti 708 65 05 6 079 968 97 7 76 07 06 96 5 7 0 9 00 75
. Teurastamo 55 V. Kalan tuonti Helsinkiin kuukausittain ja kalalajeittain vuonna 97 Kuukausi Hauki Ahven Kuha Lahna Särki Lohi Siika Silakka Kilohaili Säynävä Muikku 000 Tammikuu 0. 86.o 8.8 8.6 5. 5. 0.. 6. 5..6 Helmikuu 5.i.5 5.6.8.8 5. 0. o 0. 6.6.8 0. Maaliskuu 7. 9. 6..6.6 0.9 8.5. Huhtikuu 8. 0. o 9.5 7. 5..8.9.5 8.5.9 Toukokuu 8.o.5 6.8 8.5 9.5 9.i.7 5. 6. 0.5 Kesäkuu 078. 69.9 79.9 65.8.7.6 0.7 0.7.i.6 Heinäkuu.7 0. 9.o 5.9. 6..0 0.5 0. 0.5 0. Elokuu 97.. 5.o 6.o 0.8 7.. O.o 9.6.8 Syyskuu 77.5.o 65.5 8.7.5.. 0. 9.. 0.7 Lokakuu 5.8.9.i.5 5.5 5.6 0.7 O.i. 55.8.5 Marraskuu 0.8 0.7.9.8 6. 6.5 0.6 0. 9..o 6.i Joulukuu 6. 6.8 0.6. 9. 0. O.i. 5.6 0.9 Koko vuosi 90.o 07.9 55. 0.7 9.9 6.i 5.6 6. 7.i 68.5. Siitä Tuoretta Suolattua Savustettua 8.8 67.9 70. 99.o 08.9 55. 0.7 9.9 6.i 5.6 6. 5.6 7.5 68.5. Jatkoa Sii tä Kuukausi Kuore Made Silli Jääd. sekal. Muu kala Turska Kampela Brislinki Yhteensä Kalasatamaan tuotu Kalasataman ulkopuolelle tuotu 0 00 kg Tammikuu.. 6. O.i 9. 07.5. l.o 8. 6.7.5 Helmikuu..i. O.o 66.0. 0.6 0.i.9 67. Maaliskuu 9.7 0. 7.i 0. 0. o 0. 9.8 0.i 99.7 Huhtikuu..9 7.6 O.i 07. 0...9 9. 87. 6.o Toukokuu 8.o..7 0.6 ~.5 66.i 508.9 5. Kesäkuu 0. O.o l.i. 0.6 9.i 59.5 909.6 Heinäkuu. O.o 0.....o 0.5 68.9 0.6 55. Elokuu 0..5 0.6 07.7 6. 6. Syyskuu O.o 5.7. 00. o.. 0. 65.7 7.8 60.9 Lokakuu O.i 88.7. 670. o O.o 90.9 i 7. 8.7 Marraskuu 5. 9.o 0.8 0. o 0. 55.8 50. 95.6 Joulukuu l.i 6.9.6-0. 87...8 Siitä Koko vuosi 7.6. 760.7 9. 757.5 7.7.i 0.8 9 00.7 666.8 7 7.9 Tuoretta 7.6. 9.8 9. 67. 7.7.i 0.8 5 98.9 59.o 9.9 Suolattua 90. 70. o. 6.6 8.5 6. i Savustettua.. 70. 7..o Kuivattua 70.9 70.9 70.9
56. Teurastamo VI. Kalantuonti Helsinkiin lähetyspaikkakuntien mukaan ja kalalajeittain vuonna 97 Hauki Ahven Kuha Lahna Särki Lohi Siika Si- Kilo- Lähetyspaikkakunta lakka haili Säynävä Muikku 000 kg Helsinki Hanko 8.7 8.6 05.7.7.5 69...8 0. 0. _ Helsinki-Loviisa-Kotka. 8.8.i 6. 6. 5. 8.8.8. 0. 0.6 Hanko -Turku 750. 7.5 7.7 6.7 56.7 7...6 5. 9. O.i Pori.o 7.9 9..6. 0. 0...o Kristiina-Vaasa-Oulu... 57.7 0. o 8.5.8.. 0.8 5.9 95..i Tampere-Hämeenlinna... 0. O.o 7. 0. O.o 0..5 Kuopio Kajaani 0. O.i.5 Ahvenanmaa 99.7 0.9 7..o.7 6.6 5. 0.7 0. 0.9 Ruotsi 6.o.. Tanska 9.8. - Norja... Islanti.. Hollanti.., Skotlanti - Jatkoa Kaikkiaan 90.o 07,9 55. 0.7 9.9 6.i 5.6 6. 7. 68.5.8 Siitä Lähetyspaikkakunta Kuore Made Silli Jääd. sekal. Muu kala Turska Kampela Brislinki Yhteensä Kalasatamaan tuotu 0 0 0 kg Helsinki Hanko.7 8.8.0 7.o. 5. 507. 97.8 Helsinki-Loviisa- Kotka 6..i 0.8 0. _. 0. 9.5 65.6 Hanko Turku 0.9..o.i.7. 58.8 77. 07.5 Pori 5.9 0.... 06. o 5.5 80.5 Kristiina-Vaasa-Oulu....6 76.i O.o O.o 0.6 88.i 6. 7.7 Tampere-Hämeenlinna. 0... 0..0 Kuopio Kajaani..8 0..6 Ahvenanmaa. 0. O.o 5.8 5. 8.6 Ruotsi. 0. o.5..8..8 Tanska 600. o 58. 9.5.o 55.5. 55.6 Norja 80. o., 80. o. 80. o Islanti i 60.o. _ 60. o. 60. o Hollanti _ 99. 99. - 99. Skotlanti 00. o 00. o 00. o Kaikkiaan 7$. s] 760.7 9. 757.5 7.7.i 0.8 9 00.? 666.8 7 7.9